Selvitys polttokennohybriditeknologian tarjoamista liiketoiminta mahdollisuuksista liikkuvien työkoneiden alueella DI-työ
Kyselytutkimus 1: Markkinankehitys Kyselyssä mukana 11 työkonevalmistajaa Kyselyssä selvitettiin yritysten nykytila sähkökäyttöjen ja APUvoimalaitteiden osalta, sekä yleinen markkinakehitys dieselsähköisten, sekä polttokennohybridi-järjestelmien osalta. Vastausten kattavuus noin 60-70% liikkuvien työkoneiden kokonaismarkkinoista 2
Nykytila, sähkökäytöt Sähkökäyttöjä tällä hetkellä hyödyntää 6 vastaaja yritystä. 1 yritys pilotti vaiheessa. 3 yritystä seurasi tilannetta. 3
APU-käytöt, nykytila Erilaisia apukäyttöjä 8:lla yrityksellä, joista 1 lisäksi etsi virrantuotto tarpeisiin ratkaisua. 3:lla vastaajalla ei tarvetta APU:lle. 4
Polttokennoteknologiaa soveltava tuotekehitys Omaa tuotekehitystä 6:lla vastaajalla. Useilla yrityksellä kiinnostusta osallistua yhteisprojekteihin ennen kaikkea seurantajäsenenä 5
Markkinakehitys: Polttokenno- ja Dieselsähköiset hybridit Dieselhybridijärjestelmät yleistymässä; 2020 mennessä 14,5% markkinoista Polttokennohybridien osuus kokonaismarkkinoista noin 3,4% 2020 mennessä. Polttokennohybridi kiinnostava suuriin koneisiin. >500000 /kpl 3,4% markkinoista noin 300kpl 2020 jälkeen volyymiarvio: Polttokennohybridi 9% Dieselhybridit n. 19% markkinoista 6
Dieselsähköiset hybridit, yleistyminen kategorisoituna: kategoriassa 1 4 valmistajaa mm, satama, Ug Kategoria 2 4 valmistajaa Metsä, Ug Kategoria 3 3 valmistajaa Pienemmät valmistajat 7
Polttokennot Kategoria 1 3 yritystä Kategoria 2 4 Yritystä Kategoria 3 4 Yritystä Hajonta toimialojen sisällä suurempaa 8
APUFC Polttokenno APU:ja, 7:llä yrityksellä ennen 2020:tä Kokonaisvolyymi 2020 5,9% koneista. Yleistymisen uskotaan olevaan nopeampaa APU:issa Volyymiarvio 2020 n. 600-700 yksikköä APUFC 2020 jälkeen volyymi noin 10% 9
Asiakastarpeet Haastattelu 9 yritystä, spesifikaatio kyselyyn 8 vastausta. Tärkein tekijä asiakaskunnassa koneen tuottavuus, johon vaikuttavat Omistamisen kokonaiskustannukset: Hyötysuhde Tärkein kehityskohde nykyisissä voimalinjoissa Luotettavuus Yllättävät vikaantumiset aiheuttavat huomattavia tappioita asiakkaalle Turvallisuus Työturvallisuuteen kiinnitetään nykyään runsaasti huomiota 10
Käyttö ja huolto Vuosittainen käyttötuntimäärä työkoneilla yleisimmin 3000-6000h Kestoikä tarve voimalinjalle n. 25000h Käyttölämpötila alue kaikilla työkoneilla laaja noin -40 +50 C Huollot nyt noin 2-3 kertaa vuodessa Tavoitetila 1 suurempi huoltokerta vuodessa. 11
Hinnan muodostus Suurin osa koneista 1. omistajalla 3-5 vuotta. Takaisinmaksuaika enimmillään 3 vuotta. Teknologian hinta konevalmistajalle max. 50% asiakkaan kokemasta säästöstä. Jälleenmyyntiarvo tärkeä. 10000h / 3 vuotta ajetulla koneella tulee olla 30-50% jäljellä. 12
Ympäristönäkökohdat Ympäristötietoisuuden uskotaan lisääntyneen huomattavasti asiakaskunnassa. Koneen osien kierrätettävyyttä arvostetaan jonkin verran markkinoilla. Ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan tuota nykyisellään tarvittavaa lisäarvoa asiakkaalle. Päästövero Subventio ympäristöystävällisille teknologioille Uusia tier 3b, ja tier 4 normeja dieseleille pidetään riittävinä Poikkeuksena koneet, jotka toimivat osittain tai täysaikaisesti suljetuissa tiloissa Tällöin päästöt ja lämpöemissio näkyvät suoraan ilmastointikustannuksissa Haasteena asiakkaan turvallisuuspolitiikka (Painevety?) 13
Muita huomioita Voimalinjan sähköistäminen ja hybridisointi tällä hetkellä yritysten päähaaste. Demo hankkeet työkoneiden alueella tärkeitä; Luottamus polttokennoteknologiaan asiakaskunnassa tällä hetkellä vielä melko alhainen. Matti Leivo 3.12.2008 14
Polttokenno konseptit Alustavat järjestelmä konseptit spesifikaatioista: PEMFC n. 50Kw Volyymi 2013 -> 5 50kpl PEMFC n. 70Kw Volyymi 2013 -> 5 100kpl PEMFC 2x70Kw, 140Kw Volyymi ennen 2020, 0kpl PEMFC 10-15Kw (APU) Volyymi 2013 -> 5 100kpl Lisäksi Di-työssä Casetyyppinen järjestelmä analyysi 1:lle aplikaatiolle. 15
Kiitos mielenkiinnosta! 16