Etelämanner ja jäätiköt Onni Järvinen
Sisältö Jäätiköt tutuiksi Etelämanner numeroina Etelämantereen nykytilanne Suomen Etelämanner-tutkimus
Johdanto Jäätikkö on lumesta ja jäästä rakentunut kvasipysyvä muodostuma Jäätikkö valuu kuten viskoosi neste, jolla on korkea viskositeetti Jäätiköt toimivat ikkunana menneisyyteen Lumen vuosikerrostumat näkyvät selvästi
Johdanto
Johdanto Luokitus: Mannerjäätiköt: Antarktika ja Grönlanti kattavat 99% jäätiköiden jäästä, paksuimmillaan yli 4 km. Ikä 0,1 1 milj. vuotta. Vuoristo- ja laaksojäätiköt: kaikilla leveysasteilla riittävän korkealla vuoristoissa, suurimmat Koillismaa ja Vatnajökull, pieniä suhteessa mannerjäätiköihin
Johdanto Alaluokat: Lauhat jäätiköt: lämpötila pinnasta pohjaan sulamispisteessä läpi vuoden Kylmät jäätiköt: lämpötila pinnasta pohjaan on sulamispisteen alapuolella läpi vuoden (lukuun ottamatta lumen pintakerrosta jäätikön päällä) Kuolleet jäätiköt: eivät virtaa/valu käytännössä yhtään Virtaavat jäätiköt: jäätikön virtaus poikkeuksellisen nopeaa
Jäätikön synty Tulo: lumisade Menot: sulaminen haihdunta jäävuoret Tulon täytyy olla suurempi kuin menot yhteensä, jotta jäätikkö voi syntyä.
Jäätikön synty Lumi puristuu vähitellen jääksi paineen takia Alivuotinen lumi [seasonal snow] tiheys max 400-500 kg/m³ Ylivuotinen lumi [firn] tiheys max 830 kg/m³ Jää [ice] tiheys 830-920 kg/m³ Jäässä ilmakanavat ovat sulkeutuneet ilmakupliksi
Jäätikön rakenne Akkumulaatiovyöhyke: kertymä suurempaa kuin häviö vuoden aikana Ablaatiovyöhyke: häviö suurempaa kuin kertymä vuoden aikana Jäätikön virtaus akkumulaatioalueelta ablaatioalueelle: tasapainotilanteessa jäätikön profiili säilyy
Akkumulaatiovyöhyke
Ablaatiovyöhyke
Jäätikön päälle kerääntyy kiveä ja hiekkaa sulavesien mukana sekä itse jäätiköiden virtausten seurauksena
Jäätikön pohja
Vatnajökull Euroopan suurin vuoristojäätikkö tilavuudeltaan Pinta-ala: 8200 km² Paksuus keskimäärin: 400 m Peittää Islannin pintaalasta 8 %
Grönlanti Pinta-ala: 2,1 milj. km² ~84 % pinta-alasta jäätikön peittämää Jäätikön keskipaksuus ~2,3 km Jäätikön paksuin kohta ~3,2 km
Etelämanner Kuivin, korkein, tuulisin ja kylmin manner keskikorkeus: 2,3 km Pinta-ala: ~14 milj.km² (Eurooppa ~10 milj.km²) 98% pinta-alasta lumen/jään peitossa ympäri vuoden Jäätikön keskimääräinen paksuus: ~2 km Paksuin kohta Wilkesinmaalla: 4,8 km Kuva: Finnarp
Etelämanner Itä-Antarktikan maapohja merenpinna yllä, Länsi- Antarktikassa alla (jopa 2 500 m) Etelämanner sopimus säätelee toimintaa Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1984 ja sai 1989 konsultatiivisen osapuolen aseman Kuva: Finnarp
Nykytilanne Jäävuorten poikiminen 85 % massahäviöstä Merijään laajuus hienoisessa kasvussa
Suomen Etelämanner-tutkimus Tutkimusalue FINNARP logistiika Suomen tutkimusasema Aboa Lumen ja jään tutkimus Etelämantereella (Helsingin Yliopisto)
Tutkimusalue
Finnarp logistiikka (www.antarctica.fi) Vastuussa Suomen tutkimusasema Aboan ylläpidosta Palvella Suomen Etelämanner-tutkimusta Yhteystyössä ALCI:n (Antarctic Logistic Centre International) kanssa järjestävät tavaroiden ja tutkijoiden kuljetuksen Aboalle
Logistiikka: Kap Kaupunki Novo air base
Logistiikka: Novo air base Basen
Kuva: Finnarp
Suomen tutkimusasema Aboa
Finnarp 1988 (3.1.1989-2.2.1989) Basen nunatak Vestfjella vuoristo
Aboa Wasa Kuva: Finnarp/Mika Kalakoski
Tutkimusaiheet Lumen massa- ja säteilytase Lumen fysikaaliset ominaisuudet ja epäpuhtaudet Supraglasiaaliset järvet Elämä ääriolosuhteissa
SCAR SCAR = Scientific Committee on Antarctic Research Perustettu 1958 edistämään Etelämanner tutkimusta www.scar.org