Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2016-2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 14.12.2016. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Arto Teittinen Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-037-1 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys TIIVISTELMÄ. 4 1 METSÄSTÄ LUONNOLLISESTI. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUS. 8 2.1 Metsäalan nykytila. 8 2.2 Toimintaympäristö. 10 2.3 Tulevaisuus. 11 3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET. 14 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET POHJOIS-KARJALASSA. 16 4.1 Avaintavoitteet. 16 4.1.1 Kestävien hakkuumäärien kasvattaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen. 17 4.1.2 Yksityismetsien omistajarakenteen kehittäminen metsien aktiivisen käytön lisäämiseksi. 19 4.1.3 Alueen liikenneinfrastruktuuri kunnossapito ja kehittäminen. 20 4.1.4 Metsänhoidon tason turvaaminen. 21 4.1.5 Metsäekosysteemipalveluiden hyödyntäminen. 22 4.1.6 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelun sekä etenkin pienvesistöjen tilan parantaminen. 24 4.2 Muut tavoitteet. 26 4.2.1 Osaamisen hyödyntäminen ja työvoiman riittävyydestä huolehtiminen. 26 4.2.2 Metsävaratietojen tehokas ja monipuolinen käyttö. 26 4.2.3 Kehitetään metsätalousyrittäjyyttä ja puunjalostusta. 27 4.2.4 Metsäbioenergian hyödyntämisen tehostaminen. 27 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN. 28 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN. 30 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera). 30 6.2 Luonnonhoidon rahoitus. 31 6.3. EU:n ohjelmarahoitus.................................................. 32 6.3.1 Manner- Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. 32 6.3.2 EAKR ja ESR-rakennerahastot. 32 6.4 Yksityinen rahoitus. 32 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET. 34 7.1 Puun käytön lisäys ja jalostusasteen nosto lisää taloudellista hyvinvointia. 34 7.2 Lisää elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalaan. 34 7.3 Liikenneväylien pitää olla kunnossa, jotta kasvava liikenne on mahdollista. 35 7.4 Metsä on osa suomalaisuutta. 35 7.5 Monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. 35 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 36 8.1 Metsäohjelman painopiste on toimeenpanossa. 36 8.2 Metsäkeskuksella on päävastuu toimijoiden sitouttamisesta metsäohjelmaan toteutukseen. 36 8.3 Metsäohjelman toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään. 37

Tiivistelmä Pohjois-Karjalan metsäohjelma on valmistunut. Metsästä luonnollisesti Metsäalalla on merkittäviä mahdollisuuksia Suomessa. Väestön lisääntyminen ja elintason nousu lisäävät raaka-aineiden kysyntää maailmalla. Uusiutumattomien luonnonvarojen vähentyessä, uusiutuvien luonnonvarojen asema tuotteiden ja raaka-aineiden lähteenä tulee korostumaan. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Metsäalan uusiutumiseen ja kasvuun on Pohjois-Karjalassa hyvät mahdollisuudet. Maakunnassa on erinomaiset metsävarat ja olemassa olevaa metsäteollisuutta sekä metsään ja luonnonvaroihin perustuvaa monipuolista yrittäjyyttä. Lisäksi metsäteollisuus on tekemässä merkittäviä investointeja maakunnan lähiympäristöön. Investoinnit tuovat alalle kaivattua kasvuvoimaa ja niillä on vaikutuksensa myös Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2016-2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma. Ohjelman visiona on Metsien lisääntyvä kasvu sekä metsävarojen monipuolinen, kasvava ja kestävä käyttö tuo uutta työtä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan. Ohjelma on tehty, jotta mahdollisimman moni taho tukisi toimillaan metsäalan kehitystä maakunnassa. Metsäohjelman toteutumista tukevat maakunnan kehittämisohjelmat sekä hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025. Pohjois-Karjalan metsäohjelma kattaa monipuolisesti metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen käytön. Metsäohjelmassa on esitetty kuusi avaintavoitetta. Avaintavoitteet ovat: kestävien hakkuumäärien kasvattaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen yksityismetsien omistajarakenteen kehittäminen metsien aktiivisen käytön lisäämiseksi alueen liikenneinfrastruktuurin kunnossapito ja kehittäminen metsänhoidon tason turvaaminen metsäekosysteemipalveluiden hyödyntäminen metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelun, etenkin pienvesistöjen tilan parantaminen Metsäohjelmassa on esitetty myös avaintavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteillä edistetään metsätalouden, puunjalostuksen ja luontomatkailun yrittäjyyttä sekä tuetaan elinkeinojen kilpailukykyä, kannattavuutta ja monipuolistumista Pohjois-Karjalassa. 4

Edelleen ohjelmalla pyritään vahvistamaan Pohjois-Karjalaa kansainvälisesti tunnettuna metsäbiotalouden keskittymänä. Puutuotannon ja metsien muiden hyötyjen osalta tavoitellaan metsien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Hyöty realisoituu kasvavina työmahdollisuuksina kansalaisille. Metsien hoidon ja käytön tulee kuitenkin olla kestävää niin, että tulevatkin sukupolvet voivat hyödyntää metsää monella eri tavalla. On kyse sitten metsän aineellisista hyödykkeistä kuten puutavara, marjat ja sienet tai aineettomista hyödykkeistä kuten metsämaisema tai hiilen sidonta. Metsäohjelman toimeenpanoon tarvitaan mukaan kaikki metsänomistajat, metsätoimijat ja yhteistyökumppanit oman roolinsa mukaisesti. Metsäkeskuksella on kuitenkin päävastuu toimijoiden sitouttamisessa metsäohjelman totutukseen. Pohjois-Karjalan metsäohjelman toimenpiteistä merkittävä osa on suunniteltu toteutettavaksi Metsäkeskuksen, metsäalan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden tai metsänomistajien rahoituksella normaalin toiminnan yhteydessä. Osaan toimenpiteistä tullaan kuitenkin hakemaan hankerahoitusta eri lähteistä. Pohjois-Karjalan metsäneuvosto on hyväksynyt metsäohjelman joulukuussa 2015. Metsäohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat muotoutuneet metsäneuvoston, työryhmien sekä sidosryhmien osallistumisen avulla. Ohjelman toteutumista seurataan ja siitä päivitetään tarvittaessa. 5

1 Metsästä luonnollisesti Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2016-2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä ja jalostusta, monipuolistaa ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja ja ympäristöhyötyjä. Ohjelma on tehty, jotta mahdollisimman moni taho tukisi toimillaan metsäalan kehitystä Pohjois-Karjalassa. Ohjelma auttaa toimijoita suuntaamaan resursseja yhteisen päämäärän eteen, metsästä - luonnollisesti. Metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseen on Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Alueella on erinomaiset metsävarat ja merkittävää olemassa olevaa metsäteollisuutta. Lisäksi metsäteollisuus on tekemässä merkittäviä investointeja alueelle tai sen lähiympäristöön. Stora Enson Varkauden havukuitupuun käyttö kasvaa vuodesta 2016 alkaen noin 1 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Groupin Äänekosken vuonna 2017 käynnistyvän biotuotetehtaan havukuitupuun tarve on kasvamassa 4 miljoonalla kuutiometrillä. Finnpulp puolestaan suunnittelee Kuopion biotuotetehdasta, joka lisäisi käynnistyttyään 2019 havukuitupuun käyttöä 6 miljoonalla kuutiometrillä. Pohjois-Karjalan metsäohjelman avainsanat ovat toimeliaisuus, kestävyys ja yhdessä tekeminen. Toimeliaisuus tulee esiin niin, että puutuotannon kuin metsien muiden hyötyjen osalta tavoitellaan metsien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Tänään tämä tarkoittaa etenkin työmahdollisuuksia kansalaisille. Kestävyys tulee esiin niin puuntuotannon kuin ekologian osalta tulevien sukupolvien tarpeiden huomioinnilla. Metsien hoidon ja käytön tulee olla kestävää siten, että tulevatkin sukupolvet voivat hyödyntää metsiä monella eri tavalla. Ilmaston muutoksen hillintä ei ole ohjelmassa vielä omana avaintavoitteena, vaan sisältyy metsien hyvästä kasvukunnosta huolehtimiseen. Yhdessä tekeminen puolestaan niin, että metsäohjelman totutusvastuu on yhteinen. Metsäkeskuksen rooli kaikkien toimijoiden sitouttamisessa ohjelman toimeenpanoon on luonnollisesti keskeinen. Metsäohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet useat tahot. Ohjelman painotuksista oli avoin kysely Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsätoimijoiden ja sidosryhmien asiantuntijat olivat mukana työryhmissä suunnittelemassa ohjelman avaintavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi ohjelmasta pyydettiin lausuntoja keskeisiltä sidosryhmiltä. Ohjelmalla on myös selkeä kytkentä alueellisiin ja valtakunnallisiin keskeisiin strategia-asiakirjoihin. Niin Kansallinen metsästrategia 2025 kuin 6

POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017 ja metsäohjelma tukevat osaltaan toistensa toteutumista. Alueellisten metsäohjelmien laadinta on Metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Metsäohjelmia on laadittu Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Verrattuna aikaisempiin metsäohjelmiin nykyinen Pohjois-Karjalan metsäohjelma sisältää vähemmän taustainformaatiota ja nykytila-analyysiä. Metsäohjelmatyössä onkin painopiste siirretty suunnittelusta toimeenpanoon. Pohjois-Karjalan metsäneuvosto haastaa kaikki mukaan metsäohjelman toteutukseen! Joensuu 14.12.2015 Leena Leskinen Pohjois-Karjalan metsäneuvoston puheenjohtaja Arto Teittinen elinkeinopäällikkö, Pohjois-Karjala Suomen metsäkeskus 7

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus 2.1 Metsäalan nykytila Biotalouden merkitys Suomen hyvinvoinnille on noussut merkittävästi viime vuosina. Suurin osa, noin 50 prosenttia biotaloudesta, on metsiin perustuvaa biotaloutta. Pohjois-Karjalan metsät mahdollistavatkin hyvin biotalouden harjoittamisen. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan kyseisellä alueella lähes 187 miljoonaa miljoona kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia maan kokonaispuuvarastosta. Puuston vuotuinen kasvu on 9,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 9 prosenttia maan kokonaiskasvusta. Vuotuinen runkopuun hakkuukertymä Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2014 6,8 miljoonaa kuutiometriä, 10,4 prosenttia koko maan 65,3 miljoonasta kuutiometristä. Runkopuun hakkuukertymästä 5,3 miljoonaa kuutiometriä oli tukki ja kuitupuuta ja 0,5 miljoonaa kuutiota pientalojen polttopuuna tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeena käytettävää runkopuuta. Oksia, kantoja ja juurakoita korjattiin energiakäyttöön 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli 11 prosenttia koko maassa korjatusta 3,4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Energiaa tuotetaan alueella runsaasti puupohjaisilla polttoaineilla. Vuonna 2014 Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueella puupolttoainetta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 4,5 miljoonaa kuutiometriä, 24 prosenttia maan kokonaiskäytöstä 18,7 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoi- 8

suuden toimintaohjelmaa (METSO) toteutettiin vuonna 2014 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Itäisellä palvelualueella METSO-ohjelmaan käytettiin vuonna 2014 11,66 miljoonaa euroa, jolla perustettiin yksityisiä luonnonsuojelualueita ja hankittiin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä 2290 hehtaaria yksityisiä maa-alueita. Lisäksi Kemera-varoja käytettiin ympäristötukikohteiden tukeen ja luonnonhoitohankkeisiin yli 1,9 miljoonaa euroa. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo METSO ohjelmaan käytetyt varat, milj. 4,2 4,1 3,4 Perustettuja suojelualueita, ha 812 740 738 Luonnonhoitohankkeet ja ympäristötuki, milj. 0,44 0,59 0,91 Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Yksityismetsätilojen keskikoko on Pohjois-Karjalassa maan keskitasoa, 30,1 ha, hieman korkeampi. Pohjois-Karjalassa keskikoko on 32,5 hehtaaria. Yli 50 hehtaarin kokoisten tilojen osuus yksityistilojen lukumäärästä on Pohjois-Karjalassa 17 prosenttia. Koko maassa vastaava luku oli 16 prosenttia. 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta Pohjois-Karjalassa 57 prosenttia. Metsäkeskuksen itäisen palvelualueen metsät tiivistettynä Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Metsätalousmaata, ha 1 446 000 1 589 000 1 399 000 Yksityiset omistavat, ha 964 000 841 000 979 000 Yksityismetsälöitä, kpl 31 288 28 487 32 804 Puuston tilavuus, 1000 m3 186 700 186 500 178 700 Puuston kasvu, 1000 m3/v 8 900 9 300 9 100 Taimikoita, % 20 19 20 Uudistuskypsiä metsiä, % 13 10 13 Markkinahakkuut, 1000 m3/v *) 4 761 5 170 5 344 Tiukasti suojellut metsät, ha 28 000 42 000 22 000 Kuolleen puuston tilavuus, m3/ha 3,2 3,8 3,6 Raakapuun kokonaiskäyttö, 100 m3/v *) 5 927 4 904 4 648 Bruttokantorahatulot *) 170,3 160,2 170,7 *) keskimäärin vuosina 2012-2014 9

2.2 Toimintaympäristö Globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys on merkittävin koko Suomen taloudelliseen kehityksen vaikuttava tekijä. Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla, mutta kasvun on ennustettu hidastuvan vuoden 2030 jälkeen. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa ja se työllistää suoraan yhteensä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Lasku on ollut voimakasta viimeisten 10 vuoden aikana, mutta nyt lasku näyttää hidastuvan. Metsäteollisuudessa on viime aikoina kerrottu merkittävistä investoinneista, jotka toteutuessaan työllistävät ja tuovat puunmyyntituloja sekä hyvinvointia yli maakuntarajojen. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, luonnonvarojen niukkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden taantuminen. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Suomen metsät tarjoavat mahdollisuuksia niukkenevien luonnonresurssien maailmassa. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Tulevaisuuden avainsana onkin resurssiviisaus. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elin ympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on 9 prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Ekologiset arvot ovat tulevaisuudessa todennäköisesti vielä tärkeämpiä kuin nyt. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten 10

luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö tulee vähenemään useissa hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Uudet osaamisalat kuten esimerkiksi materiaaliosaaminen, digitalisaatio ja ympäristöosaaminen tulevat kasvattamaan ihmisten koulutustarvetta. 2.3 Tulevaisuus Suomi suuntaa kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Biotaloudella, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen, on tässä tehtävässä merkittävin rooli. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalous pyrkii myös vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin ja energian omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Biotalousalan yksi merkittävimmistä osa-alueista on metsäbiotalous. Se on paljon muutakin kuin perinteisiä puutuotteita tai bioenergiaa. Uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden kysyntä ja markkinat ovat kasvussa. Suomen metsäbiotalouden tavoitteena on puuvarojen kestävän käytön lisääminen. Tätä voidaan perustella sekä ekologisilla, että kansantaloudellisilla syillä. Fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita on myös mahdollista korvata yhä enemmän monipuolisilla puutuotteilla. Hallitusohjelmassa linjataan, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoa ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään lisäksi, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Pohjois-Karjalan maakunnassa metsäalan tulevaisuus nähdään vahvana. Metsätalouden vetureina ovat jo päätetyt ja suunnitteilla olevat tehdasinvestoinnit, jotka lisäävät puun käyttöä. 11

Investoinnit kohdentuvat sekä perinteiseen puunjalostukseen, että bioenergian uusimpiin tuotantomenetelmiin. Investointien myötä puun käyttö tulee maakunnassa lisääntymään ja toimivan puuhuollon ja metsänhoitotöiden kannalta onkin tärkeää, että alempiasteinen tieverkko pidetään kunnossa. Metsänhoidossa huomiota on kiinnitettävä erityisesti taimikonhoitoon ja ensiharvennuksiin. Pohjois-Karjalan maakunnassa taimikonhoitotöitä on myöhässä 59 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 60 000 hehtaaria. Nämä tarjoavat myös työtä metsäpalveluyrittäjille. Lisääntyvien hakkuiden ja metsänparannustöiden yhteydessä on huolehdittava myös ympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta sekä vesien laadusta. Vähenevien määrärahojen myötä varoja on kohdennettava entistä harkitummin ja luonnonhoito otettava vahvemmin mukaan metsätalouden kokonaistoimintaan. Pohjois-Karjalan vahvuudet nousevat alueen luonnonvaroista ja niiden hyödyntämiseen liittyvästä osaamisesta ja yritystoiminnasta. Myös palvelutuotannon merkitys alueen työllistäjänä on yhä suurempi. Alueen kehityksen pohjana ovat monipuolistuvat elinkeinot, jotka perustuvat suurelta osin myös kasvavaan biotalouteen. Tulevaisuuden avainsana on yhteistyö. Sidosryhmien saumattomalla yhteistyöllä ja metsänomistajien aktivoinnilla Pohjois-Karjalassa hyödynnetään tulevaisuuden mahdollisuudet ja ratkotaan edessä olevat haasteet. 12

Pohjois-Karjalan puunjalostusteollisuude liikevaihto vuonna 2014 600 miljoonaa euroa Biotaloudesta metsiin perustuvaa on yli 50% Puuston kasvu vuodessa Pohjois-Karjalassa 9,3 milj. kuutiometriä 13

3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Metsien lisääntyvä kasvu, sekä metsävarojen monipuolinen kasvava ja kestävä käyttö tuo uutta työtä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan. Strategiset linjaukset Ohjelmalla pyritään vahvistamaan Pohjois-Karjalaa kansainvälisesti tunnettuna metsäbiotalouden keskittymänä ja jalostamaan Euroopan metsämaakunnan ainutlaatuinen metsäosaaminen ja merkittävät metsävarat entistä enemmän työksi ja toimeentuloksi. Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteet luovat pohjan myös Pohjois-Karjalan alueelliselle metsäohjelmalle siten, että ohjelma keskittyy tärkeimpien hallitusohjelman ja Kansallisen metsästrategian 2025 mukaisten toimenpiteiden määrittämiseen ja käynnistämiseen. Tavoitteena on, että alueen metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Pohjois-Karjala on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsävaroiltaan rikkaassa Pohjois-Karjalassa metsiä pystytään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Tällöin on kuitenkin huolehdittava toimivasta puunkorjuusta, metsänomistajien aktiivisuudesta hyödyntää metsiään sekä kestävästä metsien käytöstä ja vastuullisuudesta. 14

15 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2016-2020

4 Kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Pohjois-Karjalassa Alueellisen metsäohjelman mukaisilla toimenpiteillä edistetään metsätalouden, puunjalostuksen ja luontomatkailun yrittäjyyttä sekä tuetaan elinkeinojen kilpailukykyä, kannattavuutta ja monipuolistumista Pohjois-Karjalassa. Ohjelman tavoitteet pyrittiin asettamaan niin, että ne ovat mahdollisimman konkreettisia, eri toimijoita sitouttavia ja päivitettäviä. Tavoitteita asetettaessa on myös pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin muut alueen kehitysohjelmat. Tällä on pyritty siihen, että eri toimijoiden yhteistyöllä tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa. Ohjelman tavoitteet on jaettu avaintavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä muihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Muiden tavoitteiden ja toimenpiteiden on tarkoitus tukea avaintavoitteita. 4.1 Avaintavoitteet 1. Kestävien hakkuumäärien kasvattaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen 2. Yksityismetsien omistajarakenteen kehittäminen metsien aktiivisen käytön lisäämiseksi 3. Alueen liikenneinfrastruktuurin kunnossapito ja kehittäminen 4. Metsänhoidon tason turvaaminen 5. Metsäekosysteemipalveluiden hyödyntäminen 6. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelun, sekä etenkin pienvesistöjen tilan parantaminen 16

4.1.1 Kestävien hakkuumäärien kasvattaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen Lähtökohtana on valtakunnan metsien inventoinnin suurin kestävä runkopuun hakkuukertymä, joka on 7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrä sisältää myös energiapuujakeet. Metsäteollisuuden uudet investoinnit tulevat nostamaan teollisuuden kotimaisen raakapuun tarpeen jo lähivuosina 10-12 miljoonaa kuutiota nykyistä tasoa korkeammalle. Teollisuuden lisääntyvä puun tarve tulee lisäämään puun kysyntää myös Pohjois-Karjalassa jo vuodesta 2016 lähtien. Arvioitu määrä tulee olemaan jo lähivuosina noin miljoona kuutiota vuodessa. Lähimaakuntien investoinnit tulevat muuttamaan maan sisäisiä puun kulkuvirtoja ja tällä on vaikutuksensa myös Pohjois-Karjalaan. Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen on keskeinen osa Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimusta ja Joensuun kasvustrategiaa ja sillä on suuri merkitys alueen hyvinvoinnille. Kaupunki on sitoutunut omalta osaltaan tukemaan uusien innovaatioiden kaupallistamista innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ja tarjoamalla niille referenssikohteita. Pohjois-Karjalan alueelle onkin suunnitteilla mittavia biotalouden investointeja. Toteutuessaan investoinnit olisivat yli 300 miljoonan euron suuruiset ja synnyttäisivät yli 100 uutta työpaikkaa. Monet näistä investoinneista liittyvät bioenergian tuottamiseen ja edellyttävät riittävän ja kilpailukykyisen biomassan saatavuutta. Metsien edullisen ikäluokkarakenteen ja tehokkaan metsänhoidon ansiosta Pohjois-Karjalan metsät mahdollistavat lisääntyvät ja kestävät hakkuut. Lisääntyvät hakkuut tuovat työtä ja hyvinvointia alueelle, myös aluetalous hyötyy kantorahatuloista. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: metsätalouteen perustuvaa koulutusta metsänomistajille ja toimihenkilöille hakkuumahdollisuuksista tiedottaminen metsänomistajille ajantasaistettua metsävaratietoa hyödyntäen yhteismetsien perustamiseen kannustaminen puumarkkinoiden toiminnan kehittäminen puun energiakäytön edistäminen lämpö- ja voimalaitoksissa sekä kiinteistöissä. Lämpöyrittäjyyden edistäminen 17

Mittarit ja tavoitetaso: Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Runkopuun hakkuukertymä milj.m3/v 5,30 6,61 Metsähakkeen energiakäyttö milj.m3/v 0,45 0,70 Kantojen ja hakkuutähteiden energiakäyttö milj.m3/v 0,20 0,30 Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Mäntytukki milj.m3/v 1 1,69 Kuusitukki milj.m3/v 0,82 1,34 Lehtipuutukki milj.m3/v 0,11 0,19 Mäntykuitupuu milj.m3/v 1,7 1,6 Kuusikuitupuu milj.m3/v 0,77 0,82 Lehtikuitupuu milj.m3/v 0,77 0,97 YHTEENSÄ milj.m3/v 5,30 6,61 Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha) Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Ensiharvennukset ha/v 14 500 21 000 Muut harvennukset ha/v 30 100 30 000 Ylispuiden poisto ja muut hakkuut ha/v 3 400 3 400 Luontaisen uudistamisen hakkuut ha/v 700 2 000 Päätehakkuut ha/v 11 900 14 500 Kasvatushakkuut yhteensä ha/v 48 000 54 000 Uudistushakkuut yhteensä ha/v 12 600 16 500 Hakkuut yhteensä ha/v 60 600 70 900 Keskeiset toimijat: Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, metsäyhtiöt, metsäalan koulutusorganisaatiot, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto 18

4.1.2 Yksityismetsien omistajarakenteen kehittäminen metsien aktiivisen käytön lisäämiseksi Metsänomistusrakenteen jatkuva pirstoutuminen ja metsien tilakoon pieneneminen ovat olleet maassamme huolenaiheena jo pitkään ja trendi näyttää jatkuvan. Myös Pohjois-Karjalassa yksityismetsien omistajarakenne on haasteellinen metsien käytön näkökulmasta tarkasteltuna. Metsänomistajien keski-ikä jatkaa nousemistaan ja eläkeläisten ja kuolinpesien omistuksessa on jo yli 60 prosenttia yksityismetsien alasta. Metsätilojen pienehkö keskikoko 32,5 hehtaaria rajoittaa ammattimaisen puuntuottamisen mahdollisuuksia nostamalla muun muassa korjuukustannuksia. Metsänomistuksen siirtyessä nuoremmille on heitä pyrittävä aktivoimaan metsiensä hyödyntämiseen sekä kertoa niistä mahdollisuuksista, joita metsänomistajuus tarjoaa. Myös omatoimisten metsänhoitotoimenpiteiden mahdollisuutta tulee korostaa. Tavoitteena on, että passiivisten metsänomistajien, mukaan lukien kuolinpesät, määrä vähenisi ja metsänomistajat hyödyntäisivät metsiään täysimääräisesti ja yrittäjämäisesti. Tavoitteena on metsätilojen keskikoon kasvattaminen, minkä ansiosta metsien hoito ja käyttö tehostuvat. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: edistetään sukupolvenvaihdoksia neuvonnan ja hanketoiminnan avulla järjestetään koulutusta mahdollisista lakimuutoksista ja jalkautetaan muutokset maakuntaan tiedotetaan yhteismetsän perustamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja aktivoidaan metsää omistavia julkistahoja yhteismetsien perustamiseen vaikutetaan alueen kansanedustajiin ja päättäjiin, jotta sukupolven vaihdokset nopeutuisivat, kuolinpesät purkautuisivat nopeammin, tilakokoa saataisiin kasvatettua ja tiloja alkaisi siirtyä aktiivisesti metsätaloutta harjoittaville kehitetään ja markkinoidaan metsänomistajia ja palvelun tarjoajia yhdistäviä verkkopalveluja Mittarit ja tavoitetaso: Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Keskipinta-ala ha 32,5 Kasvaa Yli 50 ha tilojen osuus % pinta-alasta 17 Kasvaa Yhteismetsien pinta-ala ha 13 900 Kasvaa Keskeiset toimijat: 4H, metsäyhtiöt, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, ELY-keskus 19

4.1.3 Alueen liikenneväylien kunnossapito ja kehittäminen Lisääntyvät puutavaran ja metsäenergian käyttö edellyttävät toimivaa ja ympärivuotisesti kunnossa olevaa tieverkostoa. Lisähaasteita teiden kunnolle aiheuttavat myös leudot talvet, teiden varsilla tapahtuva energiapuun haketus sekä puutavara-autojen lisääntyvät painot. Entistä järeämmät rekat edellyttävät myös pääteiden ja siltojen hyvää kantavuutta. Kunnossa olevalla tiestöllä on merkitys alueen virkistyskäytölle, keruutuoteyrittäjille ja laajemmin myös koko maaseudun elinvoimaisuudelle. Kelirikkoaikoina ja kesän sateisina jaksoina puun korjuu keskeytyy ja tehtaiden raaka-ainehuolto perustuu tienvarsille, terminaaleihin ja logistiikkakeskuksiin varastoituun puuhun. Riittävällä määrällä puiden varastointipaikkoja sekä pitämällä varastointipaikat kunnossa varmistetaan tehtaiden puuhuolto sekä edistetään metsäenergian käyttöä. Viime vuosina yksityistieverkoston ja valtion alempiasteisten teiden kunto on heikentynyt merkittävästi. Lisääntyviä puutavarakuljetuksia, kuten myös puuenergiaan liittyviä kuljetuksia käyttöpisteisiin voitaisiin hoitaa tehokkaasti ja usein myös varmimmin rautateitse. Alueella on jo kattava rautatieverkosto, mutta sitä ei ole riittävästi hyödynnetty. Osasyynä tähän on, että rautateiden tavarakuljetusten kilpailu ei aidosti ole vielä toiminut. Myös vesiteitse tapahtuvaa puutavaran kuljetusta voitaisiin alueella hyödyntää paremmin esimerkiksi kautta pidentämällä. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: tieosakkaiden ja -kuntien sekä metsänomistajien aktivointi ja koulutus terminaaliverkoston kehittäminen ja olemassa olevien kunnostaminen, puun logistiikkaan liittyvä terminaali- ja varastopaikkojen selvitykseen liittyvä hanke rautatiekuljetusten tehostaminen ja tavaraliikenteen kilpailukyvyn edistäminen alempiasteisen tieverkoston kunnosta huolehtiminen ja asiaan vaikuttaminen Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet -hanke ja sen tulosten hyödyntäminen aluesuunnittelussa biotalouteen liittyvien tekijöiden kannalta 20

Mittarit ja tavoitetaso: Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Metsäteiden perusparannus km/v 300 450 Metsätien rakentaminen km/v 63 100 Keskeiset toimijat: MTK, metsänhoitoyhdistykset, Suomen metsäkeskus, metsänomistajat, kuljetusyrittäjät, metsäyhtiöt, ELY-keskukset 4.1.4 Metsänhoidon tason turvaaminen Pohjois-Karjalassa on pieniä tai varttuneita taimikoita 260 500 hehtaaria, mikä on noin 19 prosenttia metsämaan pinta-alasta. Luonnonvarakeskuksen laatuluokituksen mukaan pienten taimikoiden metsänhoidollinen tila on huono, välttävä tai vajaatuottoinen 34 prosenttia kehitysluokan pinta-alasta ja varttuneilla taimikoilla vastaavasti peräti 53 prosenttia kehitysluokan pinta-alasta. Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Pohjois-Karjalassa on myöhässä olevia taimikonhoitotarpeita noin 60 000 hehtaaria. Tämä lisäksi tulevat vielä nykyiset ja tulevaisuuden taimikonhoitotarpeet. Taimikonhoidon rästejä purkamalla ja oikea-aikaisilla taimikonhoitotöillä turvataan myös tulevaisuuden kasvavat hakkuutarpeet. Taimikon varhaishoito on uutena työmuotona uudistuneessa Kemera-lainsäädännössä ja se mahdollistaa osaltaan taimikonhoitorästien purkamisen. Suometsien hyödyntäminen on tärkeää, jotta kasvavaan kokonaishakkuutavoitteeseen päästään. Ojitettujen turvemaiden osuus hakkuukertymästä on ollut noin 23 prosenttia. Pohjois-Karjalassa soiden osuus metsätalousmaasta on 33 prosenttia. Ojitettuja soita on yhteensä 372 000 hehtaaria ja ojittamattomia soita 139 000 hehtaaria. Kunnostusojitusten määrä on viimevuosina vähentynyt. Kunnostusojituksia on tehty noin 800 kilometriä, pinta-alaltaan noin 2000 hehtaarille. Suometsien hoito tulee jatkossa olemaan haasteellista. Yhtenä syynä tälle ovat tiukentuneet Kemera-ehdot. Suometsistä korjatun puun markkinoille tuloa voidaan edistää kehittämällä korjuuteknologiaa ja työtapoja. Lisäksi pienpuun korjuuseen on mahdollista saada energiatukea. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan liittyvän neuvonnan lisääminen riittävän työvoiman saatavuuden turvaaminen omatoimisuuden edistäminen taimikonhoitotarpeista tiedottaminen ja tarvittava neuvonta töiden toteuttamiseksi ojitettujen suometsien kasvun ylläpito ja hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen kehitetään suometsiin soveltuvaa korjuuteknologiaa ja työtapoja Mittarit ja tavoitetaso: Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite Taimikon varhaishoito ha/v Ei tilastoitu 10 600 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus ha/v 17 200 15 750 Keskeiset toimijat: Suomen metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, laitevalmistajat, 4H, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto 21

4.1.5 Metsäekosysteemipalveluiden hyödyntäminen Ekosysteemipalvelut ymmärretään luonnon tarjoamina aineellisina tai aineettomina hyötyinä ja niiden turvaaminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat moniin ihmiselle tärkeisiin tuotteisiin ja palveluihin. Ekosysteemipalveluissa nähdään lisääntyviä mahdollisuuksia muun muassa luontomatkailuissa, metsien virkistyskäytössä ja Green care -toiminnassa. Virkistyskäyttöön on olemassa Pohjois-Karjalassa hyviä ulkoilureittejä, joiden kunnossapidosta tulee jatkossakin huolehtia. Ulkoilureittien hyvästä kunnossapidosta hyötyvät myös matkailuyrittäjät, sillä useat matkailuyritykset ja -keskukset sijaitsevat näiden reittien ja kansallispuistojen varrella tai niiden läheisyydessä. Hyöty realisoituu suoraan paikallistalouteen ja vaikutukset voivat olla merkittäviä. Hyvänä esimerkkinä tästä on kokeilu, jossa pakurikääpää pyritään lisäämään viljelemällä. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: keruutuotteisiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien parempi huomioiminen, tuotteistamiseen, verkostoitumiseen ja markkinointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet, jatkojalosteiden kehittäminen etenkin vientiin ei-puuperäisten tuotteiden innovaatiohankkeiden toteuttaminen, esimerkiksi pakurikäävän tuotanto retkeilyreittien kunnosta huolehtiminen ja luontomatkailun kehittäminen Keskeiset toimijat: Luonnonvarakeskus, yrittäjät, ELY- keskus, 4H, Metsäkeskus, Metsähallitus, kunnat Pohjois-Karjalan metsät tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet ei-puuperäisten tuotteiden hyödyntämiselle. Keruutuotteiden ympärille onkin luotu jo kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi maastamme ulkomaille vietävistä sienistä suurin osa lähtee Pohjois-Karjalasta. Mahdollisuuksia on silti vielä laajentaa ja monipuolistaa toimintaa. 22

4.1.6 Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelun sekä etenkin pienvesistöjen tilan parantaminen Lisääntyvien hakkuumäärien myötä on tärkeää, että arvokkaita metsäympäristöjä suojellaan ja huolehditaan monimuotoisuudelle tärkeistä elinympäristöistä sekä veden laadusta. Metsäja luonnonsuojelulait turvaavat lakisääteisten elinympäristöjen ja lajien suojelua. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää talousmetsissä tapahtuvaan, alueelle ominaisten luontoarvojen vapaaehtoiseen turvaamiseen ja kehittämiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman puitteissa alueen metsänomistajat ovat tehneet niin määräaikaisia kuin pysyviäkin suojelusopimuksia ja toteuttaneet luonnonhoitohankkeita maillaan. Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia sekä energiapuunkorjuun ja suometsien hoitosuosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia. Metsätalouden vesiensuojelussa toteutetaan Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmaa sekä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja parantaa etenkin pienvesistöjen tilaa. Luonnonhoitoon kohdennetut varat ovat niukkenemassa ja tämä edellyttää varojen järkevää kohdentamista ja priorisointia. Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) tulee tässä olemaan hyvänä apuna. Metsiensuojelun pitkän tähtäimen tavoitteena on suojella Pohjois-Karjalan metsätalousmaan pinta-alasta 10 prosenttia, josta metsämaan osuus on puolet. Edellä mainittu prosenttiosuus koostuu vahvistetuista suojelualueista ja suojeluohjelmista, metsälain mukaisista erityisen arvokkaista elinympäristöistä, valtionmaiden alue-ekologisten suunnittelun kohteista sekä teknisistä ja taloudellisista syistä puuntuotannon ulkopuolella olevista kohteista. Uudet metsänhoitosuositukset ja uudistunut metsälaki mahdollistavat metsien käsittelyn ja kasvattamisen useammalla vaihtoehtoisella tavalla. Tulevaisuudessakin metsien käsittelyn tulee perustua metsänomistajien tavoitteisiin. Mahdollisuudet metsien käytön taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tarpeiden yhteensovittamiselle ovat olemassa. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: vesiensuojelun luonnonhoitohankkeet toteutetaan luonnonhoidon alueellista toteutusohjelmaa vähenevien luonnonhoitovarojen priorisointi luontoarvojen parempi huomioiminen metsätaloudessa koulutuksen ja tiedotuksen keinoin tiedotuksen lisääminen eri metsänkasvatusmenetelmistä ja puulajivalinnoista kohdennettu, arvokkaiden soiden aktiivinen ennallistaminen suojeluverkostoa edelleen täydennettäessä priorisoidaan kohteita jotka laadun, pinta-alan ja sijainnin suhteen täydentävät mahdollisimman hyvin nykyisiä suojelualueita ja niiden kytkeytyneisyyttä. maisema-arvokaupan mahdollisuuksien selvittäminen metsien suojelua jatketaan pitkän tähtäimen tavoitteen mukaisesti Mittarit ja tavoitetaso: Yksikkö Nykytaso 2012-2014 Tavoite METSO/Kemera luonnonhoito /v 220 000 100 000 METSO/Kemera ympäristötuki /v 206 000 610 000 Lahopuun määrä m3/ha 3,8 Kasvaa Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa (erinomainen tai hyvä) % 80 Kasvaa Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa (erinomainen tai hyvä) % 90 Kasvaa Keskeiset toimijat: ELY- keskus, Suomen metsäkeskus, metsäyhtiöt, metsänomistajat, metsäpalveluyrittäjät, Metsähallitus 24

4.2 Muut tavoitteet 1. Osaamisen hyödyntäminen ja työvoiman riittävyydestä huolehtiminen 2. Metsävaratietojen tehokas ja monipuolinen käyttö 3. Kehitetään metsäpalveluyrittäjyyttä ja puunjalostusta 4. Metsäbioenergian hyödyntämisen tehostaminen 4.2.1 Osaamisen hyödyntäminen ja työvoiman riittävyydestä huolehtiminen Pohjois-Karjala on Euroopan johtava metsämaakunta, jonka teollinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen osaamisprofiili leimautuu vahvasti metsien monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvään osaamiseen ja teknologiaan. Erityisesti pyritään hyödyntämään innovaatiopotentiaalia, joka syntyy yhdistelemällä metsäosaamista ja alueen muita vahvoja osaamisaloja. Korkeaa osaamista Pohjois-Karjalassa edustavat muun muassa Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun Tiedepuisto Oy, Euroopan metsäinstituutti sekä kolmen kehitysyhtiön muodostama kokonaisuus. Ne luovat kansainvälisesti kilpailukykyisen perustan metsä- ja metsäenergia-alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Osaamisen kehittäminen on avainasemassa metsäalan kilpailukyvyn säilyttämisessä. Perusedellytyksenä metsäalan kehittymiselle on ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön saatavuus. Koulutetuista metsäalan ammattilaisista, erityisesti metsäkoneenkuljettajista ja puutavara-autojen kuljettajista on nykyisin pulaa. Lähitulevaisuudessa alan ammattilaisten tarve tulee kasvamaan. Työvoiman saanti on pyrittävä turvaamaan riittävällä ja ammattitaitoisella koulutuksella. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää tutkimus sekä vahva ja monipuolinen käytännön osaaminen. Tutkimuslaitosten, yritysten ja keskeisten metsäalan toimijoiden yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen tulevat olemaan avainasemassa myös tässä ohjelmassa. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: tiedotetaan aktiivisesti metsäalan mahdollisuuksista nuorille tiivistetään yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja tiedotetaan metsäalan mahdollisuuksista muun muassa koulujen opinto-ohjaajille hyödynnetään ja laajennetaan metsätet-palvelua ja edesautetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä toteutetaan uusia tuotteita ja palveluita tukevia kehittämishankkeita korjuu- ja kuljetusyritysten koon kasvaessa järjestetään uudenlaista yrittäjyyteen, johtamiseen ja liiketaloudelliseen osaamiseen tähtäävää koulutusta Keskeiset toimijat: alueen oppilaitokset, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen metsäkeskus, Metsäteollisuus ry, ELY-keskus, Euroopan metsäinstituutti 4.2.2 Metsävaratietojen tehokas ja monipuolinen käyttö Ajantasainen metsävaratieto on metsällisten ratkaisujen perusta. Siitä hyötyvät niin metsänomistajat kuin investointeja maahamme suunnittelevat yritykset. Metsävaratietoa tallennetaan sähköisiin järjestelmiin ja ne ovat helposti metsänomistajien ja eri toimijoiden saatavissa. Sähköisten järjestelmien avulla esimerkiksi etämetsänomistajia voidaan helposti palvella ja niiden avulla aktiivinen metsänhoito helpottuu. Metsäala on sähköisissä järjestelmissä alkutaipaleella jos sitä vertaa esimerkiksi pankkitoimintaan. Sähköisten palvelujen hyöty on sitä suurempi, mitä nopeammin ja laajemmin ne otetaan käyttöön. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Metsään.fi-palvelun laajamittainen hyödyntäminen ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään ja markkinoidaan metsänomistajia ja palveluntarjoajia yhdistäviä verkkopalveluja lisätään tiedotusta ja koulutusta sähköisistä palveluista metsänomistajille ja toimijoille digitalisaation ja sähköisten palvelujen täysimääräinen hyödyntäminen sähköisen puukaupan aktivoiminen 26

Keskeiset toimijat: Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, metsäyhtiöt, MTK, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, alueen ICT-yritykset 4.2.3 Kehitetään metsätalousyrittäjyyttä ja puunjalostusta Metsäpalveluyrittäjien palveluille on kasvava kysyntä maassamme. Metsäpalvelumarkkinoilla kilpailu on avautunut ja kilpailuneutraliteetti toteutunut julkisiin metsäorganisaatioihin tehtyjen lainsäädännöllisten muutosten seurauksena. Koko metsälainsäädäntö on uudistettu 2010-luvulla lyhyessä ajassa, muutos on suurempi kuin kertaakaan Suomen itsenäisyyden aikana. Puurakentamiseen liittyviä esteitä on purettu ja puurakentaminen etenkin kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa on lisääntynyt. Puuta käyttämällä vähennetään tehokkaasti rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä. Pohjois-Karjalan ympäristö tarjoaa erinomaiset puitteet puurakentamiselle. Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuun seudulla on tehty laajaa tutkimus- ja kehitystyötä puurakentamisen ja laajemminkin biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Joensuu Areena, Metla-talo, luonnonkuitukomposiittituotteet ja bioenergialiiketoiminnan kehittäminen kuvastavat maakunnan panostusta metsäbiotalouden kehittämiseen. Puurakentamisen ja puunjalostustoiminnan kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä kaikissa alueen elinkeinoja kehitysohjelmissa. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: edistetään metsäpalveluyrittäjien verkostoitumista selvitetään metsänomistajien tarpeita metsäpalveluyrittäjille pyritään tunnistamaan metsäpalveluyrittäjyyden riskejä ja mahdollisuuksia puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa sekä puurakentamisen ammattilaisten koulutus lisätään yleistä viestintää puurakentamisen hyödyllisyyksistä sahojen sivutuotteiden parempi hyödyntäminen puunjalostusyritysten liiketoiminnan tukeminen neuvonnan avulla Keskeiset toimijat: alueen kehitysyhtiöt, Luonnonvarakeskus, kunnat, Suomen metsäkeskus, Joensuun Tiedepuisto, alueen oppilaitokset, 4H 4.2.4 Metsäbioenergian hyödyntämisen tehostaminen Uusiutuvan energian osuus Pohjois-Karjalan kokonaisenergiankäytöstä on noin 67 %, josta puuenergian osuus on 82 %. Pohjois-Karjalan pitkän tähtäimen visiona on hiilineutraali, uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa. Vuoteen 2020 tavoitellaan fossiilisesta lämmitysöljystä vapaata maakuntaa. Käytännössä tavoite merkitsee noin 65 miljoonan fossiilisen öljylitran (POR ja POK) vuosittaisen käytön korvaamista uusiutuvilla energialähteillä. Pohjois-Karjalaan on suunnitteilla useita bioenergian tuottamiseen perustuvia laitoksia. Alueen vahvuutena ovat runsaat luonnonvarat ja bioenergia-alan ja metsäntutkimuksen monipuolinen osaaminen. Pohjois-Karjalan energiasektorilla korostuvat lähitulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotannon, käytön ja viennin kasvattamisen ohella myös energiatehokkuuden parantaminen ja energianeuvonta. Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin 2015 keskeisenä tavoitteena on Joensuun metsä- ja bioenergiaosaamisen sekä biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuosaamisen keskittymänä palvelemaan koko Suomen ja Euroopan biotalouden kehitystä. Alue tarjoaa osaamista ja konkreettisia mahdollisuuksia pilotoida ja kehittää kansallisen tason biotaloustoimenpiteitä. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: edesautetaan suunniteltujen biotalouden investointien muun muassa biojalostamojen toteutumista Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketin 2015 toteuttaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa jatketaan niiden kohteiden kartoitusta jotka voivat siirtyä käyttämään bioenergiaa lämmön ja energian tuotannossa jatketaan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa alueiden käytön (kaavoitus) huomioiminen metsäenergian tuotannossa Keskeiset toimijat: alueen kehitysyhtiöt, Joensuun Tiedepuisto, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, ELY-keskus, kunnat, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 27

5 Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Alueellinen metsäohjelma on maakunnan metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Alueellisen metsäohjelman on määrä toteuttaa sekä valtakunnallisten ohjelmien että maakunnallisten ohjelmien tavoitteita. Vastaavasti on tärkeää, että alueellisen metsäohjelman tavoitteet otetaan huomioon muissa alueellisissa ohjelmissa ja toiminnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjalan ilmasto ja energiaohjelma 2020 Suomen biotalousstrategia Pohjois-Karjalan Biotalouden kasvupaketti 2015 Pohjois-Karjalan esitys kasvua vahvistavista toimista Ratkaisujen Suomi, hallitusohjelma Kansallinen metsästrategia 2025 Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Rakennerahasto-ohjelmat Suomen metsäkeskuksen asiantuntijaohjelmat (metsänhoito, metsätilarakenne, metsäbiotalous, luonnonhoito) METSO-ohjelma Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmaa 2016-2021 28

6 Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Nykyinen taloustilanne asettaa omat haasteensa metsäohjelman ja sen tavoitteiden toteutumiselle. On tärkeää, että ohjelmassa mainitut keskeiset toimijat sitoutuvat ohjelmatyöhön omalla työpanoksellaankin. Hyvä toimijoiden välinen yhteistyö säästää resursseja ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn. Useita tässäkin ohjelmassa mainittuja kehittämistöitä on toteutettu EU-rahoitteisesti kehittämishankkeiden kautta tai Kemera-rahoituksella. Nyt näihin molempiin rahoitusinstrumentteihin osoitetut varat ovat pienentyneet. Jatkossakin näiden rahoituslähteiden tehokas ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäohjelman 2016-2020 rahoitustarve on koottu alla oleviin taulukoihin. Rahoituksessa on huomioitu metsien hoitoon, pienpuun korjuuseen, MET- SO-ohjelman toteuttamiseen ja aluekehityshanketoimintaan arvioitu julkinen rahoitustarve. Rahoitustarpeessa ei ole huomioitu perustutkimuksen, koulutuksen eikä hallinto- ja edistämisorganisaatioiden perusrahoitusta. Myöskään yritystukia eikä suuria väylähankkeita ole rahoitustarpeissa huomioitu. 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera) Yksikkö Tavoite Rahoitustarve Osuus % Taimikon varhaishoito ha 5 100 820 000 21 Nuoren metsän hoito ha 8 400 1 932 000 49 Suometsien hoito ha 1 000 175 000 4,5 Tuhkalannoitus ha 2 000 400 000 10 Uuden metsätien rakennus km 20 100 000 2,5 Metsätien perusparannus km 100 524 000 13 YHTEENSÄ 3 951 000 100 % 30

6.2 Luonnonhoidon rahoitus VUOSIEN 2016 2020 LUONNONHOIDON SUUNNITELMA JA BUDJETTI kpl Vaikutus, ha Kemera, Valtionapu, Valtakunnalliset EU- hankkeet, yhteistoimintaverkosto, EU, Muu rahoitus, Yhteensä, Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt sekä ennallistaminen 5 130 000 25 000 50 000 96 000 301 000 Vesistöhaittojen estäminen 5 300 000 20 000 76 000 396 000 Monimuotoisuutta edistävä kulotus 1 30 000 10 000 40 000 Vieraskasvilajien hävittäminen 1 20 000 5 000 25 000 Muut metsäluonnonhoitoa ja monikäyttöä korostavat alueellisesti merkittävät hankkeet 1 20 000 10 000 30 000 HANKKEET YHTEENSÄ 13 500 000 70 000 50 000 172 000 0 792 000 Ympäristötuet 300 1500 3 000 000 300 000 3 300 000 METSO- tarjoukset ELY- keskukselle 50 500 25 000 25 000 Koulutustilaisuudet 15 40 000 40 000 YHTEENSÄ 2000 3 500 000 435 000 50 000 172 000 0 4 157 000 31

6.3 EU:n ohjelmarahoitus 6.3.1 Manner- Suomen maaseutuohjelma 2014-2020 Metsäkeskuksen aluekehityshankkeiden rahantarve alueellisesta maaseutuohjelmasta vuosina 2016-2020 on noin 150 000 /vuosi. Aluekehityshankkeet ovat useampien toteuttajien hankkeita ja niihin haetaan rahoitusta yhdessä suurempana kokonaisuutena. Pohjois-Karjalassa on useita osaavia hanketoimijoita ja yhteistyö niiden kanssa on ollut erittäin onnistunutta, sen toivotaan jatkuvan tälläkin ohjelmakaudella. Syksyllä 2015 on jätetty kaksi hankehakemusta, joista toinen on bioenergiaan liittyvä hankekokonaisuus ja toinen metsäpalvelujen edistämistä koskeva hanke. Useita uusia hankkeita on myös suunnitteilla keskeisten toimijoiden kanssa ja ne liittyvät metsäohjelman tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Uusia metsäohjelman toteuttamista tukevia hankkeita tullaan tekemään vuosittain. 6.3.2 EAKR- ja ESRrakennerahastot Alueella on hyödynnetty EAKR- ja ESR-rakennerahastoja hanketoiminnassa. Vuoden 2017 loppuun asti on käynnissä yhteinen hanke Luonnonvarakeskuksen kanssa, jolla edistetään metsäneuvojien monipuolista osaamista. Lisäksi suunnitteilla on yhteistyöhankkeita muiden Metsäkeskuksen palvelualueiden kanssa. 6.4 Yksityinen rahoitus Metsänomistajat, organisaatiot ja metsäalan toimijat ovat panostaneet vuosittain huomattavan summan metsien hoitoon, perusparannukseen sekä toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Näiden panostusten uskotaan jatkuvan myös ohjelmakaudella Pohjois-Karjalassa on osaavia hanketoimijoita ja yhteistyö on ollut onnistunutta. 32