Suunnitteletko matkaa lemmikkisi kanssa? Ulkomailla matkaillessa lemmikkisi saattaa altistua sairauksille, joita Suomessa ei tavata. Useat näistä sairauksista ovat loisten tai hyönteisten levittämiä. Loiset uhkaavat lemmikkien terveyttä kahdella tavalla. Ne aiheuttavat välittömiä haittoja lemmikille elämällä lemmikin iholla tai elimistössä. Useat loislajit toimivat lisäksi isäntäeläiminä tarttuville taudeille. Riskit eri maissa esiintyvistä taudeista on hyvä tiedostaa jo ennen matkalle lähtöä. Suojaamalla lemmikkisi kohdemaassa esiintyviä loisia vastaan suojaat sitä myös loisten levittämiltä taudeilta. Lemmikkieläinten tautiriski on jatkuvassa muutoksessa. Villieläintiheyden vaihtelut, ihmisten ja kotieläinten lisääntynyt matkailu ja ilmastonmuutos voivat aiheuttaa taudinaiheuttajien ja niiden kantajien leviämistä uusille alueille. Punkkien, kirppujen ja hyönteisten levittämät niin sanotut vektoritaudit leviävät vähitellen uusille alueille. Monet vektoritaudit eivät toistaiseksi ole Suomessa kotoperäisiä. Ulkomailta tuotuina ne voivat olla vaikeita diagnosoida. Tästä oppaasta löydät tietoa Euroopassa yleisesti esiintyvistä loisista ja niiden levittämistä sairauksista. Lisäksi saat vinkkejä lemmikin kanssa matkustamiseen. Kysy eläinlääkäriltäsi neuvoa eri maiden tautiriskeistä ja estolääkityksen mahdollisuudesta. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin osoitteessa www.drmouse.fi Kirppu Esiintyvyys: Lähes kaikkialla Tartuntatapa: Kirppuja kantavasta eläimestä tai eläimen elinympäristöstä Kohde-eläimet: Koira ja kissa Merkitys ihmiselle: Aiheuttaa ärsytystä ihmisen iholla Matkustavan lemmikin tavallisin ulkoloinen on kirppu. Kirput ovat yleisiä kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa lukuun ottamatta lauhkeita ja kylmiä alueita. Suomessa kirppuja esiintyy harvemmin. Kirppu aiheuttaa suoraa haittaa lemmikille ärsyttämällä sen ihoa. Jos lemmikki herkistyy kirpun syljelle, lemmikille voi lisäksi kehittyä kirppuallergia. Kirppuallergian oireita ovat kutina, näppyläinen ihottuma, karvanlähtö, punoitus ja bakteeritulehdukset. Pahimmin kirput mellastavat lemmikin selän takaosassa. Kirput voivat tartuttaa lemmikkiin esimerkiksi koiraheisimadon. Koiraheisimato on Suomessa harvinainen, mutta on lämpimämmissä maissa koiran ja kissan tavallisimpia suolistoloisia. Jos lemmikillä on todettu kirpputartunta, kirput pitää häätää huolella sekä eläimestä että sen elinympäristöstä. Kirppujen häätöön on olemassa useita eri lääkeaineita. Kirpputartuntoja voi ehkäistä lääkitsemällä lemmikin siksi ajaksi, kun lemmikki oleilee alueella, jolla kirppuja esiintyy. Puutiainen Esiintyvyys: Eurooppa Lapin rajoille asti Tartuntatapa: Kasvustosta eläimen karvoihin Kohde-eläimet: Kotieläimet, villeläimet, ihminen Merkitys ihmiselle: Levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta Puutiaisia tavataan kaikkialla Euroopassa ja ne leviävät ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti pohjoiseen. Suomessa selvästi yleisin loispunkkilaji on puutiainen, Ixodes ricinus. Muualla Euroopassa merkityksellisiä ovat myös suopunkki (Dermacentor reticulatus) ja ruskea koiranpunkki (katso oma kappale). Etelä-Euroopassa puutiaiskausi kestää ympäri vuoden. Puutiainen on hämähäkkieläin. Se kiinnittyy isäntäeläimeen vain veren imemisen ajaksi. Puutiainen odottaa ruohonkorrella ja tarttuu ohi kulkevan eläimen karvoihin. Se leikkaa ihoon reiän, josta se imee verta. Veriateria voi kestää usean päivän ajan, ja loinen voi kasvaa painoltaan 100-kertaiseksi. Irrottuaan puutiainen palaa luontoon. Puutiaiset voivat aiheuttaa isäntäeläimessä paiseita ja lisäksi levittää sekä koti 2 3
eläimiin että ihmisiin vakavia tauteja, kuten borrelioosia (Lymen tautia). Tautia aiheuttavia mikrobeja siirtyy isäntään eniten, kun on kulunut 36 48 tuntia puutiaisen kiinnittymisestä. Puutiaisen kiinnittymisen ehkäisy on avainasemassa koiran ja kissan terveydenhoidossa. Luontoon pääsevä koira kannattaa suojata estolääkityksellä. Lisäksi on tärkeää tarkastaa lemmikin turkki päivittäin ja poistaa puutiaiset kokonaan. Borrelia Esiintyvyys: Kaikkialla missä Ixodes-puutiaisia esiintyy, myös Suomessa Tartuntatapa: Puutiaisen purema Kohde-eläimet: Kotieläimet Merkitys ihmiselle: Ihminen saa borrelioosin puutiaisen puremasta, se ei leviä kotieläimestä ihmiseen Ixodes-suvun puutiaiset levittävät borrelioosia eli Lymen tautia, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Borrelioosi on merkittävin niveljalkaisten ihmiseen levittämä tartuntatauti. Borrelioosi tarttuu koiriin ja kissoihin. Koiran oireet ilmaantuvat kuukausia tartunnan jälkeen. Niitä ovat vaihteleva kuume, niveltulehdus, munuaisvika ja aivokalvontulehdus. Kissat ovat vastustuskykyisempiä. Taudin diagnosointi on vaikeaa. Suomalaisista puutiaisista jopa puolet voi kantaa borrelia-bakteeria, mutta taudin yleisyyttä koirissa ei tunneta. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Suojaamalla eläimet puutiaisilta saadaan paras tulos borrelioosin ehkäisyssä. Ruskea koiranpunkki Esiintyvyys: Etelä-Eurooppa esim. Espanja, Italia, Portugali, Etelä-Ranska, Kreikka Tartuntatapa: Koira saa tartunnan oleskellessaan tiloissa, joissa ruskeita koiranpunkkeja elää. Kohde-eläimet: Useimmiten koira, harvemmin kissa Merkitys ihmiselle: Voi tarttua ihmiseen Ruskea koiranpunkki on alun perin Välimeren maiden punkkilaji. Sieltä se on levinnyt ympäri maailman. Ruskea koiranpunkki muistuttaa ulkonäöltään Suomen puutiaista. Meillä ruskea koiranpunkki menestyy kuitenkin vain sisätiloissa. Kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa koiranpunkki säilyy aktiivisena ympäri vuoden. Ruskean koiranpunkin isäntäeläin on koira. Toisinaan se voi tarttua myös kissaan tai ihmiseen. Verta imevät punkit tulevat lemmikin iholle aterioimaan, ja niitä löytyy tyypillisesti useita yksilöitä samasta lemmikistä. Veriaterioiden välillä punkit piileskelevät jalkalistojen takana ja huonekaluissa. Tämä tekee loisesta haastavan häädettävän. Lemmikin lääkitsemisen lisäksi asunto pitää toistuvasti käsitellä torjunta-aineilla. Ruskeat koiranpunkit aiheuttavat kohde-eläimelle paikallista ihoärsytystä. Lisäksi koiranpunkki toimii kantajana usealle taudinaiheuttajalle, esimerkiksi erlichia-bakteerille tai babesia-alkueläimelle. Tartuntoja voidaan ehkäistä käyttämällä estolääkitystä puutiaisia ja muita punkkilajeja vastaan. 4 5
Sydänmato Esiintyvyys: Etelä- ja Itä-Eurooppa, Yhdysvallat, Australia Tartuntatapa: Infektoituneen hyttysen pistosta Kohde-eläimet: Koira, harvemmin kissa Merkitys ihmiselle: Sydänmato tarttuu harvoin ihmiseen Sydänmato on hyttysen piston välityksellä tarttuva sisäloinen. Sydänmatoa esiintyy Etelä-Euroopan maissa kuten Italiassa, Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, mutta nyttemmin myös Saksassa, Britanniassa ja Alankomaissa. Sairaus on yleisempi koiralla kuin kissalla. Oireet ilmestyvät yleensä vasta kuukausien tai vuosien jälkeen tartunnasta, kun mato kasvaa jopa parinkymmenen senttimetrin pituiseksi ja asettuu sydämeen ja sen suuriin verisuoniin. Sydänmadoista kärsivä lemmikki on huonokuntoinen ja väsyy helposti ja sillä on kuivaa yskää. Edetessään tartunta johtaa sydänvian kehittymiseen, maksakirroosiin ja nesteen kehittymiseen vatsaonteloon. Pahimmillaan sydänmatotartunta voi aiheuttaa lemmikin äkkikuoleman. Tartuntoja voi ehkäistä ennalta huolehtimalla lemmikin estolääkityksestä, kun se oleskelee sydänmatoalueella. Lääkitys pitää aloittaa ennen lähtöä. Kysy eläinlääkäriltäsi ohjeita. Jos sydänmato pääsee kasvamaan aikuiseksi, tartunnan hoito on vaikeaa. Sydämessä asuvia isoja sukkulamatoja ei voi tappaa aiheuttamatta eläimelle hengenvaarallisia oireita. Hyttyset levittävät myös sydänmadon lähisukulaista, Dirofilaria repens -matoa. Se aiheuttaa ihoon ja vatsaonteloon paukamia. Dirofilaria repens on levinnyt Euroopassa aina Baltian maihin asti. Se on suurempi riski ihmiselle kuin sydänmato. Koiraheisimato Esiintyvyys: Kaikkialla Euroopassa Tartuntatapa: Kirppu ja väiveet Kohde-eläimet: Koira ja kissa Merkitys ihmiselle: Ei tartu ihmiseen Koiraheisimato on muualla maailmassa yleisin koiralta ja kissalta tavattava heisimatolaji. Se on vielä harvinainen Suomessa. Koiraheisimato tarvitsee väli-isännäkseen kirpun tai väiveen. Lemmikki saa tartunnan syömällä infektoituneen väli-isännän. Heisimatotartunnat ovat yleensä oireettomia. Koiraheisimadon häätöön on olemassa tehokkaita lääkkeitä. Koska tartunnan lähteenä toimivat kirput ja väiveet, voidaan tartunta estää huolehtimalla näiden ennaltaehkäisystä. Myyräekinokokki Esiintyvyys: Keski- ja Itä-Eurooppa Tartuntatapa: Isäntäeläimen ulosteet tai ulosteen saastuttama vesi, marjat, sienet Kohde-eläimet: Koira, harvemmin kissa Merkitys ihmiselle: Voi tarttua ihmiseen ja aiheuttaa vakavan sairauden Myyräekinokokki on pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä, lähinnä koiraeläinten ohutsuolessa elävä heisimatolaji. Myyräekinokokki on yleinen laajoilla alueilla Keski-Euroopassa. Tapauksia on hiljattain löydetty Ruotsista. Pääisäntänä toimii yleensä kettu tai naali, harvemmin koira tai kissa. Lisäksi loinen tarvitsee väli-isännän. Väli-isäntänä toimivat yleensä jyrsijät, mutta myös ihminen voi toimia väli-isäntänä. Väli-isäntä saa tartunnan pääisännän (esimerkiksi ketun tai koiran) ulosteista tai niiden saastuttaman veden, marjojen tai sienten välityksellä. Loinen ei aiheuta oireita pääisännälle. Väli-isännälle myös ihmiselle loinen aiheuttaa vakavia oireita tuhoamalla 6 7
maksakudosta. Tästä syystä taudin ehkäisy on tärkeää. Oireet alkavat vasta vuosien kuluttua tartunnasta. Oireita ovat kipu vatsan alueella, laihtuminen ja huonovointisuus. Myyräekinokokin leviämistä voi ehkäistä lääkitsemällä lemmikki myyräekinokokkia vastaan kolmen viikon välein. Myyräekinokokkitartunta on lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Koska loista ei esiinny Suomessa, ulkomailta Suomeen tuotavat lemmikit on lääkittävä ekinokokkia vastaan. Babesia Esiintyvyys: Eurooppa Pohjoismaita lukuun ottamatta Tartuntatapa: Eri punkkilajien välityksellä Kohde-eläimet: Koira Merkitys ihmiselle: Voi tarttua ihmiseen Babesioosi eli koiran punatauti on vakava verisairaus, jota tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tämäkin niveljalkaisten levittämä tauti leviää vähitellen lauhkeille alueille. Tartunnan välittäjinä toimivat eri punkkilajit, kuten ruskea koiranpunkki ja suopunkki. Babesiat ovat alkueläimiä, jotka hakeutuvat koiran punasoluihin. Oireet alkavat 10 21 päivää tartunnasta. Oireista tavallisin on punasolujen hajoamisesta johtuva anemia, joka aiheuttaa hapenpuutetta ja kudosvaurioita. Varsinkin nuorilla koirilla babesioosi voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Babesioosi voi ilmetä myös kroonisena. Tällöin oireita ovat kuumeilu, uneliaisuus ja laihtuminen. Babesioosin hoito on vaikeaa. Babesioosin riskiä voidaan vähentää antamalla lemmikille puutiaisestolääkitys ennen riskialueille matkustamista ja tarkastamalla koira puutiaisten varalta päivittäin. Leishmania Esiintyvyys: Etelä-Eurooppa Tartuntatapa: Hietasääsken pisto Kohde-eläimet: Koira ja kissa Merkitys ihmiselle: Voi tarttua ihmiseen Leishmanioosi on alkueläimen aiheuttama sairaus. Koira saa tartunnan, kun infektoitunut hietasääski käy imemässä siitä verta. Hietasääsket liikkuvat erityisesti hämärän aikaan. Tauti on erittäin tavallinen Välimeren maissa. Leishmanioosilla on pitkä itämisaika. Oireet voivat alkaa viikkojen tai vuosienkin kuluttua tartunnasta. Oireita ovat kuumeilu, pernan, maksan ja imusolmukkeiden suurentuminen. Leishmanioosiin ei ole tehokasta lääkettä. Sairauden uusiutuminen on tavallista. Leishmanioosin voi ehkäistä suojaamalla lemmikki hietasääskien pistoa vastaan. Leishmanioosi voi tarttua myös ihmiseen. Erlichia Esiintyvyys: Etelä-Eurooppa, esim. Espanja, Italia, Ranska, Kreikka, Portugali Tartuntatapa: Ruskean koiranpunkin puremasta Kohde-eläimet: Koira, kissalla harvinainen Merkitys ihmiselle: Ei tartu ihmiseen Erlichioosi on bakteerin aiheuttama sairaus, joka tarttuu ruskean koiranpunkin välityksellä. Sairaus kestää 1 3 viikkoa. Erlichioosin oireet ovat moninaiset, muun muassa väsymys, huono ruokahalu, kuume, oksentelu, pernan suureneminen ja verenpurkaumat iholla. Erlichia-tartuntaa voidaan hoitaa antibiootein. Tartunnan voi ehkäistä ennalta antamalla lemmikille estolääkityksen ruskeaa koiranpunkkia vastaan ja poistamalla puutiaiset lemmikin turkista joka päivä. 8 9
Bartonella Esiintyvyys: Kaikkialla Euroopassa Tartuntatapa: Kirput, harvemmin punkit Kohde-eläimet: Kissa (isäntäeläin), koira Merkitys ihmiselle: Ihminen voi saada tartunnan kissalta Bartonella eli kissan raapimatauti on bakteerin aiheuttama infektio. Kissa saa tartunnan kirpun tai joskus myös punkin puremasta. Kissalla tauti on useimmiten oireeton, mutta kissa voi tartuttaa taudin ihmiseen tai toiseen eläimeen. Tartunta tapahtuu bakteeria kantavan kissan raapaisusta tai puremasta. Koiralla taudin on todettu aiheuttavan muun muassa sydänlihastulehdusta ja maksatulehdusta. Perusterveellä ihmisellä oireita ovat märkärakkulat vaurioituneella iholla, imusolmukkeiden turvotus ja kuume. Alentuneen vastustuskyvyn omaavilla ihmisillä oireet voivat olla vakavia. Bartonellainfektioiden hoitoon käytetään antibiootteja. Infektioita voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla lemmikin suojalääkityksestä kirppuja ja punkkeja vastaan. Voit suojata lemmikkiäsi huolehtimalla säännönmukaisesta lääkityksestä Suojaa näiltä Kirput Punkit Puutiainen Ruskea koiranpunkki Suopunkki Hietasääski Sydänmato Myyräekinokokki Suojaat myös näiltä Koiraheisimato Bartonella Babesia Erlichia Bartonella Leishmania Matkustavan lemmikin rokotukset Kaikki koirat tulee rokottaa niin sanotuilla ydinrokotteilla penikkatautia sekä koiran adenovirusta ja parvovirusta vastaan. Vähemmän välttämätön mutta Suomessa suosittu on rokotus kennelyskän aiheuttajia, erityisesti parainfuenssavirusta, vastaan. Ulkomaille matkustavalla lemmikillä täytyy olla myös rokotus raivotautia eli rabiesta vastaan. Voimassa oleva immuniteetti näitä taudinaiheuttajia vastaan riittää rokotussuojaksi lähes kaikkialla. Ydinrokotteiden lisäksi matkustava koira saattaa olla järkevää suojata leptospira-bakteeria vastaan. Lisäksi rokotuksia on saatavilla borrelioosia ja suopunkin levittämää koiran punatautia vastaan. Näiden rokotteiden teho ei kuitenkaan ole täydellinen. Keskustele eläinlääkärisi kanssa niiden tarpeesta. Kissoille tärkeät ydinrokotteet ovat kissarutto, herpesvirus ja kissan kalikivirus sekä matkustavalla kissalla rabies. Ulkomaille lemmikkinsä kanssa matkustava koiran- ja kissanomistaja joutuu tarkastamaan kohdemaan viranomaisilta maakohtaiset rokotusvaatimukset. Eviran sivuilta löytyy tietoa Suomeen tulevien lemmikkien rokotus- ja muista tuontivaatimuksista. Mukavasti matkalla Yksi yleisimmistä syistä jättää lemmikki kotiin loman ajaksi on matkapahoinvointi. Matkapahoinvointi on yleinen vaiva lemmikeillä. Matkapahoinvoinnin taustalla on tyypillisesti korvassa sijaitsevan tasapainoelimen häiriö tai kehittymättömyys. Matkapahoinvoinnin voi myös laukaista lemmikin kokema stressi matkustaessa. Tämä puolestaan voi johtua aikaisemmista huonoista matkustuskokemuksista. Matkapahoinvoinnin näkyvin oire on oksentelu, mutta muutkin merkit voivat kertoa pahoinvoinnista. Lemmikki voi olla levoton, läähättää, kuolata, vapista, nuolla huuliaan, haukotella tai olla rauhaton. Vaikkei matkapahoinvoinnin syytä voi poistaa, voi lemmikin oloa helpottaa matkan ajaksi. Koirien ja kissojen matkapahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn on olemassa tehokkaita lääkkeitä. Kysy neuvoa eläinlääkäriltä. Kotiinpaluun aika Jos lähdit matkalle ilman ennaltaehkäisevää lääkitystä tai epäilet lemmikkisi altistuneen loisille tai muille taudinaiheuttajille matkan aikana, ota yhteyttä eläinlääkäriisi. Joissakin tapauksissa tartuntoja voidaan ehkäistä myös jälkikäteen ennen oireiden ilmenemistä. 10 11
Espoo Univet Espoo Eläinsairaala Finnoontie 31 02280 Espoo (09) 888 1911 Univet Mankkaa Mankkaantie 2 4 02180 Espoo (09) 8676 1186 Rovaniemi Hattula Univet Hattula Eläinsairaala Päivärinne 1 13880 Hattula (03) 637 2302 Jyväskylä Univet Keljonkangas Pihkatie 4 40530 Jyväskylä 010 6666 599 Oulu Jämsänkoski Univet Jämsänkoski Kenraalintie 12 42300 Jämsänkoski 010 6666 599 Kalanti Univet Kalanti Yrittäjäntie 1 23600 Kalanti (02) 480 8180 Rauma Kalanti Raisio Turku Jyväskylä Jämsänkoski Tampere Toijala Hattula Espoo Lahti Kouvola Vantaa Vaajakoski Lappeenranta Tutustu osaamiseemme ja lue lisää ajankohtaisista lemmikkien terveyteen liittyvistä asioista: www.univet.fi Kouvola Univet Kouvola Eläinsairaala Palomäenkatu 54 45100 Kouvola (05) 311 5123 Lappeenranta Univet Lappeenranta Lemmikinkatu 1 53810 Lappeenranta (05) 452 7877 Lahti Univet Lahti Launeenkatu 12 15100 Lahti (03) 884 030 Oulu Univet Oulu Idealinja 13 90410 Oulu (08) 520 8811 12 13
Raisio Univet Raisio Kreetankuja 2 21200 Raisio (02) 4374 700 Rovaniemi Univet Rovaniemi Lampelankatu 9 96320 Rovaniemi Avataan kesällä 2014! Toijala Univet Toijala Hämeentie 64 37800 Akaa (Toijala) (03) 540 8500 Vaajakoski Univet Vaajakoski Vesmannintie 6 40800 Vaajakoski 010 6666 599 Rauma Univet Rauma Sahankatu 2 26100 Rauma 0400 590 246 Tampere Univet Tampere Kuokkamaantie 4 33800 Tampere (03) 356 3677 Turku Univet Turku Itäinen Rantakatu 66 20810 Turku (02) 437 4700 Vantaa Univet Tammisto Eläinsairaala Valimontie 29 01510 Vantaa Avataan kesällä 2014! Mukana käpäläkaverin matkalla: www.mustijamirri.fi Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat: www.univet.fi 14 15
Lemmikinomistajan muistilista Tutustu kotimaan ja kohdemaan vienti- ja tuontimääräyksiin osoitteessa www.evira.fi Varmista, että lemmikilläsi on ainakin seuraavat: - Tunnistusmerkintä - Raivotautirokotus - Lemmikkieläinpassi Ota selvää terveysriskeistä kohdemaassa. Jos tarpeellista, estolääkitse lemmikkisi ennen matkaa. Ota selvää eläinlääkäripalveluista kohdemaassa. Huolehdi ekinokokkilääkityksestä. Keskustele eläinlääkärisi kanssa matkasuunnitelmista ja paikallisista riskeistä. Tarkempaa tietoa lemmikkien terveydestä kotimaas sa ja ulkomailla löydät osoitteesta www.drmouse.fi Tämän esitteen tietolähteinä on käytetty mm. eurooppalaisen, lemmikkieläinten loishäätöön keskittyvän asiantuntijaryhmän ESCCAP:n ohjeita ja suosituksia. Ohjeet ovat luettavissa internetissä osoitteessa www.esccap.org Zoetis Finland Oy Tietokuja 4, 00330 Helsinki puh. (09) 430 040, www.zoetis.fi 16 05/2014