Rotator Oy 1954-2004 Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere. Värierottelut ja paino:

1

2

Pyörät pyörivät 3

Rotator Oy 1954-2004 Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere. Värierottelut ja paino: Kirjapaino Öhrling Ky, Tampere. Sitomo: Finnreklama Oy. Paperi: Galerie Art Silk. Kustantaja: Rotator Oy. 4

Sisällys Tulevaisuuden näkymiä 6 Forward Into The Future 7 Logot vuosien varrelta 8 Esipuhe 9 1950-luku 1960-luku Omiin toimitiloihin 15 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy 15 1960-luvun tärkeitä edustuksia 16 Vaihtokoneet tulevat markkinoille 19 Rotator SA Espanjaan 20 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi 23 Uudet toimitilat Lakalaivasta 24 Rotator laajentaa toimintaansa trukkimarkkinoille 24 Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 25 Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 26 Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin 27 Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön 28 Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi 30 Noususuhdanteen aika 32 1980-luku Kasvun vuodet 33 Tulosyksiköt syntyvät 34 Rotacon 36 Rotamek 36 Scanlift 36 Rotamar 36 Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan 37 Kotimaiset henkilönostimet vientiin 37 Rotamacs aikaansa edellä 39 1990-luku 40 1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiölle 41 Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 42 Rotatorin omistus siirtyy Sponsor Oy:lle 1994 42 1998 Rotatorin omistus Captum-Group Oy:lle 42 Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin 44 Edustuksia 1990-luvulla 44 2000-luvulle 47 Rotator Oy 2004 52 Rotator Oy:n edustukset 1954-2004 56 Rotator Oy:n henkilökunnan palvelusajat 58 Rotator Oy:n johto 1954-2004 59 Summary 60 Haastattelut ja lähdeluettelo 63 5

Tulevaisuuden näkymiä EU:n laajentuminen vuoden 2004 aikana tulee lisäämään kaupankäyntiä yli rajojen. Se tulee madaltamaan kynnystä suomalaisille yrityksille laajentaa toimintaansa uusiin maihin, mutta se tuo myös mukanaan uusia kilpailijoita vakiintuneille kotimarkkinoille. Paine kustannustehokkuuteen kasvaa kaikilla aloilla ja uutena ilmiönä on tullut koko tuotannon siirtäminen maihin, jossa erityisesti työvoiman kustannustaso on Suomea olennaisesti alhaisempi. Seuraava vuosikymmen tulee olemaan Suomelle ja suomalaisille yrityksille haastavaa aikaa, sillä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ilman kilpailukykyistä vientiä, tuotantoa ja toimintaa ei ole mahdollista. Suomen tärkeimpiä menestystekijöitä halpamaiden kilpailua vastaan on erittäin hyvä ja monipuolinen osaaminen. Lähivuosien aikana investoinnit maantie- ja rautatieverkostoon jatkuvat ja tavaroiden ja ihmisten liikkumista helpottavia ratkaisuja toteutetaan edelleen. Korjausrakentaminen kasvaa ja erityisesti kasvukeskusten uudisrakentaminen jatkuu. Koneet tuskin tulevat muuttumaan, mutta niiden tehokkuus, ympäristöystävällisyys, taloudellisuus ja ergonomia tulee edelleen parantumaan. Erilaiset vaihtoehdot koneen käyttämiseksi omistamatta sitä itse tulevat lisääntymään ja monipuolistumaan, mikä osaltaan parantaa kustannustehokkuutta. Suomalaiset yritykset tarvitsevat tulevaisuudessakin korkealaatuisia koneita ja palveluita oman tuotantonsa ja liiketoimintansa pyörittämisessä. Rotator Oy haluaa olla mukana varmistamassa Suomen menestystä ja kilpailukykyä. Tulemme jatkamaan yhteistyötä maailman johtavien valmistajien kanssa ja pyrimme tarjoamaan tulevaisuudessakin ensimmäisenä Suomessa uusia koneita ja ratkaisuja asiakkaillemme. Ja osaava jälkipalvelumme pitää koneet kunnossa. Rotator Oy:n ja omasta puolestani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, päämiehiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä, luottamuksellisesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä menneiden 50 vuoden aikana. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja kehittyy kaikille osapuolille suotuisasti tulevaisuudessakin. Pyörät pyörivät... Toukokuussa 2004 Thomas Åhman 6

Forward Into The Future The expansion of the EU during 2004 will increase international trade. It will lower the threshold for Finnish companies to expand their operations into new countries, but it will also bring new competitors into the domestic market. Pressure on cost-efficiency is growing in all sectors and a new phenomenon has been the complete transfer of production to countries where labour costs in particular are substantially lower than in Finland. The next decade will be challenging for Finland and Finnish companies, because it will not be possible to maintain the welfare state without competitive exports, production and operations. One of Finland s key assets in competing with low-cost countries is the very high level and versatility of its expertise. In the coming years, investments in the road and rail network will continue and additional solutions to facilitate the movement of goods and people will be implemented. The number of renovation projects will increase and new construction, particularly in growth centres, will continue. The types of machines will change little, but their power, environmental friendliness, economy and ergonomy will further improve. The various options for using machines without owning them will expand and diversify, which in turn will improve cost-efficiency. In the future, too, Finnish companies will need high quality machines and services to run their own production and business operations. Rotator Oy wishes to be involved in ensuring Finland s success and competitiveness. We will continue to cooperate with the world s leading manufacturers and will strive to continue to be the first company in Finland to offer our customers new machines and solutions. Furthermore, our expert after-sales service will keep the machines in good shape. On behalf of Rotator Oy and myself, I would like to thank customers, clients, staff, partners and other interest groups for their excellent, faithful and fruitful cooperation over the past 50 years. I hope that our cooperation will continue and develop favourably for all concerned also in the years to come. Let s keep the wheels turning... May 2004 Thomas Åhman 7

1955-1961 1961-1972 1964-1972 1972 1972-1984 1984-1994 1994-8

Esipuhe Historian kirjoittaja törmää kahteen ongelmaan. Mitä kaukaisemmista ajoista on kyse sitä vähemmän on olemassa dokumentoitua tietoa. Kirjoittaja joutuu työskentelemään perimätiedon ja hatarien muistikuvien varassa. Lähihistoriaa, josta kyllä löytyy runsaastikin taltioitua aineistoa, värittävät puolestaan muistelijan omat intohimot ja hän saattaa tahtomattaan luoda historiankirjoitusta omasta näkökulmastaan tai ainakin painottaa menneisyyttä subjektiivisesti. Historia-sanan käyttö tämän 50-vuotisjulkaisun yhteydessä tuntuu juhlavalta tai ainakin ikäännyttävältä - olenhan elänyt koko tuon ajan, vieläpä työskennellyt Tampereen Rakennuskone Oy:ssä ja sittemmin Rotator Oy:ssä yhteensä neljäkymmentä vuotta. Historiaa se kuitenkin on koskien rajattua aikaa ja rajattua aihepiiriä. Olen pyrkinyt välttämään jossain määrin edellä mainittuja karikoita kunnioittaen kuitenkin haastattelemieni henkilöiden muistia ja mielipiteitä etenkin, kun he ovat itse osa tätä historiaa. Rotatorin, niin kuin minkä tahansa toimivan yrityksen, toiminta perustuu kanssakäymiseen niiden ihmisten kesken, jotka tekevät yrityksessä työtään. Lisäksi toiminta perustuu joukkoon ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. On omistajia, päämiehiä, ahtaajia, rahtaajia, pankkiireita, rahoittajia, vakuuttajia, viranomaisia, kilpailijoita, asiakkaita ja niin sanottuja loppukäyttäjiä. Pitäisi kirjoittaa romaani, jotta saisi esille kaikki ne ihmiset, tapahtumat, jutut, ilot ja surut, jotka tämänkin yhtiön historiaan liittyvät. Tässä historiikissa olen pyrkinyt kuitenkin ensisijaisesti tuomaan esille sen, millaisten asioitten parissa, millaisten suuntaviivojen mukaan ja millaisissa puitteissa vuosien varrella on toimittu. Vuoden 2004 näkökulmasta Rotatorin viisikymmentä vuotta tällä toimialalla on pitkä aika. On pakko kysyä, mihin yhtiön menestys perustuu? Vastausta voi etsiä työhönsä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutuneesta Rotator-henkisestä henkilökunnasta, hyvistä, pitkäaikaisista päämiessuhteista ja tietysti asiakassuhteista, joista jotkut ovat jo kestäneet kolmen yrittäjäsukupolven ajan. Haluan tässä kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä. Heidän apunsa on tehnyt tämän julkaisun mahdolliseksi. Erityiskiitokseni Reijo Kekäläiselle, Arvo Innolalle, Pentti Rekolaiselle ja Antti Mattilalle sekä Suomen Maarakentajain Liiton, Tieyhdistyksen, Tielaitoksen ja Metso Mineralsin asianomaisille henkilöille arvokkaasta avusta arkistojensa käytössä. Tämä päivä on huomenna historiaa. Tampereella maaliskuussa 2004 Heikki Rantala 9

Suomen jälleenrakentaminen alkaa Neljäkymmenluvun puolivälissä tekninen kehitys Suomessa oli sotateollisuutta lukuun ottamatta paljolti vielä kolmekymmenluvun tasolla ja sillä tasolla maata jälleenrakennettiin aina 1950-luvun alkupuolelle, jolloin sotakorvausten tultua maksetuksi voitiin kaikki osaaminen suunnata täysipainoisesti kotimaan kasvuedellytysten parantamiseen. Tällöin myös Lokomo Oy:ssä alettiin kiinnittää huomiota erilaisten maanrakennuskoneiden, kaivukoneitten, tiehöylien ja -jyrien sekä murskauslaitteiden menekin lisäämiseen. Näiden tuotteiden valmistus oli aloitettu jo ennen sotia, mutta pääsi laajemmassa mittakaavassa käyntiin vasta vuoden 1951 jälkeen. Viisikymmenluvun puolivälissä maanrakennuskoneiden tuotanto oli Lauri J. Kivekäs, toimitusjohtaja 1954-1955. Lauri J. Kivekäs, Managing Director 1954-1955. jo yli puolet tehtaan liikevaihdosta. Infrastruktuurin parantaminen oli maan jälleenrakentamisen tärkeimpiä haasteita. Näin ollen kysyntää Lokomon tuotteille kyllä oli, mutta vallinneen pääomapulan vuoksi kyseisten koneitten kauppa oli tehtaan valmistuskapasiteetin kannalta liian vähäistä. Menekin lisäämiseksi päätettiin aloittaa uudenlainen toimintamuoto: koneitten vuokraus. Rakennuskone Oy perustetaan Rakennuskone Oy:n Johtokunnan kertomus vuodelta 1954. Rakennuskone Oy s Management Report, 1954. Joulukuun 29. päivänä 1953 pidettiin kokous, jossa päätettiin koneitten vuokrausta varten perustaa erillinen yhtiö, joka sai nimekseen Rakennuskone Oy. Yhtiö rekisteröitiin 26. helmikuuta 1954 tarkoituksena erilaisten koneiden ja koneistojen omistaminen, niiden myyminen ja välittäminen sekä vuokralle antaminen kuin näiden huolto. Vuokrauksen kohderyhminä olivat yksityiset asiakkaat sekä Tie- ja vesirakennushallituksen tietyömaat eri puolilla Suomea. 10

Teräsmiehiä valmiina vuokraukseen vuonna 1955. Koneet vasemmalta Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 ja Teräsmies 5-8. Teräsmies excavators ready for rental, 1955. The machines, from the left: Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 and Teräsmies 5-8. Lauri J. Kivekäs ja Veikko Virkkunen yhtiön johtoon Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Lokomon toimitusjohtaja vuorineuvos Lauri J. Kivekäs. Hän toimi puheenjohtajana aina vuoteen 1970, mutta luopui toimitusjohtajan tehtävästä jo vuoden kuluttua. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Veikko Virkkunen, joka toimi tässä tehtävässä vuoteen 1977. Varsinainen toiminta käynnistyi ensimmäisen johtokunnan kertomuksen mukaan varsinaisesti vasta vuoden 1954 jälkipuoliskolla, jolloin yhtiö ensimmäisenä kauppatoimenaan tuotti maahan ja myi kolme Deutz-raivaustraktoria. Vuokraus, joka oli liikkeellepaneva voima, aloitettiin hankkimalla tarkoitusta varten Lokomolta käytettyinä Teräsmies-kaivukone, neljä Teräskarhu-moottoritiehöylää, Caterpillar-traktori ja tiilipuristin. Koneet vuokrattiin asiakkaille kiinteää kuukausimaksua vastaan minimivuokra-ajan ollessa viisi kuukautta. Asiakkaalla oli mahdollisuus ostaa kone vuokra-ajan jälkeen ja näin myöskin useimmiten tapahtui. Toukokuussa 1956 yhtiön nimi muutettiin Tampereen Rakennuskone Oy:ksi sen jälkeen, kun Veikko Virkkunen, toimitusjohtaja Managing Director 1955-1977. helsinkiläinen Rakennuskonepaja Oy oli nostanut kanteen nimen samankaltaisuuden takia ja voittanut jutun molemmissa oikeusasteissa. Koko viisikymmenluvun ajan yrityksen toimintoja, niin hallinnon, myynnin, varaosien kuin huollonkin osalta, pyörittivät lokomolaiset oman toimensa ohella. Vasta vuonna 1960 palkattiin Tampereen Rakennuskone Oy:n ensimmäiset omat toimihenkilöt. 11

Ylikuormaaja - DEUTZ - raivaustraktori on nopea apulainen maansiirtotöissä. Ylikuormauskauhan tilalle voidaan nopeasti asentaa työntö-tai kulmapuskuterä. Toimitamme myös etukuormaaja Deutz-raivaustraktoreita. Mainoksia 1950-luvulta. Advertisements, 1950s. 12

Alkuaikojen toimintaa haittasivat monet käytännön ongelmat. Kun vuokrakoneitten kysyntä toisena toimintavuonna alkoi lupaavasti nousta, ei yhtiöllä ollut riittävästi pääomaa kaluston hankintaan. Deutz-koneiden myyntiä puolestaan vaikeuttivat tuolloin käytössä olleet tuontirajoitukset. Vuosikymmenen lopulla urakoitsijoiden tunti- ja kuutiohinnat laskivat niin, etteivät ne enää kattaneet omakustannushintaa. Vuokranmaksukyky heikkeni ja vuokrausta harjoittivat yhä pienemmät yrittäjät isompien hankkiessa koneensa suoraan valmistajalta. Alkuvuosina tieto yrityksestä ja sen toiminnasta levisi pelkästään käyttäjien välityksellä ja näin ollen hyvin hitaasti. Ensimmäinen mainos Deutzraivaustraktorista julkaistiin vasta tammikuussa 1957 tuonnin vapauttamista ennakoiden. Maansiirtotöiden keskittyminen erityisesti Tieja vesirakennushallituksen töiden osalta talvikuukausiksi aiheutti koneille työttömyyttä kesäaikaan. Niinikään vuodet 1958-1960 olivat työtilanteen ja sitä kautta konekysynnän kannalta erittäin huonoja. Poikkeuksen muodostivat vain kumipyörillä kulkevat kauhakuormaajat, joita urakoitsijat ostivat runsaasti, sillä irtotavaran kuormauksessa tämä konetyyppi oli osoittautunut taloudellisemmaksi kuin pienet ja keskisuuret kaivukoneet. Tästä syystä aloitettiin Trojan-merkkisten pyöräkuormaajien edustus vuonna 1959. Samalla alettiin määrätietoisesti hakea lisää uusia edustuksia, kuten Irmer-Elze-siirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfields-murskaimet sekä kauha- ja kaivulaite-edustuksia. Samalla alettiin muuttaa toiminnan luonnetta vuokrauksesta konemyynnin suuntaan. Viisikymmenluvun toiminnan laajuutta kuvaa vuosien 1954-1960 vuokrakalustossa olleet ja sitä kautta myydyt konemäärät: 23 tela-alustaista Lokomon Teräsmies-köysikaivukonetta, 18 Teräskarhu-tiehöylää, kolme Lokomon karamurskainta, kolme siirrettävää kompressoria ja 20 kpl Deutzraivaus- ja -puskutraktoria. Vuosien saatossa liikevaihtoa kasvattivat myös puskutraktorien huolto ja varaosakauppa. Deutz-puskukone kuului tuotevalikoimaan vuosina 1954-1962. The Deutz bulldozer belonged to the product range 1954-1962. Yale-Trojan-pyöräkuormaaja kuului tuotevalikoimaan vuosina 1958-1962. The Yale-Trojan wheel loader belonged to the product range 1958-1962. 13

Pikitien rakentamista Suomessa 1960-70-lukujen vaihteessa. Main road construction in Finland late 1960s-early 1970s. 1960-luku Jälleenrakentaminen jatkuu Suomessa 1960-luku oli vielä sodanjälkeistä jälleenrakentamisen aikaa. Tieverkon parantaminen jatkui ja teollisuus oli poikkeuksellisen vakaalla seitsemän prosentin kasvun uralla. Suomi teki kauppapoliittisesti kauaskantoisen ratkaisun liittymällä EFTA:n ulkojäseneksi vuonna 1969. Tienrakennuksessa työllistämisrahoituksen osuus alkoi laskea ja sen korvasivat Maailmanpankin tielainat, joita Suomen valtio sai 1960-luvulla lähes 160 miljoonaa markkaa (noin 270 miljoonaa euroa eli noin 1,6 mrd FIM). Näiden rahojen avulla rakennettiin maahamme muun muassa ensimmäiset moottoritiet ja suuri osa tieverkkoa päällystettiin ensimmäistä kertaa. Myyntisihteeri Martta Rantanen oli yhtiön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö (kuva 1970-luvulta). Sales Secretary Martta Rantanen was the company s first full-time office employee (picture from 1970s). 14

Omiin toimitiloihin Vuosina 1954-1959 Tampereen Rakennuskone Oy:llä ei ollut omia toimitiloja. Vasta vuonna 1960 Lokomon vientiosaston, joka hoiti myös Tampereen Rakennuskone Oy:n ostotoimet, siirtyessä Hatanpäänhoviin sai myös Tampereen Rakennuskone Oy sieltä omat tilat. Samana vuonna alettiin muutenkin panostaa yhtiön toimintojen parantamiseen. Helmikuussa 1960 palkattiin yhtiöön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö, Martta Rantanen, myynnin sihteeriksi ja syyskuussa Pentti Rekolainen myynti-insinööriksi. Hankittiin myös uusina edustuksina Irmer-Elze-siirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfields-murskaimet. Vuonna 1960 Tampereen Rakennuskone Oy:llä oli jälleenmyyntisopimuksia kymmenellä paikkakunnalla: Turun Laatuauto Oy, Turku Vaasan Autohuolto Oy, Vaasa Koiviston Autoliike, Kokkola Autovainio Oy, Oulu ja Rovaniemi Mannermaan Auto, Kajaani Lokon Huolto Oy, Kuopio ja Helsinki Lappeenrannan Moottori Oy, Lappeenranta S. Ahlgren, Jyväskylä 1960-luvulle tultaessa lopetettiin Lokomo-koneiden vuokraus ja vuokramyynti. Sen sijaan solmittiin uusia kone-edustussopimuksia, joiden myötä saatiin tuotevalikoimaan ruotsalaiset Lukstaprodukt-öljysoralaitteet, länsisaksalaiset Mercedes-Benz-teollisuusmoottorit ja Mengele-pyöräalustaiset kaivukoneet. Reijo Kekäläinen, isännöitsijä 1961-1968. Reijo Kekäläinen, General Manager 1961-1968. Rotatorin asiakkaita lähdössä yhtiön ensimmäiselle asiakasmatkalle. Rotator customers setting off on the company s first customer trip. Uusi isännöitsijä Vuonna 1961 nimitettiin yhtiön isännöitsijäksi diplomi-insinööri Reijo Kekäläinen. Hänen tehtäväkseen tuli markkinointitoimien tehostaminen ja uusien, ei Lokomon tuotannon kanssa kilpailevien, edustusten lisääminen ja Rotatorin kasvattaminen kannattavaksi teknisen konekaupan yritykseksi. Vuoden 1961 toimintakertomuksessa mainitaankin, että yhtiön markkinointitoimia oli tehostettu myyjiä lisäämällä, mainontaa tehostamalla ja työnäytöskiertueita tekemällä. Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy Yhtiön nimi muutettiin 11.9.1961 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy:ksi. Nimen keksi Mainostoimisto Mainos Lehmus ja se pohjautuu latinankielen sanoihin rota - pyörä ja rotare - pyörittää. Uusi nimi todettiin entistä helpommaksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä myös kaupallisesti paremmaksi kuin entinen. Nimenmuutoksen yhteydessä päätettiin myös, että Rotator Oy siitä lähtien vastaa maahantuotavien koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Samalla sovittiin, että Lokomo Oy vastaa sekä Lokomon että Rotatorin myymien koneiden huolto- ja korjaustoiminnasta. Lisäksi sovittiin, että molemmat yritykset käyttävät yhteistä piirimyyn- 15

tiverkkoa koko maassa. Vantaan Veromiehenkylään rakennettiin oma toimitalo, jossa oli tilat myynnille, korjaamolle ja varaosavarastolle. Näin sitten toimittiinkin aina 1970-luvun alkuun saakka. Tampereen Rakennuskone Oy herätettiin uudelleen henkiin vielä kuusikymmenluvun lopulla. Sitä varten rakennettiin Lakalaivaan konehalli, jossa se toimi Lokomon ja Rotatorin yhteisenä vaihtokoneitten markkinointiyhtiönä kolmisen vuotta. 1960-luvun tärkeitä edustuksia Eräs Rotatorin toiminnan tärkeimpiä merkkipaaluja oli amerikkalaisen International Harvester Co:n kanssa solmittu edustussopimus, jonka mukaisesti International Harvester Co:n valmistamien maansiirtokoneiden myynti siirtyi aikaisemmalta edustajalta, Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:ltä, SMK:lta, Rotator Oy:lle. International Harvester Co:n maansiirtokoneiden edustuksen saaminen katsottiin Rotatorille merkittäväksi, koska International Harvester Co:n valmistamat pyöräkuormaajat, telakuormaajat, puskukoneet ja muut raskaat maansiirtokoneet muodostivat ihanteellisen täydennyksen Lokomo Oy:n valmistamille maansiirtokoneille yhteisen myynti- ja huoltoverkon puitteissa. Neuvotteluja käytiin lähes vuoden ajan eri osapuolten välillä ennen sopimuksen allekirjoitusta 1.11.1962, jolloin SMK:lta siirtyi Rotatorille 27 kpl International Harvester Co:n koneita ja varaosia yhteensä 2,1 miljoonan markan arvosta. Vuonna 1967 allekirjoitettu sopimus oikeutti Rotatorin myymään Bomagin tuotteita Suomessa ja vastavuoroisesti Bomag sai oikeuden myydä Lokomon vedettäviä täryjyriä Saksassa. Sopimusta allekirjoittamassa Kave H. Schwamborn (vasemmalla) ja Veikko Virkkunen. Takana keskellä Holger Andersson ja Reijo Kekäläinen. A reciprocal agreement signed in 1967 granted Rotator the right to sell Bomag products in Finland and Bomag the right to sell Lokomo towable vibratory rollers in Germany. Signing the agreement, Kave H. Schwamborn (left) and Veikko Virkkunen. Behind, in the centre, Holger Andersson and Reijo Kekäläinen. Koska International Harvester Co:n koneet kilpailivat suoraan Trojan- ja Deutz-koneiden kanssa, sanottiin nämä edustussopimukset irti ja koneja varaosavarastot myytiin uusille edustajille Trojan jyväskyläläiselle Selmo Oy:lle ja Deutz helsinkiläiselle Oy Machinery Ab:lle. 1960-luvulla Rotator solmi toisenkin merkittävän edustussopimuksen. Vuonna 1967 alkoi yhteistyö länsisaksalaisen Bomag GmbH:n kanssa ja on myös sikäli merkittävä, että tätä kirjoitettaessa sopimus on edelleen voimassa ollen näin pisin Rotatorin historiassa ja yksi vanhimmista Bomagilla. Ensimmäiset maansiirtoalan näyttelyt Lokomo, Rotator, Valmet ja eräät muut alan valmistajat järjestivät yhteisen Maansiirto Tampere 63 -nimisen näyttelyn 14.-16. syyskuuta 1963. Se Presidentti Urho Kekkonen vieraili Maansiirto Tampere 67 -näyttelyssä. Tasavallan päämiehen seurassa Lokomon myyntijohtaja Holger Andersson kuvassa vasemmalla ja Rotatorin isännöitsijä Reijo Kekäläinen. President Urho Kekkonen visited the Maansiirto Tampere 67 Fair. The President of Finland is accompanied by Lokomo s Sales Director Holger Andersson (left) and Rotator s General Manager Reijo Kekäläinen. 16

oli ensimmäinen maansiirtoalan näyttely Suomessa ja sen herättämää mielenkiintoa osoittaa 7 000 kävijän määrä. Samanlainen näyttely järjestettiin uudelleen neljän vuoden kuluttua nimellä Maansiirto Tampere 67. Tässä näyttelyssä vieraili myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Vuonna 1970 järjestettiin vielä Maansiirto Tampere 70 -näyttely. On merkillepantavaa, että näille messuille ei osallistunut yksikään pääkaupunkiseudulla tuohon aikaan toiminut alan valmistaja eikä maahantuoja. Oli olemassa pelko, että Tampere saisi liikaa kilpailuetua ja se miellettäisiin näin ikään kuin alan keskuspaikaksi. Vasta 1970-luvulla löytyi yhteinen sävel, kun alan johtavien valmistajien ja maahantuojien toimesta perustettiin Rakennuskonealan näyttely-yhdistys ry. Se järjesti ensimmäisen koko alaa kattavan näyttelyn, MAXPO 72:n, Helsingissä. Payloader H-30 -pyöräkuormaaja puutavarapihdein T. Sallisen Magiruksen lavalla lähdössä työnäytöskiertueelle 1963. "A Payloader H-30 wheel-loader with timber grabs, on a Magirusplatform owned by the company T. Sallinen, setting off on a work demonstration tour in 1963." 1960-luvulla Rotatorin toiminta vakiintui ja ihan vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta päätoiminta, yli 90 prosenttia liikevaihdosta, muodostui International Harvester Co:n koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Alla oleva lukusarja kuvaa myynnin kappalemääräistä kehittymistä: 1963 69 kpl 1964 133 kpl 1965 95 kpl 1966 94 kpl 1967 73 kpl 1968 33 kpl 1969 36 kpl 1970 54 kpl Asfaltinlevitin Vögele vuodelta 1961. A Vögele asphalt spreader, 1961. Hyvä kone ja tyytyväinen kuljettaja. A good machine and a satisfied driver. KuutosDrotti eli Internatiosnal Drott BTD6-telakuormaaja nelitoimikauhalla oli aikansa legenda. The International Drott BTD6 crawler loader with its fourin-one bucket was a legend in its time. 17

18 Rotatorin ilmoituksia 1960-luvulta. Rotator advertisements, 1960s.

Asiakasmatkojen järjestäminen aloitetaan 1960-luvulla tehtiin Rotatorin ensimmäinen asiakasmatka. Se suuntautui Yhdysvaltoihin, missä päätutustumiskohde oli International Harvesterin tehtaat Melrose Parkissa, Chigacossa ja Libertyvillessä. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja matka tehtiin charterlentona. Matkan aikana käytiin myös katsomassa Niagaran mahtavia putouksia. 1960-luvulla Rotator pyrki selkeyttämään ja lisäämään edustuksia ja näin kattamaan mahdollisimman hyvin koko maanrakentamisen sektorin. Vuosikymmenen lopulla elpyi Rotatorin alkuperäinen toimintamuoto, koneiden vuokraus. Vuokrattavia koneita olivat aggregaatit, kompressorit, poravaunut ja jyrät. Niiden osuus liikevaihdosta vuonna 1970 oli 9 prosenttia. Titan AutoDiesels-dieselgeneraattori. A Titan AutoDiesels diesel generator. Vaihtokoneet tulevat markkinoille Kuusikymmenluvulla tuli konekauppaan uusi ilmiö - vaihtokoneet. Suhtautumista niihin kuvaa hyvin ote Rotatorin johtokunnan kertomuksesta vuodelta 1962. Eräänä tuntuvana haittailmiönä myyntityössä on ollut se, että kilpailevat myyntiliikkeet jo pidemmän aikaa ovat suostuneet ottamaan uuden myynnin yhteydessä vanhoja vaihtokoneita vastaan. Tämä on pakottanut yhtiömme seuraamaan samaa menettelyä. Näin saatuja koneita on myyty edelleen uusille asiakkaille mk 52.701.484:- arvosta. Vaihdossa otettujen käytettyjen koneitten myyntihintaan ylitti niistä saadun myyntihinnan yhteensä 6.725.490 mk:lla, joka summa on siis peitettyä alennusta uusien koneitten myyntihinnoista. Lisäksi käytettyjen koneitten myynnissä on luottotappion vaara normaalia suurempi. 1960-luvulla testattiin Bomagin kaksoisvalssijyrän (kuva yllä) ja LeVo-tärylevyn (kuva alapuolella) soveltuvuutta rataluiskan tiivistämiseen. In the 1960s, the suitability of the Bomag double-roller compactor (above) and the LeVo vibratory plate (below) for compacting railway banking was tested. Seuraavana vuonna merkittävät alan toimijat sopivat, ettei käytettyjä koneita enää oteta vaihdossa vastaan. Sopimusta ei kuitenkaan pitkään noudatettu ja vaihtokoneiden vastaanotosta muodostui tavanomainen kaupankäynnin käytäntö. Näin jälkikäteen voidaan todeta johtokunnan osuneen naulan kantaan, sillä siitä lähtien maansiirtokonekauppa on ollut suhteessa sitoutuneeseen pääomaan heikosti kannattavaa ja erittäin herkkä kysynnän heilahduksille. Syy ei ollut tietenkään asiakkaiden, vaan konekaupan, joka kil- 19

Arvo Innola, isännöitsijä 1968-1977, toimitusjohtaja 1977-1983. Arvo Innola, General Manager 1968-1977, Managing Director 1977-1983. pailun ja kaupanteon huumassa sokeutui vaihtokoneitten todelliselle arvolle. Vaihtokoneet vakiintuivat kuitenkin oleelliseksi osaksi maansiirtokonekauppaa ja niiden osuus liikevaihdosta vaihtelee 20-40 prosenttiin suhdanteista riippuen. Maahamme on myös vuosien varrella syntynyt runsaasti yrityksiä, joiden toiminta perustuu pelkästään käytettyjen koneiden maahantuontiin, ostoon ja myyntiin. Vuoteen 1969 asti Rotatorin varaosavaraston hallinta tapahtui käsin poimittavilla korteilla, joita oli tuhansia. Menetelmä toimi, mutta oli hidas ja erittäin työläs ylläpitää. On helppo kuvitella, miten merkittävä edistysaskel kohti tietokoneaikaa otettiin, kun Rotator siirtyi Nixdorff-magneettijuovakorttikoneen käyttöön. Rotator SA Espanjaan Vuonna 1966 Rotator perusti Espanjaan Rotator SA:n, jolla oli pieni kokoonpanotehdas Lokomon täryjyriä varten. Rotator SA myös myi sekä Lokomon täryjyriä että International Harvester Co:n ja Bomagin tuotteita sikäläisille markkinoille. Rotator SA:n toiminta Espanjassa jatkui vuoteen 1969 asti. Vuonna 1963 Rotatorin pääkonttori siirtyi Hatanpäänhovista ensin Kauppakatu 2 A:han ja seuraavana vuonna Lokomon uuteen pääkonttoriin, missä se sijaitsi vuosikymmenen loppuun saakka. Helmikuun 1. päivänä 1968 Rotatorin isännöitsijäksi nimitettiin insinööri Arvo Innola. Hänen tehtäväkseen tuli sittemmin 1970-luvulla itsenäistyneen Rotatorin profiilin luonti. 20

Kaupantekoa vuonna 1975. Urakoitsija Aimo Sulin tuo vaihtokonettaan Nedium-ravuria myyntipäällikkö Juhani Tervasen arvioitavaksi. Business in 1975. Contractor Aimo Sulin brings a used machine, his trotting horse Nedium for Sales Manager Juhani Tervanen to assess. 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi Rotatorille 1970-luvun alku oli uudistusten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Kun yhtiön omistaja, Lokomo Oy, fuusioitui Rauma-Repola Oy:öön vuoden 1970 alussa, siirtyi Rotator Oy:n omistus sataprosenttisesti Veikko Virkkusen perheen omistamalle Loktam Oy:lle. Lokomo ja Rotator sopivat yhteistyön jatkamisesta piirimyynnin ja -huollon osalta 9.7.1971 saakka, minkä jälkeen Lokomon piirimyynti- ja kenttähuoltoverkosto sekä Helsingin korjaamo siirtyivät Rotatorille. Samanaikaisesti Rotatorin pääoma kolminkertaistettiin. Rotatorin myyntiosasto siirrettiin Lokomon vanhaan pääkonttoriin, joka sijaitsi tehdasalueen ulkopuolella ja konttoritoiminnot Rotatorin varaosavaraston yhteyteen. Näin 18 vuoden ikäisenä Rotator itsenäistyi. Siitä lähtien Rotator Oy alkoi selvästi vahvistaa asemaansa asiakaskunnan tietoisuudessa merkittävänä alan yrityksenä. 21

Uudet toimitilat Lakalaivasta Suunnitelmat omien toimitilojen rakentamiseksi pantiin vireille heti omistajavaihdoksen jälkeen ja jo 9.7.1971 allekirjoitettiin sopimus toimitalon rakentamisesta Tampereen Lakalaivan kaupunginosaan. Harjannostajaisia vietettiin 16.11.1971 ja rakennus otettiin vastaan 15.1.1972. Samassa yhteydessä huoltokorjaamo muutti vuokratiloista omiin tiloihin. Osa rakennuksesta oli varattu varaosavaraston käyttöön ja muutto siltä osin tapahtui kesällä 1972. Heti tämän jälkeen aloitettiin rakennusvaiheen toinen osa. Myynti- ja konttoritilat otettiin käyttöön maaliskuussa 1973. Rakennushankkeen kolmas vaihe, korjaamotilat, valmistui 1978. Uudelleenjärjestelyjen myötä Rotatoriin muodostettiin kahdeksan myyntipiiriä keskuspaikkoinaan Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaikissa myyntipiireissä myynnistä vastasi Rotatorin piiripäällikkö lukuun ottamatta Oulua, missä piiriedustajana jatkoi Autovainio Oy ja Rovaniemeä, missä piiriedustajaksi tuli Eino Aho Oy. Rotatorilla oli tuolloin huoltokorjaamo Tampereella ja Helsingissä sekä huoltopisteet Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Joensuussa. Oulun ja Rovaniemen piiriedustajilla oli lisäksi oma korjaamo. Pekka Koskinen ja uudet FO-sarjan Datsun-trukit 1978. Pekka Koskinen and the new FO range of Datsun forklifts, 1978. Heikki Rantala ja Tapio Raukola Rotatorin toimitiloissa. Kuvassa taustalla Kaarina Ala-Ilomäki. Heikki Rantala and Tapio Raukola at Rotator s premises. In the background, Kaarina Ala-Ilomäki. Rotator laajentaa toimintansa trukkimarkkinoille Vielä 1970-luvullakin merkittävintä osaa Rotatorin liiketoiminnasta edusti maansiirtokoneet eli pääsääntöisesti International Harvester -koneet. Myös Bomagin jyrien ja Ingersoll-Rand-kallionporauskaluston asema oli markkinaosuutensa puolesta hyvä, mutta näiden osa-alueiden markkinat olivat paljon pienemmät kuin International Harvester -tyyppisten koneiden. Sen sijaan Bomagin pienten kaksoisvalssijyrien ja Ingersoll-Rand-kompressorien merkitys vuokrauksessa oli merkittävä, sillä ne edustivat yli puolta vuokrakonekannasta. Saadakseen lisää tukijalkoja toimintaan Rotator suunnitteli lähtemistä mukaan myös trukkimarkkinoille. Markkinoita oli tutkittu jo vuonna 1966 ja englantilaisen Coventry Climax Engines Ltd:n kanssa oli edetty jo edustusneuvotteluasteelle. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja koko projektia lykättiin. 1970-luvun alussa asiaa alettiin tutkia uudelleen. Markkinoita hallitsivat amerikkalaiset ja englantilaiset merkit Clark ja Hyster japanilaisen Toyotan ollessa kovana haastajana. Tällä kertaa Rotator sai neuvottelukumppaniksi japanilaisen Nissan Motors Co. Ltd:n, jonka kanssa solmittiin Datsun-vastapainotrukkien edustussopimus. Pian tämän jälkeen tehtiin sopimus englantilaisen Sims & Jefferies Ltd:n kanssa Ransomes-säh- 22

Keväällä 1976 Rotatorin teollisuusosastosta muodostettiin oma tulosyksikkö, johon trukkimyynti siirrettiin. Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 1970-luvulla aloitettiin myös rakentamiseen käytettävien koneitten markkinointi. Jo 1960-luvun lopulla oli hankittu Elba-betoniasemien ja Putzmeister-betonipumppujen edustukset. Pumppuautojen käyttö rakennustyömaitten valutöissä oli Suomessa uutta. Yksi ensimmäisistä koekäyttöpaikoista oli Rajasalmen sillan pilareitten vedenalainen valu Putzmeister-betonipumppuautolla. Työ onnistui ja silta on edelleen paikoillaan. Ensimmäinen Datsun-trukki toimitettiin Hankkijalle. The first Datsun forklift was delivered to the company Hankkija. kötrukkien edustuksesta. Tästä edustuksesta luovuttiin kuitenkin jo vuoden kuluttua, kun Nissan toi markkinoille oman sähkötrukkilinjansa. Oli luonnollisesti järkevämpää lanseerata markkinoille kaikki trukit saman Datsun-nimen alla. Tehty ratkaisu trukkimarkkinoinnista osoittautui nopeasti oikeaksi. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa kasvoi japanilaismerkkien markkinaosuus yli viidenkymmenen prosentin. Yksin Toyotan ja Nissanin osuus 1980-luvun markkinoista oli yli kolmannes. Datsun-merkin lanseeraus oli helppoa. Menestyksen hyvänä apuna olivat varmasti ylivoimaisen kestävyyden ja luotettavuuden ohella hyvät kokemukset vastaavan merkkisistä japanilaisista autoista. Niinpä Datsun-trukkien myynti ja vuokraus lähtivät heti alussa hyvin käyntiin ja siitä lähtien trukit ovat muodostaneet toisen merkittävän tukijalan Rotatorin toiminnassa. Aggregaatteja, joita myös vuokrattiin, käytettiin työmailla sekä siirrettävillä murskaus- ja betoniasemilla, joissa ei vielä rakennusvaiheessa ollut sähköä. Rotator alkoi käyttää toimittamistaan aggregaateista nimitystä WaraWatti. Nimi tulee siitä, että näitä laitteita toimitettiin paljon sairaaloiden varavoimakoneiksi sähkökatkosten varalle. Osa WaraWateista tehtiin 60-luvunlopulla itse käyttäen Strömbergin generaattoreita ja Fordin dieselmoottoreita. Jukka Järvinen lähdössä asiakaskäynnille. Jukka Järvinen leaving on a customer visit. 1970-luvulla aloitettiin JLG-henkilönostinten edustus. The JLG aerial platform representation began in the 1970s. 23

Tadano-sopimuksen allekirjoitus 1971. Kuvassa vasemmalla Sakaue Tadano ja Veikko Virkkunen, takana Mr Tamaki kauppahuone C. Itohilta The signing of the Tadano agreement, 1971. Pictured, on the left, are Sakaue Tadano and Veikko Virkkunen, and behind Mr Tamaki of the C. Itoh trading house. Rotator Tadanon pitkäaikaisin edustaja maailmassa Tadano-nosturit tulivat Rotatorin edustukseen vuonna 1971. Tadano oli oman alansa ensimmäinen japanilaismerkki Suomessa ja se osoittautui heti laadukkaaksi ja luotettavaksi nosturiksi. Tadanon ja Rotatorin yhteistyö kuuluu samaan pitkään sarjaan kuin yhteistyö Bomagin ja Nissanin kanssa. Lisäksi Rotator on maailmanlaajuisesti Tadanon pitkäaikaisin edustaja. Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 1970-luvun loppupuolella alkoi Suomessa tulla tunnetuksi uusi kätevä konetyyppi rakennustyömaiden ja asennusyritysten käyttöön: henkilönostimet eli siirrettävät työlavat. Rotator tuli näille markkinoille 1976 edustuksenaan amerikkalaiset itsekulkevat Manlift-henkilönostimet. Tämä edustus vaihdettiin vuonna 1979 amerikkalaiseen, alan suurimpaan valmistajaan JLG:hen. Vuonna 1977 otettiin myyntiin tamperelaisen Metkora Ky:n Rolift-saksilavat ja 1979 loimaalaisen Kurpan Konepaja Oy:n hinattavat Dino-merkkiset hydrauliset puominostimet. Nämä rakentamiseen tarkoitetut koneet muodostivat kolmannen tukijalan yhtiön toiminnassa. Asiakaspalvelu kehittyy Suomen ensimmäinen Tadano-nosturi luovutettiin Velj. Hongisto Oy:lle vuonna 1971. Finland s first Tadano crane was delivered to the company Velj. Hongisto Oy in 1971. Ehdoton edellytys Rotatorin konemyynnille oli asiakaspalvelu, joka vastaisi teknisestä osaamisesta, neuvonnasta, huollosta ja varaosista. Asiakaspalvelutoiminta oli kehittynyt jo edellisellä vuosikymmenellä Lokomolta ostettua huoltoa lukuun ottamatta. Piirihuollon ja Vantaan korjaamon siirryttyä 1971 Rotatorille, suurin osa näiden henkilökunnasta siirtyi mukana. Niinikään Tampereen 24

Vuonna 1979 alkanut Dino-henkilönostinten edustus jatkuu edelleen. Kuvassa vasemmalta Heimo Nurmi Kurpan Konepajalta, Toni Virkkunen Rotatorilta, Kurpan Konepajan toimitusjohtaja Mauno Kurppa ja Pentti Rekolainen Rotatorilta. uuteen korjaamoon siirtyivät kaikki Rotatorin koneisiin erikoistuneet asentajat ja työnjohto. Näin saatiin koko jälkipalveluorganisaatio nopeasti toimintaan. Representation of Dino aerial platforms, which began in 1979, continues to this day. Pictured, from the left, are Heimo Nurmi of the company Kurpan Konepaja, Toni Virkkunen of Rotator, Kurpan Konepaja s Managing Director Mauno Kurppa and Pentti Rekolainen of Rotator. 1970-luvulla yhtenä tärkeänä kilpailukeinona oli ylläpitää korjaamotoimintaa mahdollisimman monella paikkakunnalla eri puolilla maata. Vielä tuolloin koneet tarvitsivat nykyistä enemmän korjauksia ja huollot olivat suuritöisempiä ja niitä tehtiin useammin kuin nykyisin. Myös varaosavarastojen koolla kilpailtiin. Mitä isomman varaston yritys pystyi esittelemään kullakin markkina-alueella sen parempi, olkoonkin, ettei valikoima näissä etäpisteissä ollut kovin monipuolinen. Oli myös tavanomaista, että suhteellisen pienilläkin asiakasyrityksillä oli oma huolto ja usein myös oma korjaamo. Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin Rotator toimitti 1975 Tehdasputkitus Oy:lle kaikkiaan 70 Petbow-hitsauskonetta maakaasujohtojen asennukseen. Kuvassa Rotator Oy:n isännöitsijä Arvo Innola (vasemmalla) ja Tehdasputkitus Oy:n toimitusjohtaja Atso Lehto. In 1975 Rotator delivered to Tehdasputkitus Oy a total of 70 Petbow welding machines for the installation of natural gas pipes. Pictured are Rotator Oy s General Manager Arvo Innola (left) and Tehdasputkitus Oy s Managing Director Atso Lehto. Vuonna 1978 päätettiin perustaa jälkipalvelutoimintoja varten oma yhtiö, joka sai nimekseen Teknator Oy. Kaikki Rotatorin jälkipalvelutoimintoosaston työntekijät jatkoivat Teknatorin palveluksessa. Toimenpiteen tarkoituksena oli saada parempi kuva jälkipalvelutoimintojen kannattavuudesta ja tehosta. Teknatorin perustaminen oli yhtiön sisäinen järjestely, jonka asiakkaat huomasivat lähinnä vain laskun lähettäjän nimen vaihtumisena Rotatorista Teknatoriksi. Teknator toimi omana yhtiönään vuoteen 1984. 25

Ensimmäinen koko alaa kattava Maxpo 72 -näyttely Vantaan Keimolassa. The Maxpo 72 Fair, the first to cover the whole industry, was held in Keimola, Vantaa. Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön Rotatorin alkuperäinen toimiala, koneiden vuokraus, nousi merkittävään rooliin 1970-luvun aikana. Vuonna 1971 Rotator eriytti koneiden vuokrauksen omaksi tulosyksiköksi perustamalla Lainakone Oy:n. Vuokrattavaan kalustoon kuului jyriä, aggregaatteja, trukkeja, paineilmakompressoreita ja poravaunuja sekä henkilönostimia. On merkillepantavaa, että varsinaiset maansiirtokoneet, kuten puskukoneet, tela- ja pyöräkuormaajat sekä kaivukoneet eivät kuuluneet vuokrattaviin koneisiin. Syynä tähän oli urakoitsijajärjestöjen jyrkän kielteinen kanta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa kohtaan. Kielteinen asenne perustui kahteen historialliseen seikkaan. Ensinnäkin varsinkin 1960-, 1970- ja osin vielä 1980- luvulla valtaosa maansiirtotöistä tehtiin tuntitöinä silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle ja kunnille. Urakoitsija toimi itse asiassa yrityksenä, joka vuokrasi koneitaan aina kuljettajan kera. Toiseksi maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan pelättiin madaltavan kynnystä tulla yrittäjäksi maarakennusalalle, mikä puolestaan olisi lisännyt kilpailua ja johtanut alan näkemyksen mukaan väistämättä vääristyneeseen hintakilpailuun. Näiden maansiirtokoneiden vuokraustoiminnan vastaisten näkemysten lisäksi urakoitsijat olivat pääsääntöisesti järjestöjen jäseniä, joten koneliikkeiden oli parasta olla harjoittamatta maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa. Kuin esimerkkinä asian vakavuudesta Suomen Maarakentajien Liitto, SML, pani erään Rotatorin kilpailijan boikottiin 1960- luvun lopulla kyseisen liikkeen aloittaessa kaivukonevuokrauksen markkinaosuuden hiipuessa. Tämä osoittaa 1954 perustetun SML:n painoarvoa maarakentajien etujen valvojana. Edellä kerrotusta syystä maansiirtokoneiden vuokraustoimintaa, joka 1950-luvulla oli ollut osa Tampereen Rakennuskone Oy:n liiketoimintaa, ei enää 1960-luvulla ollut mahdollista harjoittaa. Asiakasmatkoja messuille ja päämiesten tehtaille International Harvester Co:n dealermeating 1974. Kuvassa vasemmalta Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme, Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti ja Heikki Rantala. International Harvester Co dealer meeting, 1974. Pictured, from the left, Veikko Virkkunen, Arvo Innola, Kari Hurme, Lasse Syrjänen, Antti Rautala, Risto Koski, Matti Syvälahti and Heikki Rantala. Asiakasmatkat Rotatorin päämiesten tehtaille yleistyivät 1970-luvulla. Moni suomalainen urakoitsija sai tutustua Rotatorin järjestämillä matkoilla muun muassa International Harvesterin, Bomagin, Elban ja Putzmeisterin tehtaisiin ja koneisiin Saksassa. Näillä matkoilla asiakkaille tulivat tutuksi myös Reinin laakson kauniit maisemat, rypäleiset mehut ja sufaa-musiikki. Rotator järjesti asiakasmatkoja myös Englantiin International Harvesterin Doncasterin tehtaille, missä valmistettiin muun muassa legendaarisia Drott-telakuormaajia. Vuonna 1975, kun maailmanlaajuinen matkustaminen oli suomalaisille vielä uutta, järjesti Rotator yhdessä International Harvesterin kanssa Maarakentajain Liiton jäsenille matkan Yhdysvaltoihin sen ajan suurimpaan maanrakennus- 26

IR-paineilmakompressori. Yleisten töiden lautakunta työmaakäynnillä. An IR air compressor. Public Works Committee on a site visit. konenäyttelyyn Conexpoon. Turistimatkoista poiketen nämä tiiviit, opastetut tehdasvierailut ja messumatkat monipuolisine oheisohjelmineen olivat Rotatorin asiakkaille uusi ja helppo tapa matkustaa sisältörikkaasti. Vielä vuosia myöhemminkin matkoja muisteltiin mieleenpainuneina kokemuksina. Myyntipäällikkö Pentti Rekolaisen muutto Lakalaivan uusiin toimitiloihin 1972 tapahtui näyttävästi. Sales Manager Pentti Rekolainen s move to the new Lakalaiva premises in 1972 was done in style. Monipuolista koulutustoimintaa Natikka TD 15B -metsänraivaustöissä 1970-luvulla Kainuussa. A TD 15B Natikka engaged in forest clearing work in Kainuu, 1970s. 1970-luvulla sekä henkilökunnan että asiakkaiden koulutus tuli osaksi Rotatorin toimintaa. Rotator koulutti jälkipalveluhenkilökuntaa, myyjiä ja jossakin määrin myös konttorihenkilökuntaa. Huoltohenkilökunnan koulutus oli jo silloin pääsääntöisesti tuotekoulutusta. Konetyyppejä oli monia ja mallit muuttuivat taajaan. Koulutus tapahtui yleensä Rotatorin koulutustiloissa Tampereella. 27

Visual Storage Rotatorin Vantaan toimitiloissa vuonna 1975. Visual Storage at Rotator s Vantaa premises, 1975. Kouluttajina toimivat pääasiassa päämiesten edustajat Rotorin huolehtiessa tulkkauksesta. Myyntihenkilökunnalle järjestettiin myyntitaitoja ja tuotetuntemusta lisäävää koulutusta sekä sisäisenä koulutuksena että yhteistyössä päämiesten ja kotimaisten koulutusinstituutioiden kanssa. Myös asiakkaille annettava huoltokoulutus oli jo silloin yleistä. Erityisesti Nissan-kuljettajakoulutus saavutti suuren suosion ja koulutustilaisuuksia saattoi olla useita saman kuukauden aikana. Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhyhtaikaiseksi Vieraillessaan International Harvester Co:n tehtaalla Yhdysvalloissa saivat Veikko Virkkunen ja isännöitsijä Arvo Innola idean Visual Storagen eli varaosia ja tarvikkeita myyvän valintamyymälän perustamisesta. Myymälän liikeideana oli tarjota asiakkaille yhdellä käynnillä Rotator-koneiden varaosien lisäksi myös muita asiakkaiden tarvitsemia tarvikkeita ja komponentteja. 1970-luvulla puutavaraa käsiteltiin isoilla pyöräkuormaajilla. Linkku 560:n pihteihin mahtui seitsemän kuutiota puutavaraa. In the 1970s, timber was handled with big wheel loaders. The grabs of the Linkku 560 held seven cubic metres of timber. Myymälä avattiin näyttävästi lokakuussa 1975 Rotatorin Vantaan toimipisteeseen. Myymälässä ongelmaksi muodostui kuitenkin nopeasti se, ettei merkkikohtaisia osia voitu pitää hyllyssä, koska niiden löytäminen olisi edellyttänyt tarkkaa koneen malli- ja sarjanumeron ja osan vastaavaa numerointia. Yhdistelmän löytämiseen tarvittiin erikoisosaamista, jota myymälän henkilökunnalla ei ollut. 28

Datsun FG 103, vuodelta 1975 varustettuna kotimaisella Vela-tuotteen ohjaamolla. A Datsun FG 103, from 1975 - equipped with a Finnish-made Vela cabin. Datsun FG 103 ja FG 104 vuodelta 1973 valmiina toimitukseen. A Datsun FG 103 and an FG 104, from 1973 - ready for delivery. 29

Lentokoneitten käynnistys- ja vetokone International Paymover 500 vuonna 1976. International Paymovers 500 towtractor for aircraft, 1976. Toisaalta tarvikekauppana menestyminen olisi edellyttänyt suurempia tiloja, enemmän tuotenimikkeitä ja sen olisi pitänyt suuntautua Rotatorin asiakkaiden lisäksi myös suurelle yleisölle. Myymälän asiakaskunta, joka koostui lähinnä pääkaupunkiseudun asiakkaista, jäi liian pieneksi. Varaosa- ja tarvikemyymälä suljettiin 1977. Noususuhdanteen aikaa Rolift-saksilava vuodelta 1978. A Rolift scissor lift, 1978. 1970-luku näytti kokonaisuudessaan lähtevän noususuhdanteen myötä hyvin kasvuun. Rakennustoiminta oli vilkasta, teollisuus laajensi tuotantolaitoksiaan, kaupan volyymi kasvoi ja pörssikurssit nousivat. Hyvinvointi lisääntyi ja suomalaisten elintaso nousi. Vuosikymmenelle osunut öljykriisi kuitenkin taannutti tilanteen nopeasti. Sen seurausten lisäksi Suomen taloutta koettelivat 1970- luvulla muun muassa metalli- ja rakennusalalla merkittävät lakot. Valtiovalta puolestaan sääteli tuonnintasausmaksuja ja Suomen Pankki vaati rahat pöytään eli maahantuotavat koneet maksettaviksi jo tullaushetkellä. 30

Vuonna 1975 tasavallan presidentti Urho Kekkonen julisti kansallisen hätätilan työttömyyden noustessa yli viiden prosentin ja vuosiin 1977-78 osui useampia devalvaatiota. Kaikesta tästä huolimatta koneliikkeet, Rotator mukaan lukien ja valtaosa koneliikkeiden asiakkaista, selvisivät vuosikymmenestä. Vuonna 1971 Rotatorin, silloin vielä Lokomon tytäryhtiön, liikevaihto vuoden 2003 markkoina oli noin 78 miljoonaa markkaa ja kymmentä vuotta myöhemmin 111 miljoonaa markkaa. Nimityskäytäntöä selkiytetään Rotatorin johto muutti 17.6.1977 yrityksen johdon nimityskäytännön vastaamaan paremmin todellisia toimenkuvia. Yli kymmenen vuoden ajan isännöitsijänä toiminut insinööri Arvo Innola nimitettiin Rotatorin toimitusjohtajaksi. Konsuli Veikko Virkkunen jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijäksi nimitettiin pitkään markkinoinnin hallinnoinnista vastannut insinööri Pentti Rekolainen. Ingersol-Rand -vaunuporrakoneet talvisella työmaalla 1971. Ingersol-Rand wagon drills on a wintry worksite, 1971. or Ingersol-Rand traction drills on a wintry worksite, 1971. Rotatorin henkilökuntaa 25-vuotisjuhlissa 1979. Rotator s staff at the 25th anniversary celebrations, 1979. 31

32 Rotatorin ilmoituksia 1970-luvulta. Rotator advertisements, 1970s.

Asiakkaita Hyvinkään Rotator-cartingajoissa 1988. Customers at Rotator s carting races in Hyvinkää, 1988. 1980-luvun kasvun vuodet Vuosi 1981 oli vielä yhtiön toimialoilla kasvuvuosi, kun taas vuodet 1982 ja 1983 olivat selvää laskua vaikka Suomen talous osoitti jo myönteistä kehitystä. Kokonaistuotanto maassa kasvoi vuonna 1984 kolme prosenttia ja vuonna 1985 2,9 prosenttia. Inflaatio oli saatu vuonna 1985 putoamaan 4,5 prosenttiin, mutta työttömyysaste oli edelleen sen ajan mittapuulla korkea, yli 5 prosenttia, ja investointien korkotaso lähes 15 prosenttia! Vuonna 1986 jo aiemmin alkanut kansainvälinen kasvu vaikutti voimakkaasti myös Suomessa ja myynti lähti kasvuun, jota jatkui seuraavat neljä vuotta taittuen sitten tunnetulla tavalla vuonna 1991. Hitachin hydrauliset kaivukoneet tulivat myyntiin 1983. Hitachi hydraulic excavators went on sale in 1983. 33

Vuosikymmenen alkupuolella Rotatorin toiminta kehittyi edellisen vuosikymmenen tapaan lukuun ottamatta suurta muutosta maarakennuskoneosastolla. Pitkäaikainen päämies International Harvester Co ajautui maailmanlaajuisesti konsernina vaikeuksiin. Yhtiön maanrakennuskoneet myytiin ensin Dresser Inc. Co:lle, jolloin yhteistyö toimi Rotatorin kanssa vielä kohtuullisesti, mutta kun Dresser myi toiminnot edelleen Komatsulle ja Furukawalle, hiipuivat Rotatorin mahdollisuudet jatkaa yhteistyötä. Näin päättyi International Harvesterin pitkä ja merkittävä aikakausi maansiirtokonealalla. Se alkoi Yhdysvalloissa jo 1900-luvun alussa ja levisi ympäri maailman. Suomeen tuotiin Natikan ensimmäiset telapuskukoneet 30-luvulla ja säilyneitten tietojen mukaan näitä koneita on määrällisesti toimitettu seuraavasti: Ennen sotaa noin 50 kpl, vuonna 1940 Suomen armeijalle 300 kpl, vuosina 1944-1954 noin 100 kpl, SMK:lle 316 kpl ja Rotatorille 1 276 kpl, eli yhteensä noin 2 042 kpl. Onneksi Rotatorilla oli hyvät yhteydet Japanin maanrakennuskoneita valmistavaan teollisuuteen ja erinomaiset kokemukset japanilaisista tuotteista. Rotator aloitti ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä japanilaisten kaivukoneiden maahantuonnin solmimalla edustussopimuksen Hitachi Construction Machinery Co. Ltd:n kanssa. Tämä edustus korvasi menestyksekkäästi International Harvesterin poistumisen markkinoilta. Leo Lahtinen toimitusjohtaja Managing Director 1983-1984. 1980-luvun alussa Rotatorin maanrakennuskoneosastolla oli kaikkiaan neljätoista myyntiedustusta, vuokraus sekä huolto- ja varaosapalvelut. Toimitusjohtajat vaihtuvat Toni Virkkunen toimitusjohtaja Managing Director 1984-1990. Yhtiön johdossa tapahtui muutoksia, kun Rotatorin pitkäaikainen toimitusjohtaja Arvo Innola jäi eläkkeelle 1.5.1983. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Leo Lahtinen. Lahtisen kausi jäi lyhyeksi ja jo vuoden kuluttua 1.5.1984 toimitusjohtajaksi nimitettiin Toni Virkkunen, joka toimi tässä tehtävässä 1980-luvun loppuun asti. Tulosyksiköt syntyvät 1980-luvulla Rotator siirsi osan toiminnoistaan Vantaalle. Tampereella säilytettiin yhtiön hallinto, konttoritoiminnot, paikallismyynti, korjaamo ja varaosavarasto ympäröivän maakunnan tarpeisiin. Sen sijaan yrityksen markkinointijohto, varaosat, huollon keskus, maahantulohuollot sekä vaihtokoneitten päävarasto siirrettiin vuosikymmenen puoleenväliin mennessä Vantaan toimitaloon. Rotatorin ensimmäinen ja tähänastisen historian ainoa naispuolinen konemyyjä Anne Koste vastasi liukuohjattujen Gehlien myynnistä 1983-1985. Rotator s first and, to date, only female machine seller Anne Koste was responsible for sales of Gehl skid-steer loaders, 1983-1985. Samalla alettiin voimakkaasti muuttaa ja kehittää Rotatorin toimintaa ja organisaatiota. Eri toimintojen välille haettiin selkeyttä muodostamalla tulosyksiköitä, jolloin kunkin tuote- ja palveluryhmän hallintaa, tehokkuutta ja kannattavuutta voitiin paremmin seurata. Ensivaiheessa toiminnot jaettiin siten, että Raskaskonesektorin muodostivat Dresser, International Harvester, Hitachi, Hydrema ja Tadano ja Pienkonesektorin Nissan, Bomag, Santo, JLG, Dino ja Rolift. Rakennus- 34

35 Rotatorin mainoksia 1980-luvulta. Rotator advertisements, 1980s.

osaston muodostivat Elba, Petbow, Nemek, Jaguzzi sekä Rotatorin vientimyynti. Huolto- ja varaosatoiminnot toimivat edelleen Teknator-nimen alla ja vuokraustoiminnasta vastasi Lainakone. Näin Rotatorin sisäistä linjaa haettiin, kunnes se vuosien 1985-86 aikana muotoutui. Tällöin perustettiin joukko tulosyksiköitä, jotka myös yhtiöitettiin. Käytännössä yhtiöt jatkoivat toimintaansa tulosyksikköinä, eikä yhtiöittämistä toiminnallisesti koskaan pantu käytäntöön. Rotacon Rotacon-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan Rotatorin maansiirtokoneitten myynnistä ja markkinoinnista. Rotaconin myyntijohtajana toimi Lauri Sivula. Rotaconin tuotteita olivat Bomagmaantiivistyskoneet, Dresser-puskukoneet ja -pyöräkuormaajat, Furukawa-iskuvasarat, Hitachi-kaivukoneet, Hydrema-kaivurikuormaajat, Kubotaminikaivukoneet, Tadano-nosturit ja Santo-tärylevyt. Rotamek Rotamek-tulosyksikkö perustettiin vastaamaan Rotatorin trukkien ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden myynnistä ja markkinoinnista. Tulosyksikön myyntijohtajana toimi Pekka Koskinen. Rotamekin tuotteita olivat Nissan-vastapainotrukit, Lansing Linde -varastotrukit ja Wayne-harjakoneet. Rotator sponsoroi Indy 500 -kilpailun suomalaiskuljettaja Tero Palmrothia. Kilpa-ajaja puolestaan poseerasi yhdessä Rotamarin veneiden ja perämoottorien kanssa. Rotator sponsored the Finnish Indy 500 driver Tero Palmroth. The driver is seen pictured with Rotamar boats and outboard motors. Scanlift Henkilönostinten ja maantiivistyskoneiden myynnistä ja vuokrauksesta vastasi Lainakone, jonka nimi myöhemmin muutettiin Scanliftiksi ja edelleen 1990-luvulta Rotateciksi. Scanliftin myyntijohtajana toimi Arto Nopanen. Scanliftin tuotteita olivat JLG-itseliikkuvat henkilönostimet, Dinohinattavat henkilönostimet, Scanlift-itseliikkuvat henkilönostimet, Rolift-saksilavat ja vuokratarkoitukseen myös Bomag-maantiivistyskoneet ja Santo-tärykelkat. Vuokraustoiminta, joka oli ollut mukana Rotatorin toiminnassa alusta lähtien, koki käännekohdan 1988, kun koko vuokrakalusto trukkeja lukuunottamatta myytiin. 1980-luvun lopulla maassa oli suuri määrä eri kokoisia nostolavojenkin vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä. Nostolavojen vuokraajana Rotator alkoikin menettää markkina-asemaansa henkilönostinten myyjänä. Vuokrauksesta luopuminen nostikin yhtiön johtavaan asemaan henkilönostimien toimittajana. Rotamar Mainos 1980-luvulta. Advertisement, 1980 s. Rotator aloitti myös aivan uuden toimintasektorin perustamalla Rotamar-tulosyksikön. Rotamarin tuotevalikoimaan kuuluivat vapaa-ajan kulutustuotteet, joita olivat Nissan-perämoottorit, Nissan-veneperämoottoriyhdistelmät, Cobia- ja 36

Sunfjord-veneet ja Nissan-generaattorit. Tulosyksikön myyntijohtajana toimi Jussi Saarinen. Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan Rotatorin vientitoiminta oli alkanut jo 1970-luvun lopulla, mutta kiihtyi 1980-luvun alussa, jolloin suomalaisyritykset alkoivat rakentaa erityisesti Lähi-Idässä, ensin Iranissa ja sittemmin Irakissa. Konekauppa tehtiin Suomessa ja tavara toimitettiin suoraan valmistajalta kyseisen projektin työmaalle. Pääosan Rotatorin toimittamista koneista muodostivat Petbow-dieselgeneraattorit, Bomagjyrät, siirrettävät Elba-betoniasemat ja Tadanonosturit. Vuosikymmenen puolessavälissä näiden tuotteden vienti kuitenkin loppui suomalaisten rakennusprojektien hiipumisen myötä. Koska Rotatorilla oli runsaasti kokemusta yhteistyöstä ja tuonnista eri puolilta maailmaa, päätettiin osaamista hyödyntää perustamalla kansainvälistä markkinointikonsultointia ja kauppahuonetoimintaa varten Rotatrade. Tulosyksikköä johtamaan nimitettiin International Harvester Co:n organisaatiosta tuttu Jeremy Pilch asemapaikkanaan Lontoo. Rotatraden toiminnan tarkoituksena oli edistää sellaisten suomalaisten yritysten vientiä, joilla ei vielä ollut omaa vientiorganisaatiota. Tuotteina olivat muun muassa Lännen Tehtaiden Vesimestari-ruoppaajat, Junttan-paalutuskoneet ja Raision Tehtaiden bioöljyt. Rotator luopui Rotatraden toiminnasta 1980-luvun lopulla ja Jeremy Pilch jatkoi tulosyksikön toimintaa omissa nimissään. Kotimaiset henkilönostimet vientiin Rotatorin toimitilat Vantaan Veromiehen kylässä 1961-1991. Rotator s premises in Vantaa s Veromies village, 1961-1991. Rotatorin toimitilat Tampereen Lakalaivassa 1971-1997. Rotator s premises in Lakalaiva, Tampere, 1971-1997. Rotatraden toiminta poiki kuitenkin uuden, kotimaisten henkilönostimien vientimahdollisuuden. Vuonna 1988 aloitettiin Rotatorin ideoiman ja Kesla Oy:n valmistaman, itseliikkuvan Scanlifthenkilönostimen ja Kurpan Konepajan hinattavan Dino-henkilönostimen vienti Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja USA:han. Näin alkaneella nostinviennillä oli sittemmin positiivista merkitystä varsinkin lamavuosina. Asiakaspalvelu Teknator-tulosyksikkö muutettiin Asiakaspalvelutulosyksiköksi. Tulosyksikön asiakaspalvelujohtajaksi nimitettiin Markku Mäkelä, jota seurasi vuonna 1989 Thomas Åhman. Asiakaspalvelu- Rotatorin naispuoliset työntekijät pukeutuneina vuoden 1989 asiakasjuhlateeman mukaisesti. Rotator s female employees, dressed according to the theme of the 1989 customer reception. 37

Rotatorin trukkiasiakkaita Japanissa. Vasemmalta Mr. Vatanabe, Erkki Valta, Pekka Koskinen Rotatorilta, Matti Saari, Tapio Linho, Simo Nieminen, Erkki Jääskeläinen, Erkki Kallio, Risto Keinonen, Erkki Lindqvist ja Erkki Laakso sekä edessä paikallinen opas. Rotator s forklift customers in Japan. tulosyksikön tehtävänä oli vastata Rotatorin kaikkien muiden tulosyksiköiden tuotteiden huollosta ja varaosapalveluista. Asiakaspalvelu-yksiköllä oli korjaamot Tampereella ja Helsingissä sekä 1980- luvun jälkipuoliskolla myös Turussa ja Vaasassa. Lisäksi se vastasi kahden Rotatorin valtuuttaman piirihuoltokorjaamon ja neljän huoltopisteen toiminnasta. Kaiken kaikkiaan vuodet 1986-91 olivat Rotatorille aikaa, jolloin sen näkyvyys, tunnettuus ja profiili nousivat huimasti ja se nousi omien toimialojensa merkittävimpien yritysten joukkoon. Tähän vaikuttivat oikeaksi osoittautunut toimintamalli ja strategia, motivoitunut, kyvykäs ja innostunut henkilökunta, henkilökunnan koulutus ja erittäin voimakas satsaus markkinointiin, mainontaan ja, voidaan sanoa, alalla ennen näkemätön panostus asiakkaisiin. Rotatorin logon, punavalkoisen pylpyrän, tunsi alalla jokainen. Mainonta oli tasokasta ja asiakasmatkoja järjestettiin. Erityisesti Japani oli suosittu matkakohde, olihan suurin osa edustuksista sieltä. Asiakastilaisuudet, joista tunnetuiksi tulivat erityisesti EX-lanseeraus, Salakapakka ja Avaruusmatka 90-luvulle, saivat lopulta niin suuren suosion, etteivät tilat enää riittäneet, vaan ne oli osin lopetettava tai niitä jatkettiin pienimuotoisempina. Jälkeenpäin arvioiden niin Rotatorin kuin sen kilpailijoidenkin kiinteiden toimipisteiden määrä oli arveluttavan suuri, mutta niiden käyttöasteen pienuuteen ei vuosikymmenen loppupuolen nousukauden aikana juuri kiinnitetty huomiota. Toisaalta monet asiakkaat luopuivat omasta korjaamo- ja huoltotoiminnasta, mikä lisäsi koneliikkeiden palvelujen kysyntää. Asiakaskeskeisyys nosti Rotatorin profiilia Rotator oli 1980-luvulla maailman ensimmäisiä kuvapuhelimen käyttäjiä. Kuva Helsingin Puhelinyhdistyksen esitteestä. Rotator was one of the world s first camera phone users in the 1980s. Picture from a brochure of the Helsinki Telephone Association. 38

Ramacs aikaansa edellä Vuonna 1989 Rotator otti askeleen, joka oli aikaansa edellä. Asiakaspalvelussa huollon ja korjaustoiminnan suoritetun asiakas- ja henkilökuntakyselyn tuloksena paneuduttiin erityisesti tiedonkulun ja yhteyksien parantamiseen niin asiakkaiden kuin omien korjaamojen ja kenttähuoltomiesten välillä. Tilanteen ratkaisuksi syntyi huoltotoiminnan johtokeskus, Ramacs. Nimi tulee sanoista Rotator Aftersales Management And Communication System. Ramacsin toimintamalli otettiin lennonjohdosta, missä kapula siirtyy henkilöltä toiselle, eikä sitä voi heittää kädestään ennenkuin tehtävä on suoritettu ja kone turvallisesti maassa. Vantaalle muodostettiin huoltotekninen johtokeskus, missä työskentelivät osaston johtaja, eri tuoteryhmien tekniset tuotepäälliköt, kenttähuollon johto, takuuvastaava ja varaosamyynti sekä kyseisen osaston konttoritoiminnot kaikki yhdessä avokonttorissa huutomatkan päässä toisistaan. Työntekijät oli sijoitettu siten, että eniten keskenään kommunikoivat istuivat lähinnä toisiaan. Kenttähuollon johto ja tuotevastaavat oli sijoitettu toimitilan keskelle. Heillä oli edessään rivi monitoreja, joiden avulla he saattoivat olla yhteydessä eri puolilla maata olevien korjaamoiden kanssa suorassa lähetyksessä. Tämän mahdollisti uusin videokameratekniikka, jossa kuvayhteys kulki puhelinlankojen kautta. Tekniikan sovellus oli silloin täysin uutta käytännön tasolla ja sen suunnitteli ja toteutti Vistacom Oy. Eräs kuvapuhelimen tärkeimpiä etuja oli liikkuva kamera, jonka asentaja saattoi viedä rikkoutuneen koneen alle ja näyttää Vantaalla olevalle tekniselle asiantuntijalle minkälaisesta ongelmasta oli kyse. Tekninen asiantuntija puolestaan saattoi näyttää ruudulla ongelman ratkaisun. Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri. Tampereella kuvapuhelinviestin vastaanotti Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen. Ramacs saavutti suurta huomiota myös mediassa. Avajaisista kerrottiin muun muassa television iltauutisissa. Ramacsin juhlalliset avajaiset pidettiin Vantaalla ja tapahtuma oli niin merkittävä, että ensimmäisen yhteyden Vantaan ja Tampereen toimipisteiden välillä avasi silloinen pääministeri Harri Holkeri. Kuva Rotatorin asiakaslehden kannesta. The formal opening of Ramacs took place in Vantaa and the event was so significant that the first link between the Vantaa and Tampere offices was made by the then Finnish Prime Minister Harri Holkeri. Cover of Rotator s customer magazine. Lukuisat vieraat kävivät tutustumassa Ramacsin toimintaan, mikä lisäsi Rotatorin tunnettuutta Suomessa. Ramacsin toiminta myös vahvisti Rotatorin yritysmielikuvaa päämiesten silmissä. Ramacsin toiminta vähensi asioiden pallottelua osastolta toiselle ja toiminnan tehokkuus parani merkittävästi. Todellinen läpimurto Ramacsin toiminnassa olisi saavutettu, jos kuvapuhelin olisi voitu yhdistää matkapuhelinverkkoon. Valitettavasti kuvapuhelin oli aikaansa edellä ja eteen tullut talouden lama katkaisi matkapuhelimitse tapahtuvan kuvansiirron käytännössä aina 2000- luvulle. 39

Trukkihuolto valmiina palvelukseen. Vasemmalta Seppo Kangas, Tom Nyman, Pasi Salonen, Kari Tiittanen, Erkki Rytkönen, Reijo Rönkkö ja Pauli Krankkala. Forklift maintenance ready for service. Vaikea 1990-luku Toimitusjohtaja Toni Virkkunen siirtyi 1990 hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Heikki Rantala, joka oli toiminut yhtiössä myynnin ja johdon eri tehtävissä vuodesta 1964. 1900-luvun viimeinen vuosikymmen alkoi synkissä merkeissä. Kansantalous syöksyi syvään lamaan. Vuosina 1991-1993 bruttokansantuote laski lähes 12 prosenttia, työttömyys nousi 16 prosenttiin, valtion velka kasvoi rajusti ja markka jouduttiin ensin devalvoimaan ja päästettiin sitten kellumaan. Ensimmäiset merkit talouden taantumisesta Rotatorin toimialoilla alkoivat näkyä vuoden 1990 loppupuolella. Kesän jälkeen markkinat alkoivat hiljentyä. Korkotaso oli korkea ja yleinen epävarmuus lamaannutti asiakkaat. Heikki Rantala toimitusjohtaja Managing Director 1990-2001 40

1991 markkinat putosivat kaikilla Rotatorin toiminta-alueilla noin 40-80 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Organisaation muutos aloitettiin maaliskuussa luopumalla korjaamotoiminnoista Vantaalla, Turussa ja Vaasassa. Sopeuttamista jatkettiin yhdistämällä tehtäviä ja luopumalla osasta toimitiloja keskittäen toimintojen pääosa Tampereelle. Vantaalle jäi huollon johto, tekninen neuvonta ja varaosavarasto. Henkilökuntaa jouduttiin supistamaan irtisanomisin ja lomautuksin, mutta tunnetusti nämä toimenpiteet vaikuttavat kannattavuuteen viiveellä. Devalvaatio ja käytettyjen koneitten voimakas hinnanaleneminen lisäsivät Rotatorin tuloksen heikentymistä. 1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiöille Vuonna 1992 tilanne paheni entisestään. Markkinat putosivat puoleen edellisestä vuodesta. Rotatorin varastojen purku oli kesken rasittaen rahoituskuluja ja asiakkaiden konkursseista aiheutui luottotappioita. Devalvaation aiheuttamat kurssitappiot muodostivat esteen kannattavalle toiminnalle. Sen seurauksena Rotator joutui rahoituskriisiin ja lopulta myös omistajavaihdokseen, jonka yhteydessä luotiin uudet edellytykset toiminnan jatkamiselle. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Rotatorin uudeksi emoyhtiöksi tuli SGN-Yhtiöt Espoosta. Scanlift oli ensimmäinen maastokelpoinen, nelipyörävetoinen henkilönostin. Scanlift was the first off-road four-wheel drive aerial platform. SGN-Yhtiöt on tunnettu yritys alallaan. Siihen kuuluvat maataloustraktoreiden ja kaivurikuormaajien maahantuoja Agritek Oy, puutarha- ja muiden pienkoneiden, moottoripyörien ja lumikelkkojen maahantuoja Sumeko Oy ja Suomen vanhin siementukkukauppa S.G. Nieminen Oy. SGN-Yhtiöiden johto katsoi, että Rotatorin toimialat voisivat muodostaa toimivan ja luontevan jatkeen heidän tuotevalikoimaansa. Rotatorin toiminnassa vuoden 1992 valopilkkuja olivat ainoastaan henkilönostimien viennin kasvu ja huoltopalvelujen sekä varaosapalvelujen lisääntyminen koneiden käyttöiän kasvaessa. Vuonna 1993 kokonaismarkkinat putosivat edelleen Rotatorin kaikilla konemarkkina-alueilla alhaisimmalle tasolle yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Maanrakennuskoneiden osalta pääpaino siirtyi käytettyjen koneiden kauppaan, joka osittain korvasi uusien vähäistä kysyntää ja osa kaupasta oli ylikapasiteetin purkua vientimarkkinoille. Myös trukkikaupan myynti oli pientä, JLG 2033E JLG 2033E 41

mutta ylivarastojen purkautuminen ja orastava kysyntä alkoivat tervehdyttää tilannetta. Kotimaan henkilönostinkauppa oli täysin pysähdyksissä, mutta viennin näkymät olivat rohkaisevammat. Jälkipalvelujen osalta tilanne oli edelleen hyvä, mikä johtui koneiden käyttöiän pitenemisestä ja varaosavaraston kuranttisuuden parantumisesta. Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 Vuonna 1994 kokonaismarkkinat alkoivat kolmen jyrkän laskuvuoden jälkeen jälleen elpyä jopa niin, että vuoden lopulla valmistajien tuotantovaikeuksien takia alkoi ilmetä pulaa uusista koneista ja osa toimituksista siirtyi seuraavalle vuodelle. Konekannan edelleen vanhetessa varaosa- ja huoltomyynti jatkoivat kasvuaan. Merkittävää oli, että kolmen perättäisen tappiovuoden jälkeen kannattavuus parani ja voitiin kirjata positiivinen tulos. Rotatorin omistus Sponsor Oy:lle 1994 Tadano Faun ATF 50-3. A Tadano Faun ATF 50-3. Vuonna 1994 tapahtui Rotatorin omistuksessa jälleen muutos. Osakekanta siirtyi 19.12.1994 Sponsor Oy:n hallintaan. SGN-Yhtiöt Oy:n johto oli kahden vuoden aikana tullut siihen johtopäätökseen, että Rotatorin toimintojen synergia SGN:n omien toimintojen kanssa ei ollut osoittautunut toimivaksi. Lisäksi alkava kysynnän nousu alkoi sitoa SGN-Yhtiöiden resursseja sen omien perinteisten liiketoimintojen osalta, joten yhtiö päätti palata Rotatorin omistamista edeltäneeseen liiketoimintamalliin. Vuodet 1995-2000 olivatkin sitten markkinoiden osalta jossain määrin 1980-luvun loppupuolen toisintoa, joskin useimmilla toimialoilla toimittiin lamavuosien vahingoista viisastuneina. Talouden, markkinoitten ja kysynnän kasvua 1990-luvun jälkipuolella kuvaa liikevaihdon kehitys. Vuonna 1993 liikevaihto oli 67 miljoonaa markkaa ja 315 miljoonaa markkaa vuonna 2000. 1998 Rotatorin omistus Captum Group Oy:lle Rotatorin omistus vaihtui vielä kerran 1990-luvulla. Kun Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki pankkikriisin seurauksena yhdistyivät ja uusi Merita Pankki tuli Sponsor Oy:n omistajaksi, jaettiin Sponsor kahtia Sponsor Fundiin ja Merita Investiin. Rotator kuului tässä yhteydessä Merita Investin omistukseen siirtyneiden yritysten joukkoon. Kun Merita 1998 alkoi luopua yritysomistuksistaan, siirtyi Rotator Oy:n osakekanta Captum Group Oy:lle 22.12.1998. Captum Group Oy on sijoitus- ja kehitysyhtiö, jonka omistavat Risto Wartiovaara ja Heikki Mäntynen. Ensimmäinen teleskooppipuominen Dino 130. The first telescopic boom Dino 130. 42

43 Ilmoituksia sekä lehden ja esitteen kansi 1990 luvulta. Advertisements, and magazine and brochure covers, 1990s.