TEKNINEN TYÖ VIITANIEMEN KOULU

TEKNINEN TYÖ VIITANIEMEN KOULU TN1 kurssi, oppilaan vihkon materiaali Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 1

SEURANTA-/TYÖTURVALLISUUSKORTTI; TEKNINEN TYÖ - VIITANIEMEN KOULU Lukuvuosi - Oppilas Luokka Minulle on opetettu seuraavat käyttö- ja turvallisuusohjeet (kirjallisesti ja demona tai pelkkä demo) TOIMINTA, KONE TAI LAITE 7 LK PVM + OPPILAAN KUITTAUS Käyttäytyminen työtiloissa Toiminta tapaturman sattuessa Käsityökalut ja niiden käyttö (puu) Pisto-/ kuviosaha Konelehtisaha Pienporakoneet (puu) Penkki-ja / tai pylväsporakone Sähkökäyttöiset käsihiomakoneet (puu) Vannesaha Tasohöylä Oikohöylä Liitosjyrsin (puu) Pyörösaha Alajyrsinkone ( + käsijyrsin) 7 LK PVM + OPETTAJAN KUITTAUS 8 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 8 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA Puusorvi CNC-jyrsin Jiirileikkuri (puulle) Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa

TOIMINTA, KONE TAI LAITE 7 LK PVM + OPPILAAN KUITTAUS Käsityökalut ja niiden käyttö (metalli) Metallikonesahat 2 kpl Kulmahiomakone Isot hiomakoneet (metalli) Kaasuhitsauslaiteet Pistehitsauslaite MIG-hitsauslaite Puikkohitsauslaite Nestekaasupoltin Ahjo Metallimankeli Särmäin Tormek-hiomalaite (tahko) Metallisorvi Piirileyleikkuri Piirilevyjen syövytysasema Juotinasemat Kuumaliimapistooli Muovintaivutin Lämpömuovausasema (muovi) Kevytmuovileikkuri Tyhjiömuovausleikkuri 7 LK PVM + OPETTAJAN KUITTAUS 8 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 8 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA Huoltajan allekirjoitus 7 lk:lla Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa

Koneita ja laitteita, joita perusopetuksessa olevat eri-ikäiset oppilaat saavat käyttää. KONE VUOSILUOKA T 1 6 VUOSILUO KAT 7-9 Ahjo X X Akkuporakone (X) X Hallinosturi - X Hydraulinen puristin - (X) Kaarisakset (X) (X) Konesaha ( metalli) - X Kulmahiomakone (pieni) - (X) Kuvioleikkuri (metalli), Kapa (X) X Käsijyrsin (puu; kiinteä) - (X) Käsiporakone (X) X Kuviosaha (X) X Lehtisaha (kone) X X Metallisorvi - X Muotorautaleikkuri (X) X Nauhahiomakone (puu, metalli) (X) X Nestekaasukuumennuslaitteet (X) X Oikohöylä - (X) Penkkihiomakone (X) X Porakone (kiinteä) (X) X Puusorvi (X) X Pyörösaha - (X) Tasohöylä - X Talttaporakone - X Tasohiomakone X X Vannesaha - X X = saa käyttää opetuksen ja harjoittelu jälkeen silmälläpidon alaisena (X) = saa käyttää opetuksen ja harjoittelun jälkeen silmälläpidon alaisena, mutta käyttöä ei yleistetä kaikille Jos luettelossa ei ole mainittu jotakin konetta tai laitetta, opettajan on tarkoin harkittava, soveltuuko kone oppilaan käyttöön. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 4

Mistä 7 lk:n teknisen numero tulee? 7 luokalla teknistä työtä on 3 kurssia: TN1 puutyö, TN2 metallityö ja TN3 kone-ja sähköoppi sekä elektroniikan alkeet. Teknisen työn numero muodostuu näiden kolmen kurssin numeroiden keskiarvosta. Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. TN1 kurssi sisältää tekstiili / tekninen työ vaihtojakson. Jokainen kurssi sisältää teoriaopetusta ja käytännön työskentelyä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 5

TN1: Puutyö Tutustutaan tekniseen piirtämiseen ja opetellaan lukemaan projektiokuvauksia. Opetellaan työstämään raakapuuta yleisimpien puuntyöstökoneiden avulla. Opitaan liimalevyn valmistaminen ja toteutetaan siitä jokin tuote. Valmis tuote pintakäsitellään sille soveltuvin menetelmin. Tutustutaan eri puulajien ominaisuuksiin ja työstöön mahdollisuuksien mukaan. Tähän kurssiin sisältyy käsityön vaihto-opetus tekstiilityön valinneille: tuotteen suunnittelu ja toteutus teknisen työn menetelmin. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 6

TN2: Metallityö Valmistetaan tarkoituksenmukaisia pieniä tuotteita metallista, jolloin tutustutaan mm. erilaisiin metallin liittämistapoihin ja opetellaan MIG-ja kaasuhitsausta. Harjoitellaan työskentelyä kuvallisen ja/tai sanallisen ohjeen mukaan. Opetellaan ohutlevy ja -putken piirrotusta, leikkaamista, taivuttamista, poraamista sekä kierteiden tekemistä metalliin. Käsitellään metallin koneistuksen alkeita. Taontatöissä opetellaan mahdollisuuksien mukaan raudan kuumentamista, tyssäystä, venytystä ja taivutusta. Valmiit tuotteet pintakäsitellään tuotteelle soveltuvin menetelmin. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 7

TN3: Kone-ja sähköoppi sekä elektroniikan alkeet Työskennellään kirjallisen työohjeen avulla ja pyritään valmistamaan pieni, toimiva laite elektroniikan komponenteista sekä koteloidaan se tarkoituksenmukaisilla materiaaleilla (puu, muovi, metalli). Elektroniikan laiterakentelun pääpaino on piirilevyssä ja yksinkertaisissa kytkennöissä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan tasavirtamoottoriin ja 2- tahtimoottorin toimintaan. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 8

Tuotesuunnittelu ja tekninen piirustus Koottu seuraavilta sivuilta: http://www.info.tampere.fi/eta/tekninen/tuotesuun.html http://vanha.edu.utu.fi/rokl/kvy/kvysivut/vta1sivut/tekninen piirustus.html 9 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Keksi, ideoi, piirrä Ideoi useita erilaisia (Vähintään 5 erilaista) ratkaisuvaihtoehtoja. Piirrä luonnoksia (rohkeasti vapaalla kädellä). Anna mielikuvituksesi lentää. Älä mieti tässä vaiheessa vielä valmistamiseen liittyviä ongelmia. 10 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Ideointikuva Ideointikuvalla voidaan myös selventää suunniteltavan tuotteen tarvetta ja sen kokoon liittyviä määreitä. Tekstiä, nuolia, selitteitä, työhön kuulumattomien osien piirtäminen 11 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Valitse paras Valitse ideoistasi toteuttamiskelpoisin ja paras. Usein paras on sellainen jollaista et ole koskaan nähnyt valmiina....siksi siitä ei ole vielä kuvaa tällä sivulla... 12 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Miten sen tekisi? Mistä materiaalista, minkä kokoiseksi, miten osat liittyvät toisiinsa, minkä värinen? 13 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

14 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Piirrä suunnitelma Piirrä tarkka suunnitelma esineestä. Piirtämiseen käytetään terävää kynää ja aina viivoitinta. Piirrä kolme kuvaa eri suunnista. Merkitse piirrokseen mitat siten että osaat valmistaa työn suunnitelman mukaan. 15 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

16 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2007

17 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

18 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

19 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

20 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

21 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

22 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

Valmista työ Valmista työ suunnitelmasi mukaan. 23 Viitaniemen koulu, tekninen työ, Tiia Hintsa 2014

YLEISET TURVALLISUUSOHJEET Muista oma vastuu!!! Silmät Silmät suojataan teknisen työn luokassa jokaisella koneella. Suojaimina käytetään suojalaseja tai visiirejä. Suojaimet löytyvät koneiden ja laitteiden vierestä tai puutyösalin portaikon alta. Käytön jälkeen ne palautetaan paikoilleen! Korvat Kuulo suojataan käyttämällä kuulosuojaimia. Aseta suojaimet päähän oikein päin! Kuulosuojaimet ovat puutyösalin portaikon alla telineessä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 24

Pöly Pöly on yksi puu-ja metallityön pahimpia vaaroja. Mikäli tarvitsee, on koulussa hengityssuojaimia. Muista avata konesalissa hiontapöydän puruimuventtiili! ÄLÄ hio puutyösalissa ilman purunpoistoa! Vaatteet Älä käytä kalliita tai löysiä vaatteita tunnilla. Ne voivat tarttua johonkin kiinni. Keinokuituvaatteita ei saa olla = palovaara. Käytä tarvittaessa suojatakkia. Pitkät hiukset sidotaan taakse poninhännälle. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 25

Muut mukana kulkevat jutut Teknisen työn tiloissa puhelimet, MP3 soittimet tai vastaavat pidetään repussa / kännykkälaatikossa! Kiellettyjä ovat roikkuvat avaimenperät ja muut työturvallisuutta vaarantavat esineet! Puhelimen sallitusta käytöstä kerrotaan erikseen. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 26

KONESALIN MÄÄRÄYKSET Konesaliin meneminen ja koneiden käyttö Konesali ei ole keskustelupaikka. Konesaliin mennään ainoastaan opettajan luvalla! Ilmoita opettajalle konesaliin mennessäsi mitä teet ja mitä konetta suunnittelet käyttäväsi Koneiden käynnistäminen ja sammuttaminen Kaikki koneet käynnistyvät vasta kun opettaja kytkee virrat päälle (Veistop) Jokaisella koneella ON OFF nappulat (valkoinen / musta tai vihreä / punainen) Jos ei toimi, tarkista hätäkatkaisija (HS-nappi) -> kierrä kevyesti oikealle. Jokaisella koneella omat sääntönsä! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 27

HÄTÄSEIS ja muut turvalaitteet Kaikki koneet pysähtyvät kun painat seinässä olevaa HSnappia. Jos huomaat vaaratilanteen TOIMI! Konekohtainen nappi pysäyttää vain koneen. Koneiden turva- alueet Naapurikoneet tietävät, mitkä koneet saavat olla yhtä aikaa päällä. Turva-alueet teipattu lattiaan. Vain ope + oppilas alueen sisällä. Konesalin siivous Puun jätepalat menevät konesalissa oleviin laatikoihin. Palat, joita voi käyttää jätetään niille varattuun paikkaan konesalissa (lyhyet) tai viedään varastoon (pitkät) Konesalin siivouksessa harjataan ja imuroidaan koneet ja lattiat koneiden välistä puhtaaksi. Lattialta kerätään kaikki isommat palat pois. Imuriin ei saa imeä puunkappaleita! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 11.08.10

Tapaturman sattuessa Estä lisävahinkojen sattuminen. Sammuta kone! Ilmoita opettajalle välittömästi vahingosta. Aseta oppilas istumaan tai makaamaan jos paljon verta (pyörtyminen). Soittaminen hätänumeroon 112 1. Soita hätäpuhelu itse jos voit. Soita turvallisesta paikasta. 2. Kerro, mitä on tapahtunut 3. Kerro tarkka osoite ja kunta: Viitaniemen yläkoulu, Viitaniementie 20, Jyväskylä 4. Vastaa kysymyksiin 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan 6. Lopeta puhelu saatuasi luvan Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 29

KÄSITYÖVÄLINEISTÄ Pisteen merkitseminen Purasimella tehdään porauksen alkumerkki puuhun. Mittaaminen Tarkista aina mittavälineen kunto ennen sen käyttöä. Mittaa aina kahdesti (!) ennen sahausta. Muista mitata mm alueella ei tuumia! (Yksi tuuma on 2,54 cm). Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 30

Suorakulma - säätökulma Suorakulmalla mitatessa tarkista aina, että kädensija on tiiviisti sivua vasten. Suorakulmalla voi mitata 45 ja 90 asteen kulmia. Säätökulmalla pystyy piirtämään minkä tahansa kulman. Muista kädensijan paikka mitatessasi. Aseta säätökulma geokulmion 0-pisteeseen ja katso sen jälkeen oikea kulma geokulmion kehältä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 31

Ruuvimeisselit ja -vääntimet Tarkista ennen käyttöä ruuvin ja vääntimen yhteensopivuus muuten on kannat ja vääntimet pilalla. Esim. ruuvi pz1 = pz1 ruuvin väännin!! Opettajalla vain irtokärkiä. Puutyökalukaapissa muutamia käsivääntimiä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 32

Työntömitta Millimetriasteikko Nooniusasteikko mm Muista aina mitata leuan alaosalla yläosassa on kolo. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 33

Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 34

Työntömitta Millimetriasteikko 1. LUE ensin täydet millit millimetriasteikon mm-alueelta 0-viivan vasemmalta puolelta. Täydet millit ovat tässä 18 3. Tulos = 18.5 mm Nooniusasteikko 2. LUE mm-kymmenysosat nooniusasteikolta. Tulos on se luku, jonka yläviiva on samalla linjalla mm-viivan kanssa. Kymmenysosa tässä 0.5 Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 35

58,7 mm 45,3 mm Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 36

PUUTYÖN PIENKONEET Pisto-/ kuviosaha Pistosaha, eli kuviosaha, on oiva työkalu muoto- ja kuviosahauksiin. Se on myös helppokäyttöinen saha esimerkiksi laudan katkaisuun. Pistosahoilla voidaan sahata melkein mitä tahansa: puuta, metalleja ja jopa keraamisia materiaaleja. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 37

Konelehtisaha Lehtisahan terä on löysällä kun sahaus aloitetaan. Muista kiristää! Löysää sahauksen jälkeen! Terän vaihto: Löysää terä. Nosta ylin ja laske alin terän kiinnittäjä paikoiltaan. Avaa oikean kokoisen avaajan (opettajalta) kanssa ruuvit. Laita uusi terä paikoilleen hampaat alaspäin. Pujota paikoilleen ja kiristä kiinni. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 38

Akkuporakone Harjoittele terän irrotusta ja kiinnitystä! Akkupora on nopea väline porattaessa ja väännettäessä ruuveja kiinni. Käytä ruuveja vääntäessäsi 1-aluetta. Ja porattaessa 2-aluetta. MUISTA viedä akku latautumaan opettajan työtilaan! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 39

Puutyösalin kone Lukitus: 1. Aseta poranterä oikealle syvyydelle. 2. Säädä syvyydenrajoitin oikealle kohdalle ja lukitse vääntömutteri. Muista poratessasi lukita kappale hyvin paikoilleen pikalukoilla, lukkopihdeillä tai ruuvipuristimilla. Muista karasuoja ja silmäsuojat! Pylväsporakoneet Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 40

Ruuvipuristin Pikalukko Lukkopihdit Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 41

PUUTYÖN HIOMALAIKAT JA KONEET Tarkista aina hiomakoneista ennen hiontaa, että niissä on paperi kiinni. MUISTA avata hiomapöydän puruimurin venttiili! Hionta vain konesalissa tai purunpoistoon kytkettynä puutyösalissa. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 42

ISOT HIOMAKONEET PUULLE Hio vain laikan vasemmalla puolella tai hiomanauhan keskellä. Ensin kappale tuelle ja sitten laikkaa/nauhaa vasten. Vain yksi työskentelijä! Puruimuri käynnistyy automaattisesti. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 43

Valitse sopivan kokoinen sylinteri ja kiristä se kiinni avaimella VARO KIERTEITÄ, voimaa ei tarvita. Sylintereissä vasenkätinen kierre! (Ensin kappale tuelle ja sitten laikkaa/nauhaa vasten. Vain yksi työskentelijä! Puruimuri käynnistyy automaattisesti.) Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 44

ISOT KONEET Yleistä Isoja koneita käytettäessä ollaan nöyriä ja kunnioitetaan koneita! Niissä on paljon voimaa. Mieti ensin mitä teet ja keskity sen jälkeen työhön. Työn jälkeen puhdista kone ja anna vuoro seuraavalle. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 45

Vannesaha Koneen valmistelu sahausta varten Säädä teräsuojan korkeus oikeaksi. Ota tarvittava ohjain esille ja aseta se paikoilleen. Varaa itsellesi työntökapula sahauksen loppuvaiheeseen. Muista kuulon- ja silmäsuojukset. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 46

Katkaisu Katkaisuohjain Aina ennen sahausta varmistu, että kädet eivät ole terän linjalla. Työnnä rauhallisesti kappale terälle ja suorita sahaus. Työnnä irralliset kappaleet jätelaatikkoon syöttökapulan kanssa. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 47

Halkaisuohjain Halkaisu Vinkkejä eri tilanteisiin Sahaa monimutkaiset muodot apusahausten kanssa. Älä sahaa pyöreitä puutankoja vannesahalla! https://www.youtube.com/watc h?v=ghtm3uobfa0 Aseta ohjain paikoilleen ja syötä alussa käsin kappale terälle. Työnnä loppumatka syöttökapulan avulla. Kädet eivät ole missään vaiheessa terälinjalla tai sen lähellä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 48

Puun osat Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 49

Puun kaareutuminen Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 50

Oiko- ja tasohöylä sydänlape paksuus Mistä tunnistaa sydänlappeen? Entä pintalappeen? Käyttämällä koneita vuorotellen höylätään lauta sileäksi ja tasapaksuksi. Ensin oikohöylässä pintalape (ja 1. syrjä) Tasohöylässä sydänlape (ja 2. syrjä). Saa höylätä vain pituussuuntaan. Ei päätypuuta! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 51

Pienin laudanpituus 40 cm Oikohöyläys Lape ja syrjä 1. 2. 1. Säädä suoja oikealle korkeudelle. Syötetään lauta lape alaspäin. Sormet liukuvat suojan yli. 2. Höylätty sivu ohjainta vasten. Sormet koukussa ja peukalot pystyyn (liftaus) ote! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 52

Tasohöyläys Käynnistys, asetteet ja syöttö Mittaa laudan paksuin kohta ja aseta pöydän korkeus samaksi. Vähennä 1 mm. Käynnistä kone. Koneessa on yksivaiheinen käynnistys. Tasainen puoli alaspäin ja syötetään lauta koneesta läpi puun kasvusuunnassa. Nosta pöytä n.1 mm ylöspäin kerrallaan. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 53

Liitosjyrsin Korkeudensäädön lukitsin Kappaleen korkeuden säätö Kätevä ja nopea tapa tehdä liitoksia puuhun. Liitospalat saat opettajalta. Muista liittää puruimuun kiinni. Käyttö vain opettajan läsnäollessa. Kallistuskulman säätö Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 54

ALAJYRSIN Mitä jyrsimellä tehdään? Alajyrsimellä tehdään puuhun muotoja, uria, viisteitä, koloja, pyöristyksiä, liitoksia jne Jyrsin voi olla kiinni pöydässä (alajyrsin) tai kädessä pidettävä (käsijyrsin). Video koulun alajyrsimen käytöstä täällä: https://www.youtube.com/wa tch?v=mzksn-uvodi Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 55

Terän vaihto Ota pistoke pois seinästä ja paina katkaisija pois päältä. Lukitse terä paikoilleen ja avaa avaimella. Puhdista holkki ja laita uusi terä paikoilleen. VARO KIERTEITÄ! Kiristä maltilla. Lukitusnappi Teränkorkeuden säätönupit Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 56

Koneen käyttö Terällä on aina oltava tukipiste, johon nojaten jyrsintä tapahtuu. Se voi olla laudan sivu (takavaste) tai esim. laakeri (kuvassa) joka on terässä kiinni. Terän pyörimissuunta Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 57

Vasen Oikea Jyrsiminen tapahtuu oikealta vasemmalle, terän pyörimissuuntaa vasten. Puu on aina oppilaan ja terän välissä. Haetaan puulla laakerin tukipiste ja syötetään puuta oikealta vasemmalle. Varotaan sormia ja siirretään ne pois tieltä. Muista suojata terän kohta. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 58

PYÖRÖSAHA 7 luokalla sahauspalvelu Opetus tilanteen mukaan 8 luokalta alkaen. Asetteet ja suojalaitteet tarkastettava huolellisesti. Sahauksen aikana ei ketään sahauslinjan takana! Kasvon- ja kuulonsuojaimet! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 59

PUUSORVI Varmista koneen käyttökunto Pyöristä isot kulmikkaat kappaleet ennen sorviin kiinnittämistä. Keskitä sorvattava kappale kunnolla ja kiinnitä se tukevasti. Oikea pyörimisnopeus: alkusorvaukseen vähemmän kierroksia. Varmista etten työtakin hihat / helmat voi missään tapauksessa jäädä kiinni pyörivään työkappaleeseen tai vääntökärkeen. Pitkät hiukset kiinni Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 60

CNC-JYRSIN Tietokoneohjattu automatisoitu leikkausjärjestelmä Puulle ja metallille Voidaan liittää 3D akseli Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 61

JIIRILEIKKURI Jiirileikkuri on laite, jota käytetään ohuiden puulistojen päiden erikokoisten kulmien leikkauksiin. Jiirileikkuri ei ole saha. Leikkaus tapahtuu vetämällä vipua alas jolloin leikkaava terä laskeutuu työstökappaleen läpi. Sormet on pidettävä pois leikkaavan terän kohdalta. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 62

Yleistä PINTAKÄSITTELY puulle ja metallille Pintakäsittely on esineen suojaamista likaa, valoa tai ulkoilmaa vastaan. Samalla esine voi jopa kaunistua. Varaa riittävästi (!!) aikaa kunnolliseen pintakäsittelyyn. Maalaamossa moniste eri vaihtoehdoista pintakäsittelyssä. Pintakäsittely tehdään VAIN maalaamossa ja siellä soveltuvilla paikoilla. Ole varovainen spray-maalien kanssa, maalaa niillä vain maalauskaapissa. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 63

Purkin aukaisu ja sulkeminen Avaa maali-, lakka-ja vahapurkit useasta kohtaa ruuvitaltalla. Väännä rauhallisesti! Kansi pysyy näin ehjänä ja tiiviinä. Purkit suljetaan levynpalan kanssa. Lyö kansi kiinni kuvan osoittamalla tavalla. Nyt kansi pysyy kunnossa ja tiiviinä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 64

Välineet, huolto ja palautus Maalaus, lakkaus, vahaus ja muut pensselit /trasselit yms. saa opettajalta Käytön jälkeen pensselit yms. palautetaan merkityille paikoilleen pestyinä/putsattuina ja hyväkuntoisina. HUOM! Tarkista onko pintakäsittelyaine vesiliukoista vai tarvitaanko puhdistamiseen liuotinta! Muut välineet maalauskaappiin omille paikoilleen! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 65