Lehti sinulle metsänomistaja Kevät 2010 Koivikot kuntoon s. 4 Suometsissä on mahdollisuus s. 16 1 Harvestia
SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2010 Pääkirjoitus Koivikot kuntoon Aikakauslehden nautintoa ja paperilta tuntuvaa käyttöliittymää ei saa verkosta Espanja, Savon Sellun tärkein markkina-alue Kuopion Energia Oy Harvestian asiakkaaksi Metsällä iso merkitys Suometsissä on mahdollisuus Kunnostusojitukset Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin Puuta pinoon koko perheen voimin Hakkuukoneen kuljettajasta puun ostajaksi Puumarkkinabarometri Laadukkaasta koivukuidusta laadukasta aallotuskartonkia Satsausta henkilöstön hyvinvointiin Myllykoskella vuosikymmenien ajan Kuntoa ja elämyksiä metsästä Suunnistuksesta äidin ja pojan yhteinen harrastus Hankintaesimiehet Hyvät edellytykset puukaupoille 3 4-6 7-9 10-12 13 14-15 16-17 18 19 20-21 22 23 24-25 26-27 28-30 31 32-33 34-35 HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle. Päätoimittaja: Liisa Raki, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Tiina Laitinen Harri Rautanen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Myllykoski Oyj Anna-Leena Terhemaa Painopaperi: paperi MY BRITE matt 80 g, Myllykoski Paper kansilehti Galeri Art 130 g, M-real Oyj Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola HARVESTIA OY on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö ja sen toiminta käynnistyi kesällä 2008. Harvestia Oy hankkii omistajayhtiöidensä Myllykoski Paperin ja Savon Sellun tehtailla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pääasiassa Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen alueella pysty- ja hankintakaupalla. Painosmäärä: 62 100 kpl 2 Harvestia
P Ä Ä K I R J O I T U S Puukauppoihin vauhtia Ainutlaatuista veroetuutta on tarjolla vielä tämän vuoden aikana tehdyille puukaupoille. Mahdollisimman monen metsänomistajan soisi hyödyntävän tämän etuuden ja käyttävän metsiensä hakkuumahdollisuuksia. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos arvioi, että tulevina vuosina puunmyyntituloista joutuu maksamaan enemmän veroa. Poliittiset puolueet laidasta laitaan ovat antaneet ymmärtää, että pääomatuloveroja tullaan kiristämään. Hakkuurästit ovat erityisesti kuitupuuvaltaisissa harvennusmetsissä. Ensiharvennusten määrä olisi mahdollista kaksinkertaistaa viime vuosikymmenen tasosta. Nyt kun kuitupuun kysyntä on selvästi parantunut ja leimikot saadaan nopeasti korjuuseen, kannattaa metsänomistajien hyödyntää tämä ehkä ainutkertainen veroetu. Tehtaiden käyntiasteet ovat nousseet ja vaikka useimpien tuotteiden hinnat ovat noususuhdannetta selvästi alhaisemmat, puun käyttö on korkealla tasolla. Kun samanaikaisesti puun tuonti on painunut alas, kotimaan puulla on suuri kysyntä. Kysyntä on myös hyvin tasapainoinen, kaikilla puutavaralajeilla on nyt menekkiä. Hyvän talven ansiosta myös talvileimikkovaranto on purettu. Sen ansiosta talvileimikoita voidaan ostaa ensi talven korjuuseen. Näin kesän kynnyksellä kesällä korjattavissa olevat leimikot ovat tietysti etusijalla. Harvestia Oy:n puunhankinta laajeni vuoden vaihteessa, kun Myllykosken ja Savon Sellun tehtaiden puunhuolto siirtyi kokonaisuudessaan Harvestian hoidettavaksi. Maaliskuussa Harvestia ja Kuopion Energia Oy sopivat pitkäaikaisesta yhteistyöstä Kuopion Energian rakenteilla olevan Haapaniemi-3:n voimalaitoksen puupolttoainehuollon osalta. Tämän sopimuksen ansiosta ostomäärämme kasvavat edelleen. Yhteistyö monen itsenäisen sahan kanssa on jatkunut tiiviinä ja tukkitoimitukset ovat kasvaneet. Haluankin tässä korostaa, että Harvestia ostaa kaikenlaisia leimikoita ja kaikkia puutavaralajeja, niin tukkipuuta, kuitupuuta kuin energiapuutakin aktiivisesti koko toimialueellaan. Haluamme olla metsänomistajille kilpailukykyinen ja luotettava puukauppakumppani. Lahdessa 20.3.2010 Kari Wuolijoki varatoimitusjohtaja Harvestia 3
K O I V U N K A S V A T U S J A K Ä Y T T Ö Koivikot kuntoon Kaksi toisistaan poikkeavaa koivulajia, rauduskoivu ja hieskoivu Suomessa kasvaa yleisesti sekä rauduskoivu että erityisesti soiden puulaji hieskoivu. Kangasmailla kasvaessaan ne poikkeavat täysin toisistaan. Molemmat koivulajit kasvavat nuorena nopeasti, nopeammin kuin havupuut. Hieskoivun kasvu alkaa heiketä pian sen jälkeen, kun se on saavuttanut 20 vuoden iän. Rauduskoivun kasvu jatkuu pitkään hyvänä ja puu järeytyy arvokkaaksi vaneripuuksi. Hieskoivikko tuottaa kiertoaikanaan lähinnä kuitupuuta ja energiapuuta. Tähän puulajien erilaiseen kasvurytmiin perustuu se, että havumetsiköiden ensiharvennuksissa kannattaa poistaa sekapuuna kasvavat hieskoivut. Hieskoivujen kasvu heikentyy ensiharvennusiän jälkeen, kun taas erityisesti kuusen kasvu voimistuu. Ensiharvennusmetsiköitä paljon 1980 1990 lukujen taitteessa oli koivikoiden perustaminen vilkkaimmillaan. Nyt nämä koivikot ovat ensiharvennusiässä. Ensiharvennusiässä ovat myös hieman aiemmin, 1980 luvun alussa perustetut havumetsät, joissa koivua on yleisesti merkittävästi sekapuuna. Ensiharvennuspinta-alat pitäisikin kaksinkertaistaa, ja joissakin maakunnissa jopa kolminkertaistaa siitä määrästä, mitä ensiharvennuksia viime vuosina on toteutettu. Älä laiminlyö taimikonhoitoa Energiapuun kysynnän vahvistuttua viime vuosina, on erheellisesti päässyt muodostumaan käsitys, että nuoren metsän kunnostushakkuita voidaan toteuttaa silloinkin, kun taimikonhoito on laiminlyöty. Jos nuori koivikko on kovin ylitiheä, joudutaan ensiharvennus toteuttamaan ehkä jo 10 metrin valtapituusvaiheessa. Tällöin poistettavat rungot ovat pieniä, ainespuukertymät ovat vähäisiä, korjuukustannukset ovat korkeat ja kantoraha- Taimikon hoidon viivästyminen merkitsee kustannusten nousua, kasvutappioita ja joskus taimikon tuhoutumista. Kuvassa ylitiheänä kasvanut koivikko on kärsinyt lumituhosta. Kuvalähde: Metla / Erkki Oksanen 4 Harvestia
K O I V U N K A S V A T U S J A K Ä Y T T Ö Kuvissa on sama koivikon ensiharvennuskohde ennen hakkuuta (vas.) ja hakkuun jälkeen. Tällä kohteella ensiharvennus tehtiin ajallaan 23-vuoden iässä, puuston valtapituuden ollessa 12 metriä ennen hakkuuta. Hakkuun jälkeen kasvatettavia runkoja jätettiin 850 kpl/ha. Huolellisesti toteutettu koivikon harvennus onnistuu hyvin kesäaikaan. Pahimpaan nila-aikaan koivikon hakkuuta on syytä välttää. Kuvat: Pertti Koivisto, Karttulan Metsätyö Oy tulot jäävät olemattomiksi. Koneyrittäjien mielestä tällaisten kohteiden korjuu on kannattamatonta. Harvestian linja onkin, että koneelliseen korjuuseen eivät sovellu kohteet, joissa runkoluku on yli 4000 kpl / ha ennen hakkuuta. Tällaiset metsiköt pitäisi ensin ennakkoraivata ja siirtää ensiharvennushakkuuta parilla vuodella eteenpäin, jotta puusto ehtisi riittävästi järeytyä. Ensiharvennuksen ajankohta Latvusten hoidolla on suuri vaikutus koivujen kasvukykyyn. Ensiharvennuksen oikea-aikainen toteutus on rauduskoivikossa tärkeämpää kuin kuusikossa tai männikössä. Tiheässä koivikossa vihreän latvuksen alaraja nousee alaoksien kuolemisen seurauksena samaa vauhtia puuston pituuskasvun kanssa. Vihreän latvuksen koko ei muutu, mutta sen suhteellinen osuus pienenee. Koivikon kasvukykyä ja elpymistä koskevien tutkimusten mukaan vihreän latvuksen osuuden pitäisi olla vähintään puolet koivun pituudesta. Rauduskoivikon ensiharvennusaika on silloin, kun kasvatettavien puiden oksat ovat kuolleet tyveltä noin viiden metrin matkalta ja elävä latvus on vielä yli puolet puuston pituudesta. Koivikon valtapituus on tällöin 13 15 metriä normaalissa kasvatustiheydessä olevassa metsikössä (runkoluku 1500 2000 kpl/ha). Jos ensiharvennus myöhästyy tästä yli kolmella kasvukaudella, menetetään metsikön järeyskehityksessä ja arvokasvussa tuottoja pysyvästi. Näin sen takia, että puuston elävä latvus ehtii liiaksi supistua ja kestää useita vuosia, ennen kuin kasvussaan jo heikentyneet koivut pystyvät hyödyntämään harvennuksessa vapautuneen kasvutilan. Myöhästynyt ensiharvennus merkitsee aina myös seuraavan harvennushakkuun tulojen siirtymistä myöhemmäksi tulevaisuuteen. Metsänomistaja, joka ajattelee jättävänsä lapsilleen enemmän hakattavaa pidättäytymällä ensiharvennusten teosta, tekee tosiasiallisesti karhunpalveluksen sekä itselleen että lapsilleen. Voimakas ensiharvennus koivikossa Rauduskoivikon voimakas ensiharvennus lisää nopeasti kasvamaan jätettyjen koivujen paksuuskasvua. Rauduskoivikossa harvennusreaktio eli paksuuskasvun voimistuminen tapahtuu kaikissa puissa, kun se havupuilla painottuu keskikokoisiin ja niitä pienempiin puihin. Voimakkaan harvennusreaktion ansiosta rauduskoivikko on erityisen kiitollinen harvennettava. Hoidetuille rauduskoivikoille suositetaan nopean järeytymisen vuoksi voimakasta ensiharvennusta, jossa jätetään kasvamaan noin 800 hyvälaatuista ja kasvuisaa koivua hehtaarille. Merkittävä taloudellinen hyöty voimakkaasta ensiharvennuksesta saadaan toisessa harvennuksessa. Tällöin osa hakkuukertymästä on jo tukkipuuta. Lisäksi voimakas ensiharvennus ja tukkipuiden nopea järeytyminen antavat mahdollisuuden aikaistaa päätehakkuuta ja näin parantaa koko kasvatusketjun kannattavuutta. Hieskoivikossa harvennuksen voimakkuudella ei yleensä ole samanlaista merkitystä kuin rauduskoivikossa. Harvennuksella kun ei pystytä merkittävästi lisäämään vanerikoivun tuotosta. Hieskoivikon harvennuksella voidaan edesauttaa alueen taimettumista kuuselle tai ehkä useimmin jo muodostuneen kuusialikosvoksen kehitystä. Tällöin harvennus pitää toteuttaa niin voimakkaana, että kuusialikasvos alkaa kehittyä ja kasvaa hyvin hieskoivikon alla. Tässä tapauksessa hieskoivuja kannattaa jättää enintään vain 300 kappaletta hehtaarille ja mahdollisimman tasaisesti. Tällöin seuraavassa hakkuussa, joka yleensä samalla on kuusikon ensiharvennus, poistetaan loput koivut. Kannattaako koivua jättää sekapuuksi ensiharvennuksissa? Kysyimme asiaa maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sauli Valkoselta, joka toimii tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella. Hän selvittää työkseen metsiköiden erilaisten Harvestia 5
K O I V U N K A S V A T U S J A K Ä Y T T Ö Yllä kuvissa on sama kohde ennen hakkuuta (vas.) ja hakkuun jälkeen. Kohteella tehtiin ylispuiden poisto alla kasvavan nuoren kuusikon hyväksi. Hakkuulla haluttiin turvata hyvät kasvuedellytykset nuorille kasvatuskelpoisille kuusille. Hakkuussa poistettavasta puustosta hieskoivun osuus oli noin 70 %. Sekapuusto on tärkeää myös metsäluonnon monimuotoisuuden, riistan ja maiseman kannalta hakkuutapojen vaikutusta metsikön kasvatuksen kannattavuuteen ja metsäekosysteemiin. Valkosen mukaan hyvälaatuisia rauduskoivuja kannattaa jättää kasvamaan etenkin huonolaatuisten tai huonokuntoisten havupuiden sijasta. Niistä kehittyy arvokkaita, hyvälaatuisia koivutukkeja. Sekapuusto on tärkeää myös metsäluonnon monimuotoisuuden, riistan ja maiseman kannalta, muistuttaa Valkonen. Hänen mukaansa rauduskoivun osuus puuston kokonaistilavuudesta tulisi olla 10-30 % ensiharvennuksen jälkeen. Jos koivua suosii liikaa havupuiden kustannuksella, kokonaiskasvu pienenee, toteaa Valkonen. Koivujen on oltava vallitsevassa latvuskerroksessa, koska kuusten kasvu on ensiharvennuksen jälkeen koivujen kasvua nopeampaa ja alemmissa latvuskerroksissa olevat koivut jäävät entistä enemmän kuusten varjoon, jolloin kasvu alkaa taantua. Hieskoivua kannattaa jättää sekapuuksi vain metsikön aukkopaikkoihin. Näin siksi että hieskoivun kasvu heikkenee pian ensiharvennusvaiheen jälkeen tuntuvasti ja kuusten kasvu on ylivoimaisesti parempaa. puumarkkinoista ja puuston laadusta, korostaa Valkonen. Koivikot kuntoon Onneksi koivukuitupuulla on nyt hyvä kysyntä. Myös kuusikuitupuulla, mäntykuitupuulla ja energiapuulla on hyvä kysyntä. Kaikki harvennusmahdollisuudet kannattaa hyödyntää nyt, kun tehtäville puukaupoille saa neljänneksen tuloista verovapaana. 1980-luvulla perustetut koivikot ovat kiireellisiä harvennuskohteita. Myös vuosina 1990 ja 1991 istutetut koivikot ovat ensiharvennusvaiheessa juuri nyt. Me Harvestiassa olemme valmiit koko toimialueellamme tekemään hakkuita ensiharvennusmetsissä ja edesauttamaan koivikoiden hyvään kasvukuntoon laittamista. Lisää aiheesta ja koivun kasvatuksesta kirjasta: Koivun kasvatus ja käyttö, Metsäkustannus Oy 2008 Toisessa harvennuksessa rauduskoivuja ei tulisi jättää enää kuin 10 % puuston kokonaistilavuudesta. Tosin tämä riippuu kasvatuksen tavoitteista, paikallisista 6 Harvestia
M Y L L Y K O S K I Aikakauslehden nautintoa ja paperilta tuntuvaa käyttöliittymää ei saa verkosta Myllykoski Paperin tuottamille papereille painetaan monenlaisia lehtiä ympäri maailmaa. Suomessa lukijat tarttuvat Myllykoski Paperin paperiin muun muassa lukiessaan Forman lehtiä: Kotivinkkiä, Trendiä tai Talo & Koti -lehteä. Outi Gyldén (vas). ja Eve Vaasmaa kehuvat työympäristöään innostuneeksi, sitoutuneeksi ja ammattitaitoiseksi. Kansainvälisestikin katsottuna korkeatasoisia suomalaisia naistenlehtiä on ilo tehdä. Kuva: Joonas Vuorinen Harvestia 7
M Y L L Y K O S K I Forman eri lehtien toimitukset sijaitsevat samassa tilassa, yhdessä kerroksessa, toinen toisensa vieressä. Tunnelma on kotoisa, juttuideoita singahtelee ja heti tuntee, että ammattilaiset ovat työssään. Kuvausrekvisiittaa; kenkiä, vaatteita, astioita, sisustustavaroita jne. on esillä seuraavien numeroiden suunnittelua ja toteutusta varten. Yksitoista kuukautta sitten Forman toimitusjohtajana aloittanut Eve Vaasmaa kertookin, että Formalle ja Forman lehdille kuuluu hyvää. Viime vuosi oli täynnä muutoksia. Formaa on organisoitu uudelleen. Kaikki lehtemme ovat uudistuneet viimeisen vuoden aikana sekä fyysisesti että sisällöllisesti. Suunta on ollut oikea. Esimerkiksi irtonumeroiden myynti ja myös tilausmyynti ovat kasvaneet uudistusten myötä selkeästi. Mediamyynnin osalta loppuvuosi oli kaikilla kustantajilla murheellinen. Forman taloudelliseen tulokseen viime vuodelta jäi kehitettävää, mutta nyt olemme perushyvässä lähtötilanteessa ja odotamme mediamarkkinan kiihtymistä. Vinkkejä arjen luksukseen Kotivinkistä Kotivinkin päätoimittajana vajaan vuoden toiminut Outi Gyldén vahvistaa, että myös Kotivinkki-lehdelle kuuluu pelkkää hyvää. Lehden monipuoliseen aihepiiriin kuuluvat sisustus, ruoka, hyvinvointi, henkilöhaastattelut sekä muoti ja kauneus. Sisällön painopisteitä on kirkastettu. Kuva: Joonas Vuorinen Lehtiammattilaiset työssään Kotivinkin toimituksessa. 8 Harvestia
M Y L L Y K O S K I Ulkoasu-uudistus tehtiin vuosi sitten. Sen jälkeen olemme keskittyneet jalostamaan Kotivinkin sisältöä. Meille on luksusta se, että arki on hyvää. Meidän lukijamme elävät aktiivista elämänvaihetta. He käyvät töissä, heillä on perhettä, he laittavat ruokaa, tekevät asioita käsillään, harrastavat ja matkustelevat paljon. Kaikista näistä aihepiireistä teemme juttuja. Lukijoiden toiveesta olemme lisänneet henkilö- ja lukujuttuja. Uudistukset eivät ole jääneet siihen. Kotivinkin samoin kuin Talo & Koti -lehden ilmestymiskertoja on lisätty. Myös lehtien verkkosivut ovat uudistuneet tai uudistumassa. Monet naistenlehdistä ovat nykyisin yleisaikakauslehtiä. Lehden tekijän näkökulmasta on näin ollen tärkeää, että lehdellä on oma ääni, Outi Gyldén painottaa. Jos lehden ääni puhuttelee satunnaista lukijaa, silloin hän ehkä tilaa lehden, vaikka vain vähäksi aikaa ja silloin meillä on tilaisuus vakuuttaa lukija. Hyvää peruspaperia, joka taipuu moneen Kaikki Forman julkaisemat lehdet painetaan Myllykoski Paperin papereille. Outi Gyldén ja Eve Vaasmaa kuvaavat Kotivinkissä käytettyä MY BRITEa hyväksi peruspaperiksi. Hyvä peruspaperi on Kotivinkille juuri oikea paperi. Aikakauslehden paperin pitää viestiä samaa viestiä, mitä lehti sisällöltäänkin viestii. Paperi ei saa olla liian heikkoa, jotta lehdestä tulee huonolla tavalla halpa vaikutelma. Toisaalta Kotivinkin kaltaisessa lehdessä paperi ei myöskään saa olla liian hienoa, sillä siitä tulee vieraannuttava vaikutelma. Meidän lehtemme tulee olla helposti lähestyttävä sisällöltään, kuvamaailmaltaan ja myös paperiltaan, Outi Gyldén korostaa. Aikakauslehti myös osana sisustusta Outi Gyldén ja Eve Vaasmaa muistuttavat, että lehti on myös esine, jota halu- taan pitää sekä kädessä että esillä. Forman lehdille on tärkeää, että lehti on hyvännäköinen ja säilyy hyvännäköisenä esimerkiksi irtonumeromyyntitiskeissä. Kun tilaaja maksaa lehden etukäteen, hän odottaa, että saa rahalleen vastinetta. Lehteä myös luetaan paljon. Kotivinkkiin palataan uudelleen ja uudelleen. Meillä on tutkimusten mukaan lukijoita neljä kertaa levikkiä enemmän, joten lehden pitää kestää lukijalta toiselle. Myös lukuarvot ovat korkealla eli lehteä luetaan pitkään. Paperilehden valoisa tulevaisuus Eve Vaasmaa on vahvasti sitä mieltä, että lehti tulee säilymään tosi pitkään painettuna lehtenä. On turhaa puhua lehden ja internetin kilpailusta. Aikakauslehden nautintoa ja paperilta tuntuvaa käyttöliittymää ei saa verkosta. Outi Gyldén on samoilla linjoilla. Minä uskon aikakauslehtien tulevaisuuteen. Sanomalehtien tilanne voi olla haasteellisempi. Netistä etsitään uutisia ja tietoa, mutta aikakauslehtiä luetaan pitkään ja niistä nautitaan. Esimerkiksi Kotivinkki.fi ei ole lehti verkossa vaan lisäpalvelu lukijoille. Se on brändin laajennus ja sillä on tiivistä vuoropuhelua painetun lehden kanssa. Molemmat lehdenteon ammattilaiset tähdentävät, että lukeminen ja tiedonjano eivät ole hävinneet mihinkään. Ihmiset haluavat edelleen elämyksiä paperille painetuista käyttöliittymistä. Viime aikoina on tullut myös uusia esimerkiksi nuorille naisille suunnattuja lehtiä, jotka ovat löytäneet paikkansa markkinoilla. Seuraava lehtiä lukeva sukupolvi on jo kasvamassa, ja he ovat tottuneet lehden ja internetin yhteiselämään. Muita lehtitrendejä ovat Eve Vaasmaan mukaan arjen hyvinvointi, arjenhallinta ja elämänhallinta positiivisessa mielessä, vaikka se ei ole vielä lähtenyt kovin vahvasti kaupallisesti liikkeelle. Toinen jo kauan jatkunut trendi on julkkisjournalismi. Outi Gyldénin mielestä julkkisjournalismi on lehdentekijän kannalta hyvä asia. Ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset. Myös Kotivinkissä kerrotaan ihmisten tarinoita ja lehdentekijä ammattitaidollaan valitsee tyylilajin ja näkökulman. Lehdentekijä voi ajatella itseään myös käsityöläisenä. Lehdentekeminen on taito, jota myös lehdentekijöiden itsensä tulisi arvostaa. FAKTALAATIKKO FORMA LYHYESTI Forma Publishing Group Oy on perustettu 1983. Se kuuluu ruotsalaiseen Forma Publishing Group Ab konserniin, jonka omistaa pörssiyhtiö Hakon Invest Ab. Forma Publishing Group Oy kustantaa aikakauslehtiä, asiakaslehtiä ja kirjoja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomessa henkilöstöä on 52. FORMAN LEHDET: Kotivinkki: - 20 numeroa vuodessa - Levikki 109 536 - Lukijamäärä 415 000 Trendi: - 12 numeroa vuodessa - Levikki 44 835 - Lukijamäärä 181 000 Talo & Koti: - 12 numeroa vuodessa - Levikki 50 644 - Lukijamäärä 105 000 Harvestia 9
S A V O N S E L L U Sunico, Savon Sellun edustaja Espanjassa ja Portugalissa Espanja, Savon Sellun tärkein markkina-alue Espanja on ollut Savon Sellun tärkein markkina-alue 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tätä nykyä joka viides Kuopiossa valmistetusta paperirullasta päätyy espanjalaisen aaltopahvikoneen kitaan, missä se aallotetaan ja liimataan kiinni muihin papereihin. Lopulta tuotannosta tulee ulos vankkarakenteinen hedelmien ja vihannesten vientipakkaus. Hedelmien liikuttelu vaatii kunnon pakkaukset Espanjasta puhuttaessa maa on luonnollisesti suuri markkina jo pelkästään 45 miljoonalla asukkaallaan, mutta sen painoarvoa nostavat vielä kaksi erityistekijää, kertoo Pekka Suni Sunicosta, joka edustaa Savon Sellua Espanjan ja Portugalin markkinoilla. Ensinnäkin täällä on valtava hedelmä- ja vihannestuotanto, noin 16-17 miljoonaa tonnia vuodessa, josta hieman yli puolet menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan. Toinen seikka on se, että tänne mahtuu vuosittain espanjalaisten lisäksi yli 60 miljoonaa turistia. Moni heistä syö täällä ollessaan hedelmiä ja vihanneksia. Näitä tuotteita on mahdotonta liikutella viljelijältä kauppaan ilman kunnon pakkauksia. Espanja on johtava tuottaja kahdessa pääsektorissa: Valencian seudun appelsiineissa ja mandariineissa sekä ns. talvivihanneksissa, joita tuotetaan kevytrakenteisissa, muoviseinäisissä ja -kattoisissa kasvihuoneissa aivan eteläisimmässä Espanjassa, Almeriassa. Näitä kasvihuonerakennelmia ei lämmitetä lainkaan ja jos poikkeuksellisen kylmä sää osuu kohdalle pidemmälle ajalle, niin satoa tuhoutuu helposti. Seurauksena on hintapiikki eurooppalaisissa supermarketeissa esimerkiksi tomaattien hinnoissa. Espanjan hedelmä- ja vihannestuotanto on 16-17 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä määrästä yli puolet menee vientiin. Hedelmiä ja vihanneksia on mahdotonta liikutella ilman kunnon pakkauksia. Espanja onkin Savon Sellun tärkein markkina-alue. 10 Harvestia
S A V O N S E L L U Kesäkuukaudet heinäkuusta syyskuun loppuun asti ovat sitä aikaa, jolloin Powerflute-paperi käy kaikkein heikoimmin kaupaksi. Syyskuussa kasvihuoneet tyhjennetään vanhoista vihannestaimista ja uudet istutetaan tilalle. Tämä kasvihuoneviljelymuoto syntyi n. 30 vuotta sitten maaperältään hyvin huonosti viljeltävälle alueelle, jolla oli kuitenkin riittävästi vettä ja paljon, paljon aurinkoa. Muovi kuitenkin mullisti kaiken ja ympäröivältä, köyhältä Sierra Nevadan vuoristoalueelta, moni laskeutui Almerian rantavyöhykkeelle vihreän kullan perässä. Alueesta muodostuikin varsinainen Klondyke ja moni vaurastui lyhyessä ajassa merkittävästi. Viljelyalueen keskuksessa El Ejidossa on mm. eniten pankkeja neliökilometrillä koko Espanjassa. Monesti Kuopion tehtaalla harmitellaan Espanjan korkeita kuljetuskustannuksia pitkän merimatkan ja sisämaan autokuljetusten vuoksi. Samalla ei välttämättä aina ymmärretä, että pitkissä kuljetuksissa on nimenomaan myös syy siihen, minkä vuoksi Savon Sellu on vakiinnuttanut asemansa menestyksekkäästi Espanjan markkinoilla, kertoo Ekaterina Hongell. Vastavuoroisesti Espanjassa tuotetut hedelmät ja vihannekset matkaavat pitkän matkan Saksaan, Englantiin ja Skandinaviaan, mikä korostaa vaatimuksia laatikoiden laadulle. Hedelmiä liikkuu toki muissakin kuin aaltopahvipakkauksissa eli puu- ja muovilaatikoissa, mutta pahvi on kuitenkin ehdottomasti vielä se tärkein pakkausmateriaali. Powerflute kestää kosteissa ja vaihtuvissa olosuhteissa Mikä sitten selittää Savon Sellun menestyksen ja markkinajohtajuuden Espanjassa monen vuosikymmenen ajan? Tämä on hyvä kysymys, tuumaa Pekka Suni ja kertoo syitä löytyvän useita. Täällä Espanjassa on tehty pitkäjänteistä myynti- ja markkinointityötä aivan tehtaan perustamisen ajoista lähtien osaavalla henkilökunnalla. Täällä on pysytty hyvinä ja huonoina aikoina, myös korkeiden diktatuurinaikaisten tullien vuosina. Tuotteella on hyvä logistiikka ja tunnettu oma brändi Powerflute, jota on iskostettu asiakkaiden ja hedelmänviejien tietoon monen vuoden ajan. > Cartonajes Unionin aaltopahvitehdas sijaitsee Itä-Espanjassa keskellä appelsiiniviljelyksiä. Tehtaalla valmistetaan hedelmä- ja vihanneslaatikoita, joissa välikerroksena käytetään mm. Savon Sellun aallotuskartonkia. Cartonajes Unión (CUSA), Aaltopahvitehdas ja Savon Sellun asiakas Pekka Suni, Sunico: Olemme Välimeren puolella n. 80 km Valenciasta etelään Gandían kaupungin ja rannan välissä keskellä appelsiiniviljelyksiä. Täällä melkeinpä piilossa sijaitsee Cartonajes Unionin (CUSA) aaltopahvitehdas. Tapaamme tehtaan toimitusjohtajan Gerardo Piriksen. CUSA on kuulunut suureen International Paper (IP) ryhmään vuodesta 1999 alkaen, jolloin IP osti amerikkalaisen kilpailijansa Union Campin operaatiot. IP:llä on Espanjassa yhteensä 8 tehdasta, joista CUSA on ehdottomasti tärkein hedelmä- ja vihanneslaatikoiden valmistajana. Olemme sikäli outo lintu Espanjassa, että uskomme vahvasti ensikuidusta valmistettuihin pakkauksiin. Nykyäänhän on hyvin tyypillistä, että laatikot valmistetaan sekä ensikuituisista että kierrätyskuituisista papereista. Meidän emoyrityksemme on linerpuolella integroitunut eli ruskeissa papereissa käytämme omaa Georgian tai Louisianan männystä valmistettua paperia ja laatikoiden välikerrokseen tuomme koivusta valmistettua paperia sekä Ruotsista että Suomesta Savon Sellulta, kertoo Piris. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja uusiopaperi kilpailee hinnalla. Hedelmälaatikot joutuvat kuitenkin kuljetusketjussa niin koville, että jos haluaa olla varma laatikoiden toimivuudesta, niin silloin ensikuitu antaa mielestämme paremman tuloksen. Jos paperi imee liikaa kosteutta, seurauksena voi olla iso ongelma, koska yli kaksi metriä korkeiden pinojen alimmat laatikot alkavat kärsiä. Maantiellä törmäsimme pariin otteeseen Cartonajes Uniónin jakeluautoon, jonka kyljessä oli osuvasti motto Laatikot, jotka nostavat arvostustasi. Tehdas on ylpeästi itsetietoinen laadukkaista tuotteistaan. Piris korostaa kuitenkin, että he eivät myy pelkkiä laatikoita vaan isompia pakkausratkaisuja asiakkaille. Laatikot toimitetaan litteinä aihioina hedelmien viejille. Näin ne vievät vähemmän tilaa ja kuljetuskustannukset saadaan painettua alemmaksi. Uskomme vahvasti ensikuidusta valmistettuihin pakkauksiin, korostaa Cartonajes Unionin aaltopahvitehtaan toimitusjohtaja Gerardo Piris. Harvestia 11
SAVON SELLU Joka viides Kuopiossa valmistetusta paperirullasta päätyy Espanjaan hedelmä- ja vihannes-laatikoiden materiaaliksi. Agrios Selectos, Hedelmien viejä ja Cartonajes Unionin asiakas > Abel Alarcón, sitrushedelmien vientiin erikoistuneesta yrityksestä Agrios Selectos, näkee paremman painettavuutensa ansiosta aaltopahvisessa hedelmälaatikossa myös paremman mahdollisuuden brändin rakentamiseen kuin puisessa laatikossa. Kyseinen tuotemerkki korostaa nimenomaan Savon Sellun valmistaman paperin lujuutta. Tärkein tuotetta myyvä seikka on kuitenkin sen toimivuus laatikoissa. Powerflutea sisältävä laatikko kestää pinoamisrasitusta kosteissa ja vaihtuvissa oloissa, mitä kylmävarastot ja kuljetukset tuovat mukanaan. Savon Sellu on onnistunut kehittämään alallaan huippuluokan tuotteen maailmassa ja pysymään johtavassa asemassa yli kymmenen vuoden ajan. Koko tämän ajan paperi on valmistettu koivusta, minkä lyhyt ja pullea kuitu yhdistettynä korkeaan hemiselluloosatasoon ja prosessin säilyttämään ligniiniin, antavat juuri ne hedelmälaatikon vaatimat erityisominaisuudet Powerflutelle. Monissa paperiteollisuuden tuotteissa, kuten hienopaperissa ja pehmopaperissa, koivukuitua on pystytty korvaamaan eukalyptuskuidulla. Puolikemialliseen flutingiin koivu on kuitenkin juuri se oikea, laadukas raakaaine. Koivukuidusta valmistettua Powerflutea on helppo myydä, jatkaa Suni. Hyvin lähellä Cusaa sijaitsee sitrushedelmien vientiin erikoistunut yritys nimeltään Agrios Selectos. Heidän tuotemerkkinsä Brio on niin vahva, että monesti tuotemerkkiä luullaan yritykseksi. Agrios Selectos on yksi innovatiivisimmista sitrusfirmoista. Yrityksen toimitusjohtaja Abel Alarcón kertoo muutamasta viimeisestä hankkeestaan. - Yksi yrityksen päämarkkinoista on Ranska, minne olemme integroituneet perheeseen kuuluvan yhtiökumppanin välityksellä. Tästä tuonnista huolehtii yritys nimeltä Banagrumes. Ranska on perinteisesti halunnut appelsiininsa puulaatikoissa, joissa niitä on kuljetettu Valencian alueelta. Alarcón on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että aaltopahvinen pakkaus antaa paremman painettavuutensa ansiosta paremmat mahdollisuudet brändin rakentamiseen, mihin Brio nimenomaan tähtää. - Olemme myös alkaneet tarjota appelsiineja viimeisen trendin mukaisesti eli pienen oksantyngän ja lehden kera. Tätä varianttia pyydetään nyt kaikilta markkinoilta, mutta erityisesti Ranskasta, Sveitsistä ja Italiasta. Asian järjestäminen käytännössä on kuitenkin monimutkaisempaa kuin ensiajattelemisella luulisi. Nämä hedelmät eivät kestä koneellista käsittelyä, vaan kaikki on tehtävä käsin. Yrityksen prosessien täytyy tällöin olla hyvin mietitty. Toisaalta tällainen vaikea liiketoimintamuoto antaa vähemmän kilpaillun sektorin, missä toimia. - Brio hedelmät käsitellään nykyään täysin syötäväksi kelpaavalla vahalla. Agrios Selectos työskentelee jatkuvasti luonnollisemman ja puhtaamman hedelmän puolesta minimoiden kemiallisen käsittelyn. - Yritys on kärkinimiä uusien varianttien kehittämisessä, joilla saadaan myyntiä aikaiseksi aikoina, jolloin normaalisti ei ole sitrustuotantoa. Tällaisena esimerkkinä voidaan mainita klementiinilajike Clemenrubi, hyvän värityksen omaava varhaislajike, joka kilpailee perinteisten Marisol ja Oroval hedelmien kanssa, jotka kuluttajat monesti kokevat liian happamiksi. Lähde: fruittoday.com 12 Harvestia
Y H T E I S T Y Ö S S Ä Kuopion Energia Oy Harvestian asiakkaaksi Kuopion Energia Oy ja Harvestia Oy ovat sopineet pitkäaikaisella sopimuksella energiapuun toimituksista Kuopion Energian ensi vuonna valmistuvalle uudelle Haapaniemi 3 -voimalaitokselle. Toimitukset alkavat kesällä 2011 ja ovat täydessä laajuudessaan yli 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Kuopion Energia Oy on vastuussa kaukolämpöenergian tuottamisesta kuopiolaisille, minkä vuoksi polttoainehuollon tulee sopeutua sää- ja suhdannevaihteluihin. Yhtiö myy sähköä sähkömarkkinoiden ehdoilla. Polttoaine- ja sähkönhankintakustannukset ovat kaltaisellemme yhtiölle ylivoimaisesti suurin menoerä, ja kustannusten on oltava hallinnassa kuvailee Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm yhtiötä ja sen polttoainehuoltoa. Yhtiön omistaja, Kuopion kaupunki, on ilmastopoliittisessa ohjelmassaan sitoutunut vähentämään paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Voimalaitosinvestoinnissa kattila- ja polttoaineen käsittelytekniikka on valittu siten, että uusiutuvan energian osuus voidaan maksimoida. Puu-uraa olemme lähteneet kulkemaan siinä uskossa, että valtiovalta pitää huolta uusiutuvan polttoaineen kilpailukyvystä. Tämä ei saa tapahtua turpeen kilpailukyvyn kustannuksella, sillä puu ja turve tukevat toisiaan niin huoltovarmuuden kuin kattilatekniikankin näkökulmasta, sanoo Esa Lindholm. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi 3 voimalaitoksen rakennustyömaa. Ratkaisevan tärkeitä tekijöitä yhteistyön käynnistymisessä olivat synergiaedut Harvestian muun puunhankinnan kanssa, toiminnan pitkäjänteisyys, hinnoittelu ja tarpeitamme vastaava volyymi, jatkaa Lindholm. Tehty sopimus uudistaa energiapuun toimitusten käytäntöä ja antaa edellytykset kehittää koko hankintaketjua pitkäjänteisesti. Tämä luo kustannustehokkuutta toimintaan. Metsänomistajille avautuu entistä parempi mahdollisuus hyödyntää metsien potentiaali täysimääräisesti. Harvestia lisää tämän sopimuksen myötä ostojaan kotimaan metsistä, mikä osaltaan tukee Savon Sellun sekä Myllykosken puuhuoltoa. FAKTALAATIKKO Kuopion Energia Oy Kuopion Energia muodostuu osakeyhtiöstä ja liikelaitoksesta, jotka ovat kokonaan Kuopion kaupungin omistuksessa. Kuopion Energia Oy tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, myy sähköä sekä vastaa konsernin hallintopalveluista. Liikevaihto vuonna 2009 oli 75,6 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä 117. Polttoaineita käytettiin yhteensä 1 607 GWh, josta turpeen osuus oli 83 %, öljyn 14 % ja biopolttoaineiden 3 %. Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen ja Kuopion Energia Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholm kättelevät sopimuksen allekirjoittamisen kunniaksi. Kuopion Energia Liikelaitos siirtää sähköä ja toimittaa kaukolämpöä asiakkailleen. Liikevaihto vuonna 2009 oli 50,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä 82. Kaukolämpöasiakkaiden lukumäärä ylitti 5 000 rajan. Sähköä siirrettiin 50 500 siirtoasiakkaalle. Harvestia 13
M E T S Ä N O M I S T A J A Metsällä iso merkitys Uudis-Tuovilan tilalla Sonkajärvellä on harjoitettu maa- ja metsätaloutta saman suvun toimesta jo yli sata vuotta. Tilan laajentaminen ei ole ollut itse tarkoitus, mutta toimintaa on jatkuvasti kehitetty järkevällä tavalla eteenpäin. Jarno Väänäselle kotitilalle jääminen oli lopulta helppo ratkaisu. Lukioaikana olin vielä valmis lähtemään täältä pois, mutta jotenkin sitä on niin kasvanut kiinni tähän paikkaan, että tänne sitä tuli kuitenkin jäätyä. Tuntuu, ettei muuta oikeastaan osaakaan, kertoo 34-vuotias Jarno jäämisestään Sonkajärven Harvan kylälle kotitilaansa isännöimään. Alkuvuosina tilaa hoidettiin maatalousyhtymänä yhdessä Jarnon vanhempien kanssa, mutta vuodesta 2005 lähtien tila on ollut kokonaan nuoremman isännän hoidossa. Hyvää yhteistyötä naapureiden kesken Uudis-Tuovilan tila on keskikokoinen jatkava tila. Vuonna 2005 lypsykarja vaihtui emolehmätuotantoon. Itselläni ei ollut valtavaa kiinnostusta lypsykarjan pitoon. Lisäksi hyvistä vasikoista oli tuossa vaiheessa pula. Toisaalta ajattelin, että emolehmätuotanto on helpommin yhden ihmisen hoidettavissa, perustelee Jarno tuotannon suunnan vaihdosta. Tilan maatalouspuoli onkin pitkälti Jarnon omien käsien varassa. Ulkopuolisia työntekijöitä ei ole, mutta naapuriapua hyödynnetään puolin ja toisin esimerkiksi konetöissä. Täällä naapuritilaa ei nähdä pelkästään kilpailijana vaan naapureiden kesken on hyvää yhteistyötä. Kai se vaikuttaa asiaan, että pitkälti samanlaiset arvot ohjaavat toimintaa, kertoo Jarno naapureiden välisestä yhteistyöstä. Murros on myös mahdollisuus Emolehmätuotantoon keskittyneellä tilalla kevät on kiireisintä aikaa. Poikiminen alkaa kevättalvella. Tämä edellyttää tiivistä läsnäoloa. Pitää valvoa poikimista ja tarvittaessa toimia kätilönäkin. Odotettavissa on 60 vasikkaa, valottaa Jarno kevättalven kiireitä. Poikimisen jälkeen ruokinta vaatii myös ylimääräistä energiaa, sillä ruoan on oltava jämäkämpää, jotta pystytään turvaamaan maidon tuotanto. Puolivuotiaina vasikat jatkavat matkaansa tilalta jatkokasvattajalle lähialueelle. Tilan tuotantosuunnasta johtuen tilan pellot ovat pitkälti nurmella. Peltopintaalaa ei ole kasvatettu vain sen takia, että sitä olisi enemmän. Laajentamisessakin pitää olla järki mukana, eikä tavoitteena ole, että peltopalasia on siellä täällä ympäri pitäjiä, selvittää Jarno. Tilan toimintaa on kuitenkin kehitetty ja peltopinta-alaa on laajennettu jatkuvasti. Maataloudessa on tapahtunut iso murros yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen. Kannattavuus on ajanut siihen, että meilläkin peltopinta-ala on kolminkertaistunut, perustelee Jarno tilan kasvua. Toiset ovat luovuttaneet tässä murroksessa, kun taas toiset ovat nähneet tämän mahdollisuutena. Itse taidan lukeutua jälkimmäisiin. Metsiä hoidetaan esimerkillisesti Uudis-Tuovilan tilalla metsällä on aina ollut iso merkitys sekä taloudellisesti että työllistävästi. Tilan metsiä on hoidettu jo pitkään kestävästi ja esimerkillisesti. 14 Harvestia
< Metsällä on iso merkitys Uudis-Tuovilan tilalla. Metsiä on hoidettu jo pitkään kestävästi. Metsän kasvun lisäykseen on panostettu mm. ojituksilla ja tuhkalannoituksella. Tässä kuvassa tuhkalannoitetaan Jarnon metsää kevättalvella 2009. M E T S Ä N O M I S T A J A Raivaukset ja uudistamistyöt tehdään ajallaan. Myös ojitukset ovat hyvin hoidossa ja tarvittavat metsäautotietkin on tehty. Metsien hoidossa iso rooli on edelleen Jarnon isällä Eerolla. Meillä on ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma, mutta siitä tarkistetaan lähinnä puuvaratietoja. Isä tuntee metsät niin hyvin, että hänellä on näkemys siitä, mitä toimenpiteitä milloin ja missä tarvitaan, kertoo Jarno. Istutukset ja raivaukset tilalla on tehty perinteisesti omana työnä. Tänä vuonna tilalla tehtiin myös hankintahakkuuta muutaman vuoden tauon jälkeen. Jarno on seurannut mielenkiinnolla viime vuosien uutisia metsäteollisuuden leikkauksista kotimaassa. Metsänomistajan näkökulmasta tämä tuntuu jotenkin epävarmalta. Kajaanin paperitehtaan sulkeminen tuli yllätyksenä. Olen jotenkin vahvemmin uskonut metsäteollisuuteen, kertoo mies mietteliäänä. Toisaalta kyllä puulle aina käyttöä keksitään. Rakennuskäytössä puun käyttö varmasti lisääntyy, samoin energian tuotannossa. Toimintaa kehitetään pitkällä aikajänteellä Kun Jarnolta kysyy tulevaisuuden näkymistä, menee mies mietteliääksi. Tällaista toimintaa kehitetään pitkällä aikajänteellä. Ei tässä puhuta kvartaalitaloudesta vaan katsotaan asioita viisitoista vuotta eteenpäin. Itse luotan siihen, että ihmiset syövät tulevaisuudessakin. Tilalle löytyisi jatkaja perhepiiristäkin, sillä Jarnon lisäksi tilalla touhuavat 7-vuotias tytär Riina ja 5-vuotias poika Väinö. Toivottavasti tilan pito jatkuu suvussa, toteaa Jarno toiveikkaana. Jarno on onnellisessa asemassa, sillä lapsuuden kaverit ovat jääneet kotikylälle, eikä tiloja ole tyhjentynyt. Meillä on Sonkajärvellä aktiivinen MTK:n alajaosto Sonkajärven Maaseutunuoret. Olen ollut toiminnassa mukana kymmenen vuotta ja se on poikinut henkistä pääomaa ja ison joukon kontakteja. Vastuutehtäviäkään Jarno ei karta, vaan hän istuu lihakunnan edustajistossa oman alueensa edustajana kuuntelemassa, miten liha-alalla kulloinkin menee. Jarnoa haastatellessa ei voi olla aistimatta tyytyväisyyttä, joka oman kylän oloihin miehestä huokuu. Jarno näkeekin tilan sijaintipaikan optimipaikkana maatalouden harjoittamiseen Sonkajärvellä. Tilalta on lyhyt matka niin Iisalmeen kuin Sonkajärven kylällekin. Lisäksi kulkuyhteydet joka suuntaan ovat hyvät. Harvalla menee tänä päivänä todella hyvin, päättää Jarno haastattelun pilke silmäkulmassa. Onhan oma kotikylä nimeltänsä Harvan kylä. Metsällä iso merkitys taloudellisesti Toiminnan kehittäminen kuten pihattonavetan rakentaminen vuonna 2005 sekä kalustohankinnat ovat olleet kannustimina puukaupan tekemiseen. Metsällä on iso merkitys tilalle taloudellisesti. Se toimii meillä pankkina, mistä otetaan rahat investointeihin, kuvailee Jarno metsän taloudellista merkitystä. Tilalta on Harvestian kanssa tehty jo parikin puukauppaa. Kyllä puukaupan tekoon Harvestian kanssa vaikutti pitkälti tuttu puun ostaja, jonka kanssa puukaupan teosta on jo pitkät perinteet. Tärkeintä puukaupassa on pitää kiinni sovituista asioista. Sirviön Arin kanssa hommat ovat sujuneet aina jämptisti ja sovitusti, kertoo Jarno tyytyväisenä. Jarno on Harvestian sopimusasiakas. Jarnolta onkin kyselty, miten yhteistyö uuden toimijan kanssa on käynnistynyt. Kyllä itseänikin mietitytti aluksi täysin uusi toimija ja etenkin puusta maksukyky. Asiat on kuitenkin hoidettu hyvin ja sovitun mukaisesti. Puukauppamaksutkin ovat tulleet ajallaan, kertoo Jarno vastauksestaan kyselijöille. Jarno Väänäsen maatilan toiminta on keskittynyt emolehmätuotantoon. Uusi pihattonavetta rakennettiin vuonna 2005. Harvestia 15
S U O M E T S Ä T Suometsissä on mahdollisuus Suometsissä on mahdollisuus, joka tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. Joka neljäs hakkuuseen tuleva puumotti olisi mahdollista irrottaa suometsistä. Tämä edellyttää asian tuntemista, eri tahojen saumatonta yhteistyötä sekä panostamista kokonaisvaltaiseen suometsien hoitoon. Ojitusten ja lannoitusten seurauksena suometsissä kasvaa puuta yli 500 miljoonaa kuutiometriä eli vajaa neljännes Suomen kokonaispuustosta. Suometsien merkitys on suurin Pohjanmaalla. Soilla tehdään lähitulevaisuudessa ennen kaikkea harvennushakkuita, koska turvemaiden puustot ovat vielä pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä. Varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus lisääntyy kuitenkin nopeasti, joten suometsistä saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän hakkuutuloja. Etelä-Suomessa uudistuskypsiä metsiä on jo lähes 10 % ojitetuista suometsistä. Runsaspuustoisten korpien osuus erityisesti eteläisessä Suomessa on suuri. Suometsien vuotuinen kasvu, kuutiometreissä hehtaaria kohden, on lähes samaa suuruusluokkaa kuin kivennäismailla. Hieskoivikoiden uudistamistavan ja tulevaisuudessa kasvatettavan puulajin ratkaisee kasvupaikan ravinteisuustaso. Jos kasvupaikka on vähintään tuoretta kangasta vastaava, kannattaa puulaji vaihtaa kuuselle. Jos kasvupaikka on liian karu kuuselle, uudistetaan hieskoivikko männylle. Hieskoivikko avohakataan, jonka jälkeen huolehditaan turvemaan kuivatuksesta ja maanmuokkauksesta. Nopeimmin männikkö syntyy istuttamalla. Avohakatulle alueelle tehdään ojitusmätästys ja mättäille istutetaan vähintään 2000 männyntainta. Istutusmänniköt kehittyvät kuitenkin melkoisen oksikkaiksi, koska turpeessa on runsaasti typpeä. Istuttaminen on myös melkoinen riski alueilla, joilla on runsaasti hirviä. Laadukkaampi männyn taimikko syntyy kylvämällä. Maanmuokkauksena voidaan käyttää laikutusta tai mätästystä. Rehevimmillä ja kosteammilla alueilla suositellaan käytettävän mätästystä myös kylvössä, jotta taimet eivät varmasti kärsi liiasta kosteudesta. Uudistusalueelle tehdään hehtaarille vähintään 4000 mätästä, joille siemen kylvetään keväällä heti lumien sulamisen jälkeen. Laikutustakin voi käyttää maanmuokkausmenetelmänä, jos liika vesi ei uhkaa taimia. Männyt myös itävät laikuissa kuivana keväänä paremmin kuin mättäille kylvetyt siemenet. Suometsien hieskoivikot kannattaa uudistaa usein jo kuitupuuvaiheessa Suometsissä pyritään kasvattamaan mahdollisimman hyvälaatuista tukkipuustoa, kuten kivennäismaillakin. Hieskoivikoita ei kannata yleensä kasvattaa, koska ne saavuttavat vain hyvin harvoin vanerikoivun mitat turvemailla. Jos suolle on kuitenkin syntynyt hieskoivikko, se kannattaa uudistaa useimmiten lyhyellä kiertoajalla kuitupuuvaiheessa. Markku Remes (vas.) ja Tauno Partanen Metsäkeskus Pohjois-Savosta korostavat eri tahojen saumatonta yhteistyötä sekä panostamista kokonaisvaltaiseen suometsien hoitoon avaintekijöinä suometsien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 16 Harvestia
S U O M E T S Ä T Kunnostusojitustarpeen huomaa siitä, että ojalinjat alkavat kasvaa umpeen, ojan pohjaan on alkanut kertyä paksua rahkasammalkasvustoa ja muutakin kasvustoa, joka estää veden virtauksen. Kuvassa keskisuomalainen isovarpuräme ennen ojalinjojen avaamista ja harvennushakkuuta. Kuva: Tie- ja oja-asiantuntija Hannu Nyrhilä, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Tämä ohutturpeinen räme on ojitettu ja harvennettu puuston kasvun elvyttämiseksi ja kasvuolojen parantamiseksi. Kuva on otettu Keski-Suomesta. Kuva: Tie- ja oja-asiantuntija Hannu Nyrhilä, Metsänhoitoyhdistys Keski- Suomi Täystiheän kuusialikasvoksen voi hyödyntää uudistamisessa Terveet kuusialikasvokset kannattaa hyödyntää turvemaiden metsien uudistamisessa, koska silloin säästetään uudistamiskulut ja lyhennetään seuraavan puusukupolven kiertoaikaa. Aina on kuitenkin varmistettava kuusialikasvoksen kehityskelpoisuus. Metsänomistaja ei saa sortua liikaan optimismiin tarkastellessaan taimikkoa. Alikasvoskuusikon täytyy olla ennen hakkuuta täystiheä, koska hakkuussa tuhoutuu helposti satoja taimia hehtaarilta. Kasvuhäiriöt kertovat ravinnepuutoksesta Suometsien ravinnetilannetta voidaan arvioida silmämääräisesti etsimällä puista kasvuhäiriöitä tai muutoksia neulasissa ja lehdissä. Havupuiden neulasten värivirheet erottuvat helpoimmin alkusyksystä lähtien koko talvikauden ajan. Fosforin puutoksen tunnistaa puuston heikosta kasvusta sekä mutkaisista ja hennoista vuosikasvaimista. Neulaset ovat myös lyhyitä ja neulasia on usein vain yksi vuosikerta. Pahoilla puutosalueilla saattaa esiintyä latvakatoa. Kaliumin puutteen erottaa helpoimmin rämemänniköiden alla olevista alikasvoskuusikoista, joiden vanhat neulaset ovat keltaisia. Viimeinen neulasvuosikerta sen sijaan on normaalin vihreä. Kaliumin puutteesta kärsivät männiköt ovat ränsistyneitä ja kuivaoksaisia. Neulaset kellastuvat kärjistään ja varisevat lopulta pois. Turvemailla esiintyy usein myös boorinpuutosta. Sen seurauksena kuusen ja männyn latvakasvainten silmut vaurioituvat tai kuolevat. Neulaset myös usein paksuuntuvat ja käyristyvät. Latvakasvainten häiriintyminen aiheuttaa puustossa monilatvaisuutta ja mutkaisuutta. Voimakkaassa puutoksessa puu saattaa kuolla. Magnesiumin puutoksesta kärsivät kuuset ja männyt loistavat kauempaa katsottuna kullankeltaisina, kun neulasten kärjet vaihtavat värinsä jalometallia muistuttaviksi. Magnesiumin puutoksesta kärsivien koivujen lehdet kellastuvat jo kasvukauden aikana. Valtiolta tukea terveyslannoitukseen Valtio myöntää taimikoiden ja kasvatusmetsien ravinne-epätasapainon korjaamiseen eli terveyslannoitukseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Tuettavien kohteiden pitää olla havupuuvaltaisia turve- tai kangasmetsiä. Entisillä maatalousmailla myös lehtipuuvaltaisten puustojen terveyslannoituksiin saa tukea. Pienet taimikot kannattaa terveyslannoittaa, jos aiemmin hakatussa puustossa on ollut ravinnehäiriöiden merkkejä. Ojitetuille turvemaille myönnetään tukea, jos kohde vastaa ravinteisuudeltaan puolukkaista kangasmaata. Lannoitustarve pitää todeta puissa esiintyvien kasvuhäiriöiden, lehtien ja neulasten värivikojen avulla tai tarvittaessa lehti- ja neulasanalyysin avulla. Tukea myönnetään keinolannoitteilla ja puutuhkalla tehtyihin lannoituksiin. Lannoitekustannuksiin myönnetään tuki todellisten kustannusten perusteella, minkä toteuttaja todistaa esimerkiksi maksetun laskun kuitilla. Lannoitteiden levitykseen myönnetään tukea keskimääräisten kustannusten perusteella. Valtion tuki terveyslannoituksiin edellyttää aina etukäteen laadittua lannoitussuunnitelmaa. Terveyslannoituksiin myönnettävä tuki on rahoitusvyöhykkeestä riippuen 40-65 % kustannuksista. Toteutuskustannuksiin myönnettävää tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä, jos kiinteistöllä ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa. Markku Remes, Metsänhoitaja Metsäkeskus Pohjois-Savo Kirjoittaja työskentelee Puu liikkeelle hankkeen hankeneuvojana Metsäkeskus Pohjois-Savossa. Harvestia 17
S U O M E T S Ä T Kunnostusojitukset ovat merkittävä osa suometsien kokonaisvaltaista hoitoa. Harvestia lehti haastatteli aiheesta metsäpalvelupäällikkö Tauno Partasta Metsä-keskus Pohjois-Savosta. Mistä metsänomistaja tietää suon tarvitsevan kunnostusojitusta? Kunnostusojitustarpeen huomaa siitä, että ojan pohjaan on alkanut kertyä paksua rahkasammalkasvustoa ja muutakin kasvustoa, joka estää veden virtauksen ojissa. Myös ojien välissä rahkasammallaikkujen osuus on alkanut selvästi lisääntyä. Puiden pituuskasvussa on usein havaittavissa jo taantumisen merkkejä. Sateisena kesänä suolla liikuttaessa huomaa helposti ojien kuivatustehon taantuneen suon pinta on märkä ja upottava. Miten ojitushanke saadaan liikkeelle? Ojitushanke lähtee liikkeelle siten, että metsänomistaja ottaa yhteyttä metsäkeskuksen paikallisen aluetoimiston metsänparannustyönjohtajaan ja allekirjoittaa ojitussuunnitelmatilauksen. Metsäkeskus selvittää aina yhteishankkeen mahdollisuuden. Hankkeeseen yritetään saada mukaan naapuritiloja, jolloin hanke on edullisempi toteuttaa ja valtion tuki on yhteishankkeelle korkeampi. Mitkä ovat pääperiaatteet ojasuunnittelussa? Milloin entiset ojat perataan ja milloin tehdään uudisojitus? Pääsääntöisesti entiset ojat perataan ja suunnitellaan täydennysojia tarvetta vastaavasti. Mikäli sarkaleveys on aikaisemman ojituksen jäljiltä turhan leveä, voidaan tehdä sarkojen halkominen. Näitä tapauksia on jo aikaisemmin tehty varsin paljon, joten niitä ei tule vastaan enää kovinkaan usein. Mikäli aikaisemman ojituksen ojat on suunniteltu päälaskun suuntaisesti ja kuivatusteho on jäänyt täten riittämättömäksi, voidaan joskus joutua ojien suuntausta muuttamaan aikaisempaan ojitukseen nähden. Ojitushankkeen yhteydessä tehdään myös piennarteitä. Milloin piennartien tekemisen voi liittää ojitushankkeeseen? Kunnostusojituksen suunnitteluun liittyy aina myös harkinta kulkuyhteyksien järjestämisestä. Piennartietä voidaan rakentaa varsinaiselle ojitusalueelle tarpeellinen määrä, lisäksi hankkeeseen voidaan liittää pieniä osia kangasmaille rakennettavaa, autotielle johtavaa piennartietä. Näiden osalta harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti, mitään yleisohjetta ei voi antaa. Piennartien määrästä suhteutettuna ojametrimäärään ei ole mitään sitovaa yleisohjetta. Hankkeeseen voi saada valtiolta tukea. Mitkä ovat rahoituksen ehdot ja paljonko tukea saa? Suunnittelu maksetaan valtion Kemeravaroista, suunnittelutyön osalta metsänomistajalta peritään vain arvonlisäveron osuus. Tuen määrä hankkeen toteuttamiskustannuksiin vaihtelee tukivyöhykkeittäin. Metsänomistajalle maksettavaksi jäävä kustannus voidaan vähentää 15 % vuosittaisin menopoistoin metsätalouden verotuksessa. Mitä suuruusluokkaa ojituskustannukset ovat? Ojituksen toteuttamiskustannukset olivat vuonna 2009 0,62 euroa/m. Kustannukset pitävät sisällään ojankaivun lisäksi myös piennartasanteiden ja rumpujen teon sekä työnjohdon. Kuinka kauan hankkeen toteuttaminen kestää hankkeen tilaamisesta? Hankkeen toteuttamisaika riippuu täysin ojalinja- ja harvennushakkuiden etenemisvauhdista. Mikäli hakkuut tapahtuvat nopeasti, hanke saadaan parissa vuodessa vietyä loppuun. Usein metsäkeskus seuraa vielä yhden vuoden varsinaisen kaivun loputtua hankkeen tilannetta. Esimerkiksi lietealtaita joudutaan joskus tyhjentämään vielä myöhemmin ennen hankkeen luovuttamista metsänomistajille. Harvestian kanssa on yhteistyössä viety muutamia ojitushankkeita nopeallakin aikataululla läpi. Hakkuut on onnistuttu toteuttamaan kesäkorjuuna varsin pehmeällä ojitusalueella. Nykyinen kalusto taitavine kuskeineen mahdollistaa myös kesäkorjuun ojitusalueella. Mitä puunostajien tulisi tehdä ojitushankkeiden vauhdittamiseksi? Jotkut puunostajat suhtautuvat suoleimikoihin edelleen varsin nihkeästi, tosin viime aikoina on tapahtunut parannusta. Suurin ongelma ojituksen toteuttajan puolelta on se, että hakkuut viivästyvät sekä se, että osa ojalinjoista on jäänyt aukaisematta ja vain osa alueesta on hakattu. Ojitushankkeen läpivienti edellyttää saumatonta yhteistyötä eri osapuolilta. Ojitushanke on aina tietynlainen kokonaisuus. Jos muutama yhteishankkeen osakas jää odottamaan sitä mahdollista euron kohoamista kantohinnassa, niin hankkeen venyminen ja se, että hankkeella joudutaan käymään kaivinkoneella useita kertoja, voi tulla osakkaille loppupelissä huomattavasti kalliimmaksi tätä kautta. 18 Harvestia
S U O M E T S Ä T Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin Nykyinen puunkorjuukalusto taitavine kuskeineen mahdollistaa turvemaiden korjuun myös kesäaikana. Tämä edellyttää hyvää suunnittelua, kuivaa kesää, kantavaa telavarustusta metsäkoneissa sekä ennen kaikkea ennakkoluulotonta asennetta. Turvemaiden leimikoiden hakkuu edellyttää tarkempaa ajoitusta ja suunnittelua kuin kangasmaiden puun korjuu. Luonnollisesti oja- ja piennarteiden linjojen tulisi olla suunniteltuna ennen hakkuun aloittamista. Nämä linjat sitten ohjaavat myös ajouraverkoston tekemistä. Valtaosa suoleimikoista hakataan perinteisesti edelleen talvella. Koska turvemaiden hakkuumahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti ja talvet ovat lyhyemmät kuin aikaisemmin, olemme hakanneet turvemaalla myös kesällä. Kesä 2009 oli kuiva ja siten erinomainen suokohteiden hakkuulle. Saimmekin korjattua useita normaalisti talvileimikoiksi luokiteltuja kohteita loppukesän aikaan, kertoo metsäkoneyrittäjä Jussi Lappalainen Kiuruvedeltä. juukalustosta tulee kankeampi liikkumaan, minkä vuoksi ajouraverkostossa ei saa olla liikaa mutkia, jatkaa Jussi. Ojitusalueen hakkuut kerralla kuntoon Suoalueilla olevat päätehakkuut saa yleensä korjattua kesällä. Puuston juuristo ja alueelle tuleva hakkuutähde lisäävät kantavuutta. Korjuukelpoisuutta rajoittavana tekijänä on useimmiten juontouran ja varastopaikan kantavuus. Talvella lumi ja pimeys haittaavat näkyvyyttä, joten kesähakkuun korjuuolosuhteet mahdollistavat jopa talvea paremman korjuujäljen. Suopuustot ovat usein runkomuodoltaan kangasmaiden puustoja mutkaisempia ja kooltaan pienempiä. Käytännössä tämä hidastaa hakkuuta. Myös saman tukkisaannon saaminen kuin kangasmailta on vaikeaa. Lappalainen näkee kuitenkin suoalueiden puustot suurena mahdollisuutena. Harvennuspuuta on runsaasti saatavilla suoleimikoilta ja osa puustosta on mahdollista < Kesä 2009 oli kuiva ja siten erinomainen suokohteiden hakkuulle. Saimmekin korjattua useita normaalisti talvileimikoiksi luokiteltuja kohteita loppukesän aikaan, kertoo tyytyväisenä Harvestian metsäkoneyrittäjä Jussi Lappalainen Kiuruvedeltä. myös uudistaa. Leimikon ja ojituksen suunnittelijoille Jussi lähettää toiveen, että kaikki hakkuut tehtäisiin ojitusalueella samalla kertaa. Tällä saataisiin leimikoiden koko kasvamaan. Myös uudet ojat pysyisivät paremmin kunnossa, kun alueelle ei tultaisi hakkaamaan ja ajamaan ojien yli heti uudestaan. Koneyrittämistä jo yli kolmekymmentä vuotta Hakkuupalvelu Lappalainen on perustettu vuonna 1997. Jo sitä ennen perheessä oli ollut koneyrittämistä parikymmentä vuotta. Puutavaran korjuun lisäksi he ovat vastanneet myös tarvittavien lumitöiden tekemisestä. Yritys työllistää omistajien lisäksi kahdesta kolmeen työntekijää. Haluan vastata omasta työjäljestä suoraan yhtiölle ja metsänomistajille, kertoo yrityksen toiminnasta vastaava Jussi Lappalainen. Harvestian matala organisaatio mahdollistaa yrittäjän mielipiteiden ja kehittämisehdotusten viemisen aina johtoon saakka. Hankintaesimies vastaa oston lisäksi myös korjuusta, mikä mahdollistaa leimikoiden järkevän korjuujärjestyksen, kertoo Lappalainen kokemuksiaan jo toista vuotta kestäneestä urakonnistaan Harvestiassa. Kesähakkuu edellyttää kokoojaurien suunnittelua mahdollisimman kantaville paikoille ja latvusmassan tuomista hakatessa ajouralle, listaa Jussi kesähakkuun edellytyksiä. Hakkuu- ja ajokoneeksi käy suokohteille aivan tavallinen harvennusleimikoiden korjuuketju, kunhan se varustetaan tarpeeksi kantavalla telavarustuksella. Hakkuukoneen tulisi kuitenkin olla vähintään kuusipyöräinen ja ajokoneen kahdeksanpyöräinen. Kor- Suometsien korjuu onnistuu kesälläkin. Hakkuu- ja ajokoneeksi suokohteille käy aivan tavallinen harvennusleimikoiden korjuuketju, kunhan se varustetaan tarpeeksi kantavalla telavarustuksella. Kuvassa Hakkuupalvelu Lappalaisen ajokone suometsän korjuukohteella Kiuruvedellä kesällä 2009. Harvestia 19
Y R I T T Ä J Ä Puuta pinoon koko perheen voimin Hämeenlinnalaisen Jyrki Virtasen koneyritystä voi hyvin syin kutsua perheyritykseksi. Jyrkin lisäksi puuta katkovat ja ajavat molemmat pojat Niko ja Kim. Lisäksi vaimo Riitta on aina hoitanut yrityksen paperityöt. Virtasen pojista nuorempi Kim on ollut mukana metsässä pienestä pojasta lähtien. Kim tuli kokopäiväisesti konetöihin mukaan armeijan jälkeen tämän vuoden tammikuussa. Jyrki Virtanen aloitti Harvestian koneyrittäjänä viime vuoden lopussa. Pääasialli-- sena urakointialueena on Kanta-Häme ja Uusimaa. Etupäässä on hakattu Aallon Arin ostamia leimikoita Janakkalassa ja Hausjärvellä, sopivan matkan päässä kotoa Hämeenlinnasta, kertoo Jyrki tyytyväisenä. Harvestialle Jyrki siirtyi Versowoodilta. Sitä ennen ehti kertyä koneurakointikokemusta peräti 20 vuotta Tehdaspuun ja UPM:n hakkuutyömailla. Suurin muutos puunkorjuumäärissä Virtasella on jo kolmenkymmenen vuoden kokemus metsätöistä. Isä aloitti metsäkoneyrittämisen jo 60-luvulla. Silloin ajettiin metsuripuita, kertoo Jyrki yrityksen taustoista. Itse tein parikymppisenä kolmisen vuotta metsurihommia ennen siirtymistäni isän yritykseen puuta ajamaan. Yritys siirtyi nimiini vuonna 1984. Samalla ostin ensimmäisen ajokoneeni, Valmet 872K:n, muistelee Jyrki. Virtasen perheessä historia toistaa itseään. Jyrkin isä ajoi aikanaan 60-70 luvulla Myllykosken puita pinoon. Nyt poika Jyrki ja pojanpojat Niko ja Kim katkovat ja ajavat taas Myllykosken kuusikuitua tien varteen. Yrityksensä alkuvuodet Jyrki ajoi ajokonetta. Ajokone vaihtui ensimmäiseen hakkuukoneeseen, Valmet 901:een, vuonna 1991. Jyrki hakkasi ja puiden ajamisen hoiti pitkäaikainen yhteistyökumppani Rauno Simoinen Mäntsälästä. Nyt on taas palattu lähtöpisteeseen eli parinkymmenen vuoden jälkeen yrityksellä on taas oma ajokone, päivittää Jyrki tilannetta. Jyrkin mukaan suurin muutos metsäpäässä on tapahtunut liikuteltavissa puumäärissä. Alkuvuosina ajettiin muutama tuhat mottia lähinnä metsuripuita. Nykyään vuosittain hakattavat määrät ovat moninkertaiset. Jyrki muistelee, kuinka alkuvuosina moton katkomien puiden päihin merkittiin pituusmitta käsin ja puut mitattiin jälkimitalla. Motomittaan ei voinut vielä täysin luottaa 90-luvun alussa. Nykyisin mittalaitteet ovat onneksi luotettavia, toteaa Jyrki. Samalla hän kiittelee sitä, että koneet ovat kehittyneet ja parantuneet vuosien saatossa merkittävästi. Isompia remontteja tulee onneksi nykyään enää harvoin. 20 Harvestia