SYÖVÄNTORJUNTA. Syöväntorjunnan suurmies reserviin On solmittu lujat siteet

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2014 2/2004 1/2005 Syöväntorjunnan suurmies reserviin On solmittu lujat siteet Toimitusjohtaja Kari Ojalan kalenteriin on merkitty viimeinen varsinainen työpäivä huhtikuun loppuun. 37 vuoden työrupeama syöväntorjuntatyön suurmiehenä ei pääty äkkirysäyksellä. Mies, johon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on vuosikymmenet henkilöitynyt, jatkaa joidenkin haasteiden parissa. Reserviin siirtyminen on sopiva hetki katsoa, mihin on tultu ja mitä saatu aikaan. Syöväntorjuntatyön tukijat ja tekijät, vapaaehtoistyöntekijät sekä ystävät! Tervetuloa läksiäiskahville lauantaina 26.4.2014 klo 10 18 tai sunnuntaina 27.4.2014 klo 12 20 Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku. Ei puheita eikä lahjoja. Mahdolliset muistamiset Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahastoon, tilille FI83 5713 4520 0161 62. Kallisarvoisimpia ovat lujat siteet, joita on solmittu jäsenistöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja toimintamme tukijoihin. Niiden tiedän kestävän, vaikka vetovastuu vaihtuu. Kari Ojala kutsuttiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajaksi vuoden 1977 aprillipäivästä alkaen. Turun Seudun Keuhkovammayhdistyksessä ja Keuhkovammaliitossa kannukset hankkinut Ojala itse asiassa asetettiin tapahtuneen eteen. Professori Lauri Rauramo kertoi huoneeseensa mahdollisesta työpaikasta neuvottelemaan astelleelle Ojalalle, että hallitus oli jo tehnyt päätöksen valinnasta. Ojala koetti hieman nikotella, mutta Rauramo totesi: Luuletteko Te, että minulla ei ole ihmistuntemusta? Nuoren merkonomi Ojalan ottaessa tehtävän vastaan oli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pienehkö järjestö, jolla oli merkittävästi omaisuutta: radiumkodin myynnistä saaduilla varoilla oli rakennettu monitoimitalo Itäiselle Pitkällekadulle. Jäsenistöä oli muutama tuhat, liikevaihtoa joitakin kymmeniätuhansia markkoja vuodessa. Kun toimitusjohtaja, sosiaalineuvos ja lääketieteen tohtori h.c. jättää tehtävät seuraajalleen, on LSSY-konsernin liikevaihto 10 miljoonaa euroa ja jäsenmäärä 30 000. Kyseessä on monella mittarilla Suomen vahvin maakunnallinen sosiaali- ja terveysalan järjestö. Kun Kari Ojalalta kysyy, mikä on työuran saavutuksista suurin, vastaus tulee arvelematta. Kyllä se on tämä Meri-Karina. Ojala viittaa ympärilleen valoisassa rakennuksessa, joka nousi Pitkänsalmen rantaan 1980-luvun viimeisinä vuosina. Meri-Karina toiminnan keskuksena Toiminta- ja palvelukeskuksesta on tullut lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön sydän ja symboli, joka on jakanut sopeutumisvalmennusta ja elämänuskoa tuhansille ja taas tuhansille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Meri-Karina on tarjonnut myös sijan laskemattomille koulutus- ja kokoustapahtumille sekä juhlatilaisuuksille. Keskukselle saatiin paikka, kun teollisuusneuvoksetar Martta Pikarlalta ostetulle tontille Katariinanlaaksossa ei saatu luonnonsuojelullisista syistä rakentaa ja kaupunki suostui vuokraamaan vastineeksi alueen Hirvensalosta. Jälkeenpäin ajatellen tapahtumasarja oli perin onnekas. Kari Ojala olisi voinut mainita kruununjalokiviksi myös saattohoitokoti Karinakodin, tehostetun palvelun Karinaranta-kodin tai sen valtavan työn, jota yhdistys on tehnyt toteuttaessaan syöpätautien varhaistoteamista, auttaessaan syöpään sairastuneita taloudellisesti ja henkisesti sekä tukiessaan syöpään liittyvää lääketieteellistä tutkimusta. Vahva asiantuntijaverkosto Kari Ojalan toimintatavoista järjestöjohtajana vahvimpia on ollut sitouttaminen. Melkein jokainen, jolla maakunnassa on taloudellista tai yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, on otettu mukaan syöpäyhdistyksen toimintaan, puoluerajoja tuijottamatta. Joku joskus kysyi, sopiiko tämä tai tuo henkilö tuohon tehtävään kun se on siinä puolueessa. Sanoin, että syöpä ei kysele jäsenkirjaa. Erityisen vahva side Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on syöpää tutkiviin ja hoitaviin asiantuntijoihin. Meillä on varmaan sadan huippulääkärin verkosto valmiina osallistumaan tilaisuuksiimme ja koulutuksiimme, jos vain pyyntö käy, Ojala kiittelee. Kari Ojala joutuu myöntämään, että ei ole johtajana aina ollut helpoimpia. Kun on itse työnarkomaani, jonka toimistossa palaa valo vielä aamuyön tunteinakin, sortuu helposti vaatimaan mahdottomia työyhteisöltä ja välillä ärähtämään äkkipikaisesti. Töiden jakaminen muille on myös toisinaan vaikeaa miehelle, joka uskoo itse ehtivänsä ja osaavansa kaiken. Ojalan ympärille on aina löytynyt henkilöitä, jotka ovat tuntejaan laskematta olleet valmiita astumaan vaikka tuleen johtajan puolesta, mutta on myös niitä, joille Ojalan omapäinen ja ärhäkkä tyyli on ollut liikaa, silloin ovetkin ovat paukkuneet. Kiitos ahkerille arpamyyjille! Työuran varrelta on Ojalan mieleen jäänyt monia valloittavia persoonia. Surullista kyllä, syöpä ei kierrä syöpäjärjestönkään aktivistia. Äskettäin poistui rinnalta pitkäaikainen varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen, myös aina palvelualttiin vahtimestari Jarkko Joutsan Ojala muistaa haikeana. Ojala sanoo, että ei pitäisi erikseen luetella ketään niistä työtovereista, joiden rinnalla ahertamista muistelee kiitollisena, koska heitä on niin paljon, mutta suostuu sentään kertomaan jonkin esimerkin. Arpamyyjät! Tyyne Niitynperä ja kumppanit tykittivät Kauppatorilla 2000 3000 markan suuruisia päivämyyntejä. Markkinapäivinä arpoja saatettiin myydä 6000 kappaletta, päivittelee Ojala. Arpakauppa on menettänyt tehoaan varainhankintamuotona Veikkauksen arpatarjonnan moninkertaistuessa. Erilaiset keräystuotot ovat yhä merkittävä osa Syöpäyhdistyksen tuloja, pienistä puroista kertyy suuri joki. Aivan korvaamaton edellytys yhdistyksen työlle ovat ne varat, joita saadaan lahjoitusten ja testamenttien muodossa. Ojala tuntee kiitollisuutta niiden omaisten edessä, jotka jaksavat kunnioittaa vainajan viimeistä tahtoa myös silloin, kun se merkitsee henkilökohtaisen perintöosan pienenemistä. Vielä paljon tehtävää Taistelussa syöpää vastaan on saavutettu suuria voittoja. Ennen lähes varmaa kuolemantuomiota merkinneitä syöpämuotoja parannetaan nyt lähes rutiininomaisesti. Hoito osataan räätälöidä kunkin potilaan sairauden mukaisesti, mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia aiheuttavalla tavalla. Myös syöpien syntymekanismeja ymmärretään nyt valtavasti paremmin kuin aiemmin. Valitettavasti syöpää ei kuitenkaan olla läheskään nujerrettu. Monet syöpäsairaudet yleistyvät ja koskevat ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella melkein jokaista suomalaista perhettä. Syöpä on vakava kansantauti eikä sen torjunnassa kynnettävälle saralle näy loppua. Ei tämän työn tarve vähene, myöntää Kari Ojala päätään vakavasti pyöritellen. Kun kävelemme Kari Ojalan kanssa Meri-Karinan käytäviä pitkin ottaaksemme muutaman talvisen kuvan tutussa maisemassa, ehtii mies puristaa monia käsiä, antaa ohjeen sinne ja toisen tänne ja vitsailla vierailevalle luennoitsijalle, kiinnittää huomiotaan moniin yksityiskohtiin. Ajattelen, että näillä käytävillä muistellaan pitkään viime vuosituhannen viimeisiä ja nykyisen ensimmäisiä vuosikymmeniä aivan erityisenä ajanjaksona, Ojalan aikana. Teksti: Markku Heikkilä Kuva: Ari Peuho / Studio Brahe

2-2014 - N:o 1 Kuka saa kerätä rahaa ja miten? Joukkorahoitus on ollut viime aikoina monien huulilla. Valtioneuvosto hyväksyi 20. helmikuuta hallituksen esityksen eduskunnalle rahankeräyslain osauudistuksesta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa kaikkien rahaa keräävien yhteisöjen asemaa rahankeräysluvan saajina. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahankeräyslupa voitaisiin myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat tulisi kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Rahaa eivät nykylain mukaan saa kerätä esimerkiksi kunnat tai valtio. Samaan aikaan sisäministeriö käynnisti jatkoselvityksen rahankeräyslainsäädännön muutostarpeista ja kehitysnäkymistä. Suurimmat kysymykset koskevat sitä, kuka saa kerätä, mitä varten ja millä ehdoilla. Sisäministeri Päivi Räsäsen 19. helmikuuta asettaman työryhmän selvitys on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Joukkorahoituksella on perinteisesti hankittu kansalaisilta varoja muun muassa hyväntekeväisyyskohteille, jolloin rahaa voidaan kerätä vastikkeettomasti. Kun joukko yksittäisiä rahoittajia haluaa tukea hyväksi pitämäänsä kohdetta, voidaan saada kerätyksi mittaviakin summia. Nyt joukkorahoitus etsii jalansijaa myös yritysmaailmassa, kun uudet, listaamattomat yritykset voivat hankkia sillä pääomia. Suomessa on nousussa etenkin osakepohjainen joukkorahoitus, jossa sijoittaminen on lähellä perinteistä sijoitustoimintaa. Kansainväliset yhdistykset ja yritykset kartoittavat potentiaalisia rahoittajia tänä päivänä yhä enemmän verkossa ja sosiaalisessa mediassa, jotka tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vapaalle kansalaistoiminnalle. Suomessa tämä on lainsäädännön vastaista. Nähtäväksi jää, päädytäänkö rahankeräyslain perusteelliseen muutokseen ja miten se vaikuttaa lounaissuomalaiseen syöväntorjuntatyöhön. Toimitusjohtaja Kari Ojala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Vilka får samla in pengar och hur? Gräsrotsfinansiering eller folkfinansiering har diskuterats mycket under den senaste tiden. Statsrådet godkände den 20 februari regeringens proposition till riksdagen om en partiell reform av lagen om penninginsamling. Syftet med ändringen är att göra det lättare för alla organisationer som samlar in pengar att få tillstånd till penninginsamling. Det föreslås att lagen ska ändras så att tillstånd till penninginsamling kunde beviljas även om den ansökande organisationens hela verksamhet inte vore allmännyttig. De insamlade medlen borde dock enbart användas för ett allmännyttigt ändamål. För närvarande är det i Finland registrerade organisationer och stiftelser med enbart allmännyttiga ändamål som kan få tillstånd till penninginsamling. Enligt den nya lagen får till exempel kommuner eller staten inte samla in pengar. Samtidigt startade inrikesministeriet en fortsatt utredning om behoven av att förändra lagen om penninginsamling och möjligheterna att utveckla den. De största frågorna gäller vilka som får samla in pengar, för vilka ändamål och på vilka villkor. Inrikesminister Päivi Räsänen tillsatte den 19 februari en arbetsgrupp som ska färdigställa en utredning av saken före slutet av 2014. Med gräsrotsfinansiering har man traditionellt samlat in medel från medborgare bland annat till välgörenhet, vilket då kan göras vederlagsfritt. När ett antal enskilda finansiärer vill stödja en för dem viktig sak är det möjligt att samla in ansenliga summor. Nu försöker gräsrotsfinansieringen göra sig gällande även i företagsvärlden, då den har blivit ett sätt för nya, onoterade företag att skaffa sig kapital. I Finland ökar i synnerhet aktiebaserad gräsrotsfinansiering där investeringen är lik traditionell investering. Nuförtiden kartlägger internationella föreningar och företag allt oftare potentiella finansiärer på nätet och i sociala medier som erbjuder helt nya möjligheter till fri samhällsaktivitet. I Finland strider detta mot lagstiftningen. Det återstår att se om lagen om penninginsamling kommer att förändras grundligt och hur det kommer att inverka på bekämpningen av cancer i sydvästra Finland. Verkställande direktör Kari Ojala Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Atte Kivisaari, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT Eloni on turkulainen lääkäriasema, joka tarjoaa ennakoivaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikenikäisille. Elonissa sinua ja perheesi terveyttä hoitaa 70 yli 100 erikois- lääkäriä ja yleislääkäriä. ja asiantuntijaa. Löydät Löydät meidät meidät Turun parhaalta Turun parhaalta paikalta, paikalta, Hansakorttelin Hansakorttelin kolmannesta kolmannesta kerroksesta. kerroksesta. YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT TYÖTERVEYS RÖNTGEN LABORATORIO FYSIOTERAPIA TÄHYSTYKSET PIENKIRURGISET TOIMENPITEET LÄÄKÄRIASEMA ELONI I WWW.ELONI.FI YLIOPISTONK. 20, HANSAKORTTELIN 3. 3. KRS KRS MA-TO AUKI VIIKON 7-20, PE JOKAISENA 7-16 AJANVARAUS: PÄIVÄNÄ P. I AJANVARAUS: (02) 4844 500 P: (02) 4844 500 JAANAN - LÄÄKÄRI säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Jaana Skants, Turkulainen opettaja Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Toimitussihteeri: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014 www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku

N:o 1-2014 - 3 Eturauhassyöpäpotilaille läheisten merkitys on suuri ETUSET Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmän nimi on ETUSET. Kuvassa ETUSET-ryhmän toimikunta, joka suunnittelee ryhmän toimintaa: Seija Verhola (edessä vas.), Irma Korpela, Erkki Vuorinen, Kirsti Aalto, Sanna Tölkkö, Leo Lehto, Anneli Dahl (takarivi), Hans Dahl, Pekka Korpela ja Jari Aalto. Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti. Siihen sairastuu vuosittain noin 4700 miestä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on eturauhassyöpäpotilaille oma ryhmänsä nimeltään ETU- SET. Vaikka kyseessä on miesten syöpätauti, korostaa ETUSETryhmän puheenjohtaja Leo Lehto, että syöpätauti vaikuttaa koko perheen elämään. Läheisten merkitys on meille hyvin suuri, Lehto tähdentää. ETUSET onkin siinä mielessä poikkeuksellinen ryhmä, että naiset ovat virallisesti mukana ryhmän toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa. Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea. Tuen tarve on suurin siinä tilanteessa, kun lääkäri on antanut diagnoosin, mutta hoidot eivät ole vielä alkaneet. Siinä tilanteessa ihminen tarvitsee tukea, kun asiat alkavat askarruttaa, Lehto tietää. Syöpään on hoitoja olemassa, ja lääkkeet ovat kehittyneet, kunhan syöpä havaitaan tarpeeksi ajoissa. Kolmas sektori potilaan tukena Kun ihminen saa syöpädiagnoosin ja kun hoidot alkavat, mielessä on monia kysymyksiä. Sairaala hoitaa sairautta, mutta varsinaista potilaiden tukiverkostotoimintaa sairaalalla ei ole. Siitä huolehtii Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. ETUSET-ryhmän sihteeri Sanna Tölkkö on töissä Tyksin urologian vuodeosastolla sairaanhoitajana. Hänellä onkin mainio mahdollisuus kertoa ETUSETryhmästä eturauhassyöpään sairastuneille miehille jo sairaalassa. Mistä ryhmässä sitten keskustellaan? On hyvä huomata, että yhteisten keskustelujen lisäksi sekä naisilla että miehillä on omat keskusteluryhmänsä. On asioita, joista naiset eivät voi keskustella miesten kuullen. Esimerkiksi voi kysyä toiselta, miten hän toimii, kun suututtaa, tai voi kysyä toisilta käytännön neuvoja ja kokemuksia, Tölkkö kertoo. Potilasryhmän toiminnan ydin onkin siinä, että on mahdollisuus tavata muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. ETUSET on matalan kynnyksen ryhmä. Kokoontumisiin voi tulla tuntemattomana, mitään nimenhuutoa ei pidetä. Ryhmässä voin vain kuunnella tai voi osallistua keskusteluun, jos haluaa. Ryhmässä on avoin keskusteluilmapiiri ja asiat tuodaan esille juuri sellaisina kuin ne ovat. Ryhmässä on vain sellaisia henkilöitä, joiden elämään kuuluu eturauhasen syöpä, joka on joko itsellä tai läheisellä. Teksti ja kuva: Pekka Remes - Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ETUSETryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä luoda potilaille ja heidän läheisineen mahdollisuus tavata muita saman sairauden kokeneita ja tarjota virkistystä. Ryhmällä on noin 300 jäsentä. - Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä aloitteesta. - ETUSET-ryhmällä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta ryhmä edellyttää jäsentensä olevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä. - ETUSET järjestää eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen luento- ja keskustelutilaisuuksia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Esimerkiksi tämän vuoden luentojen aiheina ovat arjen turvallisuus, yllättävät neurologiset sairaudet, ihmissuhteet ja seksuaalisuus, verenkierto-ongelmat ja niiden hoito. - Lisäksi ETUSET-ryhmän toimintaan kuuluvat grilli-illat, kesäretki sekä joulujuhla. - Eturauhaspotilailla ja heidän läheisillään on oma liikuntakerho, joka toimii aktiivisesti Meri-Karinassa. - Eturauhassyöpäpotilailla on myös tukihenkilötoimintaa sekä vertaistukea. Eturauhasen syöpä - Eturauhasen syöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti ja nykyään myös koko väestön tavallisin syöpäsairaus. Siihen sairastuu vuosittain noin 4700 miestä. Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen. - Eturauhasen syöpä syntyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Varhaisvaiheen eturauhassyöpä voidaan helposti löytää PSA-veritestin avulla sekä niin, että urologi tunnustelee potilaan eturauhasta. - Eturauhanen on miesten sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä. Se on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ympäröi osittain virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteessä tarvittavasta nesteestä. (Lähde: Cancer.fi) Hyödyt joka päivä Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Monipuolinen Bonusta yli 2000 tuote- bonustoimipaikassa. ja palvelutarjontamme Ostosten on lähelläsi maksamisestakin Rahanarvoisten saat etua, kun etujen valitset ja S-ryhmän edullisten hintojen toimi paikoissa lisäksi saat maksu- joka päivä. Bonusta välineeksi yli 2000 S-Etukortin. bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimi paikoissa maksuvälineeksi Olivatpa S-Etukortin. ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka Ellet päivä. vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä Ellet osoitteessa vielä ole asiakasomistaja, S-kanava.fi. nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi. www.tok.fi www.tok.fi

4-2014 - N:o 1 TAPAHTUMIEN VILINÄSSÄ Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Aleksi Rajamäki, Ari Peuho / Studio Brahe Meri-Karinassa pureuduttiin syöpäkuntoutuksen uusiin muotoihin Tuolitapahtumalla muistettiin nuoria syöpäpotilaita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysalan yhteisseminaari kokosi syöpää sairastavien hoitopolkuun osallistuvan henkilöstön ja kuntoutuksen asiantuntijat Turun Hirvensaloon torstaina 6. helmikuuta. Seminaarissa keskusteltiin syövän uusista muodoista ja niiden saatavuudesta. Tilaisuuteen olivat tervetulleita kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon syöpäkuntoutuksen ammattilaiset, kuntoutuspalvelujen järjestämisestä ja toteutuksesta vastaava johto sekä asiasta kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan opettajat, opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät. Syöpäkuntoutusta tarkasteltiin eri asiantuntijanäkökulmista. Päivän puheenvuoroissa kuultiin muun muassa tulevaisuuden syöpäkuntoutuksen mallista, äänenkäytöstä ja draamasta syöpäkuntoutuksen tuen muotoina sekä psykososiaalisesta tuesta syöpähoitopolun eri vaiheissa. Lisäksi katse suunnattiin tulevaisuuteen ja syöpäkuntoutuksen ammattilaisten verkostoitumiseen. Kuntoutumisen ketju aukottomaksi Syöpään sairastuu vuosittain noin 30 000 suomalaista. Tällä hetkellä keskuudessamme elää jo noin 240 000 ihmistä, jotka ovat omassa elämässään kokeneet syöpäsairauden. Vuosittain sairastuneista vain noin 10 prosenttia osallistuu kuntoutus- ja sopeutumisvalmennukseen, kertoi Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Lionseilta 5000 euroa syöpäsairaille lapsille Terveysministeriön työryhmä on laatinut syövän hoidon kehittämisen suuntaviivat vuosille 2010 2020. Raportissa on määritelty muun muassa ne aikarajat, joissa potilaan pitää päästä hoitoon, ja miten hoitopolun tulisi toimia. Syöpäpotilaan hyvää hoitoon kuuluu olennaisena osana kuntoutus. Tuen tarvetta olisi arvioitava jo heti diagnoosivaiheen jälkeen ja hoitojen aikana, ei vasta syöpähoitopolun loppupäässä, Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen huomautti. Seminaarissa alustivat lisäksi tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta, fysioterapeutti (YAMK) Tuija Vainio, musiikkiterapeutti Virve Niemeläinen, psykologi Hannu Laitilan Lions Club/Untamoinen osallistui syöväntorjuntatyöhön lahjoittamalla 5000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Avustus myönnettiin tunnustuksena syöpäyhdistyksen ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä etenkin lasten syöpäsairauksien hoidon ja tutkimuksen parissa. Lahjoitusvarat suunnataan lasten hyväksi tehtävään työhön. Lahjoituskohde valikoitui helposti, sillä lionsit ovat tukeneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan aiemminkin. Ensimmäisen lahjoituksen, 5000 markkaa, Laitilan Lions Club/Untamoinen teki jo vuonna 1982. Lisäksi leijonat ovat olleet aktiivisesti mukana yhdistyksen varainhankinnassa listakerääjinä menneinä vuosina. Syöpä koskettaa nykyään melkein jokaista ainakin välillisesti. Kohde oli kaikille selvä, siitä ei tarvinnut erikseen äänestää. Pyrimme avustusten jakamisessa huomioimaan aina ensisijaisesti lapset ja nuoret, Sami Lohisto kertoo. LC Laitila/Untamoinen järjestää vuosittain Energiamessut, seuraavan kerran Laitilan jäähallilla 26. huhtikuuta. Saaduilla varoilla tuetaan pääosin oman kotikunnan vähäosaisia, kuten sotaveteraaneja, koululaisia ja äkillisiin onnettomuuksiin joutuneita perheitä. Avustusta annetaan lionshengen mukaisesti myös ulkomaille, esimerkiksi suurkatastrofien yhteydessä. Lions Clubs International on tänään maailman suurin palveluklubijärjestö: yhteensä 1,35 miljoonaa jäsentä, yli 200 maasta. Suomessa on tällä hetkellä noin 1000 klubia ja jäseniä 25 000. Lions Club Laitila/ Untamoinen on perustettu vuonna 1979. Lauantaina 15.2. vietettiin kansainvälistä lasten syövän päivää yli 60 maassa. Yleisön nähtäville aseteltiin punaisia ja sinisiä tuoleja, jotka kuvastivat niitä tyttöjä ja poikia, jotka ovat sairastuneet syöpään edeltävän vuoden aikana. Syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys Sylva ry sekä alueelliset vanhempainyhdistykset ja kerhot järjestivät kansainvälisen lasten syövän päivän tapahtumia ympäri Suomea. Päätapahtuma oli Helsingin Narinkkatorilla. Syöpäsairaita lapsia ja nuoria muistettiin myös Turussa, jossa yleisötapahtuma pidettiin kauppakeskus Hansan keskeisellä paikalla, Hansatorilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön koordinoimassa tapahtumassa oli esillä 28 tuolia. Niin moni sai syöpädiagnoosin Tyksin vastuuhoitoalueella viime vuonna. Kansainvälisen lasten syövän päivän tämän vuoden teemana oli Ilon hetkiä arkeen. Sillä haluttiin muistuttaa, että lapsi, nuori ja perhe voi kokea ilon hetkiä sairaudesta huolimatta. Idea päivän vietosta on lähtöisin syöpäsairaiden lasten vanhempien kansainväliseltä kattojärjestöltä ICCCPO:lta. Kansainvälistä lasten syövän päivää vietettiin nyt jo 13. kerran. Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle tunnustusta ansiokkaasta paikallisosastotyöstä Turun seudun paikallisosastoa yli vuosikymmenen luotsanneelle Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle myönnettiin 38. Lauri Rauramo -mitali. Mitali voidaan antaa henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi edistänyt vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaalueella. Vuonna 1973 perustettu Turun seudun paikallisosasto tekee arvokasta vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Se tarjoaa potilaille vertaistukea, tietoa ja virkistystä, kehui tunnustuksen myöntänyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Vuosien varrella paikallisosaston toimintaan osallistuvien määrä on huomattavasti lisääntynyt ja toiminta kehittynyt toimijoidensa näköiseksi. Osallistuminen antaa mahdollisuuden jakaa arjen iloja ja suruja vertaisten kanssa. Syöpäjärjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea ja ovat potilaiden ja heidän läheistensä tukena hoitopolun eri vaiheissa. Tässä Turun seudun paikallisosastolla on oma merkittävä roolinsa. Terttu Yli-Tolppa-Kerrola vastaanotti Lauri Rauramo -mitalin Turun seudun paikallisosaston vuosikokouksessa tiistaina 11. helmikuuta. Samassa yhteydessä huomioitiin Sirpa Teräksen ja Marja-Leena Louhen aktiivinen työ Turun seudun paikallisosastossa. Vuosikokouksessa Turun seudun paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin Anneli Suominen, joka toimi aiemmin paikallisosaston sihteerinä. Uudeksi jäseneksi johtokuntaan tuli Soile Tammero. Hänet valittiin osaston sihteeriksi johtokunnan järjestäytymiskokouksessa. Olette auttaneet minua paljon näiden 12 vuoden aikana, palkittu puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola (keskellä) liikuttui. Hänen vierellään Sirpa Teräs (vas.), toimitusjohtaja Kari Ojala ja Marja-Leena Louhi. Tonteri ja toimintaterapeutti (YAMK) Päivi Mikkola. Seminaari oli Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden Sanna Laine, Merja Niemi ja Jonna Sami Lohisto (vas.), Untamoisten presidentti Jaakko Saari ja perustajajäsen Seppo Porkka myönsivät rahalahjoituksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Meri-Karinassa keskiviikkona 12. helmikuuta. Lahjoituksen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen, professori Toivo T. Salmi. Neljällä tuolilla paloi kynttilä syöpään menehtyneen muistoksi. Summanen toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö on osa Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku 2010 2015 -hanketta, joka tuottaa tietoa syöpäpotilaan kuntoutustoimintaan ja sen tuloksellisuuden arviointiin. Tutkimus- ja kehittämishanke on Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen. Kuntoutusseminaari keräsi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan runsaan osallistujajoukon.

N:o 1-2014 - 5 Ihan tässä lähellä. Paikallinen konttoriverkostomme palvelee sinua Turussa Maariankadulla, Hämeenkadulla, Kauppatorilla, Länsikeskuksessa ja Vähä-Heikkilässä sekä Kaarinassa, Naantalissa, Paraisilla, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla. Tule tapaamaan meitä kotikulmillesi, ajanvarauksen pankki- ja vakuutusasioiden päivitykseen voit tehdä verkossa op.fi, puhelimitse 010 256 9213* tai konttorissa. Tai valitse mikä tahansa itsellesi sopiva paikka ja tapaa asiantuntijamme verkko- tai puhelinneuvottelussa. Pankki- ja vakuutusasiasi hoidat kätevästi myös OP-verkkopalvelussa ja OP-mobiilissa, milloin ja missä vain. Lisätietoja op.fi/paikalliseen tai skannaa koodi Yhdessä hyvä tulee. *Puhelu maksaa 0,0835 + 0,07 /min tai matkapuhelimesta + 0,17 /min. (Hinta sisältää ALV:n.)

6-2014 - N:o 1 Heikki Kylliäinen in memoriam 1953 2013 Joulupäivänä vuonna 2013 päättyi varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäisen pitkä taistelu parantumatonta syöpäsairautta vastaan. Heikki kertoi haimasta löytyneestä kasvaimesta Syöväntorjuntasanomissa 1/2013. Heikki Kylliäinen syntyi elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1953 toimittajaperheen neljäntenä lapsena. Perhe asui koko Heikin lapsuuden ajan Turun keskustan tuntumassa, ja Turku katuineen ja kauppoineen tulikin nuorelle miehelle hyvin tutuksi. Vastapainoa kaupunkielämään tarjosivat Uudenkaupungin Lyökissä asuvat tädit, joiden luona kesät kuluivat luonnonkauniissa maisemissa meren äärellä. Valmistuttuaan Turun Normaalilyseosta nuori ylioppilas sai mahdollisuuden matkustaa vuodeksi isosiskonsa luokse Chicagoon. Heikki tunnettiin maailmanmiehenä ja henkilönä, jonka kanssa saattoi keskustella aiheesta kuin aiheesta. Ehkäpä tuo perusta luotiin jo varhain Amerikanreissulla. Yhdysvalloissa vietetyn ajan jälkeen Heikki opiskeli vaatetusteknikoksi aikana, jolloin ala oli vielä merkittävä työllistäjä ja yksi maamme vientiteollisuuden tukijaloista. Vaatetusteollisuuden esimiestehtävissä työura jatkui 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin tapahtui siirto myynti- ja markkinointitehtävien pariin. Ura vei Heikin välillä Lahteen Nokian matkapuhelinmarkkinointitehtäviin ja myöhemmin turkulaiseen mainostoimistoon. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n varainhankintapäälliköksi hänet nimitettiin keväällä 1991. Yli kaksi vuosikymmentä kestänyt työrupeama varainhankintapäällikkönä sisälsi hyväntekeväisyystapahtumien organisointia ja lukemattomia keräyskampanjoita. Pisimmät perinteet muodostuivat hyväntekeväisyysjalkapallo-otteluista, Suomen suurimmista joulumyyjäisistä, arpajaistoiminnasta toiminta-alueen tapahtumista ja aktiivisesta keräysyhteistyöstä koko toiminta-alueen koulujen kanssa. Kaikkia näitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii edelleen jatkamaan ja kehittämään Heikin rakentamalta vahvalta pohjalta. Työtoverina Heikki oli välitön, humaani ja helposti lähestyttävä. Luonteenpiirteiden kirjoon lukeutuivat myös laaja yleissivistys, ehtymätön huumorintaju ja impulsiivinen ote työtehtäviin. Työ varainhankintapäällikkönä ei aina katsonut kelloa, ja monet olivat ne illat, jolloin kotiin saavuttiin vasta iltamyöhään. Heikki koki työnsä hyvin mielekkääksi, koska hänen oli mahdollisuus olla syöpäpotilaiden asialla. Voimaa Heikille antoivat lapset sekä vielä kaksi vuotta sitten päivänvalon nähnyt ensimmäinen lapsenlapsi Aaron, jonka ylpeä ukki muisti aina keskusteluissa mainita. Myös rakkaus Heikin elämässä sai täyttymyksensä aivan elämän viimeisinä kuukausina Heikin avioituessa monivuotisen kumppaninsa Dianan kanssa. Tuore avioliitto antoi Heikille silminnähden voimaa kamppailussa raskasta sairautta vastaan. Vuosi vuodelta Lyökin kesäpaikka muodostui Heikille entistä rakkaammaksi paikaksi ladata akkujaan, ja aivan loppuun saakka tutuilla lapsuuden kesän rannoilla kuluikin valtaosa vapaa-ajasta rakkainpien kanssa. Talven jälkeen koittaa uusi kevät, luonnon herääminen myös Lyökin tutuilla rannoilla, mutta nyt ilman tutun isännän askelia ja hyräilyä saunapolulla. Jäljellä on vain haikea ikävä puolisoa, isää, ukkia, ystävää ja työtoveria. Heikin haastattelu vuosi sitten ilmestyneessä Syöväntorjuntasanomissa päättyi hänen lempirunoilijansa Eeva Kilven runoon. Samaan runoon on hyvä päättää tämäkin muistokirjoitus hyvää matkaa Heikki. Älä ajattele, että elämä on lyhyt. Ajattele: Miten erikoinen kokemus. / Kun siinä ei ole kyse pituudesta lainkaan. / vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän. Kari Ojala Ville Viitanen Kirjoittajat ovat Heikin monivuotisia työtovereita ja ystäviä. Tulevaisuuden palvelut syöpäpotilaan, kuntoutujan ja läheisten parhaaksi Haluaisitko olla kehittämässä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ja palvelua? Yhdistys toteuttaa kyselyn, jonka pohjalta kartoitetaan kuntoutus-, neuvonta- ja tukipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Kysely on osoitteessa www.lssy.fi. Halutessaan lomakkeen voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä numerosta (02) 2657 669. Lisäksi on mahdollista vastata erityisesti neuvontapalveluita koskevaan kyselyyn. Lomake annetaan syöpäneuvonta-aseman asiakkaille vastaanottokäyntien yhteydessä. Vastanneiden kesken arvotaan lounaslipukkeita Meri-Karinan sunnuntailounaalle. Vastausaikaa on 30.4.2014 asti. Kysely on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen tutkimus- ja kehittämishanketta. Kiitos, että olette mukana kehittämistyössä! HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI? JULKAISUT: Syöpä-Cancer lehti viidesti vuodessa kahdesti vuodessa Jäsentiedote kerran vuodessa ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista jäsenalennusliikkeistä lääkäriasemilta TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa). lymphahoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa). Korvaus on haettava sen vuoden puolella, milloin lymphahoito on suoritettu. nuorille (16 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella YHTEISTYÖSOPIMUKSET LÄÄKÄRIASEMIEN KANSSA: Edut jäsenkorttia näyttämällä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8, Turku: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä mammografiatutkimukset 15 % laboratorio- ja röntgentutkimukset(paitsi EKG) 10 % LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Raisiontori 1 A, Raisio: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Vilhonkatu 8, Salo: mammografiatutkimukset 15% rinnan ultraäänitutkimus -15% VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puhelimitse 02 2657 913 postittamalla liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 17 - LIITY JO TÄNÄÄN! Nimi: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU TERVEYSTALO PULSSI Humalistonkatu 9-11, Turku: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä mammografiatutkimukset 15 % luuntiheysmittaukset -15% TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13, Turku: mammografiatutkimukset 15 % luuntiheysmittaukset -15% Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi

N:o 1-2014 - 7 Syöpäkasvain lymyää varmimmin tervakeuhkossa Salakavala ja huonoennusteinen keuhkosyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpä maailmassa. Tehokkain keino vähentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta on tupakoinnin lopettaminen tai sen aloittamisen estäminen; jopa yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta todetaan tupakoisijalla. Suomessa keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Suomen Syöpärekisterin mukaan siihen sairastui vuonna 2011 noin 1600 miestä ja 800 naista. Naisten osuus on kasvanut maltillisesti uudella vuosituhannella, sen sijaan miesten keuhkosyöpätapausten määrä on aavistuksen laskenut. Suomalaismiesten keuhkosyöpä on vähentynyt 1970-luvun alun huippuvuosista. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana miesten tupakointi ja uusien keuhkosyöpien ilmaantuvuus ovat puolittuneet. Naisten sairastavuus on puolestaan lisääntynyt naisten tupakoinnin yleistymisen takia. Vaihtelut sairastavuudessa seuraavat tupakan kulutuksen muutoksia noin 20 vuoden viiveellä, kertoo syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, LT Pekka Mali Tyksin syöpäklinikalta. Elintavat ja perimä altistavat Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu pitkäaikaisesta sauhuttelusta. Sen on todettu vaikuttavan ainakin keuhkon, kurkunpään, virtsarakon, haiman ja ruokatorven syövän puhkeamiseen. Tupakansavun karsinogeenit ovat ylivoimaisesti tärkein keuhkosyövän aiheuttaja. Tupakointi on osallisena jopa 90 prosentissa todetuista keuhkosyöpätapauksista. Valtaosa olisi siis ehkäistävissä. Sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, mitä enemmän polttaa ja mitä kauemmin sauhuttelu jatkuu. Tupakoinnista vieroittautuminen paitsi vähentää merkittävästi keuhkosyöpään sairastumisen riskiä myös parantaa keuhkosyövän ennustetta hoitovaiheessa, Mali korostaa. Syöpävaara lisääntyy usein huomattavasti tupakoinnin ja jonkin muun altistavan tekijän kuten alkoholin, radonin ja asbestin yhteisvaikutuksesta. Sairastumiseen voivat vaikuttaa myös perintötekijät kuten erot karsinogeenien eliminoimisessa elimistöstä tai jo syntyneen DNA-vaurion korjausmekanismeissa. Alkuvaiheessa oireeton Useimmat keuhkosyövän oireet ovat epäspesifejä ja jäävät helposti huomaamatta. Esimerkiksi yskä ja hengenahdistus ovat tuttuja oireita tupakan aiheuttamassa keuhkoahtaumataudissa, joten niissä tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita. Yskää on diagnoosihetkellä yli puolella potilaista. Muita tyypillisiä oireita ovat muun muassa kivut ja toistuvat keuhkokuumeet sekä yleisoireina ruokahaluttomuus, väsymys ja kuumeilu. Keuhkosyöpä on alkuvaiheessa oireeton, mutta oireiden ilmaantuessa usein jo parantavan hoidon ulottumattomissa. Tauti todetaan harvoin sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä. Joka toisen tupakoitsijan on arvioitu menehtyvän ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin, 10 15 prosenttia keuhkosyöpään. Syöpätautien lisäksi tupakka aiheuttaa muun muassa kroonista keuhkoahtaumatautia, verenkiertosairauksia ja impotenssia sekä vaikuttaa sikiön kehitykseen. Leikkaus, sädetys vai lääkitys? Keuhkosyövät jaetaan perinteisesti kahteen ryhmään: pienisoluiseen karsinoomaan ja eipienisoluisiin karsinoomiin. Näistä ensiksi mainittu lähettää jo taudin alkuvaiheessa etäpesäkkeitä ja on siksi leikkaushoidon ulkopuolella. Sen standardihoitona on solunsalpaajahoito sädehoidolla täydennettynä. Osa ei-pienisoluisista keuhkosyövistä on yksittäisiä muutoksia ja rajoittuneet yhden keuhkon alueelle. Ne pyritään poistamaan leikkauksella. Edellytyksenä on kuitenkin jäljellejäävän keuhkojen riittävän hyvä toiminta. Suomessa tehdään vuosittain noin 350 keuhkosyöpäleikkausta, joka on vain noin 20 prosenttia kaikista ei-pienisoluisista keuhkosyövistä. Erikoislääkäri Malin mukaan osa varhaisvaiheen ei-pienisoluisista keuhkosyövistä voidaan parantaa sädehoidolla, ellei leikkaushoito ole mahdollinen esimerkiksi keuhkojen huonon toiminnan takia. Sädehoidossa on nykyään tekniikoita, joiden ansiosta sädeannos on mahdollista kohdistaa tarkasti pelkästään kasvaimen alueelle. Sädehoidon antaminen edellyttää tietokonetomografiaan perustuvaa annossuunnittelua, jotta mahdollisimman suuri osa tervettä keuhkokudosta sekä kriittiset ympäröivät elimet saadaan suojatuksi suurilta sädeannoksilta, Mali huomauttaa. Jos syöpä on ehtinyt levitä keuhkojen välissä oleviin imusolmukkeisiin, sädehoitoon usein yhdistetään solunsalpaajahoito. Jo muualle elimeen levinneen keuhkosyövän hoito toteutetaan solunsalpaajahoidolla tai jo potilaan kunnon huonontuessa oireita mahdollisimman hyvin hallitsevilla tukihoidoilla. Uudet lääkkeet vain harvoille tehokkaita Malin mukaan on entistä tärkeämpää erottaa toisistaan erityisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän alatyypit. Tähän ovat johtaneet lisääntynyt tieto taudin synnystä ja kehityksestä sekä uudet lääkehoidot. Suurin odotus hoitotulosten parantamiseksi on kohdistunut syöpäsolun signaalivälitysmekanismeihin vaikuttaviin lääkkeisiin. Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa syöpäriskin kasvuun. Keuhkosyövässä on toistaiseksi todettu kaksi harvinaista alaryhmää, EGF-reseptorin aktivoivat mutaatiot ja EML4- ALK-fusiogeeni, joille on kehitetty omia täsmälääkkeitä. EGF-reseptorin aktivoivat mutaatiot ovat yleisempiä tupakoimattomilla, naisilla ja aasialaisilla. Länsimaisessa aineistossa mutaatioita todetaan tupakoimattomista keuhkosyöpäpotilaista noin 40 prosentilla, aasialaisilla vastaava luku on 60. Sen sijaan EML4-ALK-fuusio, harvinainen geenivirhe, on yleisempi tupakoimattomilla tai vähän tupakoivilla nuorilla miehillä. Mutaatiot todetaan geenitestillä, ja molemmat alaryhmät ennustavat hyvää hoitovastetta uusille suun kautta annosteltaville lääkkeille. Lääkkeiden haittavaikutukset ovat erilaiset kuin tavanomaisilla solunsalpaajahoidoilla. Yleisimmät haitat ovat lievä ripuli ja ihottuma. Vaikka uusilla lääkkeillä saadaan näissä pienissä ryhmissä usein solunsalpaajahoitoa parempia ja pidempiä hoitovasteita, myös niiden teho lopulta heikkenee. Toistaiseksi uudet täsmälääkkeet soveltuvat vain pienelle osalle keuhkosyöpäpotilaista. Keuhkosyövän kliininen tutkimus on vilkasta, ja erilaisia uusia täsmälääkkeitä tutkitaan lukuisissa kliinisissä tutkimuksissa. Aika näyttää, saammeko näistä parempia työvälineitä myös keuhkosyövän hoitoon. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Stock Exchange Viking Grace - elämysten edelläkävijä Uusin risteilyaluksemme, Viking Grace liikennöi Turusta Tukholmaan joka ilta. Tervetuloa tutustumaan! MIKSI VARMA? Sparrausta hyvään työkykyyn Työ & eläke. Lue lisää: miksi.varma.fi Kahdeksan tyylikästä ravintolaa Maailman suurin kelluva tax-free-myymälä Ylellinen Spa & Wellness -osasto Itämeren parasta viihdettä Avarat näköalat merelle ja saaristoon Uutta! Victoria s Secret Beauty-kauneudenhoitotuotteet vikingline.fi Varaa oma elämyksesi vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 e/vastattu puhelu + pvm/mpm)

8-2014 - N:o 1 Syövänvastaisen työn tekijöitä palkittiin Syöväntorjuntapäivässä Apurahoja alueelliseen syöpätutkimukseen Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa jaettiin apurahoja yhteensä 83 500 euroa alueelliseen syöväntutkimukseen. Etusijalla olivat väitöskirjojen tekijät ja nuoret väitelleet syöpätutkijat. Väitöskirjaapurahoja jaettiin tänä vuonna kahdeksalle ja tutkimusapurahoja kahdelle syöpätutkijalle. Lisäksi jaettiin viisi matka-apurahaa. LT Minna Koskenvuolle myönnettiin 30 000 euroa Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastosta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 4000 euroa käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden matka-apurahoihin. Perinteeksi muodostuneessa Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakaa tutkimusapurahoja ja palkitsee ansioituneita syöväntorjuntatyön tekijöitä. Lähimmäisen auttaminen oli keskeinen teema Meri-Karinan pimenevässä illassa. Yhdistys tuki lupaavia syöpätutkijoita ja antoi kunnianosoituksensa huippututkija Peter Boströmille. Erikoislääkäri Sami Ventelä on tyytyväinen mies. Hän pitää juhlayleisölle puhetta monipäisen apurahasaajien joukon edustajana. Meille nuorille tutkijoille raha mahdollistaa väitöskirjan tai oman tutkimuksen tekemisen. Tämä on meille ainutlaatuinen mahdollisuus ja todella tärkeä investointi yhdistykseltä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämässä Lounaissuomalaisessa Syöväntorjuntapäivässä yhdistyksen antamat apurahat vaihtelivat 500 euron ja 7 000 euron välillä. Apurahat ovat ratkaisevassa osassa siinä, pystyvätkö nuoret tutkijat tekemään väitöskirjojaan vai eivät. Apurahoilla kasvatetaan tulevaisuuden tohtoreita ja syövänvastaisen työn tekijöitä. Sami Ventelästä tuli lääketieteen tohtori kymmenen vuotta sitten. Apuraha mahdollistaa sen, että hän voi tehdä kliinisen työnsä ohella tutkimusta pään ja kaulan alueen syövistä. Potilaiden ennustetta tulisi parantaa näissä syövissä. Samaten hoidon pitäisi olla yksilöllisempää, Ventelä pohtii. Yhteensä apurahoja jaettiin tilaisuudessa merkittävät 83 500 euroa. Minna Koskenvuo sai 30 000 euron osansa kolmivuotisesta apurahastaan. Myös yhdistys sai tilaisuudessa merkittäviä lahjoituksia. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston 10 000 euron lahjoitus herkisti juhlayleisön valtaviin aplodeihin. Osmo Järvi -mitali Peter Boströmille Apurahojen jakamisen ohella päivässä palkittiin syöväntorjuntatyössä ansioituneita. Yhdistys palkitsi joukostaan ahkeria ja pitkäjänteisiä järjestötyön tekijöitä. Osansa saivat myös yhdistyksen ulkopuoliset. Urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström palkittiin yhdistyksen mitalilla. Tällä tavalla yhdistys halusi osoittaa kunnioitustaan menestynyttä tutkijaa ja kliinisen työn tekijää kohtaan. Maaliskuussa 2013 Boström voitti kansainvälisesti arvostetun Crystal Matula -palkinnon. Kymmenentuhannen euron arvoinen palkinto myönnetään vuosittain lupaavalle akateemiselle urologille. Pysti myönnettiin toisen kerran Pohjoismaihin palkinnon 16-vuotisessa historiassa. Boström piti Syöväntorjuntapäivässä arvostetun Osmo Järvi -juhlaesitelmän koskien urologisia syöpiä. Vuosina 2009 2011 Torontossa, Kanadassa, uro-onkologiaan erikoistunut Boström hauskuutti yleisön esitelmänsä aluksi. Jos vaikutan hermostuneelta, se johtuu siitä, että minulla on nyt samanaikaisesti Tyksin päivystys. Onneksi löysin täksi illaksi tuuraajan, Boström hymyili. Vakavoiduttuaan Boström puhui tärkeistä aiheista koskien urologisia syöpiä. Eturauhassyövät ovat yleistyneet valtavasti, mutta kehitys ollaan saamassa kuriin. Yhä enemmän urologisia syöpiä voidaan hoitaa lääkkein, kuten muita kroonisia sairauksia. Vaikka eturauhassyöpä on iso ongelma-alue, emme saa unohtaa muita urologisia syöpiä. Esimerkiksi virtsarakon ja kivesalueen syövät ovat tärkeitä tutkimuksen ja kliinisen hoidon kohteita. Kivessyöpä eroaakin merkittävästi muista urologisista syövistä. Koko väestöön nähden niitä on vähän, mutta kasvain on kaikkein yleisin nuorilla miehillä. Boström esitti tilaisuudessa kivessyöpäkartan Pohjoismaissa. Syöpä on levinnyt 1970-luvulta lähtien Skandinaviassa yhä laajemmalle. Levinneisyys muistuttaa sadealuekarttaa, jossa korkean syöpälevinneisyyden alue on tulossa Suomen rannikolta sisämaahan. Kivessyöpien määrä on suhteellinen vähäinen muihin syöpiin verrattuna, mutta ilmiö on huolestuttava. Trendin syiden selvittämiseen käytetään tällä hetkellä paljon resursseja. Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä 14. joulukuuta oli totuttuun tyyliin kaunis, juhlallinen ja valistava. Juhla aloitettiin Pyhän Henrikin taidekappelista, jossa lahjakas sopraano Anni Niemelä herkisti yleisön esityksillään. Upeita esityksiä täydensi Tuukka Vähätalon tunnelmalliset pianotulkinnat. Musiikkiesitykset kannattelivat tilaisuutta upeasti eteenpäin. Kaksikko esiintyi myös Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen varsinaisessa juhlassa. Päivän lopuksi toimitusjohtaja Kari Ojala kukitti ansaitusti Niemelän ja Vähätalon hienoista esityksistä. Teksti: Joel Kanerva Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa on perinteisesti pidetty yhdistyksen perustajajäsenen professori Osmo Järven nimeä kantava juhlaesitelmä. Tällä kertaa sen piti urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström. Seuraavista rahastoista jaettiin yhteensä 83 500 euroa. Väitöskirja-apurahat: Myönnetty apuraha Myöntänyt rahasto FM Kaja Arafat 4000 Asser ja Siiri Serjamon Ras-onkogeenin inhibiittorieden rahasto kemiallinen seulonta FRET:iin perustuvia menetelmiä käyttäen. M.D. Mehdi Farshchian 4000 Mauno ja Gulla Korpivaaran Ihon levyepiteelisyövän kasvuun ja muistorahasto leviämiseen liittyvien uusien biomarkkereiden tunnistaminen ja karakterisointi. LL, EL Johanna Hynninen 4000 Anneli ja Hannu Niemisen Epiteliaalisen munasarjasyövän rahasto levinneisyyden ja hoitovasteen arviointi käyttäen postroniemissiotomografiaa ja tietokonetomografiaa (PET/CT). FM Riina Kaukonen 4000 Martti ja Mikael Ruolan Myosiini-X:n ja filopodioiden rahasto merkitys rintasyövän leviämisessä. LL Andreina Kero 4000 Vuorineuvos Irja Ketosen Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten muistorahasto sydän- ja verenkiertoelimistön löydökset syöpähoidon jälkeen. FM Marie Nyman 4000 Sairaanhoitaja Aune Hyhkön Dekoriini prognostisena markkerina ja rahasto antitumorigeenisena molekyylinä paksusuolisyövässä ja sen hoidossa. LL Pilvi Riihilä 4000 Anja ja Juhani Lundenin Komplementtijärjestelmä ihon rahasto okasolusyövän kasvussa ja leviämisessä. FM Reetta Virtakoivu 4000 Asser ja Siiri Serjamon Integriinien signalointi ja EMT prosessi rahasto invasoivien syöpäsolujen liikkumisessa. Tutkimusapurahat: Myönnetty apuraha Myöntänyt rahasto FT Anu Autio 7000 Vuorineuvos Irja Ketosen Syöpään liittyvän uusioverisuonituksen muistorahasto kuvantaminen- verisuonten pinnan tartuntamolekyyli VAP-1 kohteena. LT, EL Sami Ventelä 7000 Lempi ja Armas Koivurinnan Cancerous Inhibitor of PP2A (CIP2A) lahjoitusrahasto pään ja kaulan alueen syövissä. Matka-apurahat: Myönnetty apuraha Myöntänyt rahasto FM Johanna Alanko 1000 L-S Syöpäyhdistys r.y. Matka-apuraha USA:aan FT Kaisa Huhtinen 500 L-S Syöpäyhdistys r.y. Matka-apuraha Saksaan LL Jutta Huvila 500 L-S Syöpäyhdistys r.y. Matka-apuraha Englantiin FM Heidi Högel 1000 Lempi ja Armas Koivurinnan Matka-apuraha USA:aan lahjoitusrahasto EL Krista Rantanen 500 L-S Syöpäyhdistys r.y. Matka-apuraha USA:aan Kolmivuotinen tutkimusapuraha: Myönnetty apuraha Myöntänyt rahasto LT Minna Koskenvuo 30 000 Moikoisten Syöväntutkimus- Kolmivuotisen tutkimusapurahan säätiön käyttörahasto toisen vuoden osuus Määräraha Lounais-Suomen 4000 Moikoisten Syöväntutkimus- Syöpäyhdistyksen toiminta- säätiön käyttörahasto alueen terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstön matka-apurahoiksi Myönnetyt mitalit ja viirit 38. Lauri Rauramo -mitali isännöitsijä Terttu Yli-Tolppa-Kerrola 12. Matti Koivurinta -mitali toimittaja Markku Heikkilä Viiri voimisteluopettaja Sirpa Teräs, vakuutusvirkailija Ulla Ström, kampaaja Marja-Leena Louhi, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö, eläkeläinen Erkki Vuorinen Kolmiv tutkim raha:

N:o 1-2014 - 9 Harrastajataiteilija Marja Vakkurin maalauksia on esillä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa toukokuun alusta. Turku- ja kukka-aiheisia teoksia on mahdollista ihastella koko kesän ajan. Teoksia on akvarelleista temperaan. Vakkuri on toiminut Turun Sunnuntaimaalareissa jo vuosia. ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3 20100 Turku puh.... 511 7000 Telefax... 250 3053 Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma...824 0618 Telefax...824 0781 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Perttala Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 Tiedäthän että Sinulla on oikeus Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi HAUTAUSTOIMISTO Rintaproteesin käyttäjä uusia rintaproteesi aina tarvittaessa. Hygieniasyistäkin vähintään kahden vuoden välein. Seuraavalla kerralla muista valita paras! Puh. 231 4074 (Brahenkadun kulma) Myös liikeajan jälkeen www.perttala.fi Meille on Meille helppo Meilleonon helppo Meille on tulla helppo tulla helppo tulla helppo tulla MAKSUTON ASIAKASPYSÄKÖINTI 09-649839 www.amoena.fi Palvelemme Satakunnantien Satakunnantie 19, Turku varrella, Auttistenkatu 1 Turku puh ja fax 020 740 4300 puh. ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi www.raunistulanapteekki.fi tulla Ilmaiset parkkipaikat oven edessä HAUTAUSTOIMISTO Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku 60 puh ja fax 020pyörätuoliluiska 740 4300 Invapaikka, ja automaattiovet www.raunistulanapteekki.fi Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus 60 Linnankatu 9 Turku 23 2 3 23 23 23 23 5 Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 110 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovetseiskarinkatu 35, 20900 Turku Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku puh. 265 7606 puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi www.turunkuntokolmio.com 60 veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista 60 Esko Hirvinen fysioterapeutti 0400 510 314 esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com

10-2014 - N:o 1 LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA Gotlannin luonto tarjoaa matkailijalle nähtäväksi unohtumattomia maisemia, Visbyn kauniin kaupungin ruusuineen, vanhan kehämuurin, kiemurtelevia mukulakivikatuja ja -kujia, lukuisia vanhoja kivi- ja puutaloja sekä monipuolisen luonnon ja historian. Tällä juhannusmatkalla nähdään Lummelundan tippukiviluolat, retkeillään Etelä-Gotlantiin ja seurataan juhannusjuhlia. JUHANNUSMATKA GOTLANTIIN RUOTSIN AURINKOISIN PAIKKAKUNTA VISBY, LUMMELUNDAN TIPPUKIVILUOLAT, RAUKIT JA USKOMATON LUONTO 19. 22.06.2014 MATKAOHJELMA Torstai 19.06.2014 Lähtö klo 05.15 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Flyben lento BE5691 lähtee klo 09.00 Visbyhyn. Klo 09.25 saavutaan Visbyhyn. Lentoasemalta lähdetään tutustumaan Lummelundan tippukiviluoliin, jotka avattiin yleisölle ihailtavaksi vasta vuonna 1959. Aamupäiväkahvit Lummelundan kahvilassa. Ennen ajoa Visbyn keskustaan vieraillaan Bron kirkossa. Brosta ajo Visbyn keskustaan, jossa majoitutaan kolmeksi yöksi neljän tähden Best Western Strand Hoteliin. Illalla halukkaat voivat lähteä kävelylle matkanjohtajan kanssa. Illallinen majoitushotellissa. Juhannusaatto, perjantai 20.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä aikaa kierrellä kaupungin kujilla ja tutustua Unescon maailmanperintökohteeseen omatoimisesti. Klo 12.00 alkaa Kasvitieteellisessä puutarhassa juhannusjuhlat. Perinteiseen ruotsalaiseen juhannusjuhlaan kuuluvat musiikki- ja kansantanssiesitykset juhannussalon ympärillä. Illallinen majoitushotellissa. Juhannuspäivä, lauantai 21.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväretkelle Gotlannin eteläosaan, jota paikalliset kutsuvat nimellä Sudret. Retkellä tutustutaan Sudretin länsi- ja itäosien luontoon alueeseen, jolla sijaitsevat kuuluisimmat kalkkikivimuodostelmat eli raukit. Sudretin puolivälissä pysähdytään Körsbärsgårdenissa paikassa, jossa yhdistyvät upealla tavalla suuri, värikäs puutarha ja veistospuisto sekä taidehalli ja kahvila. Körbärsgårdenin vaihtuvat taidenäyttelyt esittelevät ruotsalaistenja ulkomaalaisten taiteilijoiden töitä. Ennen paluuta kaupunkiin vieraillaan vielä Petesgårdenin museotilalla, jossa juodaan iltapäiväkahvit ja jossa voi tehdä tuliaisostoksia. Petesgården on hieno esimerkki 1800-luvun vauraasta gotlantilaistilasta, jossa tänä päivänä on myös paljon vaihtelevaa kulttuuritoimintaa. Paluu myöhemmin iltapäivällä majoitushotelliin. Illallinen majoitushotellissa. Sunnuntai 22.06.2014 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä vielä aikaa kulkea kaupungilla. Lounas majoitushotellissa. Puolen päivän aikaan ajo Visbyn lentoasemalle, josta Flyben lento BE5694 lähtee klo 14.55 Helsinkiin. Klo 17.20 saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00. JUHANNUS HAIKON KARTANOSSA 20. 22.06.2014 Meren rannalla sijaitseva Haikon Kartano on suosittu kartano- ja kylpylähotelli, jota ympäröi Majoittumisen jälkeen juhlaillallinen. Sään kaunis kartanopuisto. Menomatkalla tutustutaan uuteen Suomen Luontokeskus Hal- salliessa ohjelmassa juhannuskokko ja mahdollisesti tanssiakin on luvassa. tiaan Espoossa. Haltian päänäyttely vie Saaristomereltä tuntureille ja antaa aidon elämyksen Juhannuspäivä, lauantai 21.06.2014 Suomen upeasta luonnosta kaikkina vuodenaikoina. Näyttelyn ytimenä ovat Suomen Aamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä aikaa käyttää kylpyläosastoja. Iltapäivällä ajo Helsingin Korkeasaareen, jossa kat- 37 kansallispuistoa. Päänäyttelyyn johdattaa lumikanjoni, joka vie kävijän Suomen talveen ja tutustuttaa eri lajien talvehtimiseen. Espoon jälkeen vuorossa Arto Paasilinnan komedia sellaan metsän eläimiä. Klo 18.00 siirrytään Helsingin satamassa M/S Dorikseen. Noin Ulvova mylläri Krapin kesäteatterissa sekä majoittuminen Porvoossa Hotelli Haikon kartanoon. kolme tuntia kestävän risteilyn aikana nähliessa Juhannuspäivä vietetään osin majoitushotellissa, Korkeasaaressa ja ihaillaan medään kaunista Helsingin saaristoa. Sään sal- rantaudutaan Vasikkasaareen, jossa reltä käsin Helsingin saaristoa uudella M/S Doris II:lla. Risteilyllä illallinen. Paluumatkalla on erikoisia rakennuksia ja rakenteita jäänteinä menneiltä ajoilta. Vasikkasaaren luon- Porvoossa kuullaan tarinaa, miten Vanhassa Porvoossa eläneet piiat ovat selvinneet töistäänmillä alueilla on myös rehevämpää luontoa. to on kallioilla karua ja kuivaa. Metsäisim- MATKAOHJELMA tu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Kaiken hauskuuden takana on kuitenkin tärlinen. Risteilyn jälkeen paluu Hotelli Haikon Risteilyllä nautitaan kolmen ruokalajin illal- Juhannusaatto, perjantai 20.06.2014 Lähtö klo 11.30 Ortodoksisen kirkon luota, keä kysymys erilaisuuden sietäminen. kartanoon. Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Espookeä seen, jossa tutustutaan uuteen Suomen Luontokeskus Haltiaan opastetulla kierroksella. Ennen opastusta kahvitarjoilu. Espoosta jatketaan Tuusulaan Krapin kesäteatteriin seuraamaan klo 17.00 alkavaa esitystä Ulvova mylläri. Tarinasta ei puu- Näytelmä on loppujen lopuksi humanismin ylistyslaulu. Rooleissa mm. Sari Havas ja Jussi Lampi. Katsomo on katettu. Väliajalla kohotetaan malja juhannukselle. Esityksen jälkeen ajo Porvooseen Hotelli Haikon kartanoon, jossa majoitutaan kahdeksi yöksi kylpylähotellin huoneisiin. Sunnuntai 22.06.2014 Aamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Porvooseen, jossa osallistutaan Vanhassa Porvoossa eläneet piiat -draamaopastukselle. Opastetun kävelykierroksen jälkeen kahvitarjoilu Café Porvoon Paahtimossa, jossa vastapaahdettua kahvia on Best Western Strand Hotel**** Strandgatan 34, 62156 Visby puh. +46 498 258800 Hotelli sijaitsee kaupungin keskustassa. Hotellissa 110 huonetta, joissa puhelin, hiustenkuivaaja, WC, suihku, TV ja minibaari. Matkalle mukaan voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Matkavakuutus, johon sisältyy riittävän kattava peruutusturvavakuutus sekä matkatavaravakuutus, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Valuutaksi euroja ja Ruotsin kruunuja. Matkan hinta: jäsenet 790 euroa ei-jäsenet 815 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 153 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku lentomatkat Flyben reittilennoilla Helsinki-Visby-Helsinki linja-automatkat perillä kohteessa ohjelman mukaan 3 yön majoitus Best Western Strand Hotelissa 2 hengen huoneessa 3 buffetaamiaista, lounas, 3 illallista ja 2 kahvitarjoilua sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Ulla Halsas aina saatavissa. Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 14.30. Hotelli Haikon Kartano Haikkoontie 114 Porvoo puh. 019-57601 Hotelli Haikon Kartano - palkittu ja monipuolinen kartano ja kylpylähotelli. Kokouskeskus ja kylpylä sijaitsevat hyvin hoidetun ja kauniin kartanopuiston keskellä meren rannalla. Matkan hinta: jäsenet 540 euroa ei-jäsenet 557 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 80 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 2 yön majoitus Haikon kartanossa kylpylähotellin 2 hengen huoneessa 2 aamiaista, 2 kahvitarjoilua ja 2 illallista kesäteatterilippu juhannusmalja risteily M/S Doris II:lla draamaopastus matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Maija Parmanen SADONKORJUUJUHLAT AHVENANMAALLA 20. 21.09.2014 Ahvenanmaan jokavuotinen Sadonkorjuujuhla on vakiinnuttanut asemansa suosittuna tapahtumana. Tapahtuman symbolina on omena tuotetaanhan Ahvenanmaalla noin 60 % koko Suomen vuotuisesta omenasadosta. Sadonkorjuujuhlilla vierailijat pääsevät tutustumaan maanviljelijöihin, kalastajiin, paikallisiin elintarviketuottajiin ja käsityöläisiin. Lauantai 20.09.2014 Lähtö klo 07.45 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Turun satamaan, josta Viking Linen M/S Amorella lähtee Maarianhaminaan klo 08.45. Linja-auto on mukana koko matkan ajan. Klo 12.00 Viking Buffet -ruokailu laivalla. Klo 14.10 saavutaan Maarianhaminaan ja lähdetään kierrokselle itäiselle Ahvenanmaalle. Täällä tutustutaan eri maatilojen ja käsityöläisten tarjontaan. Illallinen nautitaan kokkikilpailuissa ansioituneen Michael Björklundin isännöimässä Smakbyn -ravintolassa. Illallisen jälkeen palataan Maarianhaminan keskustaan ja majoitutaan Savoy -hotelliin yhdeksi yöksi. Sunnuntai 21.09.2014 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään tutustumiskäynnille läntiselle Ahvenanmaalle. Käydään mm. Lugnet Keramik -verstaassa. Klo 13.45 palataan Maarianhaminaan, josta Viking Linen M/S Grace lähtee klo 14.25 Turkuun. Lähdön jälkeen nautitaan Buffet Aurora -ruokailusta. M/S Viking Grace saapuu Turun satamaan klo 19.50. Kuljetus Ortodoksisen kirkon luo. Savoy -hotelli: Nygatan 12, Maarianhamina puh. 018-15400 Sijaitsee keskustassa ja lähellä kauppoja. Hotellissa ravintola, sauna- ja allasosasto ja oleskeluhuone. 85 huonetta, joissa WC, suihku, TV, vedenkeitin ja hiustenkuivaaja. Matkalle mukaan voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Suosittelemme matkavakuutuksen tekemistä sekä perusrokotusten voimassaoloa. Matkan hinta: jäsenet 255 euroa ei-jäsenet 272 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 50 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan laivamatkat Turku-Maarianhamina-Turku Viking Linen aluksilla kansipaikoin yhden yön majoitus Savoy -hotellissa 2 hengen huoneessa aamiainen, buffet-lounas, illallinen ja buffet-päivällinen tutustumiset eri tiloihin Ahvenanmaalla matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen TULOSSA MM. Huijarin muistiinpanot täysiverinen klassikkokomedia Helsingin Kaupunginteatterissa vapunaattona keskiviikkona 30.04.2014 Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat Kansallisteatterissa Helsingissä lauantaina 17.05.2014 Lisää matkoja löydät www.lssy.fi tai Jäsentiedotteesta 2014

N:o 1-2014 - 11 POHJOIS-SAKSAN HANSAKAUPUNKEJA, ITÄMEREN RANTOJA SEKÄ PÄÄKAUPUNKI BERLIINI 03. 08.07.2014 Schwerin, seitsemän järven kaupunki, sijaitsee maalauksellisessa ympäristössä keskellä järviä. Kaupungin tunnus on Schwerinin linna. Hampuri, merellisen olemuksensa takia erilainen kuin muut Saksan kaupungit. Samalla Hampuri kuuluu Euroopan tunnetuimpiin ja suurimpiin satamakaupunkeihin. Kaupungilla tuntuu olevan monta keskustaa ja merkittävää aukiota, mutta keskuksen voidaan sanoa olevan Rathausmarkt-aukiolla, eli torilla, joka sijaitsee kaupungintalon edustalla. Lyypekki, Hansakaupunkien kuningatar, Pohjois-Saksan Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Wismar, entinen Hansaliiton kaupunki Itämeren rannalla. Yhdessä Starlsundin kaupungin kanssa Wismar muodostaa UNESCOn maailmanperintökohteen. Keskellä vanhaa kaupunkia sijaitsee 10 000 neliömetrin laajuinen tori, jonka reunoilla on kauniita rakennuksia tyyliltään 1300-luvun Pohjois-Saksan gotiikasta 1800-luvun uusromaanisiin. Binz, Rügenin saarella, houkuttelee matkustajia ympäri vuoden, etenkin kesällä, jolloin siellä tapahtuu aina jotakin. Berliini, Saksan pääkaupunki ja 3,4 miljoonan asukasluvullaan se on Euroopan Unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Berliini tunnetaan kulttuurilaitoksista, yliopistoista ja erilaisista tapahtumista. MATKAOHJELMA Torstai 03.07.2014 Lähtö klo 04.15 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Flyben lento AY2911 lähtee klo 08.10 Berliiniin. Klo 09.05 saavutaan Berliiniin. Täältä jatketaan linja-autolla Schweriniin lounaalle Lukas -ravintolaan. Katsastetaan Schwerinin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Mecklenburgin herttuoiden satumainen linna ulkoapäin. Matka jatkuu Hampuriin, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi Holiday Inn Express Hamburg St. Pauli Messe -hotelliin. Halukkailla on mahdollisuus lähteä matkanjohtajan mukana tutustumaan muutaman minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevaan Hampurin yöelämän keskukseen Reeperbahniin tai vesiurkuesitykseen läheisessä Planten un Blomen -puistossa. Perjantai 04.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivän ohjelmassa kaupunkikiertoajelu, jonka aikana tutustutaan Hampuriin tarkemmin, mm. satamanäkymiin, Mikaelinkirkkoon sekä Alster-järvien rantojen vauraaseen rakentamiseen. Kiertoajelun jälkeen matka jatkuu Lyypekkiin, jonka kauppiaiden kauppalaivat hallitsivat Pohjois-Eurooppaa 1300-1400 -luvuilla. Mahtikaudesta on jäljellä mm. upea tiilinen raatihuone, kaupunginportti sekä Mariankirkko. Lounastauko ravintola Schiffergesellschaftissa, jossa voi aistia lyypekkiläisten merikapteenien elämää 1500-luvulta lähtien. Matka jatkuu Wismariin, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi keskustassa sijaitsevaan Stadthotel Sterniin. Lauantai 05.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivän ohjelmassa kävelykierros Wismarin historiallisessa keskustassa, jonka kauniisti entisöidyt rakennukset kertovat niin hansakaudesta kuin pitkään kestäneestä Ruotsin herruudesta alueella. Matka jatkuu kohti pohjoista, Saksan suurimmalla saarella Rügenilla sijaitsevaan Binziin, jonka kaupunkikuvaa hallitsevat pitkä hiekkaranta sekä yli satavuotiaan merenrantakylpyläkaupungin upeat villat ja hotellit. Majoittuminen yhdeksi yöksi Strandhotel Rugardiin. Illallinen majoitushotellissa. Sunnuntai 06.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään Proraan, jossa tutustutaan Hitlerin rakennuttamaan viisi kilometriä pitkään hotellijättiläiseen ja sen vaiheista kertovaan näyttelyyn. Matka jatkuu Stralsundiin, jossa suojellussa, hansakaudelta periytyvässä ravintola Scheelehofissa nautitaan lounas. Ruokailun jälkeen ajo Berliiniin, jossa majoitutaan kahdeksi yöksi H10Berlin Ku Damm -hotelliin. Maanantai 07.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan kaupunkiin kiertoajelulla. Sen aikana nähdään suurkaupungin monet kasvot: mm. valtiopäivätalo, Berliinin muurin säilyneitä osia, Brandenburgin portti, Alexanderplatzin tv-torni sekä Berliinin uusinta arkkitehtuuria. Aikaa jää myös kaupunkiin tutustumiseen omien mieltymysten mukaan. Matkanjohtajan mukana voi lähteä myös kävelyetäisyydellä hotellista sijaitsevaan Keisari Vilhelmin muistokirkkoon sekä kuuluisaan KaDeWetavarataloon. Illallinen majoitushotellissa. Tiistai 08.07.2014 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Berliinin lentoasemalle, josta Flyben lento AY2912 lähtee Berliinistä klo 12.10 Helsinkiin. Klo 15.00 saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Hotellit: Holiday Inn Express Hamburg St.Pauli Messe**** Simon-von-Utrecht-Strasse 39a, 20359 Hamburg, puh. +49-40 2263 60 60 www.hiexpress.com/exstpauli Hotelli sijaitsee keskustassa. Hotellissa 120 huonetta, joissa TV, WC, suihku, maksullinen Internet -yhteys, ilmastointi, kahvin/vedenkeitin ja hiustenkuivaaja. Hotellissa ravintola. Stadthotel Stern**** Lübsche Strasse 9, 23966 Wismar puh. +49-38 4125 7740 www.stadthotel-stern.de Hotelli sijaitsee keskustassa. Hotellissa 31 huonetta, joissa TV, puhelin, WC, suihku, tallelokero ja hiustenkuivaaja. Hotellissa ravintola. Strandhotel Rugard****+ Strandpromenade 62, 18609 Binz puh. +49 38393 56 www.rugard-strandhotel.de Hotelli sijaitsee rannalla, lähellä kaupungin vanhaa keskustaa. Hotellissa 231 huonetta, joissa TV, suihku, WC, puhelin, tallelokero. Hotellissa kylpyläosasto ja ravintola. H10 Berlin Ku damm**** Joachimstaler Strasse 31-32, 10719 Berlin puh. +49 30 3229 22300 www.h10hotels.com Hotelli sijaitsee Berliinin länsiosassa, lähellä ostosmahdollisuuksia ja nähtävyyksiä. Hotellissa 199 huonetta, joissa suihku, WC, tallelokero, hiustenkuivaaja ja minibaari. Hotellissa ravintola. Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenevät myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1265 euroa ei-jäsenet 1290 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 252 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku lentomatkat Flyben reittilennoilla Helsinki-Berliini-Helsinki linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan 5 yön majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa 2 hengen huoneessa 5 aamiaista, 3 lounasta ja 2 illallista sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan paikallisoppaiden palvelut matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Telle Tuominen SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT 01. 03.08.2014 Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisen, taan Suomen taiteilija- Metsämuseo Lustoon. Kierroksella tutustu- keskiaikaisen linnan pihalla on ainutkertainen ja unohtumaton elämys. Ensimmäisenä iltana seuran 150-vuotisjuhlanäyttelyyn, joka seurataan Giacomo Puccinin Manon Lescaut -esitystä, joka on Walesin kansallisoopperan näkyy Lustossa erilaisina nykytaiteili- tuotantoa. Puccinin kolmas ooppera Manon Lescaut oli suuri menestys, joka vakiinnutti hänen asemansa Verdin manttelinperijänä ja italialaisen oopperan kiintotähtenä ympäri maajoiden teoksina. Punkaharjulta palataan ilmaa. Manon Lescaut tarjoaa parasta Puccinia: melodisia aarioita, ylä-äänihuipennuksia Savonlinnaan, jossa ja musiikista pursuavaa intohimoa. Toisen illan esitys Giuseppe Verdin Nabucco on erityisen tunnettu mahtavista kuoro-osuuksistaan, hymneistä ja marsseista. Suurissa teemoissa ly suuntaa Savonlinnan vaihdetaan kulkuväline höyrylaivaan. Ristei- soi sorretun kansan vapaudenkaipuu ja teosta pidetäänkin Italian kansallisen vapautuksen eteläpuoleiseen saaristoon läpi kauniiden kapeikkojen, symbolina. Näyttävän Nabucco -toteutuksen Savonlinnaan tuo Walesin kansallisooppera. saarien lomasta ja ohittaen Olavinlinnan sopivalta kuvausetäisyydeltä. Risteilyllä nautitaan kahvitarjoilusta lörtsyn MATKAOHJELMA Jussi TwoSevenin, Antti Huovisen, Lidia Joen, Pia Kousan, Susanna Pälviän, Carolina nen illan esitystä nautitaan kolmen ruoka- kera. Risteilyn jälkeen vapaata aikaa. En- Perjantai 01.08.2014 Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kirkon luota, von Schantzin, Kia Taegenin, Netta Tiitisen, lajin menusta ravintola Linnakrouvissa. Klo Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Riihimäen kautta Kärkölään. Vierailukohtee- Muistonäyttelyssä on esillä teoskokoelmat -esitystä. Esityskieli italia, tekstitys suomek- Eero Hiirosen ja Kauko Kortelaisen töitä. 19.00 seurataan Olavinlinnassa Nabucco na on Carl Constantin Collinin perustama Juhana Blomstedtilta, Kimmo Kaivannolta, si ja englanniksi. englantilaistyylinen Huovilan puisto, joka on Ukri Merikannolta, Esko Tirroselta ja Nina Sunnuntai 03.08.2014 restauroitu 1900-luvun asuunsa. Puisto sijaitsee Kärkölän kirkonkylän lehtomaisessa li Tottiin, jonne majoitutaan kahdeksi yöksi. keen ajo Imatran Vuoksenniskaan, jossa aa- Ternolta. Matka jatkuu Savonlinnaan hotel- Aamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jäl- purolaaksossa. Puistossa elää luonnonvaraisena lukuisia harvinaisia kasveja. Aamupäi- Lescaut -oopperaa. Esityskieli italia, tekstitoon draamakierrokselle. Imatralta jatketaan Klo 19.00 seurataan Olavinlinnassa Manon mupäiväkahvit. Matka jatkuu Kruunupuisväkahvit Huovilassa. Matka jatkuu Mäntyharjulle Taidekeskus Salmelaan, joka viettää Lauantai 02.08.2014 lusta sekä tutustutaan Ruotsinpyhtään kirktys suomeksi ja englanniksi. Ruotsinpyhtäälle. Täällä nautitaan ruokai- 25-vuotisjuhlavuottaan. Täällä tutustutaan Aamiainen majoitushotellissa. Aamupäivällä tutustutaan Punkaharjulla sijaitsevaan lelle 1770 valmistunut oktogonin muotoinen koon. Myllärinmäelle ruukkialueen teläpuo- näyttelyyn sekä ruokaillaan ravintola Kesäheinässä. Näyttelyssä esillä Tero Laaksosen, 20-vuotisjuhlavuottaan viettävään Suomen puukirkko on vanhin Suomeen rakennetuista keskeiskirkoista. Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu esittää Ylösnousemusta. Ruotsinpyhtäältä ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.30. Hotelli Tott: Satamakatu 1, Savonlinna puh. 020 7571 356 Hotelli sijaitsee trin välittömässä läheisyydessä, noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Olavinlinnasta. Hotellissa ravintola, aulabaari ja sauna. Huoneissa suihku, internet, TV ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 890 euroa ei-jäsenet 907 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 160 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan kahden yön majoitus hotelli Totissa 2 hengen huoneessa 2 aamiaista, 3 kahvitarjoilua ja 3 ruokailua Manon Lescaut- ja Nabucco -oopperoiden A-katsomon liput risteily sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Ulla Halsas ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puh. (02) 2657 913 Avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

12-2014 - N:o 1 Kaksi vuosikymmentä turkulaista saattohoitokotitoimintaa Karinakodin perustaminen oli näyttävä voimanponnistus. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. aloitti mittavan saattohoitokotihankkeen vuonna 1990. Kaivinkone pääsi töihin Hirvensalon Kaistarniemessä vuoden 1992 joulukuun alla, ja urakka saatiin päätökseen seuraavan vuoden loppupuolella. Karinakoti, yksi Suomen neljästä saattohoitokodista, juhlii tänä vuonna kahdettakymmenettä toimintavuottaan. Laadukas saattohoito kunnioittaa ihmisyyttä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti tarjoaa 20 potilaalle yksilöllisen paikan viettää elämänsä viimeiset hetket hyvässä hoidossa. Parantumattomastikin sairaita voidaan auttaa monin tavoin. -luvulle tultaessa 1990 alettiin yhä enenevässä määrin puhua saattohoitokodin rakentamisesta Turun alueelle. Vuoden 1989 syyskuussa koottiin työryhmä laatimaan perustamissuunnitelmaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaupungin sosiaali- ja terveyshuollosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvinen, joka kehotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalaa tekemään luonnoksen asiasta. Tarve saada saattohoitokoti Turkuun syntyi monella taholla samanaikaisesti. Hankkeeseen ryhdyttiin, vaikka Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. olivat jo 80-luvun puolivälistä asti tehostaneet saattohoitovaiheen syöpäpotilaiden kotisairaanhoitoa, Ojala muistelee. Kaupunginvaltuusto hyväksyi työryhmän laatiman ja eri asiantuntijatahojen puoltaman suunnitelman alkuvuodesta 1990. Hankkeen ympärille syntyi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s., jonka perustajajäseniä olivat Turku ja sen naapurikunnat sekä monet seurakunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Saattohoitosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli maaliskuisessa järjestäytymiskokouksessa maaherra Pirkko Työläjärvi. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemi. Saattohoitokodin raivaus- ja rakennustyöt aloitettiin joulun aatonaattona 1992 Turun Hirvensalossa, aivan toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan naapurissa. Peruskivi muurattiin toukokuussa 1993. Sijoituspaikkavaihtoehdoista keskusteltiin pitkään, mutta lopulta Turun kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Moikoisten tontin säätiölle vuoteen 2045 asti, Saattohoitosäätiön asiamiehenä toimiva Kari Ojala kertoo. Puuttuvat varat talkoovoimin ja lahjoituksin Kaksikymmentäpaikkaisen saattohoitokodin rakennuskustannukset olivat ilman kalusteita ja laitteita 10 miljoonaa markkaa, mutta rakennuksen ollessa jo valmistumassa kokonaissummasta uupui kaksi miljoonaa. Taloudellisen pohjan turvasi Raha-automaattiyhdistys, joka kattoi rakennuskustannuksista 60 prosenttia. Loppuosa saatiin kokoon lahjoituksin, testamentein ja keräyksin. Mukaan haastettiin lounaissuomalaisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Esimerkiksi Radio Sadan Sata Pub -tapahtumalla kerättiin varoja kipupumppujen hankkimiseksi. Turun Luostarinvuoren koulun oppilaat puolestaan järjestivät listakeräyksen saattohoitokodin hyväksi. Varoja hankittiin myös muun muassa nimikkotiilikampanjalla. Lisäksi Lounais-Suomen Saattohoitokodista sai lunastaa oman nimikkohuoneen. Käytännössä lahjoittaja maksoi huoneen kalustuksen ja antoi huoneelle nimen. Ensimmäisen huoneen lunasti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunta, joka nimesi sen Metsätähdeksi, Ojala kertoo. Yhteisvastuu parantaa suomalaista saattohoitoa Turun Hirvensalon Kaistarniemeen valmistunut saattohoitokoti otti vastaan ensimmäiset potilaansa 21. helmikuuta vuonna 1994. Hoivapaikkaa kutsuttiin vielä tuolloin Lounais-Suomen saattohoitokodiksi, mutta Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallitus julisti pian nimikilpailun. Voittajaehdotus julkistettiin 2. kesäkuuta, kun rouva Tellervo Koivisto vihki saattohoitokodin Karinakodiksi. Karinakoti on yksi Suomen neljästä saattohoitokodista. Vuonna 1988 aloitti toimintansa ensin Pirkanmaan saattohoitokoti Tampereella ja sitten Terhokoti Helsingissä. Vuonna 2002 avasi ovensa Hämeenlinnassa sijaitseva Koivikko-koti. Lisäksi Suomessa on yksityisiä hoivakoteja, joiden yhteydessä toimii saattohoitoyksikkö. Tekstit: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto Karinakodin vastaavan hoitajan Merja Leinosen mukaan saattohoidossa painottuvat potilaslähtöisyys, turvallisuus ja ihmisarvoa kunnioittava huolenpito. Jokaiselle saattohoitovaiheessa olevalle potilaalle pyritään luomaan mahdollisimman hyvä loppuelämä. Laadukas saattohoito on potilaan ammattitaitoista perushoitoa sekä kokonaisvaltaista tukemista ja kivun lievittämistä. Siinä korostuvat inhimillisyys ja potilaan kuunteleminen. Potilas kohdataan omana itsenään, Leinonen kiteyttää. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja potilaalla on oikeus osallistua hoitoratkaisuihin. Hoito määritellään aina yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, hänen tarpeidensa ja halujensa mukaan. Lähtökohtana on palliativinen, oireenmukainen hoito, joka tähtää potilaan hyvään oloon. Tehokas kivunhoito korostuu, kun sairautta ei enää voi parantaa. Monet pelkäävät kipua enemmän kuin kuolemaa. Kipuilu voi olla paitsi fyysistä myös psyykkistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä. Viihtyisä ympäristö tuo levollisuuden Luonnonkauniilla merenrantatontilla sijaitsevasta Karinakodista aukeaa kaunis näköala merenlahdelle. Suurista ikkunoista ja terassilta voi seurata luonnon kasvua. Karinakodin valtteja ovat kodinomaisuus ja luonnon läheisyys. Ilmapiiri on kiireetön ja rauhallinen. Luonto herättää muistoja ja edustaa jatkuvuutta siinä vaiheessa, kun itse on jäämässä pois elämän rattaista. Karinakodissa potilaan arki rullaa hänen omilla ehdoillaan; varsinaisia aikatauluja ei ole. Päivä täyttyy henkilökunnan tapaamisesta, hoitotoimenpiteistä ja läheisten vierailuista. Halutessaan voi vaikkapa saunoa tai oleskella kodikkaissa yleistiloissa. Potilaan läheisetkin voivat olla täällä, he ovat tervetulleita milloin tahansa. Omaisten on mahdollista yöpyä Karinakodissa joko potilaan huoneessa tai erillisessä omaishuoneessa. Karinakodin palveluja täydentää aivan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karina. Valtaosa syöpäsairaita Suurin osa saattohoitoon hakeutuvista sairastaa pitkälle edennyttä syöpää. Suomessa menehtyy syöpäsairauksiin vuosittain runsaat 10 000 ihmistä, heistä noin 300 Karinakodissa. Turussa syöpäkuolemia on kaiken kaikkiaan muutama tuhat vuosittain. Potilaan oleskelu saattohoitokodissa voi kestää vain joistakin tunneista muutamiin kuukausiin. Vuonna 2013 hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli Karinakodissa kolmisen viikkoa. Saattohoitoon tullaan lääkärin lähetteellä siinä vaiheessa, kun syöpä on levinnyt laajalle ja parantamiseen tähtäävät hoidot on lopetettu. Päätöksen siirtymisestä saattohoitokotiin tekee potilas itse yhdessä häntä hoitavan lääkärin ja omaisten kanssa. Päätöstä edeltää hoitoneuvottelu. Saattohoitokoti ottaa potilaita yksityispotilaina tai kunnallisilla maksusitoumuksilla, jolloin hoitopäivämaksu on sama kuin sairaalassa. Karinakodin potilaista lähes 90 prosenttia on turkulaisia, mutta saattohoitoon voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa, jos kotikunnalla tai kuntayhtymällä on valmius maksusitoumukseen. Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kotimaisena avustuskohteena on Terho-säätiön koordinoima valtakunnallinen saattohoidon kehittämishanke. Keräysvaroin järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 potilasta, joista lähes 11 000 on syöpäpotilaita. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen tuotosta viidennes ohjataan kotimaan kohteeseen, loput suunnataan kansainväliseen ja kansalliseen diakoniatyöhön sekä seurakuntien valitsemiin avustuskohteisiin. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja esimiehenä vuonna 2014 Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. Keräys jatkuu 1.5.2014 asti. Lue lisää Yhteisvastuukeräyksestä: >> www.yhteisvastuu.fi >> www.facebook.com/yhteisvastuu

N:o 1-2014 - 13 Tukihenkilöt ovat avuksi kuunnellen ja tunteita jakaen. Saattohoitopotilaan viimeiset hetket pyritään saamaan mahdollisimman inhimillisiksi ja arvokkaiksi. Potilaiden apuna on myös terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Tärkeintä on tunne siitä, ettei ole yksin Tukihenkilö tuo turvaa kuoleman kynnyksellä Karinakodissa, Turun Hirvensalossa sijaitsevassa saattohoitokodissa, ammattihenkilöstön lisäksi toimii joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. He tuovat potilaalle kiireetöntä läsnäoloa ja lohdutusta elämän viimeisille askelille. Elintärkeä saattohoitopäätös Saattohoitopäätös on lääketieteellinen sopimus siitä, miten potilasta hoidetaan. Saattohoidosta, kuten muustakin hoidosta, päättää lääkäri. Saattohoitoon siirtyminen on lain mukaan vakava hoitopäätös, josta tulee sopia potilaan ja omaisten kanssa. Jotkut tuttavat joskus kyselevät, kuinka jaksat käydä siellä. Vastaan, ettei saattohoitokodissa ole mitään ahdistavaa eikä pelottavaa, tulisit itse katsomaan, Karinakodissa vapaaehtoisena toimiva Inkeri Lehtonen hymyilee. Inkeri on yksi Karinakodin kymmenestä saattohoidon aktiivisesta tukihenkilöstä. Tukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ovat käyneet asianmukaisen koulutuksen ja sitoutuneet toimimaan kuolevan potilaan ja läheisten tukena ilman korvausta. Positiivinen palaute on tämän työn palkka. Vaikka itse en ole sairastanut syöpää, eikä se ole osunut edes kovin lähelle, minulla on aina ollut sisäinen palo auttaa. Siitä saa hyvän mielen, vuosia tukitoiminnassa mukana ollut Inkeri kertoo. Tukihenkilökollega Marketta Vianto nyökkää. Hän otti aikoinaan osaa tukihenkilötoimintaan huomatessaan, miten syvää yksinäisyyttä potilaat voivat kokea elämänsä loppumetreillä. Äitini eli viimeiset päivänsä sairaalan vuodeosastolla, jossa kävin häntä tapaamassa. Viereisessä sängyssä maannut iäkäs potilas toivoi, että hänenkin kanssaan juteltaisiin. Jäin pohtimaan, miten voisin auttaa vastaavanlaisessa tilanteessa olevia. Tärkeintä on, ettei kukaan tuntisi oloaan yksinäiseksi. Sanaton suru Lähestyvä kuolema ja kipeä luopumisen tunne koskettavat aina syvältä, ja päättyvän elämän hyväksyminen voi olla voimia vievä tie. Kuitenkin monet saattohoitovaiheessa olevat potilaat ovat jo sisäistäneet nukkuvansa pois lähipäivinä tai -viikkoina. Varsinaisesta kuolemasta tai kuolemanpelosta keskustellaan loppujen lopuksi aika vähän, arkipäivän asioista ja muistoista sitäkin enemmän. Tosin saattohoitopotilaalle usein riittää, että on vierellä, aidosti läsnä. Aina ei tarvita sanoja lainkaan, Inkeri kertoo. Virkeimpien potilaiden kanssa jopa ystävystyy. Meistä olisi tullut hyviä ystäviä, jos olisin saanut elää, on ehkä koskettavin palaute, jonka olen saanut. Marketan mukaan potilaiden kanssa jutellaan toisinaan sellaisista asioista, joita he eivät halua jakaa omaisille. Potilaat kokevat, että heidän läheisensä saattaisivat ahdistua. He tietävät, että tukihenkilöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Lyhytkin jutusteluhetki voi antaa paljon. Tukihenkilöt ovat myös omaisia varten. He lievittävät ahdistusta ja antavat hengähdystauon potilaan läheisille, joille rakkaansa menettäminen on raskas paikka. Omaiset kaipaavat taakan jakajaa ja voimavaroja siinä missä potilaskin, kaksikko alleviivaa. Paratiisin esikartano Kuoleman lähestyminen asettaa usein elämänarvoja uudenlaiseen järjestykseen. Marketta kertoo potilaiden toisinaan harmittelevan eläneensä sitku ja mutku -elämää. Kuoleman kynnyksellä huomataan, että elämä onkin tässä ja nyt, ei menneessä eikä tulevassa. Saattohoitokodissa pidetään yllä toivoa ja täysipainoista elämää, siellä elämä ei pysähdy vaan pyörii ympärillä. Surun lisäksi jaetaan ilon tunteet, toisinaan illanvietoissa raikaa hersyvä nauru. Järjestämme takkailtoja, joihin omaisetkin voivat osallistua. Paistamme muurinpohjalettuja ja grillaamme makkaraa. Potilaille herää muistoja, jotka tuovat lähelle eletyn elämän, Marketta kuvaa. Pyrin saamaan potilaiden ajatukset pois sairaudesta ja lähestyvästä kuolemasta. Koen työni onnistuneen, kun potilas unohtaa, missä hän on ja miksi. Muutama potilas on ollut niin hyvillään pääsystään saattohoitokotiin, että he ovat nimenneet sen paratiisin esikartanoksi. Karinakodissa kaivataan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä. Haluaisitko tuoda tukihenkilönä piristystä potilaiden arkeen ja auttaa saattohoitokodin eri askareissa muutaman tunnin viikossa? Karinakodin keskus palvelee numerossa (02) 2657 622. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämä Karinakoti sijaitsee Turun Hirvensalon saaressa luonnonkauniilla merenrantatontilla. Karinakodin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroma ja rakennuttanut Hartela Oy. Kun mitään ei ole tehtävissä, on paljon tehtävissä on tuttu virke, joka kuvaa hyvän saattohoidon olemusta. Saattohoito on aktiivista hoitoa, jonka päämääränä ei ole elämän pitkittäminen eikä lyhentäminen vaan potilaan ja omaisten mahdollisimman hyvä elämänlaatu kuoleman lähestyessä. Hyvään saattohoitoon voidaan käyttää lääkkeitä ja muita hoitokeinoja. Tärkeää on hyödyttömien, kärsimystä lisäävien hoitojen lopettaminen. Jos saattohoitoon siirtymisestä ei sovita ajoissa tai lainkaan, jää kuoleva potilas vaille hänelle kuuluvaa parasta mahdollista hoitoa. Saattohoitopäätösten tekeminen on Suomessa sattumanvaraista, kuten saattohoitokin, haastaa Suomen Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Eero Vuorinen. Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa parantumatonta tautia sairastavan potilaan oireiden hoitoa ja kärsimyksen lievitystä lähellä kuolemaa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Hyvän hoidon turvaamiseksi kuoleville, tulee saattohoitoon siirtymisestä päättää entistä aktiivisemmin ja ajoissa. Pelkkä saattohoitopäätös ei kuitenkaan riitä, vaan sen sisältö tulee myös kirjata potilaan asiakirjoihin. Hoitotahto ja saattohoitopäätös helpottavat oikeiden ratkaisujen tekemistä ihmisen elämän loppuvaiheessa. Suomeen tarvitaan myös saattohoitolaki turvaamaan kuolevien potilaiden tasa-arvoinen kohtelu, sanoo Eero Vuorinen, joka puhui saattohoidosta Lääkäripäivillä Helsingissä. Lääkäri saattajana Lääkärin rooli on keskeinen saattohoitopäätöksen tekemisessä, ja lääkäri on yksi toimija hyvää saattohoitoa antavassa tiimissä. Lääkäriseura Duodecimin Kustannus on julkaissut kirjan Lääkäri saattajana, jonka alaotsikko Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta avaa teoksen näkökulmat. Arkkiatri Risto Pelkonen vastaa kielteisesti kysymykseen Tarvitaanko eutanasiaa, jos saattohoito on kunnossa. Pelkosen mukaan hoitotahto ja kuolevan ehdoilla toteutettu korkeatasoinen saattohoito ovat vastaus moniin kysymyksiin, jotka ovat eutanasiatoiveiden takana. Pelkonen jatkaa: Elämä ennen kuolemaa voi olla hyvä tai huono, mutta kuolema ei ole hyvä eikä paha. Se vain asettuu taloksi, kun aika on täysi. Eutanasia ei ratkaise kuolemaan liittyviä kärsimyksen ongelmia, mutta luo uusia. Vaikka kirja on suunnattu ensisijaisesti lääkäreille, se avaa elämän päättymisen ja saattohoidon kysymyksiä myös meille maallikoille. Hoitotahdon, kuolemisen paikkojen ja eutanasiakysymyksen monipuolisen pohdinnan lisäksi kirjassa näkyvät kuoleman monet kasvot, kun eri alojen lääkärit syventävät erikoisalojensa kuolevien potilaiden hoitoon liittyviä asioita. Vanhuksen, kehitysvammaisen tai psykiatrisen potilaan kuolemaan valmistautumiseen liittyy erilaisia haasteita. Tiina Tasmuth kirjoittaa syöpäpotilaan kärsimyksestä ja sen lievittämisestä tärkeitä perusasioita ja turkulainen hematologi Robert Paul valottaa verisyöpäpotilaiden elämää kuolemanriskin kanssa. Verisyöpäpotilaat muodostavat oman ryhmänsä siksi, että näiden syöpien hoito on usein pitkäaikaista, ja joskus on hyvin vaikeaa tunnistaa hetki, jolloin saattohoitoon siirtymisestä tulisi päättää. Reino Pöyhiä, Tiina Tasmuth ja Pekka Reinikainen (toim.): Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Kustannus Oy Duodecim 2014. Teksti: Tuula Vainikainen

14-2014 - N:o 1 Uudenkaupungin paikallisosasto on aktiivinen nelikymppinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosasto juhli pyöreitä vuosiaan viime vuoden lokakuussa. Uudenkaupungin Syöpäyhdistys r.y. perustettiin 26. lokakuuta 1973. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1983, se liitettiin maakunnallisen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastoksi. Tämä tehtiin Suomen Syöpäyhdistyksen ohjeen mukaan. Maakunnalliseen syöpäyhdistykseen liittyminen ei kuitenkaan täysin merkinnyt itsenäisen aseman menettämistä; nykyiset Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastot, entiset Syöpäpotilaat ry:n potilasosastot, toimivat edelleen omine johto- ja toimikuntineen. Liittymiseen sisältyi yksi ehto yhdistyksen omaisuuden tuli jäädä perustetun paikallisosaston hallintaan. Ehdon toteuttamisessa ei ollut ongelmia, paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen kertoo. Ystäväntupa kokoaa yhteen Tähtisen mukaan paikallisosaston toiminta on ollut jo pitkään vakiintunutta. Merkittävimmäksi toimintamuodoksi hän nostaa vertaistuen. Vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystäväntuvalla, yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa vuokratuissa tiloissa. Ystäväntupa sijaitsee aivan Uudenkaupungin keskustassa, jossa se avasi ovensa maaliskuussa 2004. Paikallisosastolla on siellä oma vastaanotto torstaisin, jolloin paikalla on vertaistukihenkilöiden ohella tukihenkilövälityksestä vastaava Tarja-Liisa Kukkonen. Hän myös opastaa muun muassa erilaisissa syövän hoitoon liittyvissä korvausasioissa. Paikallisosasto järjestää lisäksi viihteellisempää toimintaa. Ystäväntuvalla lauletaan yhdessä kunkin kuukauden viimeisenä torstaina hanurin säestyksellä. Lisäksi ohjelmassa on kerhotoimintaa sekä muun muassa teatterimatkoja ja saaristoristeilyjä. Tilaisuuksista ilmoitetaan Ystäväntuvalla, Uudenkaupungin Sanomien Seuratoiminta-palstalla sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntasanomissa ja www-sivuilla. Yhteistyötä yli kuntarajojen Vaikka paikallisosasto on nimetty Uudenkaupungin mukaan, sen toiminta ei koske pelkästään Uudenkaupungin aluetta. Toimisäännössä paikallisosaston toimialueeksi mainitaan Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnat. Vakka-Suomen kunnista luettelosta puuttuu ainoastaan Vehmaa. Vakka-Suomen alueella meillä on noin 1000 jäsentä. Tähtisen mukaan paikallisosaston nimeksi sopisi paremmin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Vakka-Suomen paikallisosasto, sillä yhteistyötä tehdään jo nyt yli kuntarajojen. Yhtenä esimerkkinä on Laitilassa lokakuun alussa toteutettu Roosa nauha -kampanjaan liittynyt tilaisuus, jota olimme järjestämässä. Paikallisesti merkittävimpänä yhteistyökumppanina Tähtinen pitää Tyksin Vakka-Suomen sairaalan syöpätautien poliklinikkaa, jonka perustamisessa paikallisosastolla oli merkittävä osuus. Erityismaininnan ansaitsee Meri-Karina, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keskuspaikka, jonka koulutus- ja luentotilaisuuksiin sekä sopeutumisvalmennuskursseille järjestetään yhteiskuljetuksia. Ilman aktiivisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita paikallisosasto ei ole mitään. Syöväntorjuntatyössä tarvitaan ihan jokaista, Tähtinen korostaa. Toiminnassa mukana 80-luvulta asti Eira Soisalo on nähnyt 40-vuotiaan paikallisoston monet vaiheet. Hän aloitti Uudenkaupungin Syöpäyhdistyksen hallituksessa 80-luvulla ja jatkoi paikallisosaston hallituksen jäsenenä. Myöhemmin hallitusta alettiin kutsua johtokunnaksi. Soisalo on luottamustehtäviensä ohella toiminut rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilönä nyt jo kolme vuosikymmentä. 1980-luvun alussa tukihenkilöt pitivät Säästöpankin kerhotilassa kokoontuvaa rintakerhoa, jonka vetäjänä oli nyt Johtokunta esittäytyy. Takarivissä Eira Soisalo (vas.), Berry Silvendoin, puheenjohtaja Esko Tähtinen ja Kalevi Koponen. Keskirivissä yhteishenkilö Tarja- Liisa Kukkonen ja sihteeri Marjo Öhrnberg, etualalla varapuheenjohtaja Annikki Torppa. Kalevi Koponen toimii eturauhaspotilaiden vertaistukihenkilönä, Eira Soisalo ja Marjo Öhrnberg rintasyöpäpotilaiden vertaistukena. Kuvasta puuttuvat Marjo-Riitta Piitari ja eturauhaspotilaiden vertaistukihenkilönä toimiva Olavi Alitupa. jo edesmennyt Lea Härkki. Häneltä sain ensimmäiset oppini, rintasyövän 70-luvulla itse sairastanut Soisalo kertoo. Uudenkaupungin sairaalassa leikattiin tuolloin rintasyöpäpotilaita. Sairaalan henkilökunta ilmoitti leikatuista potilaista vertaistukihenkilöille, jotka kävivät katsomassa heitä. Yhteydenpitoa ei jatkossa ollut sen pidempään, 83-vuotias Soisalo muistelee. Rinta- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystäväntuvalla kuukausittain. Tukihenkilövälityksestä saa lisätietoa Tarja-Liisa Kukkoselta, p. 050 321 8173. Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13 17. Ystäväntuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (ma ja la klo 10 13 ja ti-pe klo 10 17). Teksti: Aleksi Rajamäki, Marjo Öhrnberg Kuvat: Jenni Kylänpää / Vakka-Suomen Sanomat Marjo Öhrnberg Uudenkaupungin paikallisosasto juhli 40-vuotista toimintaansa kulttuurikeskus Crusellissa 20.10.2013. Juhlassa esiintyivät muun muassa Elina ja Elias Ukkonen. Syöpäyhdistyksellä kuusi paikallisosastoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan kuusi paikallisosastoa: Forssassa, Loimaalla, Rannikkoseudulla, Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Paikallisosastot järjestävät muun muassa teatterimatkoja, terveyskasvatustilaisuuksia ja muuta toimintaa paikallisten tarpeiden mukaan. Paikallisosastot eivät peri erillistä jäsenmaksua, vaan niiden jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä. Kullekin osastolle on valittu puheenjohtaja, ja usealla paikallisosastolla on myös omat toimitilansa. Lue lisää paikallisosastojen toiminnasta: - Toimintaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, s. 22 - www.lssy.fi > paikallisosastot

N:o 1-2014 - 15 Kevätaurinko on petollisen ihana Erikoislääkäri Ilkka Koskivuon mukaan vaatetus on paras suoja uv-säteilyn haittoja vastaan. Kevään ensimmäiset auringonsäteet hivelevät pian kehoa ja mieltä. Ultraviolettisäteilyn vaaroja ei tule unohtaa, vaikka valokylvystä tekisikin mieli ottaa kaikki irti. Liiallinen uv-säteilylle altistuminen vanhentaa ihon ennen aikojaan ja johtaa pahimmillaan ihosyöpään. Lilli oppi viihtymään varjossa Kaarinalainen Lilli Helminen, 73, Lämpimissä aurinkoläikissä Lilli on ollut ikänsä auringossa viihtyvää viihtyisi parhaiten vieläkin, jollei yllättävä sairastuminen olisi pysäyttä- sorttia. Voi sanoa, että olen ollut lapsesta saakka aurinkohullu. Korp- Poskeeni ilmestyi kummallinen nyt häntä reilut neljä vuotta sitten. poon mökillämmekin olen lukenut patti, jota luulin ensin hyttysenpistoksi. Lääkäri nyppäsi sen pois ter- kirjoja auringon paahteessa päivät pitkät istuen, saaristossa kesät viettävä nainen kertoo. visi, että kyseessä olikin melanooma veyskeskuksessa. Myöhemmin sel- Ultraviolettisäteilyn haitallisuudesta ei Lillin lapsuudessa ja nuo- Ihosyöpä pakotti Lillin jo toistami- ja poski vaati laajempaa leikkausta. ruudessa Nykyaikainen varoiteltu. apteekkimme seen silmätysten vakavan sairauden länsikeskuksessa Päinvastoin. Silloin ajateltiin, palveluksessasi! että lasten on hyvä juosta alasti aurin- rintasyövästä. kanssa. Hän oli selvinnyt aiemmin gossa, koska siitä saa voimia ja Melanooma ei ehtinyt onneksi lähettää kalusteet etäpesäkkeitä elimistöön, energiaa. uudistetut ajanmukaiset tilat ja joten joustava reseptien ja ereseptien suoratoimitus kattava itsehoito-osasto osaava ja neuvova henkilökunta esteetön liikkuminen runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä hallissa että ulkona Nykyaikainen apteekkimme Sisäänkäynti länsikeskuksessa CM- Kauppakäytävältä palveluksessasi! länsikeskuksessa palveluksessasi! Palvelemme: uudistetut ma-pe ajanmukaiset 9-20, la 9-17, tilat su ja ja kalusteet pyhät suljettu joustava reseptien ja ereseptien Sisäänkäynti suoratoimitus (02) CM-Kauppakäytävältä 274 1211 Palvelemme: kattava itsehoito-osasto Fax ma-pe (02) 9-20, la 274 9-17, 1221 su ja pyhät suljettu osaava Puh. (02) ja neuvova 274 1211 henkilökunta Fax (02) 274 1221 esteetön www.lansikeskuksenapteekki.com www.lansikeskuksenapteekki.com liikkuminen runsaasti maksutonta paikoitustilaa sekä hallissa Tervetuloa että helpon ulkona asioinnin apteekkiin! Auringon aiheuttamat terveysriskit tiedostetaan onneksi paremmin kuin takavuosina, toteaa lääketieteen tohtori, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo Tyksistä. Suomalaiset ovat huomattavasti tietoisempia suojautumisen tärkeydestä kuin esimerkiksi omassa lapsuudessani 1960 70- luvuilla, Koskivuo sanoo. Hän kehuu erityisesti pienten lasten vanhempia valveutuneiksi. He huolehtivat hyvin jälkikasvunsa ihon suojaamisesta. Tämän voi todeta vaikka etelänmatkoilla, joilla lapsilla on yllään asianmukainen vaatetus ja päähine. Kaikki eivät aurinkoa kuitenkaan varo. Terveydenhuollon ammattilaisia huolestuttaa erityisesti nuorison auringonpalvonta. Ruskettumista ihannoivat teinit eivät tiedosta riittävästi auringon terveysriskejä eivätkä ota vakavasti vanhempiensa neuvoja. Koskivuo kannustaakin opettamaan lapset suojautumaan auringolta pienestä pitäen. Hyvin huolestuttavana hän pitää sitäkin, etteivät kaikki ihosyövän tai sen esiasteen sairastaneet suojaa ihoaan haitalliselta aurinkoaltistukselta. Ihosyövän sairastaneen tulisi aina muistaa, että hänellä on normaaliväestöön verrattuna noin kymmenkertainen riski saada uusi ihosyöpä elämänsä aikana. Riski on sitä suurempi, mitä herkemmästä ihotyypistä on kyse. Ihon puolustuskyky talven jälkeen heikko Uv-säteily puree voimakkaimmin keskikesällä. Iho pitää kuitenkin suojata haitalliselta säteilyltä jo keväällä, jolloin sen puolustusmekanismit ovat heikoimmillaan pitkän pimeän kauden jäljiltä. Säät ovat oikukkaita, ja kesän ensimmäiset helteet saattavat tulla jo toukokuussa. Ihon suojaaminen on silloin yhtä tärkeää kuin lähdettäessä keskellä talvea etelään, Koskivuo korostaa. Iho puolustautuu haitallisilta säteiltä ruskettumalla. Ruskettuva iho paksuuntuu ja sen pigmentti tummenee, mikä vaikeuttaa haitallisten uv-säteiden tunkeutumista syvempiin ihokerroksiin. Vaikka rusketus suojaa jonkin verran ihoa, suomalaisten ongelma on vaalea iho, joka ruskettuu huonosti ja palaa herkästi. Vaatetus on Koskivuon mukaan paras suoja uv-säteilyn haittoja vastaan. Aurinkovoiteilla on ilmeisesti ihosyöviltä suojaavaa vaikutusta, mutta tehokkaampi tapa on suojaavien vaatteiden käyttö. Aurinkovoiteiden käyttöön voi lisäksi liittyä virheitä voidetta Lääkärikeskus MEDISONAR ei esimerkiksi laiteta riittävän paljon eikä usein. Palaminen lapsena voi kostautua aikuisiässä Uv-säteily on ihosyöpien tärkein riskitekijä. Suuri osa melanoomatapauksista voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho auringolta. Auringon haittavaikutuksille ovat altteimpia ihmiset, joilla on herkästi palava, vaalea ihotyyppi. Riskitekijöitä ovat myös runsasluomisuus sekä ihosyöpien runsas esiintyminen lähisuvussa. Lasten ja nuorten ohutta ihoa aurinko vaurioittaa herkästi. Uskotaan, että nimenomaan ihomelanooman riskiä Suojaudu auringolta: lisää ihon palaminen lapsuudessa ja nuoruudessa. Ihon muisti on pitkä: uv-säteilyn aiheuttama ihosolujen DNA-vaurio voi ilmetä näkyvänä ihosyöpänä vasta paljon myöhemmin aikuisiällä, Koskivuo muistuttaa. Ihomelanooma on yleistynyt länsimaissa viime vuosikymmeninä nopeaa tahtia. Vaikka tauti yleistyy huolestuttavan nopeasti, sen suhteellinen ennuste on parantunut huomattavasti. Ratkaisevan tärkeää on melanooman riittävän varhainen toteaminen ja hoito. Teksti: Vappu Pitkänen Kuvat: Vappu Pitkänen TS kuva-arkisto - Vältä auringossa oleilua etenkin keskikesällä kello 11 15, jolloin uv-säteily on voimakkaimmillaan. - Suojaudu tiiviskankaisilla vaatteilla, hatulla ja aurinkolaseilla. Markkinoilla on myös auringolta suojaavia uv-vaatteita. - Käytä aurinkovoidetta, jossa on riittävä suojakerroin ja joka suojaa sekä UVA että UVB-säteiltä. Lisää voidetta riittävän usein. - Käytä laadukkaita aurinkolaseja. - Opeta lapsesi suojautumaan auringolta pienestä pitäen. - Tarkasta ennen ulkomaille lähtöä uv-säteilyltä suojautumisen tarve ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste. leikkaus jäi taudin ainoaksi hoidoksi. Jälkiseurantakäyntejä on nyt edessä enää yksi. Vaikka uusia tehokkaita lääkehoitoja kehitetään jatkuvasti, laajalle levinneen melanooman hoitoon ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa, Koskivuo huomauttaa. Yksittäisten potilaiden kohdalla on vaikea sanoa, mistä melanooma johtuu. Se kuitenkin tiedetään, että uv-säteilyn aiheuttama ihon palaminen on taudin tärkein riskitekijä. Voi hyvin olla, että auringonotto on minunkin sairastumiseeni vaikuttanut, Lilli pohtii. Melanooma muuttikin hänen ulkoilutottumuksiaan. Ihosyövän sairastaneiden pitää suojautua erityisen huolellisesti uv-säteilyltä. Olen auringon suhteen paljon aiempaa varovaisempi. Kesäisin minulla on vaatteet päällä alhaalta ylös saakka. Saaressakin kuljen aina kasvot suojaava lierihattu päässä. Entinen auringonpalvoja on huomannut ilokseen, että varjossakin viihtyy mainiosti. Lilli Helminen pääsee parvekkeellaan seuraamaan kevään tuloa aitiopaikalta. Mieli palaa jo kesämökille Korppooseen. Varaa aika: www.medisonar.fi tai 02-2334418 Naistentautien- ja synnytysten erikoislääkärit Ultraäänitutkimukset: -raskaus -rinnat -yleislääketiede -naistentaudit -eturauhanen Alina on maineensa veroinen... Jokaiselle löytyy kengät Ihan totta! Tule Alinaan. Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla -10% Sisäänkäynti CM- Kauppakäytävältä Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-17, su ja pyhät suljettu (02) 274 1211 Fax (02) 274 1221 KARTANON KAHVILA www.lansikeskuksenapteekki.com LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Tervetuloa helpon asioinnin apteekkiin! Äitienpäivästä elokuun loppuun. Muina aikoina tilauksesta! LOIMAAN PESULA OY KYSY KULJETUS- PALVELUA! -Vesipesut -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu -Pöytäliinavuokraus -Pyykinpesuaineiden myynti Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 02-762 1144 Oppipojankatu 5 32200 Loimaa www.loimaanpesula.fi Linnankatu 18 A, Turku Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ark. 9-17.30, la 9-14 TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle Juhlat Kokoukset Häät Syntymäpäivät Tiedustelut 02 2323 023

16-2014 - N:o 1 Sairastuminen syö yöunia Unettomuus ja muut unihäiriöt yleistyvät vaikeissa elämäntilanteissa. Kun yö toisensa jälkeen kuluu sängyssä valveilla pyörien ja päiväväsymys verottaa toimintakykyä, voi terveydenhuollon ammattilaisen apu olla tarpeen. Vakava sairaus tuo usein mukanaan ikävän seuralaisen: unettomuuden. Se ei kalva vain sairastunutta itseään, vaan verottaa usein myös omaisestaan huolta kantavien läheisten lepoa. Unettomuus on normaali reagointitapamme silloin, kun elämässä on hankalaa. Jos vakava sairaus uhkaa itseämme tai läheisiämme, kärsimme hyvin todennäköisesti jonkinasteisista unihäiriöistä, toteaa unettomuutta vuosikymmeniä tutkinut kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste. Evoluutio on iskostanut aivoihimme, ettei vaaratilanteissa ole turvallista nukkua. Aivot kokevat sairauden tällaiseksi vaaraksi. Ne eivät erota oikeaa vaaraa tilanteesta, jossa olisi oikeasti edullista kyetä nukkumaan. Kun uniongelmat liittyvät sairastumiseen, on niitä Kajasteen mukaan erityisen tärkeää hoitaa. Moni sairauskin hoituu paremmin, kun unettomuutta hoidetaan eikä se verota voimia taudin lisäksi. Lääkehoito vaatii seurantaa Milloin uniongelmiin tulisi sitten hakea apua? Yksinkertaisesti silloin, kun niistä alkaa olla haittaa. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, kun nukkuu huonosti ja se aiheuttaa päivisin väsymystä. Kajaste huomauttaa, että ihmiset ovat erilaisia myös unettomuuden suhteen; se tuottaa yhdelle kärsimystä nopeammin kuin toiselle. Unettomuus on hyvä hoitaa siksikin, että se saattaa johtaa hoitamattomana masennukseen. Moni uneton vieroksuu ajatusta unilääkkeiden syömisestä, koska pelkää niiden haittavaikutuksia. Perinteiselle lääkehoidolle on olemassa monta muutakin vaihtoehtoa, mutta lääkehoidollakin on Kajasteen mukaan paikkansa. Lääkkeitä on ihan hyvä käyttää lyhytaikaisesti akuutin unettomuuden hoitoon. Lääkehoito vaatii kuitenkin aina hoitavan tahon tuen ja seurannan. Ilman seurantaa lääkkeitä ei pitäisi tarjota eikä myöskään ottaa vastaan. Perinteisten unilääkkeiden lisäksi unettomuutta hoidetaan nykyisin pienillä annoksilla masennus- ja muita psyykenlääkkeitä. Myös melatoniinin eli pimeähormonin käyttö on lisääntynyt erityisesti iäkkäiden unettomuuden hoidossa. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon suositellaan kuitenkin lääkkeettömiä hoitomuotoja, joista parhaita tuloksia saadaan kognitiivisella terapialla. Siinä selvitetään ensin unettomuuden syyt, jotta niihin voidaan puuttua. Terapiassa perehdytään unettomuudesta kärsivän potilaan kokemisen ja käyttäytymisen tapoihin ja pyritään muuttamaan niitä nukkumisen ja hyvinvoinnin kannalta edullisemmiksi. Unta pitää huoltaa päivälläkin Unen päästä voi saada kiinni monin kotikonsteinkin. Kajaste kehottaa tutustumaan erilaisiin unettomuusoppaisiin. Niissä korostetaan sitä, että terveelliset elintavat ovat tärkeitä unellekin. Liikunnasta ja hyvästä ravitsemuksesta olisi tärkeää jaksaa pitää kiinni vaikeissakin elämäntilanteissa. Alkoholi, kahvi ja tupakka rikkovat ja häiritsevät yleensä unta. Ja niin ihanaa kuin loikoilu voi ollakin, Kajaste suosittelee vähentämään sitä. Unettomuudesta kärsivän tulisi lisätä kontrastia valveilla olon ja levon välillä. Valveilla ollessa pitäisi toimia niin hyvin kuin kykenee. Tärkeää on myös pitää kiinni unirytmin säännöllisyydestä. Päivällä ilmenneet ongelmat tulisi pyrkiä käsittelemään päiväsaikaan, etteivät ne vaivaa mieltä sängyssä. Lisäksi pitäisi muistaa, että elämässä on paljon muutakin kuin uni. Uni ei saa saada kohtuutonta sijaa ajatuksissamme. Nukumme parhaiten silloin, kun meillä on tilaisuus nukkua, emmekä kiinnitä siihen kauheasti huomiota. Painajaisia voi torjua itse Huoli ja pelot tuppaavat valitettavasti olemaan painajaisille kutsukortti sänkyyn. Mitä suurempi henkinen kuormitus on, sitä yleisempiä painajaisetkin yleensä ovat. Takaa-ajetuksi joutuminen ja oma tai läheisen kuolema ovat tyypillisiä piinaavimpien painajaistemme aiheita. Naiset näkevät pahoja unia jonkin verran enemmän kuin miehet. Turkulaisen tajunnantutkimuksen edelläkävijän, professori Antti Revonsuon kehittämän uhkasimulaatioteorian mukaan harjoittelemme painajaisissa valve-elämän hengenvaarallisia tilanteita varten. Joidenkin teorioiden mukaan unilla ei ole mitään tarkoitusta ne vain heijastelevat sattumanvaraisesti aivojen yöllistä toimintaa. Kajasteen mukaan painajaiset ovat aina jotenkin vertauskuvallisia. Unen päästä voi saada helpommin kiinni 1. Varaamalla huolten käsittelyyn aikaa hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. 2. Lopettamalla tupakoinnin. 3. Välttämällä alkoholin ja kahvin juomista muutamia tunteja ennen nukkumaan menoa. 4. Harrastamalla liikuntaa alkuillasta ja välttämällä sitä loppuillasta. 5. Pitämällä makuuhuoneen hiljaisena, hämäränä ja lämpötilaltaan sopivana. Suotuisin lämpötila nukkumiselle on 17 21 astetta. 6. Rentoutumalla ennen nukkumaan menoa vaikkapa kuumassa suihkussa, lukemalla tai kuuntelemalla musiikkia. 7. Välttämällä päiväunia. 8. Välttämällä unettomuuden jatkuvaa pohtimista ja murehtimista. Kannattaa miettiä, miksi näkee tiettyä unta, mitä se haluaa minulle valvemaailmasta kertoa ja voiko tälle asialle tehdä jotakin. Unet voi myös kirjata ylös. Jos näkee toistuvasti pelottavaa painajaista esimerkiksi hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta, kannattaa keksiä valveilla unelle erilainen loppu ja toistaa se mielessään ennen nukkumaan menoa. Myös painajaisista puhuminen auttaa usein vähentämään niitä. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen Elämäsi vakuutus on uudenlainen henkilövakuuttamisen kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, miten juuri sinä haluat saada hoitoa, toipua, kuntoilla, turvata talouttasi ja matkustaa. Testaa, millainen sinun elämäsi vakuutus olisi: op.fi/kuntotesti

N:o 1-2014 - 17 Psykologi tukee potilaan elämänhallintaa Psykologi antaa potilaalle eväitä elää mahdollisimman täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Hän kannustaa potilasta ja läheisiä sopeutumaan sairauden aiheuttamiin muutoksiin. Tärkein tuki syöpään sairastuneelle on kuitenkin usein potilaan oma puoliso tai muu läheinen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toteuttaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa, josta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kurssien suunnitteluun ja sisältöön osallistuu monesti psykologi. Kurssit tarjoavat osallistujille psykososiaalinen tukea kuntoutuksen ohella. Syöpäsairaus ei ole yhden ihmisen sairaus, vaan siinä on osallisena joukko muitakin ihmisiä. Monissa muissa sairausryhmissä kuntoutus on melko potilas- ja yksilökeskeistä, kertoo psykologi Hannu Tonteri. Psykososiaalinen tuki osa hoito- ja kuntoutusprosessia Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään sairastuneen psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä sairauden eri vaiheissa. Vakavimmat kysymykset olisi hyvä saada käsiteltyä aivan alkumetreillä. Potilaat pohtivat ensimmäisenä kuolemaan liittyviä asioita, joihin harvat osaavat antaa vastauksia. Hoitovaiheessa tuen tarve liittyy tulevaisuuteen ja jaksamiseen, seurantavaiheessa puolestaan arkeen palaamiseen. Tonterin mukaan henkinen toipuminen jatkuu fyysisen toipumisen päätyttyä. Potilas puntaroi sairauden vaikutusta elämäänsä usein vasta jälkikäteen. Käänne tapahtuu nopeasti, ja hoidot alkavat oikeastaan saman tien. Tilanteeseen ei juurikaan pysty varautumaan. Sopeutumisvalmennuskursseilla on aikaa jäsentää sairauden merkitystä omaan elämäänsä. Henkinen toipuminen on näkymätöntä toipumista, ja siksi potilaan tarpeita on vaikea havaita. Potilaan täytyy itse tuoda ne esiin. Tuen puute voi näkyä akuuttina stressinä tai pitkäaikaisena elämänhallinnan tunteen heikentymisenä. Psykologi Hannu Tonterin mukaan psykososiaalisen tuen tarve liittyy ennen kaikkea sairauden merkitykseen. Tonteri luennoi Meri-Karinassa pidetyssä syöpäkuntoutuksen seminaarissa 6. helmikuuta. Eniten tukea lähipiiriltä Tutkimusten mukaan sairastuneet kokevat saavansa eniten tukea puolisolta ja omaisilta. Tosin lähipiirinkin voimat voivat ennen pitkään ehtyä. Erityisesti saattohoitovaiheessa olevien potilaiden omaiset kaipaavat juttuseuraa, Tonteri pohtii. Tukea saa myös käytettävissä olevilta asiantuntijoilta. Ideaalitilanne on, että lääkäri pysyy samana, mikä rakentaa luottamusta. Toki jokainen pystyy itsekin miettimään hyvässä ympäristössä omaa elämäänsä ja suunnitelmiaan, mutta siinä voi hyödyntää esimerkiksi ammattiapua ja vertaistukea. Vertaistuesta usein hyötyvät molemmat osapuolet, sekä potilas että tukihenkilö. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat muun muassa sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Kaikki eivät kaipaa kuntoutumisen tukea lainkaan tai eivät ainakaan hakeudu tuen piiriin. Mistä saisi tietää, kuka tukea oikeasti tarvitsee ja miten heidät tavoittaa? Pitäisikö olla jokin parempi seula esimerkiksi jossakin hoitojärjestelmässä? Tonteri kysyy. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Ari Peuho / Studio Brahe "Kunnon verkossa TV kulkee aina mukana." "Kunnon verkossa TV kulkee aina mukana." 6 ensimmäistä 6 kuukautta ensimmäistä kuukautta kaupan päälle. Norm. 4,95 /kk kaupan päälle. DNA:n Norm. 4,95 /kk liittymäasiakkaille DNA:n liittymäasiakkaille DNA Rajaton 3G 19,80 /kk/12 kk ajan (norm. 29,50 /kk), ei määräaikaisuutta. Avausmaksu 0 (norm. 3,90 ). Liittymän kuukausimaksu DNA Rajaton sisältää 3G kotimaan 19,80 /kk/12 normaalihintaiset kk ajan (norm. 29,50 puhelut, /kk), teksti- ei määräaikaisuutta. ja multimediaviestit Avausmaksu sekä tiedonsiirron. 0 (norm. 3,90 Videopuhelut ). Liittymän kuukausimaksu Etu sisältää poistuu kotimaan liittymävaihdon normaalihintaiset yhteydessä puhelut, eikä teksti- koske ja vaihtoa multimediaviestit DNA Pro, DNA sekä Rajaton tiedonsiirron. tai DNA Videopuhelut Äly -liittymistä. kotimaassa Enimmäisnopeus 0,20 kotimaassa 0,20 /min. 21 /min. Mbit/s Etu on poistuu saavutettavissa liittymävaihdon rajoitetusti yhteydessä 3G-verkossa eikä koske (norm. vaihtoa vaihteluväli DNA Pro, DNA 0,4 Rajaton 15 Mbit/s). tai DNA Käyttö Äly -liittymistä. ulkomailla Enimmäisnopeus erillisen hinnaston mukaisesti. 21 Mbit/s Asiakkaat on saavutettavissa saavat ajankohtaista rajoitetusti 3G-verkossa tietoa DNA:n (norm. ja sen vaihteluväli yhteistyökumppaneiden 0,4 15 Mbit/s). tuotteista, Käyttö ulkomailla asiakaseduista erillisen hinnaston ja tarjouksista mukaisesti. Asiakkaat Tarjous saavat ajankohtaista voimassa 27.2.2014 tietoa DNA:n asti. ja Lisätiedot sen yhteistyökumppaneiden www.dna.fi tuotteista, asiakaseduista ja tarjouksista (SMS/ (SMS/ MMS/sähköposti). MMS/sähköposti). Tarjous voimassa 27.2.2014 asti. Lisätiedot www.dna.fi

18-2014 - N:o 1 Syöpäneuvonta-asema antaa maksutonta opastusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvontapalvelut ovat kaikkien käytössä Turussa, Loimaalla ja Salossa. Opastusta ja tukea on saatavilla myös Forssassa ja Uudessakaupungissa. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai varata ajan vastaanotolle. Yhdistyksen antama syöpä- ja terveyskasvatusneuvonta täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Tarjolla on monipuolista ja luotettavaa tietoa syöpäsairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, varhaisesta toteamisesta ja oireiden tunnistamisesta. Lisäksi yhdistys välittää apuvälineitä ja tukihenkilöitä sekä antaa keskusteluapua ja henkistä tukea. Syöpäneuvonta-asemaa hoitaa koulutettu ja asiaan perehtynyt sairaanhoitaja. Proteesin käyttö ehkäisee ryhtiongelmia Turun Meri-Karinan neuvontaasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Eija Säteri avustaa apuvälineiden, kuten rintaproteesien ja peruukkien, hankinnassa päivittäin. Rintaproteesin valintaan vaikuttavat leikkaustekniikka sekä jäljellä olevan rinnan paino ja muoto. Myös asiakkaan ikä ja harrastukset otetaan huomioon rintaproteesia valittaessa. Rintaleikkaus on voinut olla joko koko rinnan poisto tai säästävä leikkaus. Rinnan säästävä leikkaus voi muuttaa rinnan kokoa ja muotoa vuosienkin jälkeen. Säterin mukaan rintaproteesin tehtävänä on korvata poistetun rinnan puuttuva kudos ja tasapainottaa vartaloa. Proteesia on syytä käyttää päivittäin. Näin ehkäistään ryhtiongelmia ja niska-hartiaseudun kipua, Säteri huomauttaa. Sairaanhoitaja Eija Säteri antaa yleistä syöpäneuvontaa ja terveyskasvatusta syöpäpotilaille, heidän läheisilleen sekä muille syövästä huolestuneille. Rintaleikkauksen jälkeen asiakas saa sairaalasta palvelusetelin tai maksusitoumus ensimmäistä proteesia varten. Rintaproteesi uusitaan tarpeen mukaan, ja asiakas pyytää palvelusetelin tai maksusitoumuksen rintaproteesille. Turkulaiset pyytävät sen kuntoutustoimistosta (p. 02 2662 280), muut kuntalaiset oman kunnan terveyskeskuksesta. Palveluseteli ei kata kaikissa tapauksissa apuvälineen koko hintaa, vaan asiakas maksaa itse hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Sama pätee peruukkien välityksessä. Huolena luomet Meri-Karinan neuvonta-aseman asiakkaista suuri osa tulee luomihuolien vuoksi. Sairaanhoitaja tarkastaa ihomuutoksia ja antaa UV-altistukseen liittyvää terveyskasvatusta. Maksuttomaan luomitarkastukseen varataan aikaa noin 20 minuuttia. Luomihuolipoliklinikka toimii Meri-Karinan lisäksi Loimaan ja Salo-Karinan palveluasemalla. Säteri on huolissaan etenkin nuorista auringonpalvojista. Jo varhaisella iällä on hyvä tietää ihon suojauksesta. Vaatetus on tärkeintä, sekä kunnon Syöpäpotilaille tukea ja neuvontaa Syöpäjärjestöjen tämän vuoden valtakunnallisena teemana on tuki ja neuvonta. Vuoden aikana kehitetään neuvontaa muun muassa vahvistamalla terveyden edistämisen ja elintapavalintojen käsittelyä. Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu on lisännyt aukioloaikojaan kuudella tunnilla viikossa vuoden 2014 alussa. Puhelinneuvontaa saa numerosta 0800 19414 maanantaisin klo 10 18 sekä tiistaista perjantaihin klo 10 15. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Neuvontahoitaja.fi-verkkopalvelu antaa mahdollisuuden keskustella syöpään liittyvistä kysymyksistä Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajien kanssa. Palvelusta on mahdollisuus varata oma keskusteluaika hoitajalle tai paikka ryhmäkeskusteluun, johon voi osallistua nimettömänä. Potilaille on myös tarjolla sähköpostineuvontaa. Hoitajalle voi lähettää kysymyksen tai soittopyynnön osoitteeseen neuvonta@cancer.fi. Lisäksi Syöpäjärjestöjen etuusneuvontapuhelin, joka avattiin viime vuonna aurinkosuojavoiteet, jossa on tarpeeksi suuret suojakertoimet sekä UV-A- että UV-B-suoja. Aurinkovoide ei itsessään estä ihovaurioiden syntymistä. Meri-Karinan syöpäneuvonta-asemalla saa lisäksi periytyvyysneuvontaa. Sairaanhoitaja tekee sukupuun syövän periytyvyydestä asiakkaan antamien sukutietojen perusteella. Yhteyttä voi myös ottaa, jos mieltä askarruttavat esimerkiksi ennaltaehkäisyyn ja varhaistoteamiseen liittyvät kysymykset. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Arja Mäkilä kokeiluprojektina, on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi. Etuusneuvontapuhelin on palvelu, josta saa maksutonta neuvontaa potilaan oikeuksiin ja taloudelliseen asemaan vaikuttavista tekijöistä sairauden kohdatessa. Neuvontapuhelin palvelee keskiviikkoisin klo 15 17 numerossa 0800 411 303. Lue lisää valtakunnallisista neuvontapalveluista: - www.cancer.fi/neuvonta - www.neuvontahoitaja.fi Mitä, missä, milloin? Syöpäneuvonta-asema Karina Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Ajanvaraus ja puhelinneuvonta: ma pe 9 10 ja 13 14 p. (02) 2657 927 - oireita koskevaa neuvontaa, terveystietoa ja opastusta: yleinen syöpäneuvonta, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus, luomihuolipoliklinikka - rintaproteesit, rintaliivit, peruukit, uimapuvut - psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluapua syöpäpotilaille ja läheisille Loimaan syöpäneuvonta-asema Loimaan aluesairaalan tiloissa Seppälänkatu 15 17, 32200 Loimaa Soittoaika: ma klo 13 14, to ja pe klo 9 10 p. (02) 3143 297 Syöpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto ilman ajanvarausta pienille asioille: pe klo 10 12 - rintaproteesit, rintaliivit, rintojen omatarkkailun opastus - vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta, keskustelupiirit - luomitarkastus - kipupumppujen lainaus, käytön ohjaus ja opastus - pienet toimenpiteet; haavojen hoito, RR-mittaus jne. - sopeutumis- ja kuntoutuskurssien hakulomakkeet, jäsenasiat, esitteet Salo-Karinan palveluasema Kerhohuoneisto Helsingintie 52, 24100 Salo p. (02) 7281 670 (varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun) Avoinna: pe klo 10 12 - keskusteluapua - vertaistukea - tukihenkilöiden välitys Neuvontahoitajan vastaanotto kerran kuussa. Ajanvaraus: ma pe klo 9 10 ja klo 13 14 p. (02) 265 7927 - rintaproteesien välitys ja luomihuolipoliklinikka Forssan Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Syöpäsairaanhoitaja tavattavissa ajanvarauksella p. 050 5777 339 Vertaistukihenkilöiden välitys p. 050 5777 338, ma pe klo 10 16 Uudenkaupungin syöpäneuvonta-asema Ystäväntupa Alinenkatu 26, 23500 Uusikaupunki p. (02) 8443 600 Avoinna: ma klo 10 13, ti pe klo 10 17, la klo 10 13 - keskusteluryhmätoimintaa - tukihenkilövälitystä - terveyskasvatustilaisuuksia Apua rintasyöpäleikkauksen aiheuttamaan turvotukseen toistaiseksi kuitenkin vain erityistapauksissa Rintasyövän vuoksi rintansa menettäneiden naisten rinnankorjausleikkaukseen yhdistetty imusolmukesiirto auttaa osaa naisista turvotuksen ja kivun hoidossa. Tyksissä edelleen kehitelty rinnankorjaustekniikka on toistaiseksi kuitenkin vasta kokeellinen hoitomuoto, eikä sitä voida tarjota kaikille käden turvotuksesta kärsiville. Naiset, joilta on rinta poistettu syövän vuoksi, ovat suuri potilasryhmä Tyksin plastiikkakirurgian osastolla. Heille voidaan rakentaa plastiikkakirurgisilla tekniikoilla uusi rinta omista kudoksista, kuten alavatsan ihosta ja rasvakudoksesta. Osalla näistä potilaista esiintyy käden voimakasta turvotusta eli lymfedeemaa, joka johtuu rintasyövän hoitoon kuuluvasta kainaloimusolmukkeiden poistosta ja sädehoidosta. Lymfedeeman oireita ovat raajan lisääntyvä turvotus, pitkäaikainen kipu sekä toistuvat pehmytkudostulehdukset. Pahimmillaan potilaalle saattaa kehittyä vaikea niin kutsuttu elefanttitauti. Valitettavasti näille potilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa, ainoastaan lymfa- ja fysioterapiaa sekä elinikäinen tukihihahoito. Vieläkään potilaille ei ole tarjolla täysin parantavaa hoitoa, mutta imusolmukesiirto saattaa tuoda toivottua apua osalle potilaista, toteaa aiheesta väitellyt turkulainen plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tiina Viitanen. Imusolmukesiirto on leikkauksena melko uusi keksintö, jonka käyttöä on tutkittu muun muassa Ranskassa. Tyksissä uutta leikkaustekniikkaa ovat kehitelleet muun muassa plastiikkakirurgit Anne Saaristo, Erkki Suominen ja Tiina Viitanen. Tukihiha tarpeettomaksi Viitasen tutkimuksessa selvisi, että rinnan korjausleikkauksen yhteydessä tehty imusolmukesiirto kohensi imunestekierron nopeutta 37 prosentilla potilaista. Merkittävin tulos oli se, että puolet potilaista pystyi vähentämään tai lopettamaan rintasyöpähoitojen aiheuttamaan käden turvotukseen liittyvän tukihihan käyttämisen. Imusolmukkeet siirrettiin potilaiden nivustaipeen yläpuolelta Eniten imusolmukesiirrosta hyötyivät potilaat, joilla oireina oli myös toistuvia tulehduksia sekä jatkuvaa särkyä. Imusolmukkeiden poistaminen nivusalueelta ei ole aiheuttanut merkittäviä haittoja potilaille. Mahdolliset ongelmat saattavat kuitenkin kehittyä viiveellä, joten potilaita seurataan useita vuosia, Viitanen kertoo. Siirron tehoa tutkittiin kuvaamalla potilaiden imunestekierron nopeutta ennen leikkausta sekä useana vuonna leikkauksen jälkeen. Kainalon kudosnestenäytteistä selvisi, että imusolmukkeet erittävät siirron jälkeen imuteiden uudiskasvulle välttämätöntä VEGF-C kasvutekijää. Lisäksi potilaiden kudosnestenäytteistä löytyi kasvutekijöitä, jotka hillitsevät arven kasvua sekä tulehdusreaktiota. Nämä löydökset ovat merkittäviä, koska imusolmukesiirtoleikkaus on varsin uusi, eikä sen biologisia vaikutuksia täysin tunneta. Imusolmukesiirto on kuitenkin edelleen lymfedeemassa kokeellinen hoitomuoto, ja jatkossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia leikkauksen vaikutusten selvittämiseksi. Oikein pahaksi tilanteensa tuntevat potilaat voivat hakeutua hoitoihin pyytämällä omalta lääkäriltään lähetteen plastiikkakirurgialle Tyksiin. Poliklinikalla arvioidaan potilaan sen hetkinen tilanne ja harkitaan, hyötyisikö potilas imusolmukesiirtoleikkauksesta. Tyksissä on leikattu potilaita myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen ulkopuolelta, sillä näitä leikkauksia ei tehdä kaikissa yliopistosairaaloissa. Teksti: Tuula Vainikainen

Jäsenalennusliikkeet vuonna 2014 N:o 1-2014 - 19 Alla mainitut liikkeet myöntävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennusta. Saadakseen alennuksen jäsenen on esitettävä voimassa oleva jäsenkorttinsa. Jäsenalennus koskee normaalihintaisia tuotteita ja palveluita, ei tarjouksia. TURKU ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY, Kristiinankatu 3, Turku. Testamentit ja perunkirjoitukset sopimuksen mukaisesti. ASIANAJOTOIMISTO HANNU VEHANEN, Käsityöläiskatu 1, testamentit ja perunkirjoitukset 10 % HAUTAUSTOIMISTO A. PERTTALA KY, Aninkaistenkatu 6, Kaskenkatu 15, Kirkkoväärtinkuja 1 Raisio, 10 % arkuista ja uurnista. HAUTAUSTOIMISTO PERTTALA, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3, alennus sopimuksen mukaan HAUTAUSPALVELU PIETET, Eerikinkatu 25 ja Kiinamyllynkatu 5, Turku sekä Henrikinkatu 2, Naantali, 10 % arkuista ja uurnista HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN, Linnankatu 9, arkut ja uurnat 10 % HIRVENSALON APTEEKKI, Pitkäpellonkatu 2, 10 % vapaakauppatuotteista (edellyttää apteekin kanta-asiakkaaksi liittymistä) HUMALISTON APTEEKKI, Humalistonkatu 11, itsehoitotuotteet sopimuksen mukaan. JOHANNA KAIHDIN, Eerikinkatu 38, säle- ja rullakaihtimista ilman asennustyötä 15 % KAIHDINLIIKE SANDBERG OY, Nuppulantie 33, vakio rulla- ja säleverhoista 10 20 % KANSALLINEN KIRJAKAUPPA, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7, Länsikeskus, 10% paperitarvikkeista (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KASKEN APTEEKKI, Kaskenkatu 10, alennus sopimuksen mukaan. KELLOLIIKE TEPPO LAMPI KY, Sibeliuksenkatu 7, alennukset sopimuksen mukaan KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM, Prisma, Itäharju, 15 % (ei koske kaikkia tuoteryhmiä) KINNUNEN OY, Yliopistonkatu 31, alennus 10 % KULTA- JA KELLOLIIKE ILMARI VIITANEN, Humalistonkatu 8, alennus sopimuksen mukaan KUVA-PAIJULA OY, Hämeenkatu 1, passikuvat väri tai mustavalkoinen 4 kpl 12 (norm. 15 ) LAUKKU MARJANEN, Maariankatu 3, 10 % LINNAN APTEEKKI, Kauppiaskatu 10, Smartlax tuotteet 10%. MELERS PESULAPALVELUT, Kaskenkatu 12, 10 % (ei nahkatuotteet eikä laakapesumatot) MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, Seiskarinkatu 35 (Hirvensalo) yöpyminen 2 hengen huoneessa, jäsen 55 /hlö/vrk, ei jäsen 70 /hlö/vrk, 1 hengen huoneessa jäsen 70 /hlö/vrk, ei jäsen 85 /hlö/vrk. Sisältää täysihoidot. MUOTITALO RA-KE, Yliopistonkatu 13, kaikista tuotteista 5 % OPTIKKO HAKULA, Yliopistonkatu 25, 20 % normaalihintaisista tuotteista OPTIKKO UKKONEN, Hämeenkatu 1, 20 % PYHÄN HENRIKIN APTEEKKI, Prisma, Itäharju, Kalevantie 41, 5 % + S-bonus (vapaakaupan tuotteet) RAKENNUSLIIKE KARI HÄMÄLÄINEN OY, Ahopellontie 4, Rusko, p. 040 052 1664, kari@ rlkh.fi, alennukset sopimuksen mukaan RAKENTAJAN SAROKAS, Polttolaitoksenkatu 17, normaalihintaisten tuotteiden alennukset sopimuksen mukaan RAUNISTULAN APTEEKKI, Satakunnantie 19, www.raunistulanapteekki.fi RUUSU-AULA,n Martinkatu 1, 10% leikkokukat SIISTIPISTE OY, Orikedonkatu 23, siivoustarvikkeet 15 % SOITINLIIKE VERTIKAALI, Eerikinkatu 2, alennukset 10 20 % SPECSAVERS, Yliopistonkatu 25 ja Länsikeskus, alennus sopimuksen mukaan TURUN LUKKO, Rykmentintie 2, 15 % rakennusheloista TURUN TAPETTI JA MATTO, Brahenkatu 6 ja Orikedonkatu 2, normaalihintaiset tapetit ja matot 15 % VALOKUVAUSLIIKE JOKAKUVA, Verkatehtaankatu 8, alennus sopimuksen mukaan. VASARAMÄEN APTEEKKI, Kivikartiontie 1, 10 % (itsehoitotuotteet) HANKO MARINE LINES, Hanko, alennus sopimuksen mukaan KUSTAVI KUSTAVIN SAVIPAJA, 10 % keramiikasta LAITILA LAITILAN I APTEEKKI, Keskuskatu 11, 10 % vapaakauppatuotteista LIETO SILMÄASEMA LIEDON OPTIIKKA, Kauppapiha, Hyvättyläntie 4, normaalihintaset silmälasit 20 %, muut tuotteet 10% LOIMAA KAMPAAMO PIRJO NISKANEN, Turuntie 13, 10 % KELLO- JA KULTALIIKE J. MÄKELÄ OY, Turuntie 12, 10 % SILMÄASEMA SILMÄOPTIIKKA RIIPINEN, Vesikoskenkatu 3,normaalihintaiset tuotteet 20 %, aurinkolasit 15 % SÄHKÖLIIKE HANNU RAJALA OY, Turuntie 73, alennus 10 20 % MYNÄMÄKI MYNÄ-KUKKA, Kirkkokatu 1, 10 % alennusta. MYNÄMÄEN KIRJA- JA PAPERIKAUPPA OY, Keskuskatu 20, Y-kulma, paperituotteista 10 % MYNÄMÄEN SILMÄASEMA, Mynäcenter, normaalihintaiset tuotteet 20 %,aurinkolasit -20 % RAISIO RAISION KUKKAPALVELU, Torikuja 4, 10 % RAISION LUKKO, Varppeenaukio 9, alennus sopimuksen mukaan SILMÄASEMA MYLLY, Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 13,normaalihintaiset tuotteet 20 %, aurinkolasit 15 % SALO KUKKAKIMPPU, Helsingintie 5, 10 % UUSIKAUPUNKI JÄRVEN KELLO JA KULTA KY, Alinenkatu 30, 15 % KENKÄKAUPPA ALINA, Alinenkatu 36, 10 % KAUNIS GERBERA OY, Linja-autoasema, 10 % alennusta vähintään 10 ostoksesta (ei adresseista, ei tarjous-/tilaustuotteista) MERENNEITO, alusasujen erikoisliike, Alinenkatu 36, 10 % PUTIIKKI SIK-SAK, Torinkulma, Linja-autoasema, 10 %

20780 Kaarina puh. 02-243 2779 Oy i) 20-2014 N:o 1 Turun- Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh. 236 0329 OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Uudenmaantie 78, Turku RTTU MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 T I L I TMynämäki OIMISTO puh. 02-430 6088 50 ema nki Kulta Ky 30 ki 57 OIMISTO HANEN 100 Turku 0 820 964 0 w.vehanen.fi VVS-installationer och försäljning LVI-asennuksia ja tarvikemyynti AK UULA Kello- ja Kultaliike Kauppiaskatu 13 F (valopiha) J. MÄKELÄ OY Turuntie 12 20100 Turku 32200 Loimaa Puh. 214 1444 Fax 214 1456 puh. 02-762 2569 ari.kuula@kuula-toimistot.inet.fi JOHANNA KAIHDIN Eerikinkatu 38 20100 Turku Ostan kuolinpesät astiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, puh. 02-253 5888 matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEISMAKSU. Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13 Osto- ja Myyntiliike Sauli Niemelä, Eerikinkatu 25 P. 040 726 3539 HDIN 00 Turku 888 LAITILAN YKKÖS APTEEKKI 7, la 10-13 KUKKA 1 u 282 9-14 su 12-15 w.alina.fi PROTEESIASIAKAS Keskuskatu 11, 23800 LAITILA (02) 856 518 www.laitila1.fi Prisma, Itäharju puh. 02-2370 781 www.kelloliikelindholm.fi Parasta palvelua jo vuodesta 1954 Projektinjohto, rakennuttaminen, valvonta, kustannus- ja rakennussuunnittelu sekä kuntoarviot yli 30 v. kokemuksella Obs.. shushåll avdrag RÖR AB PUTKI OY Niemeläntie 3 D 20780 Kaarina Puh. 040 512 9612 etunimi.sukunimi@suikkari.fi HAUTAUSTOIMISTO www.suikkari.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.luontaistuotejasmin.com Tullikatu 10, 21100 Naantali puh. 02 436 7197 050 522 4704 Bengt Karlsén 040 5657 229 Herbert Karlsson 040 5150 775 Fax (02) 458 6863 bh-ror@pp.inet.fi Örnvägen 4 Kotkatie - Pargas 21600 Parainen AUTOKORJAAMO Kemiön Mylly Oy Kimito Kvarn Ab Myllytie 7 25700 Kemiö - Kimito 050 533 5979 Lieto www.konepukki.fi Puh. 0400 535 242 Konepaja Laaksonen Oy www.saunarantti.fi www.salorannanmarjatila.fi Pompen Saunarantti SALORANTA Uudenkaupungintie 594, Taivassalo Puh. (02) 879 147 Pirjo 040 587 9147 Antti 0400 831 266 Matti 040 706 0345 Kalastavankissankuja 21600 Parainen GSM 040 736 5751 Yrityksille ja perhejuhliin AUTOHUOLTO SUVANTO T.Janger Oy www.autohuoltosuvanto.fi Orvontie 42 20960 Turku puh. 0400 781 860 Puh. 2366 426 040 5113 781 A Suikkari Oy www.painola.com Huom. skotitalou vähennys NNANKATU 9 TURKU 23 23 23 5 TÄ HAUTAUSPALVELUA YLI 100 v. Hyvien muotokuvien merkeissä 02 236 3700 www-studiobrahe.fi Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka Varissuon Apteekki www.varissuonapteekki.fi Varissuon liikekeskus, Littoistentie 81 20610 Turku 02 244 4245 ma-pe 9-18 la 9-14 Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU elumme päivystää ympäri vuorokauden 57 020 745 9500 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNVÄLITYS Kehityksentie 5, 21800 Kyrö Käsityöläiskatu 1, 20100 Turku www.kiinteistoporssi.fi HUMALISTON APTEEKKI l TERVEYSTALO PULSSIN TALOSSA Humalistonkatu 11 l (02) 233 6677 l ma-pe 8-20, la 9-17, su 10-18 www.humalistonapteekki.fi Lisätiedot: 050 533 1277 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku