LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2011 LAAKKOSET OVAT YRITTÄJIÄ YTIMEEN ASTI MAURI PEKKARINEN: SUOMEN ENERGIA- TULEVAISUUS 6 34 Junakin tarvitsee kunnon VARIKKO- 18 STOPIN Teemana yrittäminen
Sisällys 6 10 LAAKKOSET OVAT YRITTÄJIÄ YTIMEEN ASTI BETONINEN PIENPAALU HAASTAA TERÄSMONOPOLIN 22 26 TAANTUMAT OVAT VAUHDITTANEET JARMO HEIKKISEN YRITYSTÄ KEITTIÖN TULEVAISUUS ON VIILEÄ 30 34 SOLA SOPII NYKYAJAN TOIMITILAKSI MAURI PEKKARINEN: SUOMEN ENERGIATULEVAISUUS NÄKYMÄ ALBERGAN KARTANOLTA Pääkirjoitus... 3 ToimitusjohtajaGallup... 4 Laakkoset ovat yrittäjiä ytimeen asti... 6 Kytäjä koukutti autokauppiaat... 8 Betoninen pienpaalu haastaa teräsmonopolin... 10 Koneplaneetta pieni, mutta hightech... 12 Vain kauniit ja rohkeat pärjäävät valmisbetonimarkkinoilla... 14 RGAN AUKIO LUONNOS 05.11.2008 Lujat arvot Isän perintönä rehellinen työnteko ja velkojen välttäminen... 16 Junakin tarvitsee kunnon varikkostopin... 18 Taantumat ovat vauhdittaneet Jarmo Heikkisen yritystä... 22 Fescon hiekoittaa pohjoisen ja etelän... 24 Keittiön tulevaisuus on viileä... 26 Lujatalo rakentaa Espoon Iirislahteen uuden houkuttelevan asuinalueen... 29 Sola sopii nykyajan toimitilaksi... 30 Suomesta maailman energiatehokkain maa?... 32 Mauri Pekkarinen: Suomen energiatulevaisuus... 34 Kiitos Sinulle... 36 Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto Kannen kuva: Kalle Kervinen
Anna äänesi kuulua nettisivujemme gallupissa: Kuinka Suomessa voitaisiin parhaiten kannustaa yrittäjyyteen? www.luja.fi Yrittäjyys Suomessa ei ole ollut aina arvostettua, kuten tänä päivänä. 1900- luvun suuret sodat myllersivät suomalaisen yhteiskunnan ja Venäjän vallankumouksella oli suuri vaikutus Suomeen. Vasemmistolainen ja kommunistinen aate sai paljon jalansijaa maassamme. Siihen kuului nähdä yrittäjät riistäjinä ja laulettiin kahdestakymmenestä perheestä. Myös yritystoiminnan voittoon suhtauduttiin vihamielisesti. Niinpä yhtiöverokanta oli pitkään sodan jälkeen 51 % ja jaettu osinko verotettiin vielä muiden tulojen tavoin. On selvää, että kun verotus oli näin rankkaa, ei yhtiöissä haluttu näyttää voittoa. Tämä johti usein tehottomiin investointeihin, kun poistojen avulla haluttiin alentaa näytettävää voittoa. Yritysten ja yrittäjien, ja toisaalta melkoisen osan muun yhteiskunnan välillä, oli syvä juopa, joka synnytti sekä vihamielistä suhtautumista että kateutta. Pieniä Suomessa eniten Vähitellen ilmapiiri Suomessa muuttui ja alettiin tunnustaa yrittäjien asema talouselämässä. Yritysten ratkaiseva rooli työllistämisessä ja hyvinvoinnin kasvussa oli tietenkin se syy, miksi yrittämiseen alettiin suhtautua myönteisesti. Kun aikanaan tutkittiin työllistymistä, havaittiin että Suomessa oli yrityksiä suhteellisesti paljon vähemmän kuin länsimaissa yleensä. Suuret, yli 500 hengen yritykset työllistävät meillä vain alle 30 % työssä olevista alle 10 hengen yritysten työllistäessä samansuuruisen osan. Pienten yritysten työllistämisvaikutus on siis suuri. Lukumääräisesti 1-9 henkeä työllistäviä yrityksiä on Suomessa noin 95 % kaikista yrityksistä Asenteet muuttuneet yrittäjämyönteisiksi Kun sitten lama ravisteli Suomea voimakkaasti 1990-luvulla, olivat asenteet vihdoin kypsyneet yritysmyönteisiksi. Millaista on olla yrittäjä Suomessa? Yrittämistä kannustettiin monin tavoin. Yritysverotus uusittiin ja pääomatulon verokanta erotettiin muusta tuloverosta. Yritystoimintaa aloittaville luotiin starttirahajärjestelmä. Nuoret ovat myös alkaneet suhtautua myönteisesti yrittämiseen Tutkimuksen mukaan nuoret mieltävät yrittäjyyden melko vaativaksi, mutta palkitsevaksi työksi. Yrittäjyyden uskotaan olevan taloudellisesti kannattavaa, sillä lähes 60 % nuorista uskoo, että yrittäjyys voi olla palkkatyötä kannattavampaa. Toisaalta valtaosa nuorista uskoo, että yrittäjät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä. Sukupolvenvaihdokset ongelma Tämän päivän Suomessa asenteet yrittäjiä kohtaan ovat sangen myötämielisiä, ja perheyhtiöitäkin arvostetaan. Silti monet lainsäädännön koukerot vaikeuttavat edelleen varsinkin pienyrittäjien arkea, ja sukupolvenvaihdos on yritykselle usein koetinkivi. Tutkimusten mukaan saman perheen sisällä toinen polvi jatkaa noin viidesosassa yrityksiä ja kolmanteen polveen siirtyy vielä huomattavasti pienempi osa yrityksiä. On todella sääli, jos yritystoiminta lakastuu tai loppuu yrittäjän tullessa eläkeikään. Sukupolvenvaihdoksia onkin onneksi ryhdytty helpottamaan esimerkiksi verohelpotusten kautta ja näissä lainsäädännön uudistuksissa on yrittäjien omilla etujärjestöillä ollut iso rooli. Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen yrittäjäjärjestöt ovat saamassa jalansijaa suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteossa. Luja kolmannessa polvessa Luja-yhtiöt kuuluu siihen pieneen vähemmistöön perhe-yrityksiä, jotka ovat siirtyneet elinvoimaisina kolmannen sukupolven johdettavaksi. Isäni Feliks Isotalo perusti Lujan vuonna 1953, joten 60 vuotta tulee yhtiössämme kohta täyteen. Koko historiansa ajan Luja on kasvanut ja sen toiminta on monipuolistunut. Pienestä siilinjärveläisestä sementtivalimosta on kasvanut suuri valtakunnallinen ja kansainvälinen rakennusalan yritys, joka työllistää yli 2000 henkeä. Yrittäjiä tarvitaan Yrittäjä on usein työssään yksin ja päivät venyvät pitkiksi. Jo isäni teki usein 16-tuntisia työpäiviä ja monta yötäkin tuli valvottua taloushuolien paineessa. Allekirjoittaneenkin 40-vuotiseen työrupeamaan on mahtunut samoja asioita. Ja varmaa on, ettei kolmaskaan sukupolvi tule pääsemään yrittäjyydessään helpolla. Maailman kehitys on nopeaa ja Suomen haaste on säilyttää hyvä elintasonsa ja kilpailukykynsä, kun vahvin talouskehitys on siirtymässä USA:sta ja Euroopasta Aasiaan. Emme juuri voi arvata, millainen maailma on kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Se on kuitenkin varmaa, että meitä yrittäjiä tarvitaan yhteiskuntamme kehityksen turvaamisessa entistä enemmän ja siksi on tärkeätä että yrittäjille luodaan mahdollisuudet menestyä myös huomispäivän Suomessa. Hannu Isotalo Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä olisi sinulle mieluisin/helpoin tapa säästää asumisesi energialaskua? Lisäeristäminen...33 % Lämpöpumpun asentaminen...33 % Asumiskäyttäytymisen muuttaminen...33 % Pääkirjoitus 3 www.luja.fi
Miten Lujan toimitusjohtajat näke Työ tekijäänsä kiittää Me perheyrityksissä töissä olevat osaamme erityisesti arvostaa yrittäjien merkittävää roolia yhteiskunnan hyvinvoinnin moottoreina. Ymmärrämme, kuinka täydellisen sitoutuneesti yrittäjä kantaa vastuuta henkilöstöstä, tuottavuudesta, perinteistä ja jatkuvuudesta. Perheyrityksissä arvomaailma on yleensä vahvasti läsnä ja jos ne kokee omakseen, on helppo toimia. Henry Fordin ajatus pilkkoa työ liukuhihnalla pieniksi osiksi tehosti aikanaan teollista tuottavuutta. Samalla työ muuttui kuitenkin mekaaniseksi ja suurin osa ihmisten ajattelun ja osaamisen kapasiteetista jäi hyödyntämättä. Perheyrityksen toimintamalliin ei tällainen pilkottu työ oikein istu. Mielestäni tämä ero tekee perheyrityksessä työskentelyn mielekkääksi. Työmme on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa. Lujatalossa osallistuvan johtamisen ja yhdessä tekemisen kulttuuri auttaa henkilöstöä saamaan onnistumisen kokemuksia ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Kun näemme kättemme jäljen, voimme tuntea tervettä ammattiylpeyttä. Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Daavid vastaan Goljat Fescon kuuluu Luja-yhtiöperheeseen, mutta on muita perheenjäseniä pienempi. Fesconin kaltaisen keskisuuren yrityksen taistelu Suomen kuivatuotemarkkinoista kansainvälistä suurpeluria vastaan tuo helposti mieleen Raamatun tarinan Daavidista ja Goljatista. Daavidinkin piti olla varma häviäjä tuota kolmimetristä vahvalla haarniskalla varustettua jättiläistä vastaan. Kertomuksessa kuitenkin pieni voittaa suuren vastustajan ilman raakaa voimaa ja ilman merkittäviä aseita. Hänellä on toisenlaista taitoa hallussaan. Fescon ei pysty vastaamaan ylikansallisten jättiyritysten toimintaan niiden omilla aseilla. Me emme voi olla mediassa markkinoiden näkyvin tuote, vaan meidän tulee antaa asiakkaille muuta lisäarvoa, joka oikeasti hyödyttää heidän liiketoimintaansa. Tärkeintä on olla lähellä asiakkaita, ymmärtää heidän tarpeensa ja pystyä vastaamaan niihin, sekä luoda oikeanlainen palvelukulttuuri toimintaamme. Haluamme olla joustava toimittaja, jolle kaikki asiakkaat ovat tärkeitä ja joiden palvelussa koko yrityksen henkilökunta on mukana. Pidämme organisaatiomme matalana ja yritysjohto kuulee asiakkaiden tarpeista tai ongelmista ilman turhia viiveitä ja pystyy reagoimaan niihin nopeasti. Kyllä Daavidillakin siis on tehokkaita aseita. Ja näitä aseita, yrityskulttuuria ja toimintatapaa, on vaikea kopioida. Hyvän asiakaspalvelun jatkuva kehitys on meille elinehto, sillä Daavidilla ei ole varaa olla keskinkertainen. Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus www.luja.fi 4
vät yrittäjyyden? Yrittäjyys on kovaa työntekoa Vaikka on syntynyt yrittäjäperheeseen, ei silti ole itsestään selvää, että jatkaa perheyrityksen johdossa. Pelkkä halu johtajaksi ei riitä, tänä päivänä pitää myös täyttää yritysjohtajan koulutus- ja muut vaatimukset ja saada organisaation tuki taakseen. Tietenkin tarvitaan myös yrittäjähenkeä. Oma yrittäjäurani alkoi jo kouluiässä satunnaisella pullonkeruubisneksellä, eli modernisti sanottuna kierrätyslogistiikalla. Tuossa liiketoiminnassa rahan ja kovan työnteon yhteys paljastui itselleni hyvin konkreettisesti. Samaan yhteyteen törmäsin opintojen jölkeen perustamassani IT-alan yrityksessä - sen luotsaaminen nollasta elinkelpoiseksi yritykseksi vaati työtä ja hikeä. Viisivuotisella Luja-kaudellani ajatusmalli on edelleen vahvistunut: yrittäjyys on loppujen lopuksi pelkistettynä kovaa työntekoa ja vastuun kantamista. Yrittäjän tulee olla melkoinen moniottelija ja monialaosaaja pärjätäkseen, mutta silti viime kädessä kova työnteko ratkaisee. Toisaalta vastuullinen työ tekee myös onnistumisen hetket makeammiksi. Perheyhtiön johtajana toimiminen on hyvin samanlaista kuin johtajuus yleensäkin vaatimukset ja paineet ovat samoja. Silti perheyhtiön johdossa saa voimaa historiasta ja juurista ehkä eri tavalla kuin pörssiyhtiöissä. Tähtäin on pitkä sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Hienoa on meillä Lujalla ollut pitkäaikaiset työsuhteet ja sitoutunut porukka. Uusia nuoriakin on aina saatu joukkoon katsomaan asioita tuoreesta näkökulmasta. Vaikka uusia taisteluita tulee jatkuvasti eteen, tämän joukon kanssa niihin on hyvä käydä. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus ToimitusjohtajaGallup Strategiana yrittäjyys Lujapalvelujen visio on jo pari vuotta ollut yrittäjähenkinen. Korostamme henkilöstöllemme yrittäjämäistä palvelujen tuottamista, niin että se näkyy myös asiakkaalle ja että siitä meidät tunnetaan. Visiomme kuuluu: Lujapalvelut tunnetaan yleisesti mukavana työpaikkana ja yrittäjähenkisenä toimijana. Yrittäjähenkisyydellä haluamme korostaa jokaisen velvollisuutta kantaa vastuuta tekemisistään ja uskallusta olla ylpeä omasta työstään. Mielestämme yrittäjähenkisyys tarkoittaa myös sitä, että ollaan valmiita venymään tarpeen tullen ja huolehtimaan asiakkaasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kyse on palveluhenkisestä asenteesta, joka usein erottaa hyvän ja huonon palvelun toisistaan. asiakaskohteissamme ja vastuuta kannetaan laajasti. Tämän vuoksi myös esimiesresursseja voidaan tarjota entistä enemmän asiakastyöhön. Suuri ilon aihe on se, että vuosittaisessa henkilöstökyselyssämme työilmapiiri, esimiestyö ja henkilöstön tyytyväisyys Lujapalveluihin työnantajana ovat saaneet parhaat arvosanat ja pitkälle yli neljän viiden asteikolla. Tämä on tärkeää Lujapalvelujen kaltaisella palvelualalla, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö pystyy vaalimaan yrittäjähenkisyyttä. Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut Visiomme näkyy jo käytännön työssämme. Henkilöstömme hoitaa itsenäisesti heille annettuja tehtäviä 5 www.luja.fi
Laakkoset ovat yrittäjiä ytimeen asti Laakkosen suku tunnetaan kautta Suomen menestyvinä autokauppiaina jo kolmannessa polvessa. Joensuulaisesta autokaupasta alkunsa saanut autokauppaketju on nykyisin 1000 ihmisen työpaikka, ja autoliikkeitä on kymmeniä Helsingistä Kajaaniin. Viime vuonna Laakkoset myivät 24 000 autoa. Egyptinparruista se alkoi Tauno Laakkonen oli rääkkyläläinen maanviljelijä, joka innostui puutavarakaupasta. Hän ryhtyi puutavaran ostajaksi ja toimitti halkoja Helsinkiin sekä 3-5-metrisiä egyptinparruja Egyptiin ja Libanoniin rakennustelineitä ja pientalojen runkoja varten. Viisikymmentäluvulla Korean sodan aikaan kauppa kiihtyi ja katteet olivat hyviä. Rahaa kertyi sen verran varastoon, että kun Taunolle tarjottiin Joensuusta auto- ja kuljetusliikkeen osakkeita ostettavaksi, hän löi kaupat kiinni. Kaupassa tuli 60 linjaautoa reitteineen sekä myytäviä autoja. Perheen yhteinen projekti Muutaman vuoden kuluttua maahantuojat halusivat eriyttää omat merkkinsä eri myymälöihin ja sen myötä Tauno möi osuutensa muille osakkaille ja perusti oman autoliikkeen vuonna 1960. Näin alkoi Laakkosen auton tarina. Isä- Tauno ja lapsista vanhin Reino alkoivat pyörittää kauppaa ja vähitellen mukaan tulivat myös perheen äiti ja nuoremmat veljekset Yrjö ja Erkki. Kolmaskin Laakkosten sukupolvi on kasvanut mukaan yrittäjähenkeen. Reino ja Yrjö siirsivät jo 90-luvulla osakkeensa lapsilleen ja myöhemmin Yrjön lapset Jyrki ja Reetta lunastivat kaikki osakkeet itselleen. Edellisestä sukupolvesta Yrjö Laakkonen hoitelee edelleen kiinteistöbisnespuolta. Yrjö on terävä kuin partaveitsi ja luvut putoilevat tarkkoina ulkomuistista. www.luja.fi 6
Laakkosen autotalo Kuopiossa. KYTÄJÄN KARTANO Lujabetoni toimittaa Kytäjän kartanon uudelle asuinalueelle yhdeksän Luja-kivitaloa. Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo ja Yrjö Laakkonen tutkivat vanhaa kyläsepän takomaa avainta, jolla talot ennen lukittiin. Kytäjän kartano perustettiin säteriratsutilaksi sodassa ansioituneelle Åke Tottille vuonna 1634. Sen jälkeen isäntien niminä vilahtelevat Fleming, Wulcrona, Armfelt ja Linder. Tappiota ei ole tehty koskaan - Huonoinakaan vuosina emme ole koskaan tehneet tappiota, vaan plussan puolella on säilytty. Lomautuksia meillä ei ole tehty. Huonoina aikoina olemme sanoneet henkilöstölle, että vartotaan vähän, kohta päästään taas myymään ja yli on menty, kuvaa Yrjö henkilöstöpolitiikkaansa. Menestyksen salaisuudeksi Yrjö nimeää kovan työnteon ja tekemisen meiningin, jonka kaikki kolme veljestä oppivat jo lapsuudessa. Isän mukana kuljettiin työnteossa pienestä pitäen. - Omalla esimerkillähän sitä vaikutetaan myös henkilöstöön, Yrjö vielä lisää. Kytäjän kiinteistöhanke Viimeisin projekti Yrjö Laakkosella on Kytäjän kartano, jolla on pitkä ja kunniakas historia aina 1600-luvulta lähtien. Kartano 4800 hehtaarin tiluksineen on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. - Ostimme kartanon ja sen jälkeen olemme tehneet melkoisen urakan paikan kunnostamisessa. On perattu parituhatta hehtaaria metsää, rakennettu kaksi golfkenttää ja nyt rakennamme uutta ympärivuotista asuinaluetta golfkentän tuntumaan. Seuraavaksi on vuorossa historiallisen päärakennuksen korjaus, joten ei tässä ehdi laakereillaan lepäämään, sanoo Yrjö tarmokkaasti. Kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa. Kartanossa oli silloin oma raha, meijeri, kauppa, sähkölaitos ja viinatehdas. Hjalmar Linder toi ulkomailta käyttöönsä uuden ajan ihmeen, automobiilin kuljettajineen. Emännäkseen hän toi kartanoon hyvän ystävänsä Mannerheimin siskon, Sophien. Hjalmar Linder oli sangen edistyksellinen. Kartanon työväki sai jo silloin nauttia kahdeksan tunnin työpäivästä ja sairausajan hoidosta. Linderiä karsastettiin Suomessa hänen edistyksellisyytensä vuoksi ja siitä suivaantuneena hän myi kaikki omaisuutensa täällä ja muutti Ruotsiin. Sen jälkeen kartanon omistajia ovat olleet muun muassa arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka hoiti kartanon hyvään kuntoon. Tällä hetkellä kartanon omistaa Yrjö Laakkonen lastensa Jyrki ja Reetta Laakkosen kanssa. 7 www.luja.fi
Kytäjä koukutti autokauppiaat Kytäjän kartanon maille lähelle Hyvinkäätä on rakentumassa houkutteleva asuinalue. Täällä tarjotaan harvinaisia herkkuja harrastuksiksi aina golfista koskikalastukseen ja fasaaninmetsästykseen. Lujabetoni aloittaa maaliskuussa kolmen Luja-kivitalon pystytyksen uudelle asuinalueelle ja kuusi seuraavaa asennetaan niiden jälkeen. Laakkoset päätyivät Luja-kivitaloon energiatehokkuuden ja pystytyksen nopeuden vuoksi. Y rjö Laakkonen kertoo Kytäjän kartanon projektista seuraavaa: - Kuusitoista vuotta sitten meille tarjottiin ostettavaksi Kytäjän kartanoa Hyvinkäältä. Sanoin Reinoveljelle, että ajelehan katsomaan, onko paikasta mihinkään. Kohta Reino jo soittikin, että ajelepa sinäkin tänne! Äänestä kuulin, että Reino oli myyty mies. Olihan se komea paikka, kun 500 hehtaaria kumpuilevia vainioita oli juuri oraalla ja historian havinaa joka puolella! Luja-kivitaloja koivikkorinteeseen Laakkoset ovat paneutuneet tarmolla Kytäjän kartanon kunnostukseen. Tänä keväänä alkaa nousta Luja-kivitaloja näköetäisyydelle golf-kentästä koivikkorinteeseen Kytäjärven rannalle. Yrjö Laakkonen perheineen myy uudelta asuinalueelta kartanon mailta sekä tontteja omatoimirakentajille että valmiita taloja niitä haluaville. Laakkoset päätyivät Luja-kivitaloihin energiatehokkaan Luja-Kivisydän-elementin vuoksi sekä pystytyksen nopeuden ja helppouden takia. Asumisen puitteet Kytäjän mailla ovat upeat, sillä 4800 hehtaarin kartano tarjoaa harrastuksia, jotka ovat harvinaista herkkua. www.luja.fi 8
Kytäjän kartanon maille nousee tänä keväänä kartanomallisia Luja-kivitaloja. Ne rakennetaan Lujabetonin energiatehokkaista Luja-Kivisydän-valmisosista. 350 500-neliöisten talojen ulkopinnat rapataan. Sekä Svinhufvud että Mannerheim kävivät Kytäjän kartanossa metsästämässä. Paikallinen metsästysseura Kytäjän Kytät järjestää hirvi-, peura-, ja fasaanijahteja. Kytäjällä on myös maneesi ja ratsastushalli. Kuva: Heikki Hirvonen Kansainvälisen tason golfia Kytäjän kartanon mailla on kaksi kansainvälisen tason golfkenttää. Ne on suunnitellut arvostettu golfkenttäarkkitehti Thomas McBroom. Kentät ovatkin amerikkalaiseen tyyliin leveäväyläisiä, voimakkaasti muotoiltuja ja näyttäviä. - Viime vuonna meidän kenttämme rankattiin 6000:n eurooppalaisen kentän joukosta sijalle 76. Ei ihme, että meillä kävi 34 000 pelaajaa, kertoo Yrjö Laakkonen ylpeänä. Metsästystä Svinhufvudin jalanjäljissä Kytäjällä on suuri, satojen hehtaarien erämaa-alue vaeltamiseen ja metsästykseen. Kytäjän Kytät on paikallinen metsästysseura, joka järjestää hirvi-, peura-, ja fasaanijahteja. Kartanon mailla on oma fasaanikasvattamo, jossa haudotaan vuosittain 10 000 fasaaninpoikasta istutukseen. Presidentti Svinhufvud oli aikoinaan innokas Kytäjän kävijä. Myös Mannerheim kävi täällä usein metsällä ystävänsä Hjalmar Linderin kutsumana. Runsaat kala-apajat Kartanon mailla on 16 lampea, koski ja lähellä isoja järviä. Vedet ovat kalaisia ja harjukset ja lohet ovat varteenotettavia vastuksia perhokalastajille. - Yksi asukkaistamme sai viime kesänä seitsemänkiloisen kuhan, kehuu Yrjö Laakkonen. Hyvä asua Hyvinkään tuntumassa Yrjö Laakkosella on jo jatkosuunnitelmatkin valmiina: - Nyt meillä on 70 tonttia myynnissä ja seuraavia kaavoitetaan parhaillaan. Kartanon vanhan suojellun päärakennuksen korjaamme hotelli- ja juhlatiloiksi. Kytäjällä voi siis asua kartanomalliin lähellä Hyvinkään hyviä palveluja, kiteyttää Yrjö Laakkonen. Lisätietoja: www.kytaja.fi Kytäjän kartanon mailla on kaksi kansainvälisen tason golf-kenttää, jotka ovat amerikkalaiseen tyyliin leveäväyläisiä, voimakkaasti muotoiltuja ja näyttäviä. Kuva: Heikki Hirvonen 9 www.luja.fi
Lujabetonin ja Koneplaneetan yhteistyön keskeiset toimijat uuden maanrakennuksen pientyökoneen kehitystyössä: Vas. Koneplaneetan toimitusjohtaja Jukka Oksman sekä teknologiapäällikkö Tero Kokkonen ja toimitusjohtaja Mikko Isotalo Lujabetoni Oy:stä. Kuva: Rakennustaito/Reijo Holopainen www.luja.fi 10
Betoninen pienpaalu haastaa teräsmonopolin Teräs on valloittanut Suomessa ja maailmalla pienrakennusten paalutusmarkkinat. Vaihtoehtoja on ollut tarjolla vähän. Vuoden 2010 keväällä Lujabetoni toi markkinoille uuden teräsbetonisen pienpaalun, jonka käyttö on edullista ja Koneplaneetta Oy:n kehittämä lyöntilaitekin kätevä käyttää. Paalusysteemi on ainutlaatuinen maailmassa ja sekä Lujabetoni että Koneplaneetta ovat patentoineet keksintönsä. Lujabetonin pienpaalujen lyöntiä Kokkolan asuntomessuilla. L ujabetonin kehittämä betoninen pienpaalu murtaa myytin raskaista betonipaaluista junttauskoneineen. Tuote on itsessään järeää teräsbetonipaalua pienempi, 180x180x6000 mm, mutta omaa kuitenkin samat hyvät ominaisuudet. Kokkolan asuntomessualueella kesällä 2010 paalutettaessa huomattiin, että Luja-pienpaalu saavutti kantavuuden jo 13 metrissä, kun teräspaalu upposi 18 metrin syvyyteen. Leveämpi betonipaalu ei sujahda maakerrosten läpi niin helposti, vaan kantaa jo pienemmässä syvyydessä. Näin paalusta tulee edullinen, kun sitä ei kulu niin paljoa. Ympäristöystävällistä tekniikkaa Luja-pienpaalu perustuu Lujabetonin jo kymmenen vuotta sitten kehittämään ja patentoimaan JOPI (Juuri Oikea Pituus) -tekniikkaan, joka on sangen ympäristöystävällistä. Paaluhukkaa ei synny lainkaan, koska ylimääräiset paalunpäät sahataan pois ja käytetään seuraavaan paalun jatkoksi. Asiakkaalle kuuden metrin vakiopituuksina valmistettava paalu on myös sikäli edullinen, että paalun jatkettavuuden vuoksi edeltävien maapohjatutkimusten ei tarvitse olla niin tarkkoja. Paalut ovat varastotuotteita, joiden kuljetukseen voidaan käyttää normaalia pienempiä autoja. Kaivinkoneella paalutus ja muut maarakennustyöt Raskaita paalutuskoneita ei pienpaalun lyömiseen enää tarvita. Koneplaneetta Oy:n kehittämä pienpaalun lyöntilaite kiinnitetään omakotitontilla muutenkin tarvittavaan kaivinkoneeseen, joka on sangen maastokelpoinen eikä tarvitse vahvistettuja kuljetusteitä. Luja kivijalka Luja-pienpaalu on suunniteltu erityisesti pientalojen paaluperustukseen, mutta se sopii hyvin muuhunkin rakentamiseen, kuten teollisuushalleihin, maatalousrakennuksiin, meluseiniin ja -aitoihin. Betonipaalun varaan on hyvä perustaa rakennus se toimii lujana kivijalkana ja talo on kuin kalliolle perustettu! 11 www.luja.fi
Jukka Oksman (vas.) ja Markku Mönkkönen voittoisan Siriusharvesterinpäänsä vieressä. Hyvien tuotteiden keksiminen on monin verroin helpompaa kuin niiden kaupallistaminen. Koneplaneetta pieni, mutta hightech Jukka Oksman ja Markku Mönkkönen perustivat Kuopioon Koneplaneetta-nimisen yrityksensä kuusi vuotta sitten. Molemmilla miehillä on vahva insinööritausta koneautomaatiosta ja hydrauliikasta ja yhtiö onkin kehittänyt jo useita ylivoimaisia tuotteita metsänhoitoon ja maarakennukseen. Nyt yhtiön suurin haaste on saada laajat asiakaspiirit vakuuttuneiksi uusien keksintöjen edullisuudesta. T oimitusjohtaja Jukka Oksman, automaatioinsinööri, ryhtyi yrittäjäksi kuusi vuotta sitten, kun teki töitä vieraalle niin intensiivisesti ja sydämellä, että ajatteli olevan edullista käyttää sama työpanos oman yrityksen kehittämiseen. Toinen osakas, Markku Mönkkönen, joka on hydrauliikka-asiantuntija, on yrityksen koneiden kehittäjä - omien sanojensa mukaan propellipää. Hän kertoo olevansa maailmanparantaja, joka halusi kokeilla, kantavatko omat tuoteideat markkinoilla. Jukka kertoo, että Markku tuli aluksi joka päivä uuden tuoteidean kanssa ja Jukka toimi patenttitoimistona, joka karsi ja hyllytti ideoita. Kun yhtiö siirtyi asiakkaille tilaustyönä tehdystä konesuunnittelusta kehittämään omia uusia tuotteita, tuli mukaan myös kolmas osakas, Raimo Partanen. Koneplaneetan kehittämät tuotteet jakautuvat KoneForest-metsäkonetuotteisiin ja KonePiler-paalutuskoneisiin. Molemmat tuoteryhmät ovat ominaisuuksiltaan täysin uudenlaisia eikä niille löydy vertaa markkinoilta. Silti Koneplaneetan omistajat ovat yhtä mieltä siitä, että hyvien tuotteiden keksiminen on monin verroin helpompaa kuin niiden kaupallistaminen. Speden keksintökilpailussa kaksi voittoa Koneplaneetan hallussa on jo viisi tuotepatenttia ja kaksi on vielä haussa. Oksmanin ja Mönkkösen tuoteideoiden ylivoimaisuutta kuvaa sekin, että he ovat kaksi kertaa voittaneet Pertti Pasasen keksintökilpailun, jonka Kuopion kaupunki on järjestänyt vuodesta 2002 lähtien Pertti Spede Pasasen muistoksi. Toinen voitto tuli perävaunun voimansiirtojärjestelmästä ja toinen Sirius-harvesterinpäästä. Sama pää kesät talvet Sirius-harvesteripää on ainutlaatuinen keksintö metsänhoitoon ja energiapuun korjuuseen. Suomen tavoite on käyttää uusiutuvaa energiaa 38 % kokonaiskulutuksestaan vuonna 2020. Tavoite nostaa energiapuun korjuun metsästä tärkeään asemaan ja siitä tulee Markku Mönkkösen mukaan muodostumaan oma toimialansa. Tähän asti energiapuuta on korjattu isoilla metsäkoneilla eikä se ole ollut järin kannattavaa. Ennen kuin iso kone on päässyt töihin, on alustava risujen ja pikkupuun raivaus tehty käsin raivaussahalla. Koneplaneetan kehittämä Sirius-harvesteripää tekee nyt kaiken tämän samalla, tavalliseen kaivinkoneeseen kiinnitettävällä laitteella. Sirius raivaa ensin aluskasvoksen, kaataa sitten puut ja karsii ne. Karsittu energiapuu kuivaa nopeasti, se on helppo kuljettaa ja jatkojalostus on helppoa. Lisäksi Sirius jättää biomassan metsän lannoitteeksi eikä kevyt kone jätä metsään uria. Metsäkoneiden hippiäinen Koneplaneetan tuotevalikoimassa on myös Siriuksen lisäksi Regulus (hippiäinen) harvesterinosturi. Se tekee kaivinkoneesta tehokkaan hoitoharvesterin ja puomisto taittuu hyvin pieneen tilaan. Metsäkoneyrittäjälle sekä Sirius että Regulus ovat edullisia laitteita: käyttö tulee noin kolmasosan edullisemmaksi kuin entisten järeiden laitteiden. Sirius-hoitoharvesteri sopii erityisen hyvin ensiharvennuksille energia- ja ainespuun korjuuseen sekä metsänhoidollisiin töihin. Koneellinen raivaus on myös tärkeä näkökulma: Suomen metsureiden keski-ikä on yli 50 vuotta eikä työvoimaa käsiraivaukseen kohta ole saatavilla. Kaivinkoneeseen kiinnitettävä paalujuntta Lujabetonin uuden betonisen pienpaalun lyöntilaitteen kehittäminen alkoi vuonna 2009 ja keväällä 2010 koneella www.luja.fi 12
oltiin jo työmaalla. Koneplaneetta otti Lujan haasteen vastaan ja kehitti yhdessä Lujabetonin ja kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa lyöntilaitteen, joka on 5 10 minuutissa vaihdettu kaivinkoneen kauhan tilalle. Ohjaamoon tarvitaan vain pari nappulaa lisää ja näyttöpääte ja homma toimii. Esimerkiksi omakotityömailla samalla kaivinkoneella pystyy nyt tekemään kaikki tarvittavat maarakennustyöt. VR:n vanhassa konepajahallissa Kuopiossa Koneplaneetta kehittelee uusia tuotteitaan. Alihankkijoilla teetetään osien koneistukset, hitsaukset ja maalaukset, mutta koneet kootaan itse ja niihin yhdistetään voimansiirto-, hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmät. Tuloksena on nykyaikaisia, energiatehokkaita laitteita. Ei ihme, että yrityksen omistajat ovat nimenneet laitteet tähtien mukaan. Suurempaan tuotantoon pääsemiseksi pitää vain saada laajemmat asiakaspiirit vakuuttuneiksi tähtituotteista. KoneForest-hoitoharvesteri talvisen metsän raivaustyössä 13 www.luja.fi
Vain kauniit ja rohkeat pä valmisbetonimarkkinoilla Pääkaupunkiseudun valmisbetonimarkkinoilla on hintakilpailu kiristynyt äärimmilleen, tehdaspäällikkö Tarja Salmimiehen mukaan jopa siihen pisteeseen, että ala melkein kilpailee itsensä hengiltä. Ne pärjäävät, joilla on rohkeutta kehittää, erikoisosaamista ja käytettävissään nykyaikainen ja hyvä kalusto. L ujabetonin Helsingin ja Espoon valmisbetonitehtaiden päällikkö Tarja Salmimies kertoo, että valmisbetonialalla raivoava hintakilpailu pakottaa päivittäin miettimään uusia keinoja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Osaaminen on yksi keino erottua muista toimittajista. - Lujabetonilla on perinteisesti vahva osaaminen betoninteossa ja varsinkin erikoisbetoneissa. Olemme vuosien varrella tuoneet jatkuvasti markkinoille uusia tuotteita. Esimerkiksi HTlattiabetonia ei ole kellään muulla valmistajalla. Itsetiivistyvien betonien kehityksessä olemme myös olleet eturintamassa. Huokostettu itsetiivistyvä jokapäiväistä leipää - Monet valmistajat karsastavat vaikeiden erikoisbetonien valmistamista, esimerkiksi itsetiivistyvää betonia huokostettuna, mutta meille se on jokapäiväistä leipää. Tätä betonia käytetään siltojen reunapalkkeihin ja laiturirakenteisiin, mutta sen tekeminen on sangen vaativaa ja edellyttää massan koostumuksen täydellistä hallintaa, Tarja jatkaa. Kuljetuskaluston pitää olla hyvin sekoittavaa Betonitehtaan omat koneet ja laitteet ovat tietenkin avainasemassa, kun puhutaan laadukkaan ja kilpailukykyisen betonin teosta. Pitää olla ajanmukaista, ympäristöystävällistä ja pitkälle automatisoitua tekniikkaa. Mutta Tarja Salmimiehen mukaan tämä ei vielä riitä: - Myös kuljetuskaluston pitää olla monipuolista ja nykyaikaista. Erikoisbetonit, joista esimerkkinä HT-lattiabetoni ja huokostettu itsetiivistyvä betoni, vaativat hyvin sekoittavaa nykykalustoa. Silloin betonin koostumus pysyy hyvänä koko kuljetusmatkan. Tätä voisi verrata vaikkapa elintarvikealan kylmäketjuvaatimukseen. Asiakaskin hyötyy sopivankokoisesta autosta Lujabetoni solmi yhteistyösopimuksen sipoolaisen Oy R. Sjöholm Ab:n kanssa valmisbetonin kuljetuksista keväällä 2010. - Oy R. Sjöholm Ab:stä löysimme yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan käyttöömme modernin, hyvin sekoittavan ja monipuolisen ajokaluston. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että voimme toimittaa ahtaisiin keskustakohteisiin betonia pienemmillä autoilla ja kauemmas isommilla autoilla. Sjöholmin ajokalusto on kaiken kattava aina 7-10 kuution autoihin varustettuna lisävarusteilla erilaisiin toimituksiin. Kuljetus sopivankokoisella autolla on myös mitä suurimmassa määrin asiak kaan etu, kertoo Tarja Salmimies. Autonkuljettaja on asiakaspalvelija Betoniauton kuljettajalla on tärkeä rooli valmisbetonikaupassa. Hänen pitää hallita sekä betoninteon salat että asiakaspalvelun niksit ja samalla toimia varsinkin omakotirakentajille valuneuvonantajana. Asiakaspalvelu on Lujabetonin käyntikortti ja tärkeä osa kuljettajan työtä. Lujabetoni on jo vuosia kouluttanut kuljettajiaan ja nyt sitä järjestetään yhdessä Sjöholmin kanssa. Päätteellä näkyy auton sijainti Yhteistyökumppanit tekevät myös kehitystyötä yhdessä. Sjöholm otti heti käyttöön Lujabetonin C-Track-järjestelmän, jonka avulla seurataan auto- www.luja.fi 14
rjäävät Erikoisosaamista betoneista jen sijaintia reaaliaikaisesti. Sen avulla asiak kaalle pystytään tiedusteltaessa kertomaan, kuinka lähellä auto on tulossa ja uutta kuormaa voidaan ryhtyä valmistelemaan jo auton lähestyessä tehdasta. Yhdessä lähdetään kehittämään myös valmisbetonin ERP-toimintajärjestelmää, jossa kaikki toiminnot voidaan automatisoida mahdollisimman pitkälle aina lähestyslistoja ja laskutusta myöten. - Järjestelmä on käytössä jo öljykuljetuksissa. Siellä asiakas kuittaa kuorman sähköiseen päätelaitteeseen ja lasku on hänellä jo sähköpostissa, kun auto kaartaa pihasta, selittää Salmimies. Tarja Salmimies on tyytyväinen yhteistyökumppaniinsa. Parhaillaan hiotaan yhteistyön laajentamista Lujabetonin Lahden valmisbetonitehtaan kuljetuksiin sekä sesonkiavuksi muille Lujabetonin tehtaille, joita on jo 25 kautta Suomen. Lisätietoja: www.lujabetoni.fi/pienrakentajalle_valmisbetonit Valmisbetonia lähtee tehtaalta asiakkaalle niin pieniin kuin suuriin kohteisiin oikeanlaisella betonipalvelukalustolla. Sjöholmin kuljetusliikkeellä on käytössään autoja pyörintäsäiliöistä hihna- ja pumppuautoihin. Niin sanottujen normaalibetonien lisäksi Lujabetoni valmistaa monenlaisia vaativia erikoisbetoneita erityiskohteisiin. Korkealujuusbetonit ovat betonin aatelia Korkealujuusbetonit ovat betoniteknologian aatelia ja Lujabetonin erikoisalaa. Niitä käytetään esimerkiksi kemiallista rasitusta ja erityistä kestävyyttä vaativiin rakenteisiin. Itsetiivistyvät betonit vaikeisiin valuihin IT-betoni on merkittävä edistysaskel suomalaisessa betoniteknologiassa. Se on omimmillaan vaikeasti tiivistettävissä kohteissa ja tiheästi raudoitetuissa rakenteissa. IT-betoni täyttää valumalla täytettävän rakenteen. IT-betonit soveltuvat myös lattioihin ja korjausrakentamiskohteisiin. HT-lattiabetoni työläisiin ja vaikeisiin lattiabetonointeihin Lujabetonin kehittämä HT-lattiabetoni on notkeaa, itsestään leviävää ja helposti tiivistyvää. Näin ollen pumppaus on helppoa eikä tiivistämiseen tarvita vibrausta. Hyvän työstettävyyden ansiosta lattian tekoon tarvitaan vähemmän tekijöitä kuin perinteisiä betoneita käytettäessä ja lattiatyön fyysinen rasittavuus kevenee. Lopputuloksena on parkettivalmis betonilattia ja parempi rakenne kuivumisen ja lujuuden suhteen. Näyttäviä kokonaisuuksia väribetoneilla Betonin ei tarvitse olla aina harmaata. Paikalla valettua betonia voidaan sävyttää väripigmenteillä ja saada näin betonipintoihin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jopa itsetiivistyvää valkobetonia on valmistettu ja valettu. Värillinen betoni sopii hyvin sekä rakenteisiin että sisätilojen pintoihin. 15 www.luja.fi
Anders (vas.), Ann-Christine ja Per-Henrik Sjöholm yhtiön pyörintäsäiliöauton vieressä. Sjöholmin kuljetusliike on keskisuuri yritys Suomen kuljetusalalla, joka on tyypillisesti 2-4 ajoneuvon yritysten ala. Keski-Euroopassa yritykset ovat suuria, satojen, jopa tuhansien ajoneuvojen yhtiöitä. Oli siinä saksalaisilla ihmettelemistä, kun ajoimme yhtä aika rekkaa isä, minä ja Kim-poikani! Isän perintönä rehellinen työnteko ja velkojen välttäminen Sipoolainen kuljetusliike R. Sjöholm Ab on perheyritys jo kolmannessa polvessa. Yrityksen perustajan Rafael Sjöholmin henki vaikuttaa yrityksessä edelleen ja hänen opettamiaan arvoja pidetään kunniassa. K olme viidestä Sjöholmin yrityksessä työskentelevästä suvun jäsenestä istuu haastattelupöydän takana. Per-Henrik ja Anders edustavat toista sukupolvea ja edesmenneen Kurtveljen tytär Ann-Christine eli Anki kolmatta sukupolvea. Lasse Andersinpoika sekä Kim Per-Henrikinpoika eivät päässeet haastatteluun. - Tavoitteenamme on pitää yhtiömme perheyrityksenä. Kun jokainen meistä tuo oman osaamisensa ja yrittäjyytensä kekoon, on helpompi pitää firma kannattavana, sanoo nuorin, Anki Sjöholm, topakasti. Andersin ja Per-Henrikin isä Rafael perusti yrityksen tasan 60 vuotta sitten. Yritystä kasvatettiin maltillisesti vuosien varrella Huldi-vaimon ja viiden pojan toimesta, jotka kaikki päätyivät jossain vaiheessa isän yritykseen töihin. Nyt isä- Rafael on jo kuollut, mutta Huldi (91 v.) elää edelleen. Kysymykseen, koska hän jäi eläkkeelle, kolmikko naurahtaa: - Ei oikeastaan koskaan - vieläkin äiti kyselee, että mitä varten tuo betoniauto seisoo tuossa pihassa! Nykyisin Sjöholmin kuljetusliikkeen hallituksen puheenjohtajana toimii Per- Henrik Sjöholm, hallinnosta vastaa Anders ja talousasioista Anki. Kim Per- Henrikinpoika vastaa liikennöinnistä ja päivittäisistä suhteista kuljettajiin. Lasse Andersinpoika on juuri aloittanut yhtiössä kuljettajana saatuaan armeijassa kuljettajakoulutuksen. Kim-poika kulki pahvilaatikossa isän mukana Rafaelille yritys oli koko elämä. Kaikilla pojilla on pysynyt ratti käsissä ja Ankikin on istunut jo pienenä isänsä vieressä ohjaamossa kartanlukijana. Autot ovat kalliita investointeja ja pojat muistavat isänsä opettaneen heille että muistakaa pojat, että autot menevät vaimon ja lasten edelle! Per-Henrik muisteleekin, kuinka pieni Kim-poika oli pahvilaatikossa mukana, kun hän oli rasvaamassa autoja. Ei penniäkään velkaa Käynnistäessään omaa yritystä Rafael joutui aikanaan pyytämään lainaa ja takauksia ystäviltä ja naapureilta. Silloin hän päätti, että jonain päivänä hänellä olisi kaikki omaa. Niinpä kun hän kuoltuaan vuonna 2000 jätti firman perinnöksi pojilleen, ei yrityksessä ollut penniäkään velkaa. Ohjenuoraa ovat myös jälkeläiset noudattaneet, tosin nykyisin on jo otettu hiukan lainaakin. - Tällä alalla on erittäin tärkeää, www.luja.fi 16
Oy R. Sjöholm Ab Perustettu 1951 Liikevaihto 2,5 M Henkilöstömäärä 30 Kalustoa 26 ajoneuvoa www.sjoholm.fi että kalusto on nykyaikaista ja hyväkuntoista. Meillä on 26 ajoneuvoa ja olemme laskeneet, että pari autoa vuodessa pitää uusia, ettei kalusto vanhene, kertoo Anders. - Ja ympäristöasiatkin pitää ottaa nykyisin huomioon. Uusimmat automme ovat Euro 5 -luokiteltuja vähäpäästöisiä autoja. Meillä tulee pakoputkista ulos puhtaampaa ilmaa, kuin mitä on Lontoossa!, pistää väliin Per-Henrik. - Samalla voimme myös laskea, mikä ajoneuvotyyppi on kannattava ja satsata siihen. On tärkeää seurata kannattavuutta, ettei tee työtä vain työn ilon vuoksi, toteaa vielä Anki. Kolme polvea ajoi rekkaa yhtä aikaa Sjöholmin kuljetusliikkeellä oli toimintaa myös ulkomailla lähes 30 vuoden ajan vuodesta 1970 lähtien. Per-Henrik asui 20 vuotta elämästään käytännöllisesti katsoen rekan ohjaamossa: - Oli siinä saksalaisilla ihmettelemistä, kun usein ajoimme kolmestaan, minä, poikani Kim ja isä-rafael, joka silloin oli 65-vuotias! Vähitellen ulkomaantoimintamme kävi kuitenkin kannattamattomaksi ja lopetimme sen vuosituhannen vaihteessa. Alalle tuli liikaa itäeurooppalaisia ja baltialaisia autoja, jotka polkivat hinnat. Viisi miljoonaa kilometriä ilman rikkeitä - Euroopan aika oli hienoa aikaa - opin kieliä ja uusia kulttuureita. Kaikenlaista tuli nähtyä ja koettua. Kaikenlaisia kuljettajiakin oli - italialaiset ovat mielestäni parhaita ajamaan, heillä on pelisilmää! Per-Henrik tietää, mistä puhuu, sillä vuonna 2009 kansainvälinen Maantiekuljetusjärjestö myönsi hänelle kunniamerkin esimerkillisestä toiminnasta ulkomaanliikenteessä. Hän on ajanut yli viisi miljoonaa kilometriä nuhteettomasti ilman rikkeitä ja onnettomuuksia. Kuljettajista tulee kova pula Sekä Anders että Per-Henrik pitävät alan suurimpana tulevaisuudenuhkana kuljettajapulaa ja asia vaatisi pikaisia toimenpiteitä. Ammattikoulut eivät kouluta tarpeeksi ja nuorilla ei useinkaan ole varaa yksityisten autokoulujen erittäin kalliisiin kuorma-autokoulutuksiin ja ajolupiin. Ainoaksi reaaliseksi vaihtoehdoksi on nykyisin jäänyt Puolustusvoimien kuljettajakoulutus. Lisäksi EU:n uuden direktiivin mukaan kaikkien nykyisten kuljettajien pitää suorittaa 35 tuntia auktorisoitua lisäkoulutusta syksyyn 2014 mennessä. Lujabetoni ja Sjöholm järjestivätkin jo ensimmäisen yhteisen ammattipätevyyskoulutuspäivän kuljettajilleen. - Henkilöstöstään on huolehdittava tänä päivänä hyvin, että pärjää, toteavat sjöholmilaiset. 17 www.luja.fi
Teksti ja kuvat: Anu Kervinen Junakin tarvitsee kunnon varikkostopin VR:n varikolla Helsingin Ilmalassa huolletaan ja korjataan leijonanosa Suomen henkilöjunista. Osa junista käy varikolla kaksikin kertaa vuorokaudessa. H elsingin VR:n varikon päällikkö Juha Ohvon työpaikka avautuu kevättalven kirkkaassa auringonpaisteessa silmiin valkoisena, kimmeltävänä kenttänä. 65:n hehtaarin massiivisella varikkoalueella raiteet risteilevät ja erilaiset huoltohallit kohoilevat. Valtavina nousevat lumikasat kertovat omaa tarinaansa tämän talven lumitöiden määrästä. Parin kivenheiton päässä sinistä taivasta kohti kurkottelee Pasilan linkkitorni. - Aina 60-luvulta saakka alue on ollut VR:n varikkokäytössä. Joskus aikoinaan tällä paikalla oli lampi. Juuri ennen varikkokäyttöä suomaa oli myös kaatopaikkakäytössä, Juha Ohvo pohjustaa. Tänään alueella kohoaa vaunuhalli, Pendolino-halli, veturihalli, lähijunahalli ja pesuhalleja. Raiteita varikkoalueella on yli 60 kilometrin verran. Jarrut testataan joka kerta Junat tulevat Helsingin ratapihalta varikolle tarkastettavaksi, pestäväksi, siivottavaksi ja huollettavaksi. Veturit työntävät ne huoltoraiteille, joissa niiden jätesäiliöt tyhjennetään ja vesisäiliöt täytetään. Turvallisuudesta huolehditaan säntillisesti ja muun muassa junien jarrut testataan varikolla joka kerta joko veturilla tai jarrujen koettelulaitteella. - Varikkokäynnin yhteydessä tehdään huoltojärjestelmän mukaiset tarkastukset ja testaukset. Jos löydämme jotakin vikaa, esimerkiksi viallisen pyörän, viemme vaunun pikakorjaukseen. Kun kaikki tarvittavat toimenpiteet on tehty, valmis juna heittää varikkoalueen kiskoja pitkin lenkin ja on lähtövalmiina takaisin Helsingin ratapihalle, Ohvo kertoo. Veturivetoiset junat otetaan keskimäärin kerran kahdessa viikossa halliin, jossa junille tehdään määräaikaistarkastukset ja ennakkohuollot. - Huoltojen yhteydessä tarkastamme aina muun muassa pyöräkerrat ja jarrulaitteet. Jotkut junat käyvät varikolla kaksikin kertaa vuorokaudessa, jotkut neljän päivän välein junatyypistä riippuen. www.luja.fi 18
Uutuuttaan hohtavat Allegro-junat liikennöivät Viipuriin ja Pietariin. Juha Ohvon takana olevan Allegron penkitkin olivat vielä kuvauspäivänä muoveissa. Ensimmäisten kokemusten mukaan jäänestokäsittelystä on ollut etua junaliikenteelle. Uudessa Pendolino-hallissa huollot sujuvat hienosti. Junan alusrakenteisiin päästään helposti käsiksi raiteiden välissä olevasta kuilusta. Talvisin työt tehdään pääosin halleissa sisällä pakkasen takia, kun kesäaikana suurempi osa toimenpiteistä voidaan tehdä myös ulkona. Kehitystyön suuri rooli Juha Ohvon tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki varikkoalueella toimii, ja että tarvittava kalustomäärä on liikenteessä. Kehitystyö on tärkeässä roolissa varikon päällikön työssä. - Pyrimme koko ajan löytämään parempia keinoja hoitaa työmme. Ilmala 2020 -hanke on ollut hyvä esimerkki tästä kehitystyöstä. Kyseessä on yhteensä 175 miljoonan euron hanke, jolla ratapihaa ja varikkoaluetta on kehitetty vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Hankkeeseen on sisältynyt muun muassa uuden Pendolino-hallin ja uuden kuoppasorvin rakentaminen. Uudella kuoppasorvilla junien pyöräkerrat pystytään sorvaamaan ilman, että pyöriä tarvitsee irrottaa. Jäänestoa Norjasta Niin kuluva talvi kuin edellistalvikin ovat asettaneet omat haasteensa junaliikenteelle. Juha Ohvo kertookin, että he ovat käyneet hakemassa kokemuksia Ruotsin ja Norjan rautateiltä taistelussa lunta ja jäätä vastaan. Toisaalta Ohvo on myös sitä mieltä, etteivät talvet juuri sen sujuvammin ole muiden Pohjoismaiden junaliikenteessä sujuneet. Jotain on kuitenkin voitu tuoda myös kotimaahan. - Norjalaiset ovat käyttäneet glykolijärjestelmää junien jäänestossa jo viitisen vuotta. Otimme järjestelmän Suomessa käyttöön tämän vuoden alussa. Nyt varikolla on kaksi glykolikäsittelypaikkaa, toinen lähijunille ja toinen kaukojunille. Glykolia suihkutetaan junan alusrakenteisiin, joissa lumi ja jää aiheuttavat pahinta tuhoa. Kyseessä on sama aine, jolla käsitellään lentokoneiden siivet. - Ensimmäisten kokemusten mukaan jäänestokäsittelystä on ollut ainakin jonkinlaista etua junaliikenteelle, mutta varsinaisia kokemuksia en vielä pysty sanomaan, koska kaikki on vielä testausvaiheessa. Tämän talven jälkeen olemme viisaampia, Ohvo uskoo. 19 www.luja.fi
Junamiehen painajainen on tuiskuttava pyrylumi. Lumipyryyn on varauduttu Kun taivaalta ryöppyää tuiskulunta, raiteet ja vaihteet menevät helposti tukkoon ja koko junaliikenne puuroutuu. Edellistalven hankalista kokemuksista on opittu ja tänä vuonna lumitöihin on Ohvon mukaan satsattu toden teolla. - Täksi kaudeksi teimme myös kalustomuutoksia, kuten vaihdoimme tiettyjä komponentteja juniin, joilla pystymme vaikuttamaan kaluston luotettavuuteen talvikelissä. Tämä talvi onkin mennyt viime talvea paremmin. Ohvo mainitsee junamiehen pahimmaksi painajaiseksi kovalla tuulella tuiskuttavan pyrylumen, joka kertyy kinoksiksi raiteille. Kovat pakkaslukemat eivät myöskään asiaa auta. Jää kertyy rakenteisiin ja rikkoo junan alustassa olevia rakenteita kuten sähköjohtoja, paineilmaputkia sekä erilaisia sähkölaitteita. Etenkin lähiliikenteessä haasteeksi muodostuu jatkuvan kiihdyttämisen ja jarruttamisen aiheuttama sulamis-jäätymisreaktio. - Kun lähijuna asemalta lähtiessään kiihdyttää, sulaa jää rakenteissa, kunnes taas jäätyy ennen seuraavaa kiihdytystä. Pyörät eivät pyöri, vaan jäätyvät. Kertyvä kosteus kuormittaa myös junien moottoreita ja aiheuttaa vikoja. Ohvo kertoo, että tehokkain sulatuskeino on kuuma vesi. - Ennen mitään huoltotoimenpiteitä varikolle saapuva juna on aina saatava sulatetuksi lumesta ja jäästä. Ensi talveen Ohvo katsoo luottavaisin mielin, vaikka ilmojen haltijasta ei koskaan tiedä. - Uskon, että vaikka talvet jatkuisivat lumisina ja kylminä, pystymme kyllä entistä paremmin toimimaan. Meidän täytyy vain yrittää ottaa oppia virheistä, eikä jäädä surkuttelemaan tilannetta. Loivempi iltapäiväruuhka Varikko ei nuku koskaan. Yöaikaan lähijunia kootaan rautatieasemalle kulloisenkin aamuruuhkan vaatima määrä. Aamuruuhkan jälkeen osa junista tuodaan takaisin ja viedään halliin. Loput junat jatkavat uutterina työvuoroaan kuljettaen ihmisiä töihin, kouluun, asioille ja kotiin. Iltapäiväruuhkaan varikolla varaudutaan taas lisäämällä junia liikenteeseen. - Iltapäiväruuhka jakautuu kuitenkin laajemmalle ajanjaksolle, kuin aamupäiväruuhka. Aamuisin suurin osa ihmisistä menee töihin kahdeksaksi, mutta iltapäivällä osa lähtee jo kolmelta kotiin, kun taas osa jää ylitöihin, Ohvo kertoo kokemuksen äänellä. Lähestyvä viikonloppu aiheuttaa aina oman säkenöintinsä myös varikolla. - Perjantaisin vaunujen määrää lisätään viikonlopun ruuhkia varten. Junien huipputeknologiaa Aikaisemmin junat olivat teräsrunkoisia ja niissä oli hyvin yksinkertaista tekniikkaa. Kun jokin osa hajosi, oli vika useimmiten melko helposti löydettävissä. Nykyisin junat ovat alumiinirunkoisia ja ne sisältävät valtavan määrän erilaista huipputeknologiaa. On ilmastointia, wlania, pc-pistokkeita ja niin edelleen. - Luonnollisesti vian haku on tänä päivänä haastavampaa kuin 20 vuotta sitten. Nykyisin ongelmien luonne on toisenlainen, mutta niiden määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Ohvo uskoo, että junamatkustus on tulevaisuuden matkustustapa, sillä onhan se myös ympäristöystävällinen vaihtoehto. Junamatkustaminen on tällä hetkellä yleinen eurooppalainen trendi. - Jos vain saamme jatkossakin verkoston toimimaan ja jatkamme oman kaluston kehittämistä, näen junamatkailulla valoisan tulevaisuuden Suomessa. VR:n Helsingin varikko Glykolia on ruiskutettu vuoden vaihteesta alkaen junien alusrakenteisiin Helsingin varikolla. Ensimmäiset testitulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta vasta keväällä voidaan saada luotettavia tuloksia jääneston toimivuudesta. - 65 hehtaarin alue Helsingin Ilmalassa - 470 omaa työntekijää ja 50 veturinkuljettajaa - Toista sataa alihankkijaa, kuten junien siivoojia - Vetureita noin 90 kappaletta ja lähiliikennejunia noin 130 kappaletta - Vastuulla uudet Allegrojunat, puolet Suomen Pendolinoista, 80 % Suomen 660:sta henkilövaunusta, 90 veturia ja 130 lähiliikennejunaa www.luja.fi 20