Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 29.9.2009



Samankaltaiset tiedostot
Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Muistio Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen, Keski. Suomen seututerveyskeskuskuntien ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Fuusiohankkeen ohjausryhmä

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian ylilääkäri Tulosaluejohtaja

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

Muistio Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terveyspalvelut -tulosalueiden organisaatiomuutos

Lausuntopyyntö STM 2015

MUISTIO. Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman seutuohjausryhmä

KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOORDINAATIORYHMÄN KOKOUS

Päätösliite sivistyslautakunta asia 94

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA

Mielenterveystyö

Niina Kaukonen, vanhuspalvelujen johtaja Tapio Anttonen, vanhuspalvelujen ylilääkäri

Osaamistarpeiden ennakointi

Lausuntopyyntö STM 2015

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Päihtyneen henkilön akuuttihoito - sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

Keskuskirjastokokous Pasila Hannu Sulin

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Pohjanmaa hankkeessa tapahtunutta ja tulevaa. Vaasa Antero Lassila Projektijohtaja Pohjanmaa hanke

SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2016

perusopetuslain muuttamisesta

Mielekkäästi tulevaan seminaari Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2.

Ikäihmisten palvelut

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/ liikelaitoskuntayhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

Toimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Kotkan johtamisen ja toiminnan arviointi kysely-yhteenveto. Anssi Hietaharju, FCG

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

Helsingin kaupunki Esityslista 20/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Nimi Ovessa hanke Kehittämisverkoston teema tapaaminen Vapautuvan vangin asumisen järjestäminen Tampereella eli Tampereen malli

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Tuottavuusohjelman katsaus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2010 Perusturvalautakunta

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

KSSHP TASKUTIETOA 2017

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 3/

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Selvitys kotihoidon yöpäivystyksen aloittamisesta uudelleen

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Transkriptio:

1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 29.9.2009 Aika: Tiistai 29.9.2009 klo 08.30 11.00 Paikka: Keski Suomen keskussairaala, neuvotteluhuone 5 Läsnä: Hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell (Pj) Sairaanhoitopiiri Hallituksen jäsen Merja Ahonen Sairaanhoitopiiri Johtaja Jouko Isolauri Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Timo Männikkö Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Päivi Heikkilä Kari Sairaanhoitopiiri Pääluottamusmies Kaija Haapsalo Sairaanhoitopiiri Erikoissuunnittelija Hannu Priha Sairaanhoitopiiri Johtava ylilääkäri Jarmo J. Koski Jyväskylä Ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveyskeskus Ylilääkäri Päivi Jokiranta Laukaan terveyskeskus Ylilääkäri Timo Valtakoski Jämsän terveyskeskus Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva Nevala, Wiitaunioni Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen Äänekoski Aluesihteeri Vaula Ollonen Omaiset mielenterveystyön tukena, Keski Suomi 1. Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän järjestäytyminen Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell ja sihteeriksi nimettiin Keski Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen erikoissuunnittelija Hannu Priha. 2. Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän tehtävä Vuonna 2007 Keski Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirin hallitus perusti kokouksessaan 10.6.2009 Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän ja nimesi ohjausryhmän jäsenet. Kokonaissuunnitelman mukaisesti ohjausryhmässä on edustettuna seuraavien tahojen asiantuntemus:

2 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset Psykiatrian avohoitoyksiköt Kuntien sosiaalipalvelut Päihdepalvelut Potilas ja omaisjärjestöt. Kokonaissuunnitelman mukaisesti ohjausryhmän keskeiset tehtävät ovat: Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman käytännön toteutumisen seuranta, arviointi ja tarvittaessa suunnitelman uudistaminen Keski Suomen aikuispsykiatrian maakunnallisen kehittämisohjelman toteuttaminen, seuranta ja arviointi Tavoitteiden asettaminen, periaatteellisten linjausten määrittely sekä ehdotusten ja suositusten tekeminen maakunnan psykiatrisen hoidon kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä psykiatrisesta hoidosta vastaaville. Ohjausryhmä täsmensi tehtäväänsä kokouksessa seuraavasti: Ohjausryhmän tehtävänä on edellisen luettelon lisäksi tehdä ehdotukset valtakunnallisen Mieli 2009 työryhmän ehdotusten toteuttamisesta Keski Suomessa (Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2009:13). Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmä toimii vuosina 2009 2010 myös Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmänä. Hanke päättyy vuonna 2010. Ohjausryhmän työhön liittyvä valmistelutyö tehdään sairaanhoitopiirin psykiatrisen toimialueen toimesta. 3. Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen nykyinen tilanne Ylilääkäri Timo Männikkö selvitteli Keski Suomen aikuispsykiatrian uudistusta ja tällä hetkellä keskeisesti esillä olevia toimia ja suunnitelmia seuraavasti: Vuosina 2006 2009 on siirretty 76 vakanssia sairaalahoidosta avohoitoon. Tässä vaiheessa Keski Suomen psykiatrisessa avohoidossa on terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin resurssit yhteen laskien 215 vakanssia, eli 0,79 vakanssia 1000 asukasta kohti. Vuonna 2009 on käynnistetty o Vanhuspsykiatrian konsultaatioryhmän toiminta (neljä työntekijää) o Nuorten psykiatrisen konsultaatioryhmän toiminta (viisi työntekijää) Vuonna 2010 on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimet:

3 o Juurikkaniemen sairaalassa suljetaan yksi vuodeosasto (17 sairaansijaa). Tämän jälkeen Keski Suomessa on yhteensä 138 psykiatrista sairaansijaa, eli 0,5 sairaansijaa 1000 asukasta kohti o Juurikkaniemen sairaalasta vapautuu 14 hoitajan vakanssia. Näistä 4 sairaanhoitajan vakanssia siirretään sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon ja 10 vakanssia annetaan vuonna 2010 Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön yhteydessä käynnistettäväksi suunnitellun päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön käyttöön. Vuonna 2011 on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimet: o Kangasvuoren sairaalassa suljetaan yksi vuodeosasto o Vuodeosastolta vapautuvat vakanssit siirretään avohoitoon Käydyssä keskustelussa toimia ja suunnitelmia pidettiin tarkoituksenmukaisina. Tämän lisäksi kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: Ensi vuosikymmenellä Keski Suomessa on kaksi varsin pientä psykiatrista sairaalaa. On aiheellista selvittää, miten pienten sairaaloiden toimintakyky varmistetaan Henkilökunnan turvallisuusnäkökohdat on huomioitava sairaalahoidon kehittämisen yhteydessä ja päätettäessä resurssien siirrosta sairaalahoidosta avohoitoon Kun sairaalahoitoa supistetaan ja avohoitoa lisätään, on varmistettava, että avohoito on tehokasta ja kykenee antamaan myös potilaiden omaisille tarpeellisen ohjauksen ja tuen 4. Mielenterveyspotilaiden kuntouttavan palveluasumisen kehittäminen Keski Suomessa Ylilääkäri Timo Männikkö selvitteli mielenterveyspotilaiden kuntouttavaa palveluasumista seuraavasti: Keski Suomessa yksityinen palvelukotitoiminta tuottaa pääosan kuntouttavista asumispalveluista Kehittämisen tarkoitus on integroida kuntouttava palvelukotitoiminta hyvin ja taloudellisesti toimivaksi osaksi psykiatrista hoitojärjestelmää Tämän hetken ongelmat ovat: o Palvelukotitoiminnan kustannukset ovat kunnille korkeat o Palvelukotitoiminnan ja psykiatrisen hoitojärjestelmän yhteistyö on puutteellista o Potilaiden siirtyminen palvelukodista tukiasumiseen ontuu o Sopimus ja maksukäytännöt kuntien ja palvelukotien kesken ovat maakunnassa kirjavat

4 Ohjausryhmä kävi asiasta perusteellisen keskustelun, jossa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: Mielenterveyspotilaiden palvelukotiasumisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi useissa kunnissa. Nyt on tarkoituksenmukaista selvittää, miten palvelukotiasuminen on muuttunut sinä aikana, kun psykiatrisia sairaansijoja on maakunnassa vähennetty Osa kunnista järjestää kuntouttavan palvelukotitoiminnan terveydenhuollon toimintana ja osa kunnista taas sosiaalitoimen toimintana Kunnat käyttävät maakunnan eri osissa olevia palvelukoteja ja myös maakunnan ulkopuolella olevia palvelukoteja. Matkat potilaan kotikunnasta palvelukotiin voivat olla varsin pitkiä, ja näin potilaan kotikunnan mielenterveystyöntekijöiden ja potilaan tapaamisia on vaikea järjestää Kunnille palvelukotitoiminta on myös osa elinkeinopolitiikkaa Mielenterveyspotilaiden kuntouttavaan palveluasumiseen liittyy seuraavat huolenaiheet: o Palvelukotipaikoista alkaa tulla mielenterveyspotilaille pysyviä asuinpaikkoja o Potilaan kuntoutuminen on palvelukodissa epävarmaa o Kuntoutuksen porrastus on palvelukotijärjestelmässä puutteellinen o Mikäli kunnan kotihoito tai muut mielenterveyspotilaan asumisen tukipalvelut eivät toimi, potilaita ei voida siirtää palvelukodista omaan kotiin tai tuettuun asumisjärjestelmään. Pelkkä psykiatrinen hoito ei kunnissa riitä, pitkäaikaispotilaan kuntoutuksessa tarvitaan potilaan päivään rakennetta, toimintaa, sosiaalista kanssakäymistä sekä sosiaalista ja toiminnallista tukea o Kunnissa on ongelmana usein kunnallisen kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden puutteellinen yhteistyö; erityisesti kotihoidossa kaivataan mielenterveyspalveluiden konsultaatiotoimintaa Ohjausryhmässä nähtiin, että mielenterveyspotilaiden kuntouttavan palveluasumisen kehittäminen edellyttää merkittävää panostusta ja kehittämistyössä tulee huomioida seuraavat linjaukset: Julkisen terveydenhuollon tulee ottaa mielenterveyspotilaiden kuntouttavien asumispalvelujen järjestäminen nykyistä paremmin ja tarpeen vaatimalla tavalla haltuun osana psykiatrisen avohoidon järjestämistä Kuntouttavien palveluasumispaikkojen määrällinen tavoite on asetettava nykyistä määrää selkeästi alemmalle tasolle Palvelukotitoiminnassa tulee määritellä erikseen:

5 o Tehostetun kuntoutuksen paikat, joissa kuntoutuksen tavoite on potilaan siirtyminen palvelukodista tukiasuntoon tai omaan kotiin ja o Pysyvän asumisen paikat, joissa tehdään kuntouttavaa toimintaa, mutta palvelukoti on kuitenkin potilaan pysyvä tai hyvin pitkäaikainen koti On kehitettävä toimia, joilla tuetaan potilaiden siirtymistä palvelukodista tukiasuntoon Siirrytään palvelukotien kanssa määräaikaisiin sopimuksiin Tehostetaan palveluasumisen koordinointia sairaanhoitopiirissä Tehostetaan palvelukotityöntekijöiden mielenterveystyön koulutusta Valmistellaan koko maakuntaan yhdenmukainen sopimus ja maksujärjestelmä Panostetaan uusien palvelukotipotilaiden kuntoutukseen palvelukotien ja julkisten mielenterveyspalveluiden yhteisillä toimilla o Otetaan käyttöön kuntoutussuunnitelmat o Kehitetään kuntoutuksen seuranta ja arviointimenetelmät palvelukotitoimintaan Kehitetään julkisen sektorin omaa kuntouttavaa asumistoimintaa 5. Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon yhdistäminen Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan 16.9.2009 käynnistänyt valmistelutyöt Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämiseksi sekä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon järjestämiseksi Keski Suomen sairaanhoitopiirin toimintana 1.1.2011 alkaen. Yhdistämisen tavoitteena on: Luoda Jyväskylän yhteistoiminta alueelle kattavasti, sujuvasti, monipuolisesti ja taloudellisesti toimiva avohoitojärjestelmä yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa, Vähentää Jyväskylän psykiatrisen sairaalahoidon käyttöä merkittävästi ja Hillitä kustannusten nousua Jyväskylän aikuispsykiatrian hoitopalveluissa Valmistelussa pyritään siihen, että päätökset yhdistymisen toteuttamisesta ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon toimintamallista tehdään keväällä 2010.

6 Mikäli valmisteilla oleva Seututerveyskeskus syntyy, on tarkoituksenmukaista, että seututerveyskeskuksen alueen kuntien psykiatrisen avohoidon resurssit siirretään myös sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon ja seututerveyskeskuskuntien psykiatrinen avohoito järjestetään sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon toimintana. 6. Nuorten (15 22 vuotiaat nuoret) psykiatrisen hoidon kehittäminen Keski Suomessa Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen puitteissa on vuonna 2009 käynnistetty nuorten (16 22 vuotiaat nuoret) mielenterveystyön kehittämisohjelma. Kehittämistyössä on kolme peruspilaria: Tehokkaat konsultaatio ja hoitopalvelut varhaisessa vaiheessa nuorten mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin kouluihin ja oppilaitoksiin sekä muihin nuorten perustason palveluyksiköihin Varhainen ja kokonaisvaltainen kuntoutus yhteistyössä nuorten kuntoutustyössä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa Ongelmien ja kriisien hallinnan keinojen opettaminen liitetään osaksi oppilaitosten ja koulujen toimintaa Toiminnan kehittämisen konkreettisia toimia ja suunnitelmia on tässä vaiheessa nähtävissä seuraavasti: Sairaanhoitopiirin avohoidossa on käynnistetty nuorten psykiatrisen konsultaatioryhmän toiminta syyskuussa 2009 On valmisteltu suunnitelma konsultaatioryhmän siirtämiseksi sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian vastuuyksikön alaisuuteen vuonna 2010 On valmisteltu suunnitelma yhden vuodeosaston sulkemisesta Kangasvuoren sairaalassa vuonna 2011 ja vakanssien osittaisesta siirtämisestä nuorten psykiatriseen avohoitoon Ohjausryhmä piti valmisteltuja suunnitelmia tarkoituksen mukaisina. 7. Päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön perustaminen Jyväskylään Keski Suomen aikuispsykiatriahankkeeseen liittyen Keski Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän kaupungin työntekijöistä koottu työryhmä on valmistellut päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön perustamissuunnitelman. Selviämishoitoyksikkö on tarkoitus sijoittaa Päihdepalvelusäätiön Kyllön yksikön nykyisiin tiloihin. Se on hallinnollisesti osa Päihdepalvelusäätiön

7 toimintaa ja toimii kiinteässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin päivystyksen ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon kanssa. Selviämishoitoyksikön henkilöstön vakanssit saadaan sairaanhoitopiiristä siten, että psykiatrisen sairaalahoidon toimintaa vuonna 2010 supistettaessa 10 vapaaksi jäävää vakanssia siirretään Päihdepalvelusäätiölle. Keski Suomen päihde ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden henkilöstöresurssien määrä säilyy tässä yhteydessä entisellään. Selviämishoitoyksikön perustamisen tarkoitus on: Parantaa moniongelmaisten päihdepotilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon käynnistymistä, Vähentää päihdepotilaiden tilanteen selvittelyn ja hoidon järjestelyn tarvetta sairaanhoitopiirin päivystyksessä, psykiatrisessa sairaalahoidossa, ja terveyskeskuksissa sekä Vapauttaa poliisin resursseja terveyspalveluja tarvitsevien poliisivankilan asiakkaiden valvonnasta ja huolehtimisesta poliisitoimelle varsinaisesti tarkoitettuihin tehtäviin Selviämishoitoyksikön henkilöstömitoituksessa huomioidaan seuraavat toiminnalliset lähtökohdat: Yksikkö toimi ympärivuorokautisesti Yksikön toiminnassa korostuu potilaan elämäntilanteen, ongelmien ja mahdollisten sairauksien selvittely ja ensivaiheen hoito Yksikössä on yhteensä 10 tointa (5 sairaanhoitajaa ja 5 lähi tai perushoitajaa). Jokaisessa työvuorossa on sairaanhoitaja lähihoitajatyöpari. Työryhmän työntekijällä tulee olla ensihoidon, mielenterveystyön tai päihdetyön koulutus sekä kokemus päihdetyöstä. Selviämishoitoyksikön sijoittaminen mainittuihin tiloihin edellyttää tilojen muuntamista uuteen käyttötarkoitukseen. Arkkitehti Tuija Lepistö on laatinut alustavan tilojen korjaussuunnitelman ja alustavan kustannusarvion. Tämän mukaan rakennuskustannukset ovat 290 000 euroa vuoden 2009 maaliskuun rakentamishintatason mukaan. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 700.000 euroa. Yksikkö tuottaa 90 prosentin kuormituksella vuodessa 3250 hoitopäivää (10 hoitopaikkaa). Hoitopäivän hinta on noin 220 euroa. Jyväskylän ja Palokan terveyskeskusten edustajat pitivät selviämishoitoyksikön perustamista erityisen perusteltuna ja tärkeänä. Seuraavaksi asiaa käsitellään Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnassa tilojen rakennussuunnitelman saamiseksi kaupungin investointisuunnitelmaan.

8 8. Vanhusten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Keski Suomessa Aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmän nimeämä Vanhusten mielenterveyspalvelujen suunnitteluryhmä on valmistellut esityksen vanhusten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä Keski Suomessa (Esitys 10.9.2009, Liite 1)). Ohjausryhmä päätti lähettää esitysraportin lausunnolle Keski Suomen kuntiin, terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiiriin sekä vanhustyön järjestöihin Keski Suomessa. 9. Ohjausryhmän seuraava kokous Sovittiin, että seuraava Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokous on torstaina 21.1.2010 klo 08.30 Keski Suomen keskussairaalan neuvotteluhuoneessa 5. Kokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: Psykiatrisen sairaalahoidon kehittäminen Keski Suomessa Päihdepalvelujen järjestämisen vastuu Keski Suomessa Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen Keski Suomessa Hannu Priha Ohjausryhmän sihteeri