HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT 7.4.2010 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 1.1 Työhyvinvointi 3 1.2 Vastuut 3 1.3 Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma 3 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN JA TOIMENPIDESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS 3 2.1 Lähtökohdat 3 2.2 Työhyvinvointitalo ja HUS:n työhyvinvointia edistävät toimenpiteet 4 2.3 Kattava työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena 5 2.4 Työhyvinvointia tukeva seuranta 5 3. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET 2010 2013 6 3.1 Kehittämistoimenpiteet vuosina 2010 2013 edesauttamassa henkilöstöjohtamisen tavoitteiden toteutumista 6 3.2 Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja implementointi 6 3.3 ja työhyvinvointitoimintojen itsearviointimatriisi 6 3.4 Työsuojelun toimintaohjelman ja -suunnitelman vuosille 2010-2013 6 toimenpiteiden toteuttamisen käynnistäminen 4. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET 6 4.1 Työntekijän työhyvinvointi 8 4.2 Työyhteisön työhyvinvointi 9 4.3 Yhteistoiminta ja muutosvalmius 10 4.4 Työturvallisuus ja työterveyshuolto 11 5. TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI 12 6. VIESTINTÄ TYÖHYVINVOINTIASIOISTA 12 Taulukko 1 Työntekijän työhyvinvointi 7 Taulukko 2 Työyhteisön työhyvinvointi 9 Taulukko 3 Yhteistoiminta ja muutosvalmius 10 Liite Taulukko 4 Työhyvinvointia kuvaavia työolobarometrin tunnuslukuja 13 2
1. JOHDANTO 1.1 Työhyvinvointi Työhyvinvointi kuvaa työn psykososiaalista ulottuvuutta: työn mielekkyyttä ja hallintaa, työn iloa ja imua, korkeaa osaamista, avointa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Työhyvinvointiohjelmaa valmistelleen työryhmän mukaan työhyvinvointi perustuu käsitykseen, jossa yksilön hyvinvointi, työ ja sen organisointi sekä työyhteisön vuorovaikutussuhteet, turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä tasa-arvo nähdään toisistaan riippuvina. Henkilöstön hyvinvointi syntyy arjessa työpaikoilla. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen toimimalla vastuuntuntoisesti, toisiamme ja osaamistamme kunnioittaen. HUS:n arvoilla (yhteistyöllä huipputuloksiin, tahto toimia edelläkävijöinä, arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme) voimme ylläpitää ja kehittää HUS:a työpaikkana, jossa on hyvä tehdä työtä Yhteistyötä edistävä, tavoitteellinen ja kannustava johtamisilmapiiri vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin ja ilmapiiriin työyksiköissä. Laadukasta työhyvinvoinityötä edistetään hyvällä henkilöstöjohtamisella, työn hallinnalla, työn organisoinnilla ja tukemalla henkilöstön osaamisen kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjinä avainasemassa ovat esimiehet ja johto. Tosin työhyvinvointia ei voi parantaa työnantajan yksipuolisin toimenpitein vaan jokainen työntekijä voi omalla panoksellaan edesauttaa työhyvinvoinnin kehittymistä. Toiminnan tuloksellisuuden ja työelämän laatuvaatimukset edellyttävät yhteistyön kehittämistä kaikilla organisaatiotasoilla. Henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen on nähtävä laajasti kokonaisuutena, joka sisältää työntekijöihin, työyhteisöön, työoloihin ja työympäristöön suunnattuja toimenpiteitä. Eri-ikäisten työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää kullekin ryhmälle kohdennettuja räätälöityjä toimenpiteitä. 1.2 Vastuut Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisön työhyvinvoinnista. HUS:n työhyvinvointitoimintaa linjaa, seuraa ja kehittää työhyvinvoinnin ohjausryhmä. Ohjausryhmä on toiminut 3.9.2007 lukien ja uudistetulla kokoonpanolla 19.1.2010 lukien. 1.3 Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma on työkaluapuväline, jonka avulla HUS:n johto, esimiehet, henkilöstö, luottamushenkilöt, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto voivat luoda työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan, kehitysmyönteisen ilmapiirin. Se on ohje suunniteltaessa eri tasoista työhyvinvoinnin kehittämistoimintaa. Työhyvinvointia tukevassa toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2010-2013 määritellään painoalueet ja toimenpiteet, joihin kiinnitetään huomiota pyrittäessä parantamaan HUS:n henkilöstön työssä viihtymistä ja jaksamista. 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN JA TOIMENPIDESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDATJA TAR- KOITUS 2.1 Lähtökohdat HUS:n työhyvinvoinnin edistäminen on ennakoivaa, yhteistoiminnallista ja se pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja arvoihin. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä heidän osaamistaan 3
ja tukemalla heidän työ- ja toimintakykyään sekä oman työnsä hallintaa. Työyhteisön toimivuutta ja työympäristöä parannetaan rohkaisemalla työyhteisöjä avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistoiminnalliseen vuoropuheluun. Työhyvinvointiohjelma ja -toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2013 on tehty yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa, ja ne perustuvat HUS:n henkilöstöstrategiaan. Niissä on huomioitu organisaatiomme arvot, johtamiskäytäntöjen linjaukset sekä henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Työhyvinvointiohjelman ja toimenpidesuunnitelman päätavoitteina ovat: edistää työmotivaatiota organisaatiossamme ja kehittää työnantajamielikuvaamme tuleville HUS:laisille. Ongelmien ratkaisemisen sijaan keskitymme ennaltaehkäisyyn, uudistamiseen ja kehittämiseen. Tiedon lähteinä ja työvälineinä ovat henkilöstöraportissa esitetyt henkilöstöä koskevat tunnusluvut, työolobarometri, vaarojen riskien arviointi, TYKY-STEP- itsearviointimatriisi, työterveyshuollon ja työsuojelun tekemät selvitykset sekä havainnot ja työyhteisöistä saadut palautteet. Työhyvinvointiohjelma Hyvää työpäivää on julkaistu vuonna 2009. 2.2 Työhyvinvointitalo ja HUS:n työhyvinvointia edistävät toimenpiteet HUS:n työhyvinvointiohjelmaa kuvataan talona, jota rakennetaan yhdessä, työn tekemisen arjessa. Työhyvinvointitalo toimii vakaasti, kun kerrokset tukevat toisiaan. Tavoitteena on turvata työhyvinvoinnin osa-alueiden - eri kerrosten toiminta ihmisten ja työn muuttuessa. Jokainen huslainen vastaa omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet puolestaan vastaavat työstä ja työoloista. HUS:ssa kehitetään työhyvinvointiohjelman avulla ajatustapaa Miten asiat ovat, kun ne ovat parhaimmillaan? Ongelmien ratkaisemiseen keskittymisen sijaan panostetaan ennaltaehkäisyyn, uudistamiseen ja kehittämiseen. Toiminnassa tarkastellaan terveyttä edistäviä tekijöitä eikä sairauksia. Ajattelutavassa on mukana käsite pitkäaikaisterve, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työsuhteessa vähintään kolme vuotta eikä ole ollut poissa sairauden takia kahden viime vuoden aikana. Tavoitteena on toimintakauden aikana vähentää sairaspoissaoloja ja niihin liittyviä kustannuksia sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat kulut vähenevät. HUS:n henkilöstön työhyvinvointia edistetään suuntaamalla toimintaa seuraaville alueille: työntekijän työhyvinvointi työyhteisön työhyvinvointi henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta yhteistoiminta ja muutosvalmius kehittymismahdollisuudet johtaminen ja työprosessien kehittäminen palkkaus- ja muut kannustejärjestelmät työturvallisuus ja työterveyshuolto Tässä työhyvinvointia tukevassa toimenpidesuunnitelmassa käsitellään tavoitteita ja toimenpiteitä, joita esimiehet ja työntekijät voivat toteuttaa työntekijän ja työyhteisön työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteistoiminta ja muutosvalmius sekä työturvallisuus ja työterveyshuolto osioissa on kirjattu ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka ohjaavat esimiestoimintaa työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa kuluvan toimintakauden aikana. Muita henkilöstön työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä toteutetaan henkilöstöjohtamiselle asetettujen tavoitteiden, suunnitelmien ja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi annettujen ohjeistusten avulla. Tulosalueilla ja tulosyksiköissä työhyvinvointitoiminta voidaan sisällyttää joko työsuojelun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan tai erilliseen työhyvinvointisuunnitelmaan. 4
2.3 Kattava työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Työterveyshuolto toimii yhteistyössä koko HUS-organisaation kanssa mm. työsuojeluyhteistyössä, työpaikkaselvityksissä ja erilaisissa neuvotteluissa. Työterveyshuollon toimintaa määrittävät työterveyshuoltolaki (TThl 13832001), Vna 14842001, Vna 14852001 ja HUS toimintaohje työterveyshuollon toteuttamisesta (25.4.2007). Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa HUS:n Työsuojelun toimintaohjelmaa, jossa on määritelty työterveyshuollon ja työsuojelun roolit sekä yhteistyö. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteena ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy sekä työntekijöiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Lakisääteiset ja muut ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut: Työhönsijoitustarkastukset Määräaikaiset terveystarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Ennaltaehkäisevät vastaanotot Työkyvyn tukiprosessi Työpaikkaselvitykset Työyhteisötyö Työkykyä ylläpitävä toiminta Tietojen anto ja ohjaus Työterveyshuoltopainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut: Yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut Laboratorio- ja radiologiset tutkimukset työterveyslääkärin lähetteellä Poliklinikkakäynniterikoislääkärikonsultaatiot veloituksetta lääkärin lähetteellä Tarvittaessa työterveyshuoltolain mukaiset erikoislääkärikonsultaatiotkokonaisvaltainen työkyvyn arvio työnantajan maksusitoumuksella Työkykyä tukevat kuntoutukset: Kuntoremontit ASLAK -kuntoutukset TYK -kuntoutukset Työterveyshuollon tuloksellisuuden seuranta tehdään seuraamalla sairaslomia. Lisäksi tavoitteena on ottaa vuosittaiseen seurantaan voimassa olevat päihdehoitosopimukset sekä työkyvyn tukiprosessissa olevat työntekijät. 2.4 Työhyvinvointia tukeva seuranta Pitkäaikaisterveet Työtapaturmat ja ammattitauti-ilmoitukset Henkilöstön keski-ikä ja rakenne Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Tavoitteena on myös tarkemmin kuvata eri indikaattoreiden avulla mitä taloudellisia vaikutuksia työhyvinvoinnin tunnusluvuilla on. Esim. 0,5% lasku vuoden 2008 sairauslomissa merkitsee seitsemän 5
henkilötyövuoden työpanosta. (Yhden henkilötyövuoden henkilöstöinvestoinnit vuonna 2009 olivat 56 205 euroa.) 3. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET 3.1 Kehittämistoimenpiteet vuosina 2010 2013 edesauttamassa henkilöstöjohtamisen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöstrategian linjausten toteuttaminen 3.2 Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja implementointi Työkyvyn tukiohjelman kehittäminen ja vakiinnuttaminen Työkykyrajoitteisten työhön sijoittamiseen tähtäävän toiminnan kehittäminen Päihdeohjelman toteutuksen seuranta ja tulosten analysointi 3.3 ja työhyvinvointitoimintojen itsearviointimatriisi tulosten hyödyntäminen toimenpiteet tulosaluetyöyhteisökohtaisesti tulosten perusteella jaettavien työhyvinvoinnin palkintokriteereiden kehittäminen ja toteutus TYKY-STEP-itsearviointimatriisin käyttöönoton laajentaminen ja tehostaminen (työhyvinvointoimintojen itsearvointimatriisi) TYKY-STEP-itsearviointimatriisin kehittäminen työhyvinvointitoimintojen itsearvioinitmatriisiksi yhteistyön käynnistäminen Työterveyslaitoksen kanssa 3.4 Työsuojelun toimintaohjelman ja -suunnitelman vuosille 2010-2013 toimenpiteiden toteuttamisen käynnistäminen Turvallisuuskierrosten käynnistäminen Eri oppaiden ja ohjeiden käyttöönottoa tukeva toiminta Yhteistoimintaoppaan mukaisen toiminnan edistäminen tavoitteena on henkilöstön työelämän laadun parantaminen KKI-hanke Liikunnasta työkykyä HUS:ssa 6 2010 hankkeen jatko ja KKI-hankkeen päivitetyn työyhteisöliikuntatoimenpidesuunnitelman käynnistäminen ja toteuttaminen 4. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Työyhteisössä tutustutaan tässä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja valitaan niistä kehittämisalueeksi -alueksi ne toimenpiteet, jotka eniten tukevat työhyvinvointia omassa yksikössä. Työyhteisöjä kannustetaan jatkamaan ja vahvistamaan omaa, jo hyväksi koettua työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Tulosalueet ja tulosyksiköt sekä liikelaitokset voivat perustaa TYHY-ryhmiä, jotka toteuttavat, seuraavat ja kehittävät työhyvinvointitoimintaa. Työyhteisöihin ehdotetaan valittavan TYHY-vastaavat (esim. työsuojelupari). Esimiesten on hyvä laatia vuosittain, yhteistyössä työntekijöiden kanssa, työhyvinvointisuunnitelma esimerkiksi vuosikellon muotoon. Työhyvinvointia tukevia työkaluja ovat mm: Työhyvinvointiohjelma Hyvää työpäivää Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma (nelivuotiskautinen) Työsuojelun toimintaohjelma ja -suunnitelma (nelivuotiskautinen) HUS Liikkeelle liikuntaohjelma (nelivuotiskautinen) Työpaikkana HUS Tervetuloa töihin! Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä Tasa-arvo-ohjelmasuunnitelma (päivitettävänä) : Suositus tulosten käsittelyyn TYKY-STEP itsearviointimatriisi 6
Kieliohjelma Perehdyttämisohjelma (HUS-PLUS, työn alla) Työturvallisuusperehdytys (työn alla HUS-PLUS) Tavoite ja kehityskeskustelu ohjeistus (HUS-PLUS) Työkyvyn tuki-ohjelma (päivitettävänä) Päihdeohjelma Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja kohtaamisen hallitsemiseksi HUS:ssa Riskienarviointiohjeistus Työturvallisuuskierros ohjeistus (tulossa) Työhyvinvointitoimijat ovat: henkilöstö esimiehet johto henkilöstöjohto työhyvinvointiryhmät työhyvinvointivastaavat työsuojelu työterveyshuolto luottamusmiehet 7
4.1 Työntekijän työhyvinvointi HUS:ssa jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Työntekijän oma työ- ja terveyskäyttäytyminen vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa ja työyhteisön menestykseen. Kun työntekijät voivat hyvin, yritys voi hyvin. Terveellinen ja turvallinen työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuksia, edistää hyvinvointia. Terveelliset elintavat, yksilön kannalta mielekkäät vapaa-ajanharrastukset ja läheiset ihmissuhteet tasapainottavat työn aiheuttamaa rasitusta. Työnantaja, esimiehet, työyhteisö ja työterveyshuolto tukevat yksittäisen työntekijän työhyvinvointia. Tärkein toimija on kuitenkin jokainen työntekijä itse. TAULUKKO 1. Työntekijän työhyvinvointi TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA Työntekijä tuo esille työkyvyn muutokset esimiehelle Sairauspoissaolot pvv Työkykyindeksi (vähintään 4.1) Sairaslomat max 14 pvählö Kehityskeskustelut käydään suunnitelmallisesti vuosittain ohjeistuksen mukaan Työkykyasiat otetaan kehityskeskustelussa esille Työkyvyn tukiohjelma on aktiivisesti käytössä SEURANTA Työntekijät Esimiehet Esimies ja työntekijä ovat tietoisia ja osaavat käyttää lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä työterveyshuoltopalveluita Työntekijä osallistuu tarvittaessa ennaltaehkäisevään ja työkykyä tukevaan kuntoutukseen Toimintasuunnitelmien teko yhdessä organisaation kanssa. Toimintasuunnitelman toteutuminen Seuranta vuoden kuluttua kuntoutuksesta; kuntoutujan subjektiivinen arvio hyödystä Kuntotestit TOB 29:Koen jaksavani työssäni hyvin (vähintään 4.0) Sairaslomat max 14 pvählö TOB 3031: Työkykyni työn fyysisiinhenkisiin vaatimuksiin nähden (vähintään 4.1) Toiminta kuntoutusprosessin mukaista Yksilön hyödyn seuranta -kuntotestit -subjektiiviset arviot (TTH) Terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset Työyhteisötyö Kohdennetut kuntoremontit ASLAK, TYK Esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon kuntoutustarvearviointiin. Esimies osallistuu AS- LAK - yhteistoimintapäivään. Työterveyshuolto yhteistyössä organisaation ja työsuojelun kanssa Työterveyshuolto Esimiehet Henkilöstöjohto 8
Terveysliikuntaan liittyvä työyhteisöliikuntakysely joka toinen vuosi 4000 uutta säännöllistä terveysliikkujaa Työntekijä pitää huolta omasta terveydestään Liikuntaneuvontalähetteiden vuosittainen määrä Liikuntaneuvontalähetteiden määrä kasvaa Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen osallistujamäärän vuosittainen kehittyminen: + 5 % edelliseen vuoteen verrattuna Esimies kannustaa ja tiedottaa - KKI hankkeesta - Liikuntatoimenpidesuunnitelman toteutuksesta - Tupakan vieroitustuesta (TTH) Työterveyshuolto Esimiehet, TYHYohjausryhmä Työhyvinvointikonsultti Yhteistyötoimikunnat,- ryhmät Pitkäaikaisterveiden lkm terveys% x1vuosi Sairaslomat max 14 pvählö Pitkäaikaisterveiden lkm nouseva 9
4.2 Työyhteisön työhyvinvointi Mukava ja kannustava ilmapiiri maistuu ruuassakin. Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille. Sitä kehitetään työyhteisössätyöpaikalla johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä. Johtajan ja esimiehen tehtävänä on edistää innostavaa ja kannustavaa työilmapiiriä sekä toimia HUS:n arvojen ja tavoitteiden mukaisesti vastuunsa kantavana johtajana. Toimenpiteiden tulee tukea paitsi taloudellista menestystä myös henkilöstön terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia sekä ikääntyvien tahtoa ja kykyä tehdä työtä eläkeikään saakka. Hyvässä työyhteisössä uskalletaan ottaa ongelmat ajoissa esille ja havainnoidaan toinen toisensa jaksamista. Turvalliseen työyhteisöön liittyvät oleellisesti myös tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku, mielekkäät työtehtävät sekä positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Henkilöstöjohto, työterveyshuolto, työsuojelu, luottamusmiehet ja muut työterveyteen tai työn ja organisaation kehittämiseen erikoistuneet yksilöiden ja työyhteisöjen kanssa työskentelevät asiantuntijatahot tukevat työyhteisöjen toimintaa. Taulukko 2. Työyhteisön työhyvinvointi TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA SEURANTA Henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri TOB 19:Koen työyksikköni työilmapiirin hyväksi (vähintään 4) TOB 7:HUS:n arvot ohjaavat työyksikköni toimintaa (vähintään 3,5) Esimies käsittelee työolobarometritulokset yhdessä työyhteisön kanssa ja niiden pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelma käyttäen tarvittaessa apuna TYKY-STEP itsearviointimatriisia (Tyhy-ryhmät tarvittaessa) Henkilöstöjohdon talousarviossa on varaus työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviin työolobarometri- ja innovaatiopalkitsemisiin. Johtoryhmät, esimiehet, työsuojeluparit TYHY-ohjausryhmä Opiskelijat kokevat työilmapiirin hyväksi Noudatetaan tasa-arvo-suunnitelmaa Opiskelijakysely CLES (summamuuttuja työyksikön ilmapiiristä) Henkilöstöraportin vuosittaiset tiedot Asteikko 0-10 Vähintään 8,0 TOB 4: Saan riittävästi omassa työssäni tarvittavaa tietoa (vähintään 4) Työyhteisössä käsitellään CLES-kyselyn tulokset Esimies noudattaa tasa-arvosuunnitelmaa ja toteuttaa sitä omassa toiminnassaan Johtoryhmät, esimiehet Esimiehet Tulosalueen johto Yhteistyöelimet TOB 17: Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin (vähintään 4) HR -johto TOB 13: Lähiesimieheni on oikeudenmukainen ja kannustava (vähintään 4) Työyhteisössä tunnistetaan ja reagoidaan ajoissa häiriötilantei siin 3T Monitori, riskienhallintajärjestelmä TOB 35 (työpaikkakiusaaminen) ja 36 (fyysinen väkivalta) erittäin usein tai usein vastanneiden määrä laskee TOBsta 2005 Esimies tiedottaa toimintaohjeista. Työyhteisössä noudatetaan työpaikkaväkivallan ehkäisyn ja kohtaamisen toimintaohjetta, toimintaohjetta työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle sekä päihdeohjelmaa Työntekijät, esimiehet, johtoryhmät, työsuojelu ja työterveyshuolto *CLES Clinical Learning Environment and Supervision Evaluation Scale opiskelijakysely käytännön harjoittelujaksoilla 10
11
4.3 Yhteistoiminta ja muutosvalmius Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla! Tuloksellinen työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteistyön ja yhteistoiminnan toteutumista kaikilla organisaation tasoilla. HUS:ssa hyvin toimivalla yhteistoiminnalla edistetään kuntayhtymän palvelutuotannon tuloksellisuutta. Henkilöstön työelämän laatua parannetaan antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa etenkin muutostilanteissa. Taulukko 3. Yhteistoiminta ja muutosvalmius TAVOITETILA MITTARIT TAVOITE TOIMENPITEET VASTUU JA SEURAN- TA Yhteistoiminta suunnitellaan ja toteutetaan sopimusten mukaisesti kaikilla organisaatiotasoilla Henkilöstötoimikunta Yhteistyötoimikunta Työpaikkakokousten lukumäärä Työpaikkakokouksia pidetään vähintään x 4vuosi Henkilöstötoimikunnan kokouksia pidetään vähintään X 6 vuosi Noudatetaan yhteistoimintalakia kaikilla organisaatiotasoilla. Esimies noudattaa HUS yhteistoiminta-opasta ja toteuttaa sen linjauksia omassa toiminnassaan. Työntekijä osallistuu yhteistoimintaan Esimiehet Yhteistyötoimikunnat -ryhmät Henkilöstötoimikunta Johtoryhmät ty- johtajat ja henkilöstöjohto (Opas yhteistoiminnan totteuttamiseksi HUSkuntayhtymässä) Yhteistoimintakysely Yhteistyötoimikunnan ja ryhmien kokouksia pidetään vähintään x 4 vuosi Henkilöstötoimikunta seuraa yhteistyötoimikuntien -ryhmien toiminnan toteutumista vuosittain kyselyllä Esimies pitää suunnitelmalliset työpaikkakokoukset vuosikellokäytäntöä noudattaen. Työntekijä osallistuu kokouksiin. TOB 20: Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa (tavoite 4) Henkilökuntaa kuullaan toiminnan suunnittelussa ja muutostilanteissa Moni-ammatillinen yhteistyö toimii hyvin TOB 17:Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin (tavoite 4) Esimiehet huolehtivat eri ammattiryhmien säännöllisistä yhteistyökokouksista Esimiehet, johtoryhmät Työyksiköt tekevät systemaattista kehittämistyötä käyttäen apuvälineenä esim. TYKY Stepiä TOB-tulokset käsitellään 100% työyksiköissä 50 % työyksiköistä TY- KY-STEP käytössä Esimiehet laativat yhteistyössä henkilöstön kanssa kehittämissuunnitelman TOBTYKY-step tulosten perusteella. Esimiehet, johtoryhmät Työhyvinvointiryhmät 12
4.4 Työturvallisuus ja työterveyshuolto Työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden avulla työympäristö on terveellinen ja turvallinen. Työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa toteutetaan HUS:n työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille 2010-2013 ja HUS:n työsuojelun vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Esimies tutustuu HUS:n työsuojelun toimintaohjelmaan liitteineen ja tulosyksikön työsuojelunja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Näiden asiakirjojen pohjalta esimies yhteistyössä henkilöstönsä kanssa suunnittelee toiminnan ko asioissa. (suunnittelua voi tehdä esimerkiksi työpaikkakokouksissa, kehittämis- ja tyhy-päivissä) Esimies tekee yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Työntekijä voi halutessaan kysyä neuvoa omassa asiassaan työsuojelulta tai työterveyshuollolta. Ensisijaisesti työntekijä hoitaa asiaansa työyksikön esimiehen tai työsuojeluparin kanssa. Esimies huolehtii, että työsuojelu- ja turvallisuuskoulutukset huomioidaan osana yksikön koulutussuunnitelmaa. Työntekijä osallistuu työsuojelu- ja turvallisuuskoulutukseen työyhteisössä laaditun suunnitelman mukaisesti Tulosyksiköiden johto, työsuojelu ja ko tulosyksikölle osoitettu työterveyshuoltotiimi pitävät kahdesti vuodessa yhteiset suunnittelu- ja arviointikeskustelut Tulosalueiden ja tulosyksiköiden työsuojelun toimintasuunnitelmat noudattavat soveltuvin osin HUS:n työsuojelun linjauksia huomioiden paikallisia kehittämistarpeita. Tavoitteena on henkilökunnan terveyden ylläpitämiseen ja työympäristön turvallisuuteen vaikuttavien vaaratekijöiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Tavoitteena on työtapaturmien, häirinnän ja väkivallan Nolla-toleranssi. Työsuojelutoimintaohjelman painoalueet ovat häiriötön työyhteisö ja käytännön työsuojelutoiminnan kehittäminen. Työsuojelun tavoitteena on myös työsuojeluparien kiinteä kytkeminen työhyvinvointia edistävään toimintaan. Työsuojelun teemakoulutukset liittyvät lakisääteisiin työturvallisuuskoulutuksiin sekä erilaisten työhyvinvointia käsittelevien tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi työsuojelu osallistuu KKI-hankkeen liikuntasuunnitelman terveys- ja työhyvinvointia tukevien tilaisuuksien toteutukseen. Työsuojelu tekee myös yhteistyötä HUS.n sisäisten turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Tulosalueiden ja tuloyksiköiden työsuojelupäälliköt laativat omat kustannusarvionsa paikallisiin työsuojelullisiin koulutuksiin ja kehittämistoimenpiteisiin. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Toimintaohjelmaa noudatetaan myös työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmien laadinnassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältyy HUS yhtymän työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Alueelliset työterveyshuoltosuunnitelmat käsitellään paikallisesti työsuojelujaostoissa ja yhteistyötoimikunnissa ja -ryhmissä. 13
5. TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI HUS:n työhyvinvoinnin kehittymistä seurataan henkilöstökertomuksessa siinä olevilla henkilöstöä kuvaavilla tilastoilla sekä työolobarometrilla. Lisäksi työsuojelun tekemät selvitykset ja työpaikkakäynnit antavat lisätietoa sekä yksittäisen työntekijän hyvinvoinnista että työyhteisön kokonaistilasta. Työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia seurataan HUS Työterveysyksikössä. HR- ja työhyvinvoinninohjausryhmät seuraavat ja arvioivat työhyvinvointia tukevan toimenpidesuunnitelman tavoitetasojen toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. HR seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm: missä onnistuttu ja saavutettu tavoitetasot mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset miten työhyvinvointia tukevaa toimenpidesuunnitelmaa kehitetään onko painoalueet valittu oikein Henkilöstötoimikunta ja HUS:n työsuojelujaosto seuraavat vuosittain työhyvinvointitoimenpidesuunnitelman toteutumista. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnatryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettävät työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokoukset. Vuonna 2013 tarkistetaan työhyvinvointia tukevan toimenpidesuunnitelman kokonaisuus ja sen liittämistä työsuojelun toimintaohjelmaan. 6. VIESTINTÄ TYÖHYVINVOINTIASIOISTA Työhyvinvointiohjelma ja työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm: johtoryhmissä, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa, alueellisissa tyhy-ryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä 14
Liite Taulukko 4. Työhyvinvointia kuvaavia työolobarometrin tunnuslukuja TYÖHYVIN- VOINNIN OSA-ALUEET JOHTAMINEN Indeksit ja kysymykset Lähtötilanne 2009 tavoite toteutuma Tavoite toteutuma 2010 Tavoite toteutuma 2011 Tavoite toteutuma 2012 Tavoite toteutuma 2013 Vastaus % yli 80% 53% yli 80% yli 80% yli 80% yli 80% Muokattu indeksi Esimiestoiminta indeksi 3,5 3,5 3,8 3,8 3,9 3,9 2008. Tob: 12-16 Muokattu indeksi Vuorovaikutus indeksi 3,5 3,5 3,7 3,8 3,9 4 2008. Tob:17-20 Tob 21 Kehityskeskustelut toteutettu 80% 60 % yli 80 % yli 80 % yli 80 % yli 80 % Tob 22 Kehityskeskustelun hyöty 65% 71% 80% 80% 80% 80% Uusi kysymys Lähiesimieheni on oikeudenmukainen 4 3,7 4 4 4 4 2008.Tob 13 ja kannustava Uusi kysymys Lähiesimieheni on tavoitteellinen 4 3,7 4 4 4 4 2008. Tob 12 johtaja Tob 17 Eri ammattiryhmien välinen 3,8 3,8 3,9 4 4 4 yhteistyö toimii työyksikössämme hyvin Tob 7 HUS arvot ohjaavat työyksikköni 3,5 3,5 3,6 3,7 3,8 3,8 toimintaa Tob 39 TYKY-STEP 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää 50 % käyttää käyttöönotto ( yksikkö lkm) 13 % MOTIVAATIO Tob 24 Olen tyytyväinen työhöni 4 3,9 4 4 4 4 Tob 20 Minulla on mahdollisuus olla 4 3,1 4 4 4 4 mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa Tob 18 Työyksikössä saa kiitosta onnistumisesta 4 3,1 4 4 4 4 Tob 19 Koen työyksikköni ilmapiirin 4 3,7 4 4 4 4 hyväksi TYÖHYVIN-VOIN- TI Muokattu indeksi Työkyky indeksi 4 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 2008.Tob 29-31 Muokattu indeksi Ergonomia indeksi alle 3 3 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 2008.Tob 12-16 Tob 33-34 Työn kuormitus indeksi alle 3 2,7 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 Tob 33 Tunnen olevani ylirasittunut alle 3 2,7 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 Tob 34 Pidän työmäärääni alle 3 2,6 alle 3 alle 3 alle 3 alle 3 kohtuuttomana Tob 30 Työkykyni työn fyysisiin väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 vaatimuksiin nähden Tob 31 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 väh 4,1 Tob 35 Työpaikkakiusaaminen % 1,5 (Ka = 5%) Tob 36 Työpaikkaväkivalta % 1,5 (Ka = 5%) OSAAMINEN (Kehittymismahdollisuudet) Tob 11 Perehdyttäminen 4 3,7 4 4 4 4 Tob 26 Tietoni ja taitoni ovat riittäviä 4,2 4,2 4,2 4,3 4,4 4,4 työtehtävien hoitamiseen Uusi indeksi 2008. Tob 26-28 Ammatillinen itsetunto 4 3,9 4 4 4 4 15