Tietoa tiensuunnitteluun nro 7D Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 7..005 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUU- LIT JA KESTÄVYYSMALLIT. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje sisältää Tiehallinnon kohteiden - Odemarkin mitoituksessa käytettävät päällysrakennemateriaalien E-moduulit - Monikerroslaskennalla tehtävässä kuormitusmitoituksessa käytettävät päällysrakennemateriaalien E-moduulit ja kestävyysmallit. Kuormitusmitoitus tehdään normaalisti Odemarkin kaavalla Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH 0009-04) kohdan 3..4 mukaisesti. Tiehallinto voi kuitenkin määrätä tiekohtaisesti, että mitoituksessa käytetään väsymisteoriaan perustuvaa monikerroslaskentaa, jos bitumilla sidotun päällysteen paksuus on vähintään 80 mm ja urakassa on asetettu vaatimus suurimmalle sallitulle urasyvyydelle vähintään 5 vuoden takuuaikana. Odemarkin mitoituksen tavoitekantavuudet ja tierakenteen routamitoitus on esitetty Tierakenteen suunnitteluohjeessa. Tässä julkaisussa esitetyt monikerroslaskennan E-moduulit ja kestävyysmallit on sisällytetty valmiiksi APAS 3.0 mitoitusohjelman yleiseen tietokantaan. Julkaisun lopussa on esitetty yleiset vaatimukset monikerroslaskentaan käytettävälle tietokoneohjelmalle. Uusille kerrosmateriaaleille valmistaja voi pyytää tyyppihyväksyntää, jossa määritetään mitoituksessa käytettävät parametrit. Tämä julkaisu tai sen korvaava uudempi versio (7E jne.) on saatavissa tiehallinnon internet-sivulta www.tiehallinto.fi/tlohje.
. Odemarkin mitoituksen E-moduulit. Sidottujen päällysrakennemateriaalien Odemarkin moduulit Taulukossa on esitetty Odemarkin mitoituksessa sidotuille rakennekerrosmateriaaleille käytettävät E-moduulit. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään minimissään täyttämään ottaen huomioon mm. käytettävä työmenetelmä, suhteitus, materiaalit, alusta ja olosuhteet. Taulukko. Odemarkin mitoituksessa käytettävät sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit. Materiaali ja laatuluokka Lyhenne E, MPa ) Huomautukset ) Asfalttibetoni AB 500 Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 650 Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 400 Kantavan kerroksen ABK 500 asfalttibetoni Remixerstabilointi REST 900 Laiha tai paksu (40 00 E A 70, n=3 mm) Remixerstabilointi REST 50 Normaali E A 70, n=8 Komposiittistabilointi KOST 900 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=3 mm) Komposiittistabilointi KOST 50 Normaali E A 70, n=8 Vaahtobitumistabilointi VBST 700 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=0 mm) Vaahtobitumistabilointi VBST 050 Normaali E A 70, n=5 Bitumiemulsiostabilointi BEST 700 Laiha tai paksu (00 50 E A 70, n=0 mm) Bitumiemulsiostabilointi BEST 050 Normaali E A 70, n=5 Masuunihiekkastabilointi MHST 600 8d:n puristuslujuus,5 MPa E A 80, n=7,5 Masuunihiekkastabilointi MHST 00 Sementillä tai kalkilla aktivoitu, E A 80, n=5 8 d:n puristuslujuus,5 MPa Sementtistabilointi SST 500 7 d:n puristuslujuus 3 MPa E A 80, n=8 Sementtistabilointi SST 3500 7 d:n puristuslujuus 5 MPa E A 00, n=35 ) E = Rakenteen mitoituksessa käytettävä materiaalin E-moduulin (MPa) taulukkoarvo (enimmäisarvo). E A = Stabilointikerroksen alustan laskennallinen (Odemark) minimikantavuusvaatimus (MPa), joka on edellytyksenä stabilointikerroksen hyvälle tiivistymiselle, lujittumiselle ja kestävyydelle. Jos E/E A > n, moduulina käytetään enimmäisarvon sijasta arvoa n x E A. ) Laiha = Bitumipitoisuus prosenttiyksikön pienempi kuin kokemusperäisessä suhteituksessa vähintään osuuden joka toisessa näytteessä, mutta routimaton. Paksu = Kerralla tehtävän kerroksen paksuus suluissa esitetyn mukainen. Normaali = Stabilointiohjeen mukainen sideainepitoisuus, paksuus pienempi kuin tapauksessa 'Paksu'.
3 Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 00004) ja Asfalttinormien vaatimukset. Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 00006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 00009).. Uusiomateriaalien Odemarkin moduulit Taulukon perusteella arvioidaan siinä esitettyjen uusiomateriaalien moduulit. Taulukko. Odemarkin mitoituksessa käytettävät uusiomateriaalien moduulit. Materiaali E, MPa ) n = E/E A Huomautukset Max Betonimurske BEM 700 0 Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 8d:n puristuslujuus, MPa. Betonimurske BEM 500 0 Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 8d:n puristuslujuus 0,8 MPa Betonimurske BEM3 80 6 Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Masuunihiekka MaHk 600 0 8 d:n puristuslujuus,0 MPa Masuunikuonamurske MaKu 430 6 Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Kappalekuona KapKu 350 6 ) E/E A = Materiaalimoduulin suhde sen alustan Odemarkin kantavuuteen. Jos suhde E/E A on suurempi kuin taulukossa esitetty n, mitoituksessa käytetään taulukossa esitetyn moduulin sijasta pienempää moduuliarvoa E = n x E A.
4.3 Sitomattomien kiviainesten Odemarkin moduulit.3. Yleistä Sitomattomien kiviainesten on täytettävä Penger- ja kerrosrakenteet TYLTissä (TIEL 460) esitetyt vaatimukset. Rakeisuuskäyrät määritetään pesuseulonnalla ennen kiviaineksen käyttöä otetuista näytteistä..3. Murskeiden Odemarkin moduulit Yleisesti myynnissä oleviin murskeisiin sovelletaan standardeja SFS-EN 34 (CEmerkki ja kiviainesvaatimukset, kuten esim. kantavan kerroksen murskeiden Los Angeles- lukuvaatimus) ja SFS-EN 385 (kiviainesseosten rakeisuusvaatimukset), kun suurin raekoko D on enintään 80 mm. Niiden moduuli arvioidaan rakeisuusluokan ja raekoon perusteella taulukosta 3. Tielinjalta otettavien, ei myyntiin tulevien, murskeiden moduuli voidaan arvioida vaihtoehtoisesti kuvan perusteella. Kun maksimiraekoko D > 0, moduuli arvioidaan aina kuvan perusteella. Koko toimituserän moduuli on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Jos kuitenkin taulukosta 3 tai kuvasta saatavan moduulin E suhde murskekerroksen alustan Odemarkin kantavuuteen E A on suurempi kuin 6, murskeen moduulina käytetään mitoituksessa pienempää arvoa E = 6 x E A. Taulukko 3. Odemarkin mitoituksessa käytettävät yleisesti myynnissä olevien standardimurskeiden moduulit. Rakeisuusluokka Moduuli, MPa (St. 00 50 00 80 385 ja Raekoko 0/D (D = maksimiraekoko), mm TYLT) G O 0/8 0/, 0/6 0/3,5 0/40 80 G P " " 0/3,5 63 0/80 G A " " 0/3,5 56 0/63 80 G C " " 0/3,5 63 0/80 Soratien kulutuskerros 0/, 6 Soratien sidekerros 0/ 0/3,5 G O on vähän hiekkarakeita sisältävä, avoin eli roikkuva rakeisuuskäyrä ja siksi hyvin vettä läpäisevä, nopeasti kuivuva ja märkänäkin hyvin kantavuutensa säilyttävä. G P on vastaava rakeisuusluokka, jonka sallittu rakeisuusvaihtelu on suurempi kuin G O :lla. G A (kantava) ja G C (jakava) ovat vastaavat enemmän 0,063 mm raekokoja sisältävät rakeisuusluokat. Niitä voi käyttää kalliomurskeille, joihin kiven laadusta johtuen tulee murskattaessa enemmän hiekkarakeita tai soramurskeille, joiden raaka-aineessa on jo niin paljon hiekkarakeita, että ilman poisseulontaa rakeisuutta ei saada G O :n tai G P :n alueelle. TYLTin osassa Penger- kerrosrakenteet (TIEL 460) on lueteltu kantavaan kerrokseen kelpaavat rakeisuusluokat.
5 Läpäisy% 00 90 80 70 60 50 40 30 0 0 0 00 50 00 80 0,00 0,0 0,063 0,5 4 Seula, mm 8 6 3,5 63 5 00 Seulakoko/ 0,0 0,063 0,5 4 8 6 3,5 45 Moduulit 80 3 7 8 4 3 4 5 66 86 00 00 3 7 30 40 50 60 7 85 00 50 3 7 33 53 70 78 85 93 00 00 3 7 33 53 70 88 00 Kuva. Murskeen moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin..3.3. Sorien Odemarkin moduulit Luonnonsorien Odemarkin moduulit arvioidaan rakeisuuskäyrien perusteella kuvasta. Koko toimituserän moduuli E on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Jos kuitenkin E/E A > 6, murskeen moduulina käytetään mitoituksessa pienempää arvoa E = 6 x E A. Läpäisy% 00 90 80 70 60 50 40 30 0 0 0 50 00 00 80 0,00 0,0 0,063 0,5 4 Seula, mm 8 6 3,5 63 5 00 Seulakoko/ 0,0 0,063 0,5 4 8 6 3,5 63 Moduulit 80 3 7 5 9 4 3 4 55 73 00 00 3 7 30 40 50 60 7 85 00 50 3 7 33 53 70 78 85 93 00 00 3 7 33 53 70 88 00 Kuva. Soran moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin.
6.3.4 Suodatinkerroksen hiekkojen Odemarkin moduulit Suodatinkerroksen hiekan moduuli arvioidaan kuvan 3 perusteella (kuvaa ei käytetä pohjamaan vastaavien materiaalien moduulin määrittämiseen, vaan ne määritetään Tierakenteen suunnitteluohjeen mukaisesti). Koko toimituserän moduuli on arvo, jota suurempia tai yhtä suuria on vähintään 75 % yksittäisnäytteiden moduuleista. Läpäisy% 00 90 80 70 60 50 40 30 0 0 0 35 50 70 00 0,00 0,0 0,063 0,5 0,5 0,5 4 Seula, mm 8 6 3,5 63 8 00 Kuva 3. Suodatinkerroksen hiekan moduulin arviointi rakeisuuskäyrän perusteella. Heikoin alue, jolla rakeisuuskäyrä käy, määrää sen moduulin. Rakeisuuskäyrät eivät saa ylittää paksua rajakäyrää nuolen suunnassa. 35 MPa:n alueella oleva suodatinhiekka on kuivanakin lievästi routivaa ja sitä voi käyttää vain hyvin kuivatetuissa käyttökohteissa ja varmistamalla laadunvalvonnalla sekä materiaalin homogenisoinnilla, että rakeisuuskäyrät eivät ylitä paksua rajakäyrää nuolen suunnassa. 3. Alusrakenteen moduuli Tien alusrakenneluokat ja niiden moduulit saadaan Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH 0009-04) kohdasta 3.3. Alusrakenteen kantavuus sekä rakennekerrosten paksuudet ja moduulit ovat lähtöarvoja laskettaessa Odemarkin mitoituskaavalla tien pinnan laskennallinen kantavuusarvo.
7 4. Analyyttinen mitoitus (monikerroslaskenta) Monikerroslaskennassa käytetään taulukoiden 4 9 mukaisia moduuleja ja kestävyysmalleja. Taulukko 4. Sidottujen päällysrakennemateriaalien moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali E- Moduuli ), MPa Käytettävän kestävyysmallin tunnus Asfalttibetoni (BIT50/70) 4 75*f(T)*f (V) AB Asfalttibetoni (BIT70/00) 3 650*f(T)*f (V) AB Asfalttibetoni (BIT00/50) 90*f(T)*f 3 (V) AB Asfalttibetoni (BIT50/0) 455*f(T)*f 4 (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT50/70) 4 40*f(T)*f (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT70/00) 3 580*f(T)*f (V) AB Kivimastiksiasfaltti (BIT00/50) 805*f(T)*f 3 (V) AB Sidekerr. asf.bet. (B50/70+Gils. 7 365*f(T)*f 5 (V) AB 7%) Sidekerr. asf.bet. (B70/00+Gils. 7 05*f(T)*f 5 (V) AB 7%) Kantavan asfalttibetoni 5 470*f(T)*f 5 (V) AB (BIT0/30) Kantavan asfalttibetoni 4 630*f(T)*f 5 (V) AB (BIT35/50) Kantavan asfalttibetoni 4 35*f(T)*f (V) AB (BIT50/70) Kantavan asfalttibetoni 3 895*f(T)*f (V) AB (BIT70/00) Pehmeä asfalttibetoni PAB-V 000*f(T)*f 4 (V) AB Pehmeä asfalttibetoni PAB-B 400*f(T)*f 4 (V) AB Remixerstabilointi 300*f(T)*f 4 (V) REST Remixerstabilointi 800*f(T)*f 4 (V) REST Komposiittistabilointi 300*f(T)*f 4 (V) REST Komposiittistabilointi 800*f(T)*f 4 (V) REST Vaahtobitumistabilointi 000*f(T)*f 4 (V) VBST Vaahtobitumistabilointi 500*f(T)*f 4 (V) VBST Bitumiemulsiostabilointi 000*f(T)*f 4 (V) VBST Bitumiemulsiostabilointi 500*f(T)*f 4 (V) VBST Masuunihiekkastabilointi 600 MHST Masuunihiekkastabilointi 800 MHST Sementtistabilointi 00 SST Sementtistabilointi 5 00 SST ) Bitumilla sidottujen materiaalien E-moduulien lämpötilakorjausfunktion f(t) ja ajonopeuskorjauskerroinfunktioiden f 5 (V) kaavat on esitetty taulukossa 5. Stabiloitujen materiaalien laatuluokat ja alustan kantavuusvaatimukset ovat samat kuin taulukossa. ) Tunnuksia vastaavat kestävyysmallit on esitetty taulukossa 6.
8 Taulukko 5. Kaavat bitumilla sidottujen materiaalien moduulien lämpötila- ja kuormitusaikakorjauksiin. Funktion tunnus Kaava taulukossa 4 f(t ) ) 0,00*T^-0,583*T+3,366 f (V ) ) 0,44*V^0,346 f (V) 0,034*V^0,389 f 3 (V) 0,85*V^0,49 f 4 (V) 0,584*V^ 0,45 f 5 (V) 0,766*V^0,339 ) T= Bitumilla sidotun materiaalin lämpötila, C (oletusarvo 0 C) ) V= Raskaiden ajoneuvojen mitoitusnopeus, km/h (oletusarvo 60 km/h) f(t)- ja f 5 (V)- kertoimien normaaliarvo on (lämpötila 0 C, nopeus 60 km/h). Oletusarvoista poikkeavia arvoja voidaan käyttää Tiehallinnon kohteissa vain liikennevaloissa ja vastaavissa, jolloin nopeus on 0 km/h. Taulukko 6. Sidottujen päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen alapinnan vetomuodonmuutoksen suhteen. Taulukon Sallittu vetomuodonmuutos Sallittu kuormituskertaluku 4 tunnus ε ) =f(e ), K 3) ) K = f(e, ε) AB ((.49*0^-0*(E/3650)^-.0)/K)^(/4.5).49*0^-0*(E/3650)^-.0*(/ε)^4.5 REST (9.665*0^-*/K)^(/4.5) 9.665*0^-*(/ε)^4.5 REST (9.096*0^-/K)^(/4.5) 9.096*0^-*(/ε)^4.5 VBST (9.488*0^-/K)^(/4.5) 9.488*0^-*(/ε)^4.5 VBST (7.970*0^-/K)^(/4.5) 7.970*0^-*(/ε)^4.5 MHST (5.5*0^-5/K)^(/5.68) 5.5*0^-5*(/ε)^5.68 MHST (.49*0^-5/K)^(/5.68).49*0^-5*(/ε)^5.68 SST (7.49*0^-30/K)^(/9.) 7.49*0^-30*(/ε)^9. SST (3.967*0^-3/K)^(/9.) 3.967*0^-3*(/ε)^9. ) ε = vetomuodonmuutos sidotun kerroksen alapinnassa, m/m (strain) ) E = 0 asteen lämpötilaa ja nopeutta 60 km/h vastaava E-moduuli (MPa) 3) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
9 Taulukko 7. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien moduulit analyyttiseen mitoitukseen. Materiaali ) ja sen lyhenne (tunnus ja E-moduulin Moduulit eri jännitystasoilla S (kpa) nimellisarvo) Jännitys eksponentti S=40 S=70 S=60 ) n Murske M80 0,5 00 30 80 Murske M00 0,5 40 60 00 Murske M50 0,5 05 0 50 Murske M00 0 00 00 00 Sora Sr80 0,5 00 30 80 Sora Sr00 0,5 40 60 00 Sora Sr50 0,5 05 0 50 Sora Sr00 0 00 00 00 Suodatinkerroksen hiekka Hk00 0 00 00 00 Suodatinkerroksen hiekka Hk70 0 70 70 70 Suodatinkerroksen hiekka Hk50 0 50 50 50 Suodatinkerroksen hiekka Hk35 0 35 35 35 Betonimurske BEM80 0,5 00 30 80 Betonimurske BEM500 0,5 355 405 500 Betonimurske BEM700 0,5 495 570 700 Masuunihiekka MaHk600 0,5 455 50 600 Masuunikuonamurske MaKu430 0,5 305 350 430 Kappalekuona KapKu350 0,5 50 85 350 ) Analyyttisessä mitoituksessa käytetään sitomattomien kiviainesten E-moduulien nimellisarvoina samoja moduuleja kuin Odemarkin mitoituksessa (kohta.3). ) Niille kiviaineksille, joiden jännityseksponentti on suurempi kuin nolla, lasketaan jännitystilariippuva E-moduuli kaavalla E(S) = E nim *(S/60)^0,5, jossa E(S) = tietokoneohjelmalla laskettua rakennekerroksen kokonaisjännitystilaa S [kpa] vastaava materiaalin E-moduuli, MPa E nim = Materiaalin nimellinen E-moduuli vertailujännitystilassa S= 60 kpa. Jännitystila 40 kpa esiintyy tyypillisesti pohjamaassa, 70 kpa jakavassa kerroksessa ja 60 kpa kantavassa kerroksessa (jännitystila vaihtelee riippuen mm. materiaalin päällä olevien kerrosten jäykkyydestä ja paksuudesta sekä alustan kantavuudesta). Taulukko 8. Sitomattomien päällysrakennemateriaalien kestävyysmallit rakennekerroksen yläpinnan puristusmuodonmuutoksen suhteen. Materiaali Sallittu pystysuuntainen muodonmuutos Sallittu kuormituskertaluku K ) = f(ε) ε ) =f(k), strain (m/m) Sr80, M80, BEM3 (K/(.5*0^-))^(-/6.3).5*0^-*ε^-6.3 M00, Sr00 (K/(4.090*0^-3))^(-/6.3) 4.090*0^-3*ε^-6.3 M50, Sr50 (K/(.60*0^-3))^(-/6.3).60*0^-3*ε^-6.3 M00, Sr00, Hk00 (K/(5.978*0^-))^(-/5.) 5.978*0^-*ε^-5. Hk70 (K/(4.7*0^-))^(-/5.) 4.7*0^-*ε^-5. Hk50, Hk35 (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 BEM (K/(.49*0^-))^(-/6.3).49*0^-*ε^-6.3 BEM (K/(8.*0^-))^(-/6.3) 8.*0^-*ε^-6.3 MaHk600 (K/(.47*0^-))^(-/6.3).47*0^-*ε^-6.3 MaKu430 (K/(4.96*0^-))^(-/6.3) 4.96*0^-*ε^-6.3 KapKu350 (K/(.535*0^-))^(-/6.3).535*0^-*ε^-6.3 ) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (m/m) sitomattoman rakennekerroksen yläpinnassa ) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
0 Taulukko 9. Tien pohjamaan moduulit ja kestävyysmallit analyyttiseen mitoitukseen alusrakenneluokittain. Alusrakenneluokka ) (Moduuli, MPa) Sallittu puristusmuodonmuutos ε ) =f(k) Sallittu kuormituskertaluku K 3) =f(ε) A(80) (K/(.5*0^-))^(-/6.3).5*0^-*ε^-6.3 B(00) (K/(4.090*0^-3))^(-/6.3) 4.090*0^-3*ε^-6.3 C(00) (K/(5.978*0^-))^(-/5.) 5.978*0^-*ε^-5. D(70) (K/(4.7*0^-))^(-/5.) 4.7*0^-*ε^-5. ue(50) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 uf(35) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 ug(0) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 uh(0) ja ui(0) (K/(.3*0^-7))^(-/3.9).3*0^-7*ε^-3.9 ) Alusrakenneluokan määritysohjeet on esitetty Tierakenteen suunnitteluohjeen (TIEH 0009-04) kohdassa 3.3. ) ε = Sallittua kuormituskertalukua vastaava sallittu pystysuuntainen puristusmuodonmuutos (strain, m/m) pohjamaan yläpinnassa. 3) K = 0 tonnin standardiakseleiden ylityskertojen määrä kestoiän aikana ajokaistalla
5. Laskentaohjelma Analyyttisessä mitoituksessa käytetään laskentaohjelmaa, joka toteuttaa seuraavat ehdot:. Laskee tierakenteen eri kerroksiin liikennekuormasta ja maan painosta aiheutuvat jännitykset ja muodonmuutokset ja laskennallisen kestoiän sidotun kerroksen alapinnan väsymisen ja sitomattomien kerrosten deformoitumisen perusteella.. Standardikuormana on 50 kn kaksoispyörä. 3. Säätää sitomattoman kerroksen moduulia pääjännitysten summan (käytettäessä jännitystilasta riippuvaa materiaalia) ja alustan kantavuuden perusteella. 4. Jakaa kerrokset 50 mm lamelleiksi ja lisää jakojäännöksen alimman lamellin paksuuteen. 5. Tulostussivulla näkyvät tulosten lisäksi ko. mitoituksen syötetyt lähtöarvot siten, että tulokset eivät voi vahingossa tulostua väärien lähtötietojen kanssa. 6. Tulosteessa lisätään huomautus niiden väsymissuorien, moduulien ja materiaalinimikkeiden kohdalle, jotka eivät perustu tähän ohjeeseen. Markkinoilla on tällä hetkellä yksi monikerroslaskentaohjelma, jonka kelpoisuuden Tiehallinto on varmistanut: APAS 3.0. Siihen on syötetty tämän ohjeen mukaiset parametrit oletusarvoiksi. Jos materiaalille on taulukossa esitetty useampi laatuluokka, niistä on valittava käyttöön se, jonka vaatimukset työssä pystytään täyttämään ottaen huomioon käytettävä työmenetelmä, suhteitus ja materiaalit. Esitettyjen moduulien käyttö edellyttää päällystekerrosten osalta, että ne täyttävät TYLT/Päällysteet (TIEH 00004) ja Asfalttinormien vaatimukset. Stabiloitujen kerrosten on vastaavasti täytettävä TYLT/Kantavan kerroksen stabilointi (TIEH 00006) vaatimukset ja niiden koostumus on suunniteltava noudattaen Stabilointiohjetta (TIEH 00009). Sitomattomien kerrosten materiaalien on täytettävä vastaavasti vaatimukset.
Edelliset numerot v.99. Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla v.993 8. Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset v.994. Ekologinen ympäristöluokitus v.995 5. Töhrimisen minimointi (Teiden suunn. V 3. Meluesteet, korvaa ositt.) 7. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 0. Tarkistettu versio HCM:sta. Työnaikaiset kaiteet v.996 3. Kiertoliittymien mitoitus v.997 7. Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 9. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 3. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yht. maankäytön suunn. 3. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset.6.997 33. Ohituskaistojen turvallisuus v.998 35. KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ymp.luokitus: Menetelmän käytön arviointi v.999 40. Tien häikäisysuojat 4. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 4. Tien reunaympäristön pehmentäminen vanhoilla teillä 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueella 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Vt 4 Kemi 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v.000 47. Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 48. Liikennemerkkien ja opastustaulujen törmäysturvallisuus ja kuormat 5. Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä 5. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen v. 00 53. Pääteiden turvallisuus 54. Taajamien seurantaselvitys 55. Silmukkakäännös ohituskaistan kohdalla 56. Taajamakeskustatien poikkileikkaus ja raskas liikenne v.00 57. Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot 58. Ohituskaistojen uudet suunnitteluperiaatteet 59A. Pakkasenkestävyysluokkaan hyväksytyt päällysteen saumausaineet 60. Meluesteen runkomateriaalin vaikutus kustannuksiin. 6A. Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta 6A. Hyväksyttyjä kaidetuotteita kesällä 00 63. Kaiteiden ja valaisinpylväiden parantamisen turvallisuusvaikutuksia 64A. Markkinoilla olevia meluestetuotteita kesällä 00 65. Moottorikelkkailureitin ja tien risteäminen 66. Hevoset ja yleiset tiet 003 68. Heijastimet ja merkinantolaitteet Linja-autopysäkeillä 69A. Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna 00 70 Uusien päällysteiden laatumittauksiin hyväksytyt mittaajat 003 7D Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit 004 7 Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä 73 Ennakkotietoa tierakenteen uudesta mitoitusohjeesta 74 Tilusjärjestelyt tiensuunnittelussa 75 Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon 76 Tiealueen rajauksen ilmoittaminen tiesuunnitelmassa MMH360-formaatissa 77 Eritasoliittymien linja-autopysäkkien saattoliikennejärjestelyt 78 Kevyen liikenteen väylät liikunnassa 7 Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä 73 Ennakkotietoa tierakenteen uudesta mitoitusohjeesta 74 Tilusjärjestelyt tiensuunnittelussa 75 Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon 76 Tiealueen rajauksen ilmoittaminen tiesuunnitelmassa MMH360-formaatissa 77 Eritasoliittymien linja-autopysäkkien saattoliikennejärjestelyt 78 Kevyen liikenteen väylät liikunnassa 79A Suurten rumpuputkien rakennemitoitusta koskevat laatuvaatimukset
Numerot, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 0,, 3, 4, 6, 8, 9,, 4, 5, 6, 8, 34, 38, 4, 48, 50 ja 67 on poistettu vanhentuneina. Lihavoidut numerot on päivitetty julkaisuvuoden jälkeen. 3 Tietoa tiensuunnitteluun nro 7D Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit Kohderyhmä: Teiden rakenteen suunnittelijat, investointien hankinta Jakelu: Tiepiirit, AP, ATP, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto Lisäjakelu Kopioimalla, www.tiehallinto.fi/tlohje (pdf) Lisätietoja: Tuomo Kallionpää, Tiehallinto/ tie- ja geotekniikka puh. 004 44, E-mail: tuomo.kallionpaa@tiehallinto.fi,faksi 004 3