Yhteismetsätoiminnan edistäminen ja muut metsätilojen koon ja rakenteen parantamistoimenpiteet Ylivieska 20.1.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 1
Aiheet Metsänomistuksen rakenne (Metlan aineisto, 2009) Kansallisen metsäohjelman politiikkalinjaukset k t Toimenpiteet metsätilojen koon ja rakenteen parantamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi
Voimat metsänomistuksen rakennemuutoksen taustalla 1) väestön ikääntyminen % koko väestöstä Vähintään 60-vuotiaiden osuus väestöstä 25 24 20 15 10 5 0 16 1980 1990 2008 Tilastokeskuksen tietokannat 2) maa siirtyy suvussa 19 3) muuttoliike 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väestön muuttokehitys 1975-2025 Pääkaupunkiseutu Vuorovaikutusalueet Muut keskukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 1975 1985 1995 2005 2015 2025 Nivalainen & Haapalainen 2002 Metsätila saatu %omistajista Metsäpolitiikassa ei käytössä Perintö/lahja 45 rakennepoliittisia ohjauskeinoja Ostot vanh./sukul. 41 toisin kuin maatalouspolitiikassa Osto markkinoilta 15 (paitsi metsävähennyksen laaj.). Metla 2009
Metsänomistajien ikärakenne % omistajista Ikä Keski-ikä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 15 11 6 8-40 40-59 37 40 60-48 45 1990 54 1999 57 2009 60 30 % 56 Ikä on vahvin 53 20 % 44 37 metsänomistajien käyttäyty- y y 10 % 0% 1990 1999 2009 2009ala mistä selittävä taustatekijä - puunmyynnit - metsänhoito Uusien, enintään 5 vuotta metsätilan omistaneiden keski-ikä 52 vuotta (10 vuotta aiemmin 49) perintö 55 v, osto sukul. 48 v, osto markk. 51 v. entistä iäkkäämmät perijöinä ja ostajina
Metsänomistajien ammattiasema % omistajista 100 % 90 % 80 % (päätoimi) Metsänomistajista Ammattiasema yhä suuremmalle 5 6 7 8 Muu osalle 28 Yrittäjä 30 30 26 säännöllisillä metsätuloilla ei Maa-metsäyrittäjä 31 16 22 26 Eläkeläinen ole merkitystä kun lisäksi 34 37 45 39 pieni metsätilakoko 1990 1999 2009 2009ala otetaan huomioon. 70 % Palkansaaja 60 % 50 % 40% 30 % 20 % 10 % 0% Eläkeläisten osuus kasvaa, päätoimisten viljelijöiden, ammattimaisesti metsää käsittelevien, määrä supistuu. Sivutoimiset viljelijät mukaan luettuna, viljelijöiden osuus on 20 % (metsäalasta 30 %). SPV-huojennus koskee yhä pienem- pää joukkoa.
Metsänomistajan asuinpaikka % omistajista Asuinpaikka Metsän Kaupunki sijaintikunnan 90 % 18 19 26 21 >20000 as ulkopuolella 80 % Taajama, pieni 15 70 % 18 15 kaupunki asuu 36 % 19 Maaseutu omistajista, 60 % heillä matkaa 50 % 40 % tilalle 67 30 % 63 64 keskimäärin ki i 55 20 % 190 km. 100 % 10 % 0 % 1990 1999 2009 2009ala Uusmetsänomistajista 1/3 asuu kaupungeissa, 44 % maaseudulla. Lähes puolet (48 %) asuu tilan sijaintikunnan ulkopuolella (keskim. 200 km). Muuttoliike kohdistunut nuoriin ja koulutettuihin - ei metsän- omistajiin.
Metsäomistajan koulutustaso % Ammattikoutus Ylioppilaita 100 % 8 9 12 15 Akateeminen tutkinto 90 % 14 Opistotasoinen tutkinto 17 80 % 21 21 Koulutasoinen tutkinto 70 % Ei tutkintoa 28 60 % 29 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 50 45 35 34 32 31 1990 1999 2009 2009ala Uusomistajilla vähintään opistotasoinen tutkinto 43 %, ilman tutkintoa 20 %. Ylioppilaita il it 29 %. 21 % (15 % 1999). Koulutustaso noussut mutta hieman hitaammin kuin koko k väestössä.
Suuret ikäluokat metsänomistajina Suuret ikäluokat (1945-50 syntyneet) omistajista n. 20 % ja metsäalasta 20 %. Perintösuma 2020-luvulla ellei omistusjärjestelyä saada aikaistettua. Kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään, tapahtuu suurempi muutos: syntyperäiset kaupunkilaiset metsänomistajiksi (vielä nyt uusomistajien juuret maaseudulla 78 % (muut 86 %)) etämetsänomistajuus lisääntyy merkittävästi koulutustaso lisääntyy merkittävästi tulotaso nousee (nyt muuta väestöä pienituloisempia) Lisäksi i huomattava metsänomistajiksi tullaan yhä vanhempina
KMO 2015 valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty (28.3.2008, tarkistus 16.12.2010) metsäalan strateginen t kehittämisohjelma i hj laadittu ja toimeenpannaan laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyönä metsäneuvosto seuraa ja tukee toimeenpanoa perimmäisenä tavoitteena luoda metsien avulla hyvinvointia koko yhteiskuntaan ja yksittäisille kansalaisille
KMO 2015 Kolme strategista päämäärää metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee tavoitteena mm. metsätilojen koon ja rakenteen parantaminen (2008 30,3 ha > 2050 50 ha) tulevalla hallituskaudella arvioidaan metsätilojen verotuskäytäntöjen muutoksen tarpeellisuus sekä kehitetään metsien eri omistusmuotoja ja uusjakokäytäntöjä sekä neuvontaa ti i ti äitöhödtj metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat
Toimenpiteet meneillään MMM:n Metlalle rahoittama t&k-hanke vv. 2009-20112011 Maanmittauslaitoksen, Tapion ja Metsähallituksen valtakunnallisia yhteismetsätoiminnan kehittämishankkeita paljon alueellisia kehittämishankkeita
Toimenpiteet Tärkeimmät ja tehokkaimmat toimet 1. Yhteismetsätoiminta yhteismetsälaki uudistettiin v. 2003 tavoitteena yksinkertaistaa tilojen perustamista ja hoitoa määrä lisääntynyt 2003-2010 130>172 hyvä omistuksen muoto: pirstomisen estäminen, perillisten tasapuolinen kohtelu, järjestelmällinen j älli metsätalous ja muu käyttö omistamisen helppous omistajan niin halutessa päätöksentekojärjestelmä verotus (26 % pääomatulovero) sopii moneen tarkoitukseen (perusmetsätalous, suku, sijoitus jne.)
Toimenpiteet 1. Yhteismetsätoiminta kehittämisen kohteina nyt pieniin yhteismetsiin riittäisi yksi tilintarkastaja, ei KHT (lakimuutos 2011 valmisteilla) nykyisten yhteismetsien laajentaminen (parhaat käytännöt ja mallit, tiedot laajentamishalukkaista yhteismetsistä netissä ja muu tiedottaminen); yli puolet halukkaita laajentumaan osuuksien hinnoittelu uudentyyppisten perustamistapojen kehittäminen ja monistaminen (kuntien, pankkien ja MHY:ien sekä Metsähallituksen maihin perustuvat yhteismetsät) Metsähallituksen metsiä 5000-10 000 ha yhteismetsiin, pilottivaihe menossa; MH myy osuutensa jatkossa
Toimenpiteet 1. Yhteismetsätoiminta kehittämisen kohteina nyt yhteismetsäosaamisen ja tiedonkulun parantaminen (esim. MML:ssä laaja yhteistyöryhmä ja toimistoissa yhteismetsäekspertit kuten myös metsäkeskuksissa; MTK:ssa yhteismetsäasiamies) nettisivut (Tapio, Metla) neuvontamateriaali
Toimenpiteet 2. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus h perintö- ja lahjaverotuksessa - kuten maatiloilla ill ja yrityksillä illä nyt omaisuuden arvostus - perustuslainmukaisuus selvitettävän yhdenvertaisuuden osalta 8eri omaisuuslajit ja omistajaryhmät) - huojennuksen ehdot (esim. luovutusrajoitus, osittamisrajoitus, eläkevakuutusvelvollisuus) mietittävä
Toimenpiteet 3. Luovutusvoittoverotuksen huojentaminen - EU:n komission kanta kielteinen kilpailulainsäädännön vastaisena 4. Tilusjärjestelyjen rahoittaminen metsien kiinteistörakenteen parantamiseksi - lisärahoitustarve pilottivaiheeseen 2 milj. /v 5. Metsäkiinteistöjen siirto yhtiömuotoon veroneutraaliksi - metsävähennys- ja menovarausoikeus henkilöyhtiölle selvityksessä
Toimenpiteet 6. Selvitetään metsänvuokrauksen mahdollisuudet - ongelmana, että rinnastetaan helposti kauppaan; pitkäkestoiset puukauppasopimukset voisivat olla parempi keino 7. Neuvontamateriaalin t tuottaminen tt käynnissä ä - erityisesti spv-tilanteisiin sekä ammattilaisille että metsänomistajille; 8 Al lli t k hittä i h kk t j h i kä tä töj 8. Alueelliset kehittämishankkeet ja hyvien käytäntöjen levittäminen
Toimenpiteet Selvitettyjä ja toimimattomiksi havaittuja keinoja - metsää omistaville kuolinpesille enimmäiskestoaika -metsätalouden tappio vähennyskelpoiseksi vain metsätalouden tulosta - metsänhoitomaksun porrastaminen tilakoon mukaan - metsille kiinteistövero tai verovähennyskelpoinen metsänomistusmaksu - metsätiloille osittamisrajoite - metsätiloille etuosto-oikeus
Kiitos! www.mmm.fi/kmo 19