1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

1 1

1 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvi huonekaasupäästöjen vähe ne miseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Yleiset toimintalinjat Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon. Yhteinen tahtotila: Luodaan eri hallinnonalojen yhteistyökäytännöt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä. Motivointi, valistus, koulutus: Ilmastonmuutos ja sen hillintä sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, kaupunkien työntekijöille suunnatussa koulutuksessa sekä asukkaiden valistuksessa. Toimitaan vuorovaikutuksessa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Avainkysymys Miten pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat kehittyneet suhteessa tavoitteisiin? Pääviestit Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat, miljoonaa tonnia vuonna 01. Päästöt laskivat lähes prosenttia edellisvuodesta ja olivat prosenttia vuoden 10 tason alapuolella. Kuuteen vuoteen suurin päästövähennys johtui pääosin vähäpäästöisestä kulutussähköstä. Nykyinen laskeva kehitys ei ole pitkän aikavälin tavoitteisiin nähden riittävä. Suurimmat päästöjen aiheuttajat pääkaupunkiseudulla ovat rakennusten lämmittäminen, liikenne ja sähkönkulutus. Tehokkaimmat keinot leikata päästöjä kohdistuvat kaukolämmön polttoainevalintoihin, energiansäästöön ja autoliikenteen vähentämiseen.

1 Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Kohti hiilineutraaliutta Pariisin ilmastokokouksessa sovittu ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen vuosisadan loppuun mennessä edellyttää, että öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttö lopetetaan vähitellen kokonaan. Vuonna 00 maailman kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla enää noin kymmenesosa nykyisestä. EU:n, Suomen ja pääkaupunkiseudun päästövähennystavoitteet ja ilmastotoimet pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen.

1 PKS (tarkistettu) Ilmastotavoitteet -100-0 -0-0 -0 0 % EU PKS (tarkistettu) PKS (per asukas) EU (tarkistettu) Ilmastostrategia 00 Hyväksyjä Tarkistetut tavoitteet Hyväksyjä 00 00 00 PKS 1/00 YTV:n hallitus 1/01 HSY:n hallitus Helsinki /00 Kaupunginhallitus /01 Kaupunginhallitus Espoo /00 Kaupunginvaltuusto - - Vantaa /00 Kaupunginhallitus 1/01 Kaupunginhallitus Kauniainen /00 Kaupunginvaltuusto /01 Kaupunginhallitus Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 00 hyväksyttiin 1 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuonna 00. Tavoitteena on vähentää päästöjä prosenttia asukasta kohti laskettuna vuoteen 00 mennessä vuoden 10 lähtötasosta. Uusien, tarkistettujen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseutu pyrkii lisäksi hiilineutraaliksi vuoteen 00 mennessä. Välitavoitteena on vähintään 0 prosentin päästövähennys vuoteen 00 mennessä. Helsingin tavoite on -0 prosenttia. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston yhtenä aloitteena on, että kaupungit selvittävät mahdollisuutensa vähentää hiilidioksidipäästöjä 0 prosenttia vuoteen 00 mennessä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hyväksymisen jälkeen kasvihuonekaasupäästöt ovat hieman pienentyneet, mutta riittävän suurta suunnanmuutosta kehityksessä ei ole vielä tapahtunut. Erityisesti pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen vaatii entistä suurempia muutoksia energiantuotannossa ja kulutuksessa, liikkumisessa ja asumisessa.

1 Pääkaupunkiseudun päästökehitys Päästöt vuonna 01 Pääkaupunkiseudun päästökehitys Päästöt vuonna 10 = 100 10 10 100 0 0 0 0 0 10 000 010 00 00 00 00 Toteutuneet päästöt Toteutuneet Pääkaupunkiseudun päästötilmastostrategia PKS-ilmastostrategia 000-luvun kehitykseen (tarkistettu) perustuva ennuste Hiilineutraaliustavoite 00 000-luvun kehitykseen perustuva ennuste Pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 01 kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä, miljoonaa tonnia. Päästöt vähenivät edellisvuodesta lähes neljä prosenttia. Suurin osa päästöistä syntyy kaukolämmöstä ja muusta rakennusten lämmityksestä, liikenteestä ja sähkönkulutuksesta. Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 01 pääkaupunkiseudulla,1, Helsingissä,, Espoossa,, Vantaalla, ja Kauniaisissa, tonnia.

Kokonaispäästöt (1000 t CO -ekv.) 000 000 000 000 000 000 000 1 000 0 0 00 01 0 0 0 0 0 0 0 0 10 11 1 1 1 1 0 Päästöt asukasta kohti (t CO -ekv.) Kaukolämpö Sähkölämmitys Liikenne Jätteiden käsittely Öljylämmitys Kulutussähkö Teollisuus ja työkoneet Maatalous Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain.

1 KHK-päästöjen muutos pääkaupunkiseudun kaupungeissa 10 01. Helsingin kokonais päästö - tavoite vuodelle 00 on 0 %. Päästöt asukasta kohti Tavoite 00 00 Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kokonaispäästöt Tavoite Helsinki 00 Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muutos 10 01 (%) Vuonna 01 kulutussähkön ja liikenteen päästöt vähenivät, ja myös kaukolämmön päästöt olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Vantaan jätevoimala aloitti toimintansa keväällä 01, mikä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Espoossa ja Helsingissä kivihiiltä käytettiin entiseen tapaan, mutta yhteen laskettuna pääkaupunkiseudun kaukolämmön päästöt hieman pienenivät jätevoimalan ansiosta. Kaukolämpö -0-0 -0-0 -10 0 10 0 0 Muutos 10-01 (%) aiheuttaa edelleen yli 0 prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Tuotanto perustuu yli 0-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Sen osuus kokonaispäästöistä oli prosenttia vuonna 01. Vuoteen 01 verrattuna liikennesuoritteet vähenivät katuosuuksilla ja pääsääntöisesti kasvoivat isommilla väylillä. Henkilöautoilla ajettiin hieman edellisvuotta -0-0 -0-0 -10 0 10 0 0 Muutos 10 01 (%) enemmän, mutta tavaraliikenne vähentyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli vuonna 01 erittäin vähäpäästöistä johtuen ennen kaikkea sähköntuonnin lisääntymisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon vähenemisestä. Myös kotimainen vesivoiman tuotanto kasvoi. Sähkön osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on lämmityssähkö pois lukien pienentynyt viime vuosina. Vuonna 01 osuus oli 1 prosenttia.

Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Kasvihuonekaasupäästöjen seuraaminen vuosittain kertoo, kuinka kestävää pääkaupunkiseudun kehitys on ilmaston kannalta, miten ilmastotyö on edistynyt ja miten tavoitteisiin on pystytty vastaamaan. Laskennassa huomioidaan kaikki välittömät päästöt rakennusten, sähkönkulutuksen, liikenteen, jätteiden sekä teollisuuden ja työkoneiden osalta. Indikaattorin vihreä väri kertoo, että päästöt ovat pienentyneet edellisvuodesta yli %. Tämän suuruisella vuosittaisella vähennyksellä vuoden 00 tavoite voidaan saavuttaa. Punainen väri kertoo vastaavasti yli prosentin kasvusta, ja keltainen tarkoittaa alle kahden prosentin vuosimuutosta. 10

. Kokonaisenergiankulutus 1 Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Toimintalinjat Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle. Energiatehokkuussopimukset. Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta. Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta. Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen. Rakennusten ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen. Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta. Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi. 11

Avainkysymys Onko energiatehokkuus parantunut pääkaupunkiseudulla? Pääviestit Energiatehokkuuden parantaminen on kustannustehokkain keino hillitä ilmastonmuutosta. Pääkaupunkiseudulla energiatehokkuus on parantunut vuodesta 00. Kokonaisenergiankulutus per asukas oli, MWh vuonna 01, noin prosenttia edellisvuotta vähemmän. Asukaskohtainen energiankulutus kasvoi vuosina 000 00, mutta on tämän jälkeen laskenut lähes 10 prosenttia. Vajaa puolet energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen ja % on kulutussähköä. Henkilöautojen osuus oli vuonna 01 kulutetusta energiasta noin 11 % ja muun liikenteen %. Väestönkasvuun suhteutettuna energiankulutus on laskenut kaikilla tärkeimmillä sektoreilla. EU:n tavoitetta vastaava 0 prosentin vähennys voidaan nykykehityksellä saavuttaa. 1

1 Kokonaisenergiankulutus 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Energiansäästö on ykkösprioriteetti Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa aiheutuu energiankulutuksesta. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein, kestävin ja edullisin tapa vähentää päästöjä ja rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Se on myös keskeinen osa Euroopan unionin energia- ja ilmastopolitiikkaa. EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 0 prosenttia vuoteen 00 mennessä, eli koko EU:n energiankulutusta tulisi vähentää viidenneksellä business as usual -kehityspolkuun verrattuna. Arviot BAU-kehityksestä tehtiin vuonna 00. Tämän jälkeen tehdyt kulutuksen kasvuennusteet ovat olleet selvästi maltillisempia. EU:n uusi, ohjeellinen energiansäästötavoite vuodelle 00 on - prosenttia. 1

EU:n energiatehokkuustavoite 00 0 00 TWh 1 00 TWh 1 000 TWh 1 000 TWh 1 00 TWh 010 00 00 Primäärienergian kulutus EU:ssa Tavoitteet BAU (00 arvio) Hyviä syitä säästää energiaa ovat Seudun yritysten kilpailukyvyn parantaminen Asukkaiden energiakustannusten alentaminen Taloudelliset säästöt julkisella sektorilla Energian saatavuuden turvaaminen Tuontienergian tarpeen vähentäminen Luonnonvarojen säästäminen 1

1 kwh/asukas Pääkaupunkiseudun energiankulutus 000 0 000 000 0 000 1 000 10 000 000 0 000 00 010 01 00 0 00 Pääkaupunkiseudun energiankulutus (kwh/asukas) 00 tavoite -0 % (vrt. 000 010 ka.) Trendi 000 00 Trendi 00 01 1 Energiankäyttö pääkaupunkiseudulla Energiankulutuksen kääntäminen laskuun on yksi pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteista. Asukasta kohti laskettu energiankulutus kasvoi 000-luvun alussa, mutta nousutrendi taittui vuonna 00. Vuonna 01 kulutus oli noin, megawattituntia per asukas. Tämä on prosenttia vähemmän kuin vuonna 01. Vuoteen 00 verrattuna energiaa kului lähes 10 prosenttia vähemmän. Asukasmäärään suhteutettu energian loppukulutus kuvaa yhteiskunnan kokonaisenergiatehokkuuden kehittymistä. EU:n tavoitetta vastaava 0 prosentin vähennys voidaan pääkaupunkiseudulla nykykehityksellä saavuttaa.

Vuonna 01 energian loppukulutus pääkaupunkiseudulla oli yhteensä,0 terawattituntia, vajaa prosenttia koko Suomen TWh:n energiankulutuksesta. Kulutus laski edellisvuodesta vajaa puoli prosenttia. Kaukolämmön kulutus kasvoi hieman. Sähkönkulutus ja tieliikenteen energiankulutus vähenivät. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen ja vajaa 0 prosenttia on kulutussähköä. Henkilöautojen osuus seudun kokonaisenergiankulutuksesta oli vuonna 01 noin 11 prosenttia ja muun tieliikenteen prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hyviä esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta ja energiansäästötoimista ovat sähkön ja lämmön yhteistuotanto, energiakatselmukset ja kuntien energiatehokkuussopimukset. Myös uudisrakennusten energiatehokkuus on parantunut selvästi, ja tieliikenteessä polttoainetta kuluu aiempaa vähemmän. Valaistuksessa tehokkaat ledit korvaavat vanhoja hehku- ja elohopealamppuja. Vähennykset syntyvät normien ja säädösten, ja toisaalta tietoisuuden lisäämisen ja käyttötottumusten muutosten kautta. Energiansäästö on myös rahansäästöä. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia olemassa olevan rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksen ja autoliikenteen liikennemäärien vähentämiseksi 1

1 Mihin energiaa käytetään pääkaupunkiseudulla? 0 000 Muu polttoaine 000 Laivat Junat 0 000 Muu tieliikenne GWh 1 000 10 000 Henkilöautot Kulutussähkö Sähkölämmitys 000 Öljylämmitys Kaukolämpö 0 0 00 0 0 0 0 10 1 1 1

Kuva: HSY/Jenni-Justiina Niemi 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Energiankulutuksesta aiheutuu noin prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoite on kääntää energiankulutus laskuun. EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 0 prosenttia vuoteen 00 mennessä. Energiatehokkuuden kehitystä voidaan seurata suhteuttamalla seudun kokonaisenergiankulutus väestönkasvuun. EU:n tavoitetta vastaavasti asukaskohtaisen energiankulutuksen tulisi olla 0 prosenttia nykyistä pienempi vuoteen 00 mennessä. Vertailuarvona käytetään jakson 000 010 keskiarvoa. Energian loppukulutus sisältää liikenteen, rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käytön pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Tiedot kootaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen laskennoissa käytettävistä lähtötiedoista. Lämmönkulutukseen tehdään lämmitystarvekorjaus. Indikaattorin vihreä väri kertoo, että asukasta kohti laskettu energiankulutus on vähintään 1, % edellisvuotta pienempi ja energiatehokkuus on parantunut. Tämän suuruisella vuosittaisella vähennyksellä vuoden 00 tavoite voidaan saavuttaa. Punainen väri kertoo vastaavasti yli 1, prosentin kasvusta, ja keltainen tarkoittaa alle 1, prosentin vuosimuutosta. 1

. Sähkönkulutus 1 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Toimintalinjat Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi. Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen. Tiedotus. Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle. Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta. 1

Avainkysymys Miten sähkönkulutus on kehittynyt 000-luvulla pääkaupunkiseudulla? Pääviestit Kulutussähkön käyttö on asukasta kohti laskettuna selvässä laskussa pääkaupunkiseudulla. Kulutussähkö sisältää kotitalouksien, palvelujen ja teollisuuden sähkönkäytön ilman lämmityssähköä Vuonna 01 kulutus pieneni prosenttia. Nousutrendi taittui laskuun vuonna 00. Tämän jälkeen laskua on ollut 10 prosenttia. Myös kokonaissähkönkulutuksen (kulutussähkö + lämmityssähkö) kasvu on pysähtynyt. Kulutussähkön osuus pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä on pudonnut alle viidennekseen. Sähkönsäästö vähentää päästöjä pääkaupunkiseudun lisäksi laajemmin koko sähkömarkkina-alueella 0

1 Sähkönkulutus asukasta kohden 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun Sähkönkulutus on kasvanut Suomessa vauhdilla vielä 000-luvulla. Trendi taittui taloudellisen taantuman myötä vuonna 00. Teollisuuden sähkönkäytön lisäksi muutokseen on vaikuttanut laitteiden energiatehokkuuden paraneminen ja käyttötottumusten muutokset. Kulutusennusteita on kautta linjan tarkistettu alaspäin, vaikka talouskasvu jälleen elpyisi entiselleen. 1

Kulutussähkön määrä on vähentynyt kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla on vain vähän sähköä kuluttavaa teollisuutta. Tämän vuoksi talouden suhdanteilla ei ole yhtä suurta vaikutusta sähkönkulutukseen kuin muualla Suomessa. Keskivertokuluttaja voi henkilökohtaisilla valinnoillaan merkittävästi pienentää omaa sähkönkulutustaan. Kuluttajille suunnattu energianeuvonta ja energiansäästötyökalujen kehittäminen ohjaavat kuluttajia tekemään sähköä säästäviä valintoja. Myös palveluissa ja julkisella sektorilla laitteiden käyttötavoilla on suuri vaikutus sähkönkulutukseen. Lisäksi tarvitaan energiatehokkuutta parantavia investointeja ja uutta laitekantaa.

1 Kulutussähkö, eli kaikki kotitalouksien, palvelujen ja teollisuuden sähkönkäyttö lämmityssähköä lukuun ottamatta, aiheutti vuonna 1 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 01. Sähkölämmityksen osuus oli arviolta prosenttia. Kulutussähkön määrä on vähentynyt kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuoden 00 kulutushuipun jälkeen. Vuonna 01 kulutus väheni yli prosenttia edellisvuodesta. kwh/asukas Pääkaupunkiseudun kulutussähkö Pääkaupunkiseudun kulutussähkö 00 kwh 0 kwh 0 kwh 010 kwh + % +10 % -10 % 10 1 000 00 010 01

Sähkön kokonaiskulutus (GWh) 10 000 10 000 000 000 000 000 000 000 000 1 000 1 0 0 0 00 01 0 0 0 0 0 0 0 0 10 11 1 1 1 Kotitaloudet Palvelut Teollisuus Sähkölämmitys Raideliikenne Kulutus asukasta kohti Kokonaissähkönkulutus pääkaupunkiseudulla sektoreittain. Sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Kokonaissähkönkulutus lämmityssähkö mukaan lukien kasvoi pääkaupunkiseudulla vuoteen 010 asti ja on tämän jälkeen tasoittunut. Asukasta kohti laskettuna kulutus on laskenut viime vuosina selvästi, mikä on myös Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoite. Sähkön säästöllä on suuri vaikutus päästöihin Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa kulutussähkön päästöt lasketaan käyttämällä valtakunnallista sähkön päästökerrointa. Kivihiilen osuus Suomen sähkönhankinnasta oli vuonna 01 noin 10 prosenttia, mutta siitä aiheutuu suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä.

1 Suomen sähkönhankinta vuonna 01 Polttoaineiden CO ekv-päästöt 1 % 1 % % 1 % % 1 % % 1 % 1 % 1 % % 0 % % % 10 % 0 % % 10 % 1 % % Polttoaineiden Vesivoima Sähköä 0 g/kwh ei kyetä laajamittaisesti CO ekv-päästöt varastoimaan, vaan sitä tuotetaan Tuulivoima markkinoille 0 g/kwh kysynnän mukaan. Periaatteessa tuotantokustannuksiltaan halvimmat tuotanto Vesivoima Ydinvoima 0 g/kwh 0 g/kwh Tuulivoima Kivihiili 0 g/kwh muodot, g/kwh vesivoima, ydinvoima ja Ydinvoima Öljy 0 g/kwh sähkön ja lämmön yhteistuotanto käytetään g/kwh ensin. Jos kulutus on Kivihiili tätä suurempi, käynnistetään Maakaasu g/kwh 1 g/kwh kivihiiltä käyttävät lauhdevoimalat. g/kwh Toisin sanoen sähkön säästö Öljy g/kwh Turve Maakaasu 1 g/kwh kohdistuu juuri kaikkein runsaspäästöisimpään Biomassa g/kwh hiililauhteeseen. Turve g/kwh Jäte 1 Reaaliaikaisella, g/kwh älykkäällä mittaroinnilla sähkönsäästöä voidaan Biomassa g/kwh Nettotuonti n. ajoittaa g/kwh kulutushuippuihin, mikä Jäte Nettotuonti 1 g/kwh n. g/kwh edelleen vähentää sähköntuotannon päästöjä tehokkaasti.

Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Indikaattori kuvaa pääkaupunkiseudulla vuoden aikana käytettyä kulutussähkön määrää asukasta kohti laskettuna. Sähköverkkoyhtiöiden kunnan alueelle toimittamasta sähköstä vähennetään laskennallinen lämmityssähkön kulutus. Kulutussähkö aiheuttaa viidenneksen pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Kulutukseen voi vaikuttaa useilla keinoilla yksilön valinnoista kaupunkien päätöksiin. Piensähköntuotanto lisätään tarkasteluun, kun tarvittava tietoaineisto on käytettävissä. Kehitys on ilmaston kannalta myönteistä, jos sähkönkulutus asukasta kohti vähenee vuosittain vähintään 0, % (vihreä väri), neutraalia, mikäli se pysyy samana +/- 0, % (keltainen väri) ja negatiivista, mikäli kulutus kasvaa 0, % tai enemmän (punainen väri). Prosenttimuutoksen arvo on asiantuntija-arvio ja perustuu ilmastostrategian tavoitteeseen, jonka mukaan sähkönkulutus seudulla kääntyy laskuun.

. Kaukolämmön polttoaineet 1 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. Toimintalinjat Tiivistyvän kaupunkirakenteen mahdollisuuksia käytetään hyväksi entistä tehokkaammassa energiantuotannossa ja -jakelussa. Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti. Keskitetty energiantuotanto kuuluu kokonaisuudessaan tiukentuvan päästökaupan ohjauksen piiriin. EU:n päästökauppajärjestelmä ohjaa keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä vähäpäästöisempään suuntaan. Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään. Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään. Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta.

Avainkysymys Mikä on uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa? Pääviestit Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä yli 0 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä. Suurin osa päästöistä syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Päästöt ovat olleet likimain samansuuruiset koko 000-luvun ajan. Pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä vielä 1 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, pääpolttoaineet ovat maakaasu ( %) ja kivihiili ( %). Suurimmat uudistukset tuotannossa ovat Katri Valan lämpöpumppulaitos (00) ja Vantaan jätevoimala (01). Kivihiilen osuus polttoaineista on kasvanut vuodesta 010. Vantaan jätevoimala vähensi kaukolämmön päästöjä vuonna 01 koko pääkaupunkiseudulla % ja Vantaalla 10 %. Päästöjä vähentäviä uusia ratkaisuja ovat Suomenojan jätevesilämmön ja muun hukkalämmön hyödyntämisen lisääminen sekä puupelletin ja bioöljyn käyttö. Kivihiilen korvaaminen kokonaan edellyttää uusia biovoimaloita.

1 Kaukolämmön polttoaineet 01 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Pääkaupunkiseutu lämmitetään kaukolämmöllä Suurin osa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, erityisesti kaukolämmöstä. Vuonna 01 pääkaupunkiseudun rakennuksista kerrosneliöinä laskien vajaa 0 % lämmitettiin kaukolämmöllä, 10 % sähköllä ja % öljyllä. Valtaosa pääkaupunkiseudulla kulutetusta kaukolämmöstä on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksista (CHP eli Combined Heat and Power). Kuuden CHP-voimalaitoksen tuotantoa tukevat lämpökeskusta, joita käytetään tarpeen mukaan.

Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vähentyneet yli kymmeneen vuoteen Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 01 yhteensä 0 kt CO -ekv., % pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Erillistuotannon osuus oli edellisvuotta hieman suurempi. Kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kokonaisuudessaan %. Lämmitystarve huomioon otettuna päästöt olivat vajaan prosentin pienemmät kuin vuonna 01. Pitkällä aikavälillä kaukolämmön tuotanto on kehittynyt jonkin verran vähäpäästöisempään suuntaan: vuonna 01 päästöt olivat 1 t CO -ekv. kulutettua gigawattituntia kohti, kun vuonna 10 vastaava kerroin oli 0 t CO -ekv./gwh. 000-luvulla kaukolämmön päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Öljy % Maalämpö 1 % Sähkö 10 % Muu/tuntematon % Kaukolämpö % Pääkaupunkiseudun rakennusten päälämmitysmuodot. Lähde: Tilastokeskus. Kaukolämmön tuotanto on uudistumassa pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä vielä 1 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Vuonna 01 maakaasun osuus oli % ja kivihiilen niin ikään %. Kivihiilen osuus säilyi entisellä tasollaan. Maakaasua kului aiempaa vähemmän, mutta öljyn kulutus kasvoi. Vuonna 10 kaukolämpö tuotettiin 0-prosenttisesti kivihiilellä ja maakaasun osuus oli vain 1 %. 0

1 Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ensisijaista on korvata kivihiili muilla energialähteillä. Pääkaupunkiseudun CHP-voimalaitokset ja lämpökeskukset. 1

khk-päästöt (1000t CO -ekv.) 000 00 000 1 00 1 000 00 0 0 00 01 0 0 0 0 0 0 0 0 10 11 1 1 1 CHP Lämpökeskukset Lämmitystarvekorjatut päästöt Pääkaupunkiseudun kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt. Biopolttoaineena on toistaiseksi käytetty lähinnä talteen otettua kaatopaikkakaasua, eniten vuosina 00 00. Tämän jälkeen kaatopaikkakaasusta on tuotettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valtakunnan verkkoon sähköä ja alueen omaan käyttöön lämpöä. Vuoden 01 lopussa aloitettiin pelletin poltto Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksessa, ja vuonna 01 myös Hanasaaressa aletaan polttaa pellettiä kivihiilen seassa. Toinen ei-fossiilisperäinen lämmönlähde on jätevesilämpöä ja kaukojäähdytyksen paluuvettä hyödyntävä, vuodesta 00 toiminut Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingissä. Sen kaukolämmön tuotannon osuus koko pääkaupunkiseudun kulutuksesta oli lähes prosenttia vuonna 01. Myös tietokonesalien hukkalämpöä hyödynnetään. Merkittäviä päästöjä vähentäviä uudistuksia kaukolämmön tuotannossa ei ole Vantaan jätevoimalan lisäksi viime vuosina tehty. Vantaan energian jätevoimalan koekäyttö aloitettiin huhtikuussa 01, ja voimala otettiin virallisesti käyttöön syyskuussa 01. Käyttöönottovuoden aikana voimala ehti tuottaa 0 % Vantaan kaukolämmöstä. Sen ansiosta Vantaan kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt vähenivät edellisvuodesta 10 %. Vaikutus koko pääkaupunkiseudun kaukolämmön päästöihin oli - %. Jatkossa voimala tuottaa vuosittain noin puolet Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä, jolloin myös päästöjä vähentävä vaikutus on suurempi. Sekajätteen päästökerroin on 1 g/kwh, ja jätevoimalassa tukipolttoaineena käytettävän maakaasun 1 g/kwh. Kivihiileen verrattuna jätevoimalan päästöt ovat noin puolet pienemmät.

Uusiutuvan energian polulla Helsingissä puupelletin seospoltto on pääsemässä täyteen vauhtiin Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Hanasaaren kivihiilivoimalasta luovutaan vuoteen 0 mennessä. Korvaava kapasiteetti rakennetaan vaiheittain biopohjaisena erillislämmöntuotantona, muilla hajautetuilla ratkaisuilla sekä energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä. Tavoitteena on kokonaan hiilineutraali tuotanto vuoteen 00 mennessä. Espoossa puhdistettua jätevettä hyödyntävä lämpöpumppulaitos vihittiin käyttöön tammikuussa 01, ja geotermisen pilottilämpölaitoksen on määrä valmistua vuonna 01. Lisäksi päätöksiä on tehty pelletin ja bioöljyn käytöstä lämpökeskuksissa. Yhdessä näillä ratkaisuilla jo noin kolmasosa Espoon kaukolämmöstä voidaan tuottaa päästöttömästi. Fortum on asettanut lämmöntuotannon hiilineutraaliustavoitteen Suomessa vuodelle 00. Vantaalla jätevoimala vähentää jo merkittävästi kaukolämmön päästöjä. Kaukolämmön energialähteet pääkaupunkiseudulla 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10 % 0 % 0 00 01 0 0 0 0 0 0 0 0 10 11 1 1 1 Kivihiili Maakaasu Öljy Bio Lämpöpumput Jäte Lisäksi on laadittu vaihtoehtoisia suunnitelmia biomassan käyttöönotosta kaukolämmön tuotannossa ja varauduttu kivihiilen korvaamiseen viimeistään 00-luvun aikana. Vantaan Energian tavoite on, että jo vuonna 00 uusiutuvan, ja muun päästökaupan ulkopuolisen energian osuus on % yhtiön koko energiantuotannosta. Pääkaupunkiseudun pitkän aikavälin ilmastotavoitteet edellyttävät fossiilisista polttoaineista luopumista. Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta ensisijaista on korvata kivihiili muilla energialäh teillä. Vantaalla ja Espoossa tarvitaan nykyisten ja suunniteltujen ratkaisujen lisäksi vielä päätökset Martinlaakson ja Suomenojan tuotannon korvaamisesta tai uudistamisesta. Helsingissä Salmisaaren kivihiililaitoksen tulevaisuus on vielä auki. Suurten ratkaisujen tueksi tarvitaan joka tapauksessa lisää lämpöpumppuja, hukkalämpöjen vaikuttavaa hyödyntämistä, aurinkoenergiaa ja valikoima kestävästi tuotettuja biopolttoaineita. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi biokaasun käytön lisäämiselle hyvät edellytykset. 1

01 01 Kaukolämmön energialähteet 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet kuvaavat fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden määriä ja suhteita. Kaukolämmön tuotanto on suurin yksittäinen päästölähde pääkaupunkiseudulla ja perustuu toistaiseksi lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvien polttoaineiden määrää prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 00 mennessä, ja esimerkiksi Helsingin kaupungin energiapoliittisissa lin jauksissa pyritään uusiutuvan energian osuus lisäämään 0 prosenttiin vuonna 00. Indikaattori kertoo kehityksen olevan negatiivista, jos uusiutuvien energialähteiden, mukaan lukien lämpöpumput, osuus kaukolämmön polttoaineista laskee. Jos osuus kasvaa 0 1 %-yksikköä, on tapahtunut edistystä, mutta ei tarpeeksi tavoitteisiin PKS Helsinki Espoo Vantaa 0 % % 0 % % 100 % Kivihiili Öljy Lämpöpumput pääsemiseksi. Kehitys on positiivista, mikäli uusiutuvien osuus kasvaa yli 1 %-yks. edellisvuodesta. Uusiutu vien energialähteiden osuuden tulisi kasvaa vuosittain lähes %-yksikköä, jotta se olisi 0 prosenttia vuonna 00. Toisaalta on muistettava, että kehitys ei ole lineaarista vaan riippuvainen investointien toteutuksesta. Maakaasu Bio Jäte

. Väestö- ja työpaikkatiheys 1 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Toimintalinjat Yhdyskuntarakennetta eheytetään.

Avainkysymys Onko yhdyskuntarakenne eheytynyt ja joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet parantuneet? Pääviestit Ilmastostrategiassa sovitut maankäytön linjaukset ohjaavat ensisijaisesti täydentämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ennen uusien alueiden käyttöönottoa. Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat tätä linjausta maankäytön suunnittelussaan. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne täydentyy seudun ydinalueella ja pääliikenneväylien varsilla Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on systemaattisesti täydennetty laajoilla aluekehittämishankkeilla. Asukas- ja työpaikkatiheydessä on tapahtunut samaan aikaan sekä kasvua että laskua Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet ovat parantuneet eheytyvillä alueilla. Indikaattoria kehitetään edelleen yhdyskuntarakenteen täydentymistä paremmin kuvaavaksi.

1 Väestö- ja työpaikkatiheys 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Eheä yhdyskuntarakenne on taloudellisempi ja vähäpäästöisempi Helsingin seutu kasvaa voimakasta vauhtia taloudellisesta taantumasta huolimatta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), Uudenmaan maakuntakaava, HLJ 01 ja seudullinen MASU-työ ohjaavat tiivistämään ja täydentämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheyttävällä suunnittelulla kaupunkien kasvu ja rakennuspaineet saadaan suunnattua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, jolloin voidaan hyödyntää jo valmiiksi rakennettuja teknisen huollon verkostoja, vesi- ja viemäriverkostoja ja palvelurakennuksia. Eheä yhdyskuntarakenne on käyttökustannuksiltaan taloudellisempi, koska jo tehdyt investoinnit saadaan vajaakäytöstä hyötykäyttöön, ja se synnyttää vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Rakenne eheytyy seudun ytimessä sekä raiteiden ja väylien varressa Yhdyskuntarakenteen eheyttä voidaan tarkastella kartalta, jossa on kuvattuna asukas- ja työpaikkamäärät eri tiheysluokkiin luokiteltuna (YKR-aineisto). Aineiston luokittelu on tehty joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta: 1. alle,. 0. yli 0 asukasta ja työpaikkaa hehtaarilla Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne täydentyy seudun ydinalueella ja pääliikenneväylien varsilla.

Kuva 1. Asukas- ja työpaikkatiheys pääkaupunkiseudulla. (Lähde:YKR/SYKE. Tuorein saatavilla oleva työpaikka-aineisto julkaisuhetkellä vuodelta 010.) 1

Hajautumisen haitat Tuhlaileva maankäyttö. Kestävien kulkutapojen kilpailukyvyn heikkeneminen, kustannusten nousu ja ruuhkautumisongelmien lisääntyminen. Kasvavat liikennemäärät ja liikenteen khk-päästöt. Vesi-, jätevesi- ja energiahuollon infraratkaisujen alueellinen laajuus ja kalleus. Rakennusten energia tehottomat lämmitysratkaisut: sähköllä lämmittäminen. Palveluiden kannattavuus huono hajanaisen väestöpohjan vuoksi. Yhdyskuntataloudelliset ja kansantaloudelliset kustannukset suuret Täydennysrakentamisen edut Tehostuva maankäyttö ja luontoalueiden säilyminen. Joukkoliikenteen palvelutarjonta ja kannattavuus paranevat. Liikenteen päästöt vähenevät. Vesi- ja jätevesihuollon infraratkaisut tehokkaita ja edullisia, voidaan hyödyntää jo rakennettuja verkostoja. Yhteistuotannon hyödyntämismahdollisuudet rakennusten lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa. Palveluverkon ja palveluiden kannattavuuden paraneminen. Yhdyskuntataloudelliset ja kansantaloudelliset säästöt. Yritysten työvoiman saanti ja saavutettavuus paranee. 0 Asukas- ja työpaikkatiheydessä samaan aikaan sekä kasvua että laskua Kahdentoista vuoden (000 01) tarkastelujaksolla yhdyskuntarakenne on pysynyt valtaosin ennallaan. Noin 10 %:ssa ruuduissa on tapahtunut muutosta, sekä kasvua että laskua. Positiivinen kehitys on hieman suurempaa kuin negatiivinen kehitys. Selkeimmin kartalla erottuvat kasvualueet ovat tavoitteellisia aluekehittämiskohteita, esimerkiksi Arabianranta, Viikki, Vuosaari, Tammisto-Pakkala-Aviapolis, Leppävaara ja Matinkylä. Asukas- ja työpaikkamäärien lasku koskee enemmänkin yksittäisiä ruutuja ja on hajautunut tasaisemmin koko alueelle. Laskevat ruudut eivät yksiselitteisesti tarkoita väestö- tai työpaikkamäärän pysyvää vähenemistä. Ne voivat indikoida alueiden käyttötavan muutoksia (esim. työpaikkalueista asuinalueiksi) ja tulevia täydennysrakentamisprojekteja.

Kuva. Asukas- ja työpaikkatiheysluokan muutos vuosina 000 01 (0 x 0 m ruuduissa). 1 1

Kuva: HSY/Kai Widell 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Indikaattori mittaa yhdyskuntarakenteen täydentymistä ja joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuuksia. YKR-aineistosta on laskettu yhteen asukkaat ja työpaikat 0 x 0 m:n ruuduittain. Kehitystä voidaan hahmottaa tarkastelemalla aikasarjaa. Paikkatietoruudut on luokiteltu 1) alle, ) 0 ja ) yli 0 asukasta ja työpaikkaa hehtaarilla, jotka ovat keskeisiä raja-arvoja tiiviin, taloudellisen rakenteen ja erityisesti joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Tutkimukset osoittavat, että eheä yhdyskuntarakenne on vähäpäästöisempi kuin hajautunut rakenne. Avainindikaattorin värit: punainen, mikäli 0 as+tp/ha ruutujen määrä laskee, keltainen, jos pysyy suunnilleen samana, vihreä, jos 0 as+tp/ha ruutujen määrä kasvaa.

. Kehittyvät asemanseudut 1 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 0%. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimintalinjat Yhdyskuntarakennetta eheytetään Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa

Avainkysymys Kasvaako asemanseutujen vetovoima? Pääviestit Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Uudenmaan maakuntakaava ohjaavat tehostamaan asemanseutujen maankäyttöä. Olemassa olevien asemanseutujen täydentäminen on ensisijainen toimenpide ennen uusien kasvusuuntien avaamista. Kaupungit ovat lähteneet toteuttamaan tätä linjausta. Asemanseutujen asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä lähes kaikilla asemanseuduilla. Vain muutamilla asemilla asukas- ja työpaikkamäärät ovat laskeneet. Talouden suhdannevaihtelut ja yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen asemanseudun työpaikkamäärään. Kehäradan liikennöinti käynnistyi 1..01, ja se tarjoaa uuden seudullisen raideliikenteen poikittaisyhteyden ja kytkee Helsinki-Vantaan lentoaseman raideliikenteen verkkoon. Vantaa kaavoittaa aktiivisesti uusia Kehäradan asemanseutuja. Jaksolla 00 01 rantaradan asemanseutujen asukas- ja työpaikkamäärien kasvu on ollut nopeampaa kuin koko seudulla keskimäärin. Muilla olemassa olevilla rataosuuksilla kasvu on ollut samaa tasoa kuin seudun keskimääräinen kasvu. Asemanseutujen monipuolinen kehittäminen joukkoliikennetarjonnan, liityntäpysäköinnin ja palvelujen osalta vahvistaa niiden roolia verkostokaupungin solmupisteinä ja edistää vähähiilistä liikkumista.

1 Kehittyvät asemanseudut 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat tiivistämään asemanseutuja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), Uudenmaan maakuntakaava, HLJ 01 -liikennejärjestelmäsuunnitelma, MASU 00 -maankäyttösuunnitelma ja ASTRA 0 asumisstrategia sekä kaupunkien yleiskaavat ohjaavat tehostamaan asemanseutujen maankäyttöä. Väestönkasvua ja työpaikkoja ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenneyhteyksien läheisyyteen. Uusia raideliikenteen rakentamissuuntia ei suositella otettavaksi käyttöön ennen kuin olemassa olevia alueita on täydennetty. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -yhteistyöverkoston tehtävänä on edistää asemanseutujen kehittämistä verkostokaupungin solmukohtina. Asemanseutujen täydennysrakentaminen ja poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen on keskeinen seudullinen tavoite. Suunnittelulla pyritään vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen sekä raideliikenteen investointien ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Vuosina 00 01 kasvua lähes kaikilla asemanseuduilla Jaksolla 00 01 erityisesti rantaradan asemilla väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet kummallakin etäisyysvyöhykkeellä voimakkaammin kuin seutu keskimäärin. Pääradan varressa keskimääräistä nopeampaa kasvua on havaittavissa Malmilla, Tapanilassa ja Hiekkaharjussa. Muut asemanseudut ovat kasvaneet samaa vauhtia kuin seutu keskimäärin. Metroasemista erottuvat Kaisaniemi, Siilitie ja Rastila, joiden asukas- ja työpaikkamäärät ovat laskeneet. Myös Tikkurilassa asemanseudun uudistamisprojekti on laskenut hetkellisesti ydinvyöhykkeen asukas- ja työpaikkamääriä. Muita laskusuunnassa olevia asemanseutuja ovat Pitäjänmäki, Pasila ja Käpylä. Kahdessa jälkimmäisessä kehittämishankkeet ovat jo käynnissä. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen kasvu 1 001 +, % 001 00 +, % 00 01 +, % Asukas- ja työpaikka määrän muutos

Asemanseutujen muutos suhteessa seudun keskimääräiseen muutokseen Asukas- ja työpaikkamäärien muutos 00 m:n ja 1 km:n vyöhykkeen sisällä aseman ympärillä vuosina 00 01. Mukana on tarkastelut Kehäradan ja vuonna 01 avautuvan Länsimetron osalta. * Bufferit on muodostettu ELIAS-projektissa tuotetun tarkennetun aineiston pohjalta 1

Asemanseutujen (1000 m) kasvu suhteessa seudun kasvuun. Väestö- ja työpaikkamäärä on laskenut. Väestö- ja työpaikkamäärä on kasvanut, mutta vähemmän kuin seudulla keskimäärin. väestö- ja työpaikkamäärä on kasvanut enemmän kuin seudulla keskimäärin. Asema Kaupunki 1 001 001 00 Espoon keskus Espoo Kauklahti Espoo Kera Espoo Kilo Espoo Leppävaara Espoo Mankki Espoo Mäkkylä Espoo Tuomarila Espoo Hakaniemi Helsinki Herttoniemi Helsinki Huopalahti Helsinki Ilmala Helsinki Itäkeskus Helsinki Kaisaniemi Helsinki Kalasatama Helsinki Kamppi Helsinki 00 01

1 Asema Kaupunki 1 001 001 00 Kannelmäki Helsinki Kontula Helsinki Kulosaari Helsinki Käpylä Helsinki Malmi Helsinki Malminkartano Helsinki Mellunmäki Helsinki Myllypuro Helsinki Oulunkylä Helsinki Pasila Helsinki Pitäjänmäki Helsinki Pohjois-Haaga Helsinki Puistola Helsinki Pukinmäki Helsinki Puotila Helsinki Rastila Helsinki Rautatientori Helsinki 00 01 Asema Kaupunki 1 001 001 00 Ruoholahti Helsinki Siilitie Helsinki Sörnäinen Helsinki Tapanila Helsinki Valimo Helsinki Vuosaari Helsinki Kauniainen Kauniainen Koivuhovi Kauniainen Hiekkaharju Vantaa Koivukylä Vantaa Korso Vantaa Louhela Vantaa Martinlaakso Vantaa Myyrmäki Vantaa Rekola Vantaa Tikkurila Vantaa Vantaankoski Vantaa 00 01

Asemanseuduilla on paljon kehittämismahdollisuuksia Julkisten ja yksityisten palvelujen kehittäminen: Mitä paremmat palvelut asemalla on saatavilla, sen vetovoimaisempi se on ja sitä enemmän se houkuttaa käyttämään raideliikennettä matkaketjussa. Välillisesti tämä vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja koko seudun kilpailukykyyn asemanseutujen palvellessa verkostokaupungin asiointi- ja liikkumissolmuina. Maapolitiikan kehittäminen: Maanomistukseen liittyvät kysymykset voivat hidastaa tai estää täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen turvaamiseksi olisi hyvä kehittää maapoliittisia toimenpiteitä ja ratkaisuja yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Junaliikenteen vuorovälitarjonnan parantaminen: Junien vuorovälitarjonta vaikuttaa asemanseutujen houkuttelevuuteen. Vuorojen lisääminen on haastavaa rajallisen ratakapasiteetin takia. Joukkoliikenteen vaihtojen parantaminen: Liikenteen solmupisteinä asemanseudut ovat eri kulkuvälineiden vaihtopaikkoja ja niiden tulee pystyä vastaamaan 0 tähän liittyviin tarpeisiin. Vaihtojen kulkuvälineestä toiseen pitää olla mahdollisimman helppoja ja stressittömiä. HSL on käynnistänyt SOLMU-projektin joukkoliikenteen vaihtojen laadun parantamiseksi. Liityntäpysäköintimahdollisuuksien parantaminen: Järkevillä liityntäpysäköintiratkaisuilla voidaan tehostaa asemien ja raideliikenteen käyttöä. HSL on laatinut seudullisen liityntäpysäköintistrategian, jossa on tarkastelu liityntäpysäköinnin nykytilannetta ja kehittämismahdollisuuksia.

1 Pyöräilyn ja jalankulun rakenteiden kehittäminen: Pyörille tulee osoittaa sujuvia kulkuväyliä ja turvallisia säilytyspaikkoja. Jalankulkijoiden ympäristön tulee olla esteetön ja jalankulkuväylien sujuvia. Viestinnän parantaminen: Informaationvälityksen pitää olla näkyvää ja ajantasaista. Turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen: Elävät asemanseudut lisäävät turvallisuuden tunnetta. Myös valaistuksen avulla voidaan parantaa viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. 1 ELIAS Elinvoimaa asemanseuduille HSY:n, HSL:n ja Uudenmaan liiton yhteinen ELIAS Elinvoimaa asemanseuduille! -projektin tavoitteena on asemanseutuja koskevan tietopohjan vahvistaminen, asemanseutujen käyttöpotentiaalin tehokkaampi hyödyntäminen sekä niiden toimivuuden ja houkuttelevuuden kehittäminen osana uudentyyppistä kaupunkikehitystä ja vähähiilistä yhteiskuntaa. Projektissa on tuotettu uudentyyppisiä verkostotarkasteluja asemanseuduilta, joiden avulla suunnittelu helpottuu ja asemanseudun potentiaalia voidaan hyödyntää entistä paremmin.

Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Indikaattorin kuvaus Indikaattori mittaa raideliikenteen käyttäjäpotentiaalin muutosta suhteessa seudun keskimääräiseen kasvuun kullakin tarkastelujaksolla. Absoluuttiset asukas- ja työpaikkamäärät kultakin asemanseudulta lasketaan yhteen ja kasvua verrataan koko seudun asukas- ja työpaikkamäärien kasvuun. Tavoitteena on kasvattaa raideliikenteen osuutta liikkumisessa ja tehostaa asemien käyttöastetta ja kehittää asemanseutujen vetovoimaa osana älykkäitä liikkumisketjuja ja palveluverkkoa. Tarkastelu on tehty sekä 00 ja 1 000 metrin säteellä asemista. Tarkasteltavina raideliikenneyhteyksinä ovat tällä hetkellä käytössä olevat raideliikenteen yhteydet. Jatkossa selvitetään SAVU-saavutettavuusselvityksen tietopohjan soveltamista indikaattoritarkastelussa. Kehitys on negatiivista, jos asemanseudun väestö- ja työpaikkamäärä on laskenut (punainen väri). Jos asemanseudut ovat kasvaneet, mutta vähemmän kuin seutu samalla aikavälillä, tulkitaan kehitys keltaisella värillä neutraaliksi. Vihreä väri indikoi kasvua, joka on voimakkaampaa kuin seudun asukas- ja työpaikkamäärän muutos keskimäärin. Aineistoina on SeutuCD:n rakennustasoinen väestö ja yritys- ja toimipaikka-aineisto.

. Asukkaiden kulkutapajakauma 1 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian visio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 0 prosenttia. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevimpia. Toimintalinjat Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä. Edistetään vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä. Kehitetään logistiikkaa.

Avainkysymys Miten kestävä liikkuminen on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla? Pääviestit Kestävän liikkumisen, eli joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on 0 % pääkaupunkiseudulla kuljetuista matkoista. Osuus on kasvanut vuosien 00 ja 01 välillä hieman. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvoi suhteessa henkilöautoiluun ensimmäistä kertaa 0 vuoteen Joukkoliikenteen nousujen määrä on kasvanut tasaisesti vuosina 00 01. Pyöräily ei ole lisääntynyt merkittävästi vuoteen 01 mennessä, osuus %. Päästöjen vähentämiseksi on edelleen tärkeää kasvattaa vihreän liikkumisen osuutta. Keskeisenä keinona on parantaa pitkäjänteisesti edellytyksiä joukkoliikenteen käytölle, pyöräilylle ja kävelylle.

1 Asukkaiden kulkutapajakauma 01 01 011 010 00 00 00 00 00 00 00 00 001 000 Liikennemäärät ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla, päästöt laskussa Liikennemäärät pääkaupunkiseudulla ovat lisääntyneet vuodesta 10 vuoteen 01 yli 0 prosenttia. Asukasmäärä on kasvanut tällä aikavälillä noin 0 prosentilla ja autokanta noin 0 prosentilla. Erityisesti vapaa-ajan liikkuminen on lisääntynyt. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kuitenkin kääntynyt vuoden 00 jälkeen laskuun, vaikka liikennesuorite on kasvanut. Taloussuhdanteen ohella tähän on vaikuttanut autokannan ominaispäästöjen vähentyminen. Myös dieselautojen määrän kasvu on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä, mutta samalla kasvattanut terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Autojen määrän lisääntyminen viime vuosikymmeninä vaikuttaa myös niiden tilantarpeeseen kaupungeissa. Pysäköintinormeja maankäytön suunnittelussa on pyritty tiukentamaan.

Tieliikenteen Tieliikenteen liikennesuorite khk-päästöt ja ja liikennesuorite KHK-päästöt 1 00 000 Khk-päästöt (1000 t CO -ekv.) 1 00 1 00 1 000 00 00 00 00 000 000 000 000 000 000 1 000 Liikennesuorite (milj. km) 0 0 00 01 0 0 0 0 0 0 0 0 10 11 1 1 1 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Moottoripyörät Tieliikenteen suorite 0

1 Liikenteen päästöt pienemmiksi Ensisijaiset keinot vähentää liikenteen kasvihuonekaasu - päästöjä ovat: kestävän liikku misen osuuden kasvatta minen liikenteen energia tehokkuuden parantaminen autokannan uudistaminen t CO -ekv./asukas Liikenteen KHK-päästöjen kehitys Liikenteen khk-päästöjen kehitys 1, t 1, t 1, t - % -1 % 10 1 000 00 010 01 000 01 000 kpl 000 kpl

EU:lla ja Suomella on lukuisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi: Suomi on sitoutunut vähentämään ei-päästökauppasektorin päästöjä 1 % vuoteen 00 mennessä. Liikenteen osalta tavoite vuoden 00 energia- ja ilmastostrategiassa on -1 %. Liikenteen ympäristöstrategiassa 01 00 tavoitellaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä 0 prosentilla erityisesti kaupunkiseuduilla. Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöjen tulisi olla lähellä EU-tavoitteita ( g/km) vuonna 00. EU:n Liikenteen valkoinen kirja suosittaa 0 % päästövähennyksiä vuoteen 00 mennessä. EU:n ei-päästökauppasektorin uusi tavoite vuodelle 00 on -0 %. Euroopan kaupungeissa, mm. Hollannissa ja Tanskassa, ollaan kestävien liikkumismuotojen edistämisessä pidemmällä kuin Suomessa. Maiden menestyksen takana on monien eri tutkimusten mukaan poliittinen tahto ja yhteistyö. Todelliseen muutokseen tarvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä edistää kestävää liikkumista henkilöautoilun sijasta.

1 Pääkaupunkiseudun tavoitteita: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 00:n tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 0 % asukasta kohti laskettuna vuoteen 00. Vuonna 01 ilmastostrategian kokonaistavoitteita tarkistettiin ja pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin hiilineutraalius vuoteen 00 mennessä. Pääkaupunkiseudulla vuonna 00 tavoitteeksi asetettiin pyöräliikenteen määrän kaksinkertaistuminen vuoteen 00 mennessä ja jalankulkijoiden määrän havaittava kasvu kaupunginosakeskuksissa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 011) sisälsi seitsemän kärkitavoitetta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. HLJ 01:n tavoitteena on ohjata väestön kasvusta johtuva liikkumistarpeen lisääntyminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Yhtenä kärkitavoitteena on nostaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa mm. parantamalla joukkoliikenteen runkoverkkoa ja toteuttamalla seudullinen pääpyöräilyverkko. Seudun MAL-visiona on kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä, joka palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. MAL-tavoitteena on vähentää liikkumisen tarvetta ja kasvattaa liikennejärjestelmän ekotehokkuutta. Kaupungit ovat allekirjoittaneet ns. Brysselin julistuksen, jonka tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuus pääkulkutapana syyskuun arkipäivän nykyisestä 11 prosentista 1 prosenttiin 00 mennessä. Tämä tarkoittaa esim. Helsingin osalta pyöräilyn koko vuoden keskimääräisen kulkutapaosuuden nousua nykyisestä prosentista 10 prosenttiin. Espoo on asettanut erillisen tavoitteen pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta %:sta (01) 1 %:iin vuoteen 0 mennessä.

Pääkaupunkiseudulla liikkuminen on melko kestävää Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus kulkutapajakaumasta on vähän yli 0 prosenttia (LITU 01). Helsingin tavoitteena on nostaa kestävän liikkumisen osuutta. Nyt sen osuus on % kaikista matkoista. Kokonaisosuutena tämä on merkittävä, mutta toisaalta liikennesuoritteet ovat kasvaneet. Liikenteen ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi kestävän liikkumisen osuutta tulisi edelleen kasvattaa. Kulkutavat pääkaupunkiseudulla Kulkutavat pääkaupunkiseudulla Joukkoliikenne % Jalankulku % Pyöräily % Muu % Henkilöauto % Prosenttia matkoista. Lähde: HSL 0

1 Joukkoliikenteen osuus kulkutapajakaumasta on %, jalankulun % ja pyöräilyn %. Vuosien 00 ja 01 vertailussa kestävän liikkumisen yhteenlaskettu osuus on kasvanut yhteensä 0, %-yksikköä. Kuitenkin vuoteen 000 verrattuna kestävä liikkuminen on vähentynyt 0, %-yksikköä. Henkilöautoilun osuus on neljässä vuodessa laskenut hieman, 1, %-yksikköä. Tältä osin kehityksen suunta on oikea. Joukkoliikenteen prosenttiosuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Henkilöautoilun suosio puolestaan on vähentynyt. Yhtenä tunnistettuna trendinä on nuorten vähentynyt halukkuus hankkia ajokorttia. Jalankulun osuus on kohtuullisen korkea erityisesti jalankulkuvyöhykkeillä, eli kaupunkien keskustoissa ja aluekeskuksissa. Pyöräilyn osuus puolestaan on toistaiseksi melko vaatimaton. Pitkän aikavälin tarkastelussa näkyy, että pyöräilyn osuus on kaikissa kaupungeissa laskenut 10 10 -luvuilta. Pyöräilymäärien seuranta tehdään syksyisin, joten pyöräilyn osuuksiin vaikuttavat myös kunkin syksyn sääolosuhteet. Pyöräilyn osuuden kasvattaminen Brysselin julistuksen tavoitteeseen on haasteellinen tehtävä seudulla. Se vaatii edelleen systemaattisia toimia pyörätieverkon parantamiseksi, viestintää ja pyöräilyä tukevaa politiikkaa lähivuosina. HLJ 01 -suunnitelma ja kaupunkien aktiiviset toimet tähtäävät tähän. Liikennemäärien kasvaessa tarvitaan radikaalimpi muutos kulkutavoissa, jotta päästöjä voidaan vähentää ilmaston kannalta kestävälle tasolle. Kestävän liikkumisen kasvattaminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa, jossa luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen käytölle, pyöräilylle ja kävelylle. Erityisesti joukkoliikenteen vahvistaminen ja pyöräilyn edistäminen ovat keskeisiä strategisia toimia kestävää kaupunkia rakennettaessa. 1