Taskutilasto Suomi. Espoo. Nurmijärvi. Vihti. Vantaa. Espoo. Helsinki. Kauniainen. Kirkkonummi

Transkriptio

1 Taskutilasto 2011 Suomi Espoo Vihti Nurmijärvi Vantaa Espoo Kirkkonummi Kauniainen Helsinki

2 Sisällys Espoo.fi... 3 Espoon historiaa... 4 Alue... 8 Ympäristö... 9 Väestö Ikä- ja sukupuolijakauma Väestö suuralueittain Kielijakauma Kansalaisuus Uskontokunta Väestönmuutokset Väestön koulutustaso Väestön tulotaso Työmarkkinat Työvoima Työllisyys ja työttömyys Työllinen työvoima ja työpaikat Henkilöstömäärältään suurimmat työnantajat Nähtävyyksiä Espoon kartta Matkailu Liikenne Rakentaminen Rakennuskanta Rakennustuotanto Asuminen Asuntokanta Asuntotuotanto Vanhojen osakehuoneistojen velaton hinta Asuntokunnat Sosiaali- ja terveystoimi Opetus Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja Kaupungin talous Verotus Kaupungin henkilöstö Kaupungin hallinto Espoon yhteispalvelupisteet

3 Espoo.fi Ajantasainen tieto kaupungin palveluista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Palveluhakemisto Ajantasainen tieto kaupungin tapahtumista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Tapahtumat Espoo.fi kertoo palvelun toiminnasta, palvelusta ja päätöksenteosta. Avoin Espoo -osiosta voit seurata vireillä olevia asioita, sekä osallistua ympäristön ja palveluiden suunnitteluun. Voit myös antaa palautetta ja keskustella. 3

4 Espoon historiaa Espoon Muuralasta löydettiin vuonna 1920 mammutin poskihammas, jonka iäksi on todettu vähintään vuotta. Vanhimmat merkit Espoossa ihmisasutuksesta, kivikauden metsästäjistä, ovat 9000 vuoden takaa. Uudet asukkaat kivikauden loppupuolella toivat tullessaan maanviljelytaitoja. Pronssikaudella, alkaen noin 3500 vuotta sitten, ainakin merkkihenkilöt haudattiin näkyville paikoille kallioille kivistä koottuihin röykkiöihin. Espoossa tällaisia pronssikautisia röykkiöhautoja on yli 70. Rautakaudelta löytöjä on Espoosta melko vähän, mutta Taavinkylästä on löytynyt rautakautinen kalmisto. Sieltä löytyi kaksi pronssista kaularengasta. Ruotsalaiset maahanmuuttajat asuttivat Uudenmaan rannikkoa 1200-luvulla. Espoossa oli todennäköisesti vähän suomalaista asutusta jo ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden tuloa. Uudisasukkaat asettuivat Gumbölenjoen ja Mankinjoen yhtymäkohtaan ja kylälle annettiin nimeksi Espåby. Kylän nimi saattaa viitata joen rannalla kasvaneisiin haapoihin (ruots. äspe=haapa). Espoon kirkko 4 4

5 Espoonkartano Aluksi Espoo oli Kirkkonummen alainen kappeliseurakunta, mutta jo 1400-luvulla Espoosta tuli itsenäinen pitäjä. Vanhin nykyisin tunnettu kirjallinen maininta Espoosta on vuodelta Tutkimusten perusteella on päätelty, että Espooseen rakennettiin puukirkko jo luvun jälkipuoliskolla. Itsenäinen seurakunta Espoosta tuli vuonna 1458 ja puukirkon tilalle rakennettiin kivikirkko vuosina Kustaa Vaasan aikana ja aloitteesta Espooseen perustettiin kuninkaankartano Mankbyn ja Espåbyn kylien alueella. Maanvaihtosopimus kruunun ja kylien talonpoikien välillä solmittiin kesäkäräjillä Kuninkaankartanon perustamispäivänä elokuun 27. vietetään nykyään Espoo-päivää. Espoon kuninkaankartanon toiminta päättyi 1632, kun se siirtyi palkkiona sodassa kunnostautuneelle Gustaf Hornille. 5

6 Historiaa Isovihan aikana 1700-luvun alussa espoolaisilla oli vaikeat ajat. Venäläiset joukot majoittuivat Suuren rantatien varteen Bembölen ja Södrikin kyliin, ja talonpojat joutuivat lähtemään pakoon taloistaan ja etsimään turvaa muualta. Vaurautta ja toimeliaisuutta espoolaisille sen sijaan toi Viaporin linnoituksen rakentaminen luvun puolesta välistä lähtien. Jo 1600-luvulla nykyiseen Leppävaaraan perustettu Albergan kartano sai uudeksi omistajakseen Viaporin upseerin Carl Tersmedenin. Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja sinne rakennettiin komea puutarha. Nykyisen Espoon keskuksen alueelle perustettiin lasaretti eli sairaala Viaporin sotilaita varten ja siitä kehittyi suosittu terveyslähde, jonka toiminta jatkui 1800-luvun puoliväliin saakka luvun lopussa perustettiin Laajalahteen Ruukinrantaan fajanssitehdas, jossa valmistettiin mm. uunikaakeleita ja erilaisia ruukkuja. Senaattori Carl Johan Walleen osti Träskändan kartanon vuonna 1820 perheensä kesäisen seuraelämän tukikohdaksi. Hänen tytärpuolensa Aurora Karamzinin omistajakautena vuosina kartano tuli monin tavoin tunnetuksi. Varakas ja hyväntekeväisyydestään tunnettu Aurora Karamzin teki kartanostaan ja etenkin sen puistosta yhden Suomen komeimmista. Kartano kuitenkin paloi 1888 ja puisto kärsi pahoin myrskyssä

7 Kasvava Helsinki tarjosi 1800-luvun lopulta lähtien hyvät markkinat espoolaisille teollisuusyrityksille. Espoonlahden alueelle keskittyi tiiliteollisuutta ja Soukkaan muodostui vireä puuseppäyhteisö. Rantaradan valmistuminen vuonna 1903 helpotti uusien asukkaiden ja teollisuuslaitoksien asettumista Espooseen. Kauklahdessa oli tiilitehtaiden lisäksi merkittävää lasiteollisuutta aina 1950-luvun alkuun saakka. Kauklahti Espoon voimakas kehitys alkoi 1950-luvulla. Väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Kansainvälisten esikuvien innoittamana puutarhakaupunki Tapiolaa alettiin rakentaa vuonna 1953 Espoon maalaispitäjässä. Vuonna 1963 Espoosta tuli kauppala ja vuonna 1972 kaupunki. Espoo on ollut vuodesta 1990 Suomen toiseksi suurin kaupunki ja vuoden 2011 alussa asukkaita oli Suomenkielestä tuli enemmistön kieli 1940-luvun lopulla, siihen asti Espoossa oli ollut ruotsinkielisten enemmistö. Nykyään Espoossa puhutaan yli 120 kieltä ja vieraskielisen väestön määrä on yli henkeä. 7

8 Alue Naapurikunnat Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi, Kauniainen (Espoon sisällä) Lentoetäisyydet eräisiin kaupunkeihin Lähin lentoasema: Helsinki-Vantaan lentoasema 25 km, josta km km km Tampere 143 Tallinna 101 Bryssel Turku 150 Pietari 282 Lontoo Oulu 513 Tukholma 399 Rooma Espoon pinta-ala 528 km 2 Maa-alue 312 km 2 Vesistöä 216 km 2 josta merialue 198 km 2 Merenrannikkoa 58 km Espoon korkein kohta 114,2 m Velskolassa Saaria 165, suurin saari Pentala Järviä 95, suurin järvi Bodom Asukkaita / maa-km Maanomistus Espoon kaupunki 33,8 % Muut 66,2 % 8

9 Ympäristö Espoon luonnonsuojelualueet Natura alueet: Nuuksio (Espoo, Vihti, Kirkkonummi) ha, Espoonlahti - Saunalahti (Espoo, Kirkkonummi) 223 ha, Laajalahden lintuvesi 192 ha, Matalajärvi 112 ha, Bånbergetin aarnialue 18 ha, Vestra 369 ha (Espoo-Vantaa). Luonnonsuojelualueita yhteensä 73 (3 074 ha). Lisäksi 53 luonnonmuistomerkkiä ja 32 suojeltavaa luontotyyppiä. Ilmasto (Helsinki) Keskilämpötila vuonna ,1 C Lämpimin kuukausi, keskilämpötila (kesäkuu) 17,2 C Kylmin kuukausi, keskilämpötila (helmikuu) 3,6 C Ilmansuojelu Päästöt Typen oksidit NO x, tonnia Hiukkaset, tonnia Kasvihuonekaasupäästöt 1000 tonnia CO 2 -ekvivalenttia Vesiensuojelu Fosforipäästöt, kg/asukas/vuosi 0,034 0,033 Typpipäästöt, kg/asukas/vuosi 1,8 1,5 Veden kulutus Asukasta kohti päivässä, litraa Jätehuolto Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan sekajätteen määrä kg/as/a

10 Väestö Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki vuodesta 1990 alkaen Espoon väestö ja ennuste asukasta Espoon koko maan väestö väestöstä, % , , , , , , , , , , (ennuste) , (ennuste) ,5 10

11 Ikä- ja sukupuolijakauma 1.1. (%) Espoo Espoo Koko maa vuotiaita 10,5 9,8 7, vuotiaita 10,6 9,8 8, vuotiaita 13,4 13,0 12, vuotiaita 57,0 56,5 54, vuotiaita 5,2 6,5 9, vuotiaita 2,5 3,3 5,9 yli 84-vuotiaita 0,7 1,0 2,0 Miehiä 48,8 49,3 49,1 Naisia 51,2 50,7 50,9 Väestö suuralueittain Suur-Leppävaara Suur-Espoonlahti Suur-Tapiola Vanha-Espoo Suur-Matinkylä Pohjois-Espoo Suur-Kauklahti Kielijakauma 1.1. (%) Espoo Espoo Koko maa Suomenkielisiä 86,8 83,0 90,7 Ruotsinkielisiä 9,4 8,3 5,4 Muunkielisiä 3,8 8,7 3,9 11

12 Väestö Kansalaisuus 1.1. (%) Koko Espoo Espoo maa Suomen kansalaisia 96,8 93,7 97,1 Ulkomaiden kansalaisia 3,2 6,3 2,9 Uskontokunta 1.1. (%) Luterilaisia 80,5 72,9 Ortodokseja 1,1 1,2 Muita 1,3 1,9 Uskontokuntiin kuulumattomia 17,1 24,0 Väestönmuutokset Syntyneitä Kuolleita Espooseen muuttaneita Espoosta muuttaneita Muuttovoitto Väkiluvun korjaus Väestönlisäys

13 Väestön koulutustaso Espoon koulutustaso on maan toiseksi korkein. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma, % 50 % Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Koko maa 15 vuotta täyttäneistä Koko Espoo maa Tutkinnon suorittaneita, % 73,2 65,5 keskiasteen tutkinto, % 30,2 38,6 korkea-asteen tutkinto, % 43,0 26,9 Korkeintaan perusaste, % 26,8 34,5 Väestön tulotaso Valtionveronalaiset tulot 2009 Koko Tulot tulonsaajaa kohti Espoo maa euro/vuosi muutos-% ,3 13,8 13

14 Työmarkkinat Työvoima Työvoima on työllisten ja työttömien summa. Espoon väestö toiminnan mukaan Työlliset 51,6 % Työttömät 2,6 % 0 14-vuotiaat 19,7 % Eläkeläiset 14,2 % Opiskelijat, koululaiset 7,8 % Muut 4,1 % Koko maan väestö toiminnan mukaan Työlliset 44,6 % Työttömät 4,4 % vuotiaat 16,7 % Eläkeläiset 23,2 % Opiskelijat, koululaiset 7,6 % Muut 3,5 % Työllisyys ja työttömyys Työttömiä Työpaikkaomavaraisuus : 90,9 % Työllisestä työvoimasta työssä Espoossa 2008: 50,1 % Työllisyysaste IV vuosineljännes 2010 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus): 72,9 % Työttömyysaste : 5,8 % 14

15 Työllinen työvoima ja työpaikat elinkeinoittain Elinkeino Työllinen Työtyövoima % paikat % Maa- ja metsätalous 180 0, ,1 Sähkö, lämpö, vesi ja jätehuolto , ,4 Teollisuus , ,0 Rakentaminen , ,8 Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta , ,8 Informaatio ja viestintä , ,9 Rahoitus ja vakuutus , ,6 Kiinteistöala , ,7 Asiantuntijapalvelu , ,8 Julkinen hallinto ja palvelut , ,3 Muut palvelut , ,8 Tuntematon 838 0, ,7 Yhteensä Henkilöstömäärältään suurimmat työnantajat Espoossa (yli 1000 henkeä) Espoon kaupunki (13 611), Fortum, Inex Partners, Nokia, Jorvin sairaala, Orion Oyj, Tapiola (vakuutusyhtiö), Aalto yliopisto, VTT 15

16 Nähtävyyksiä Kirkkoja Kauklahden kappeli... 1 Espoon tuomiokirkko... 2 Ekumeeninen keskus... 5 Leppävaaran kirkko... 9 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kris tuksen Kirkko (Helsingin temppeli, mormoni)... 9 Pyhittäjä Herman Alaska laisen kirkko (ortodoksi) Tapiolan kirkko Olarin kirkko Espoonlahden kirkko Soukan kappeli Museoita Glims talomuseo... 3 Espoon Automuseo... 5 Gallen-Kallelan Museo Kivimuseo Polyteekkarimuseo WeeGee-talo: EMMA Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rauta vaaran museo, Leikkilinna, Suomen Kellomuseo Näyttelytiloja Cartes taide- ja tietotekniikkakeskus Espoon kulttuurikeskus Galleria AARNI Hanasaari Muita kohteita Espoonkartano... 1 Kaupungintalo... 2 Valtuustotalo... 2 Lagstadin kotiseututalo, koulumuseo... 2 Bembölen kahvitupa... 3 Nuuksion kansallispuisto... 4 Vesipuisto Serena... 6 Marketan puisto... 7 Träskändan puisto... 8 Leppävaaran urheilupuisto... 9 Albergan kartano Kotiseututalo Parkvilla Sellosali, musiikkisali Vermon ravirata Laajalahden lintuvesi Villa Elfvikin luontotalo Teknillinen korkeakoulu Dipoli koulutus- ja kongressikeskus Teknologiakeskus Innopoli.. 13 Haukilahden vesitorni Kotiseututalo Villa Rulludd Espoon saaristo

17 17

18 Matkailu Matkailu Majoitusliikkeitä, joista hotelleja Yöpymisiä majoitusliikkeissä, joista ulkomaalaisia, % 39,7 40,4 Matkailuneuvonta Espoon Matkailu Oy, Tapiola, Keskustorni, 10. kerros, Espoo puh. (09) , fax (09) sähköposti: tourist@espoo.fi internet: Liikenne Henkilöautoja asukasta kohti Tieliikenne onnettomuuksia Liikennesuorite Milj.ajon.km/vuosi

19 Rakentaminen Rakennuskanta Rakennuksia yhteensä Asuinrakennuksia pientaloja kerrostaloja Muita rakennuksia Kesämökkejä Rakennustuotanto Espoossa kerros-m Asuinrakennukset Muut rakennukset Rakennustuotanto Valmistuneita rakennuksia yht asuinrakennuksia muita rakennuksia Valmistunut kerrosala yht., m asuinrakennukset, m muut rakennukset, m

20 Asuminen Asuntokanta Asuntojen määrä yht pientaloissa, % 41,1 42,8 42,2 kerrostaloissa, % 56,4 55,7 56,6 Omistusasuntoja, % 67,1 53,6 57,0 Asuntojen keskikoko, m Pinta-ala / asukas, m Asuntotuotanto Valmistuneita asuntoja yht pientaloihin, % 33,9 28,0 kerrostaloihin, % 57,8 72,0 Pinta-ala / asunto, m Vanhojen osakehuoneistojen velaton hinta, (euro/m 2 ) Muutos % Rivitalot ,9 Kerrostalot ,2 Asuntokunnat Asuntokuntia yhteensä Keskikoko, henkilöä 2,5 2,4 2,3 Asuntokunnista yhden hengen, % 26,9 31,6 34,9 kahden hengen, % 29,7 31,4 32,4 kolmen hengen, % 18,4 15,5 13,8 neljän hengen, % 17,9 14,4 12,9 väh. viiden hengen, % 7,0 7,0 6,0 20

21 Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskuskäynnit Käynnit lääkärillä Lastenneuvolat Äitiysneuvolat Perheneuvolat Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Hammashoitolat Vanhusten palveluja Kunnallisia vanhainkotipaikkoja Palvelutaloasuntoja Palveluasuminen, asiakkaita Päivähoito Lapsia hoidossa yhteensä Kaupungin päiväkodeissa Kaupungin perhepäivähoidossa Lapsia yksityisistä päiväkodeista ostetuilla paikoilla Yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia Kunnallisia päiväkoteja Asukaspuistoja Omatoiminta ja ostopalvelut yhteensä 21

22 Opetus Espoossa sijaitsevat oppilaitokset ja oppilasmäärät kouluja oppilaita Peruskoulut Päivälukiot Aikuislukiot Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut ( ) Teknillinen korkeakoulu Työväenopisto 2009 Kursseilla kävijöitä Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja 2009 Kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Kirjastoja 14, laitoskirjastoja 1, kirjastoautoja 2. Kävijöitä 2,7 milj. Lainaajia , lainauksia lainaajaa kohti 44. Kaupunginmuseo Näyttelyitä 5, kävijöitä Toimipisteet: WeeGee, Glims talomuseo, Lagstadin koulumuseo ja Huvilamuseo Villa Rullud. Kulttuurikeskus Yleisötilaisuuksia 660, joissa kävijöitä

23 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja 2009 Tapiola Sinfonietta (kaupunginorkesteri) Konsertteja 62, kuulijoita Kulttuuriyhteisöjä Ammattiteattereita 5, joista Espoon Kaupunginteatterissa esityksiä 140, yleisöä Nuorisotoimi Kerho- ja nuorisotiloja 19, nuorison neuvontapisteitä 2, avustettuja nuoriso yhdistyksiä ja -toimintaryhmiä 85. Liikuntapaikkoja Sisäliikuntatilat Jalkapallohalleja 3, jäähalleja 8, kuntosaleja 18, uimahalleja 5, urheiluhalleja 6. Ulkoliikuntapaikat ja uimalat Urheilupuistoja ja -keskuksia 7. Pallokenttiä 100, talvijalkapallokenttiä 2, urheilukenttiä 8, jääkiekkokenttiä 8, koripallokenttiä 7, lentopallokenttiä 10, tenniskenttiä 7, luistinratoja 100. Uimarantoja 23, talviuimapaikkoja 9. Maastoliikuntapaikat Ulkoilualueita 5, ulkoilusaaria 11, ulkoilureittejä 250 km, kuntoratoja 30 km, hiihtolatuja 255 km. Venesatamia 10, venepaikkoja Saaristokuljetuksia (henkilöä). 23

24 Kaupungin talous milj. euro/ Tilinpäätös 2009 euroa asukas Tuloslaskelman tiedot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 4,9 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate 122 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taseen loppusumma Omavaraisuusaste 84,8 % Rahoituslaskelman tiedot Kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta -90 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 20 Kassavarojen muutos -70 Lainakanta Konsernin lainakanta

25 Verotus milj. euro/ Tilinpäätös 2009 euroa asukas Verotulot yhteensä Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Muut verotulot - - Tuloveroprosentti 17,5 % vuosina Tuloveroprosentti 17,75 % vuosina 2010 Kaupungin henkilöstö Toimiala 2010 % Sosiaali- ja terveystoimi ,8 Sivistystoimi ,0 Tekninen ja ympäristötoimi ,4 Keskushallinto 379 2,8 Yhteensä ,0 Henkilöstöä / asukas 54,9 25

26 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuuston kokoonpano Jäseniä yhteensä 67 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 11 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 9 Perussuomalaiset (PS) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 2 Köyhien asialla (KA) 1 Kaupunginvaltuusto (67 jäsentä), puheenjohtaja Jyrki Kasvi (Vihr.) Kaupunginhallitus (15 jäsentä), puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupungin johtoryhmä Kaupunginjohtajan lisäksi: Olavi Louko, teknisen toimen johtaja Juha Metso, perusturvajohtaja Aulis Pitkälä, sivistystoimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Satu Tyry-Salo, viestintäjohtaja Päivi Sutinen, konsernipalvelujen johtaja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja 26

27 Espoon yhteispalvelupisteet Yhteispalvelupisteet (puh ) Espoon keskus, Kirkkojärventie 4 Leppävaara, Leppävaarankatu 9 Matinkylä, Piispansilta 11 Espoonlahti, Espoonlahdenkatu 4 Tapiola, Kulttuuriaukio 10 Kalajärvi, Ruskaniitty 4 Espoon kaupungin taskutilasto Julkaisija: Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Käyntiosoite: Asemakuja 2 C Postiosoite: PL 12, ESPOON KAUPUNKI Puhelinvaihde (09) Sähköposti: tieto@espoo.fi Taitto: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Painopaikka: Joutsen Median Painotalo Oy ISSN

28