Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Harri Hietala

Samankaltaiset tiedostot
Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala

Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä

Kuntouttava työtoiminta neljä elinkaaricase-laskelmaa

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hanna Jokinen Kotihoidon esimies

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Kehityspäällikkö

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Työllisyys. Kaupunginvaltuuston seminaari

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

KYSYMYKSIÄ TUKITYÖLLISTÄMISEN MERKITYKSESTÄ ALUEEN KUNNILLE Esitys MIKKO KESÄ TUTKIMUSJOHTAJA, HM PUH

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Toimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ajankohtaiset asiat ELY-keskuksessa

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin

Aktivointipolitiikan mahdollisuudet

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 8,0 7,9

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Täyttä elämää eläkkeellä

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 113/2012 vp

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

TALOUSARVIO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila

Lausuntopyyntö STM 2015

Alkoholinkäyttö lapsiperheissä. Marja Holmila

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Vastuullinen lahjoittaminen ry

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ

Uudistuva RISKINARVIO-ohje

Ohjauksella ja tuotteistuksella hyvään tulokseen. Jukka Lindberg Vates-säätiö Iisalmi

Riittävätkö lastensuojelun keinot Hilkka Karttunen Lastensuojelun palvelupäällikkö

IV-kuntotutkimushanke_tutkijat

Miten jaksan omaisena?

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Rohkeus uudistua ja kasvaa. Uskallus uudistua, rohkeus rikkoja rajoja SMTS Helmiseminaari

Rekisteriaineistot nuorten aseman tutkimuksessa

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Riskienhallinta DTV projektissa. Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

VAETS Vuosiraportointi

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Henkilönostimien turvallinen käyttö rakennustyömaalla

Hyvällä mielellä vai pahalla päällä!

TETS Vuosiraportointi 2013

Työterveyshuollon muutokset

Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen

Siun sote tapa ajatella - lupa kehittää

PÄÄTÖS SISÄPIIRINTIEDON JULKISTAMISEN LYKKÄÄMISESTÄ

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Yritysmuodosta ja digimurroksesta kilpailuetu Veli-Pekka Ääri, SOK Media SOK

Tietoturva langattomissa verkoissa. Anekdootti

Palkkatukiuudistus, Hallituksen esitys 198/2014

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Uusyrittäjien vastaukset. Suomalaisen Työn Liitto Suomen Yrittäjät

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007

Tarjonta kohtasi viimein kysynnän: kotimaiset e- kurssikirjat nosteessa

Aktian vuoden 2016 liikevoiton odotetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin 2015.

Nuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Toimivatko kehitysvammapalvelut Keski-Pohjanmaalla?

Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous Hyvät toverit

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Maksutulo Eläkemeno RAHOITUSKATE Sijoitusten nettotuotto Lakisääteiset nettomaksut -6-7

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Teija Horsma

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

Transkriptio:

Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä Harri Hietala

Elinkaarilaskelmien oletuksia 2 Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja passiivisesta elämänkaaresta. Laskelmat tehty koko elinkaaren yli ottaen huomioon työhön ja työttömyyteen liittyvät seikat. Ulkopuolelle on siten jätetty lapsuus, koulutus, perhe-elämä, työhön liittymätön julkisten palveluiden käyttö (esim. norm. sairastaminen) sekä vanhuus (pl. eläke) Laskettu sekä henkilön toimeentulo että julkisen talouden tulot (tuloverot, sova-maksut, kulutusverot) ja menot (työttömyys, sote, päihde, vankein)

Nainen 53 vuotta 3

Case-elinkaarilaskelma Nainen 53 vuotta 4 TOTEUTUNUT Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työura Eläke 21-29 30-38 39-42 43-50 51-58 59-62 63-83 AKTIIVINEN Työtön Työura(sat.) Aktivointi Työura Eläke 21-29 30-34 34-36 36-62 63-83 PASSIIVINEN Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työkyvytön Vankila Eläke 21-29 30-38 39-42 43-50 51-55 56-60 61-64 63-83

Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 5

Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 6

Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille 7 NETTO: - 992 000 Valtio: -856 000 Kunta: -144 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: -1 253 000 Valtio: -1 096 000 Kunta: -165 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: 404 000 Valtio: 119 000 Kunta: 166 000 Ansiosid: 119 000 Akt. panostus: 90 000 Akt. panostus: 53 000 Akt. panostus: 76 000

Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 8

Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 9

Nainen 34 vuotta 10

Case-elinkaarilaskelma Nainen 34 vuotta 11 TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 33-37 40-42, 46-50 43-45, 51-52 53-62 63-83 AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Vanhuuseläke 18-39 30-33 33-62 63-83 PASSIIVINEN Mielent.ong. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 22-62 63-83

Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 12

Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 13

Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille 14 NETTO: - 445 000 Valtio: -308 000 Kunta: -138 000 Ansiosid: 1 500 NETTO: -601 000 Valtio: -431 000 Kunta: -173 000 Ansiosid: 3 000 NETTO: -42 000 Valtio: -60 000 Kunta: -47 000 Akt. panostus: 59 000 Ansiosid: 65 000 Akt. panostus: 1 000 Akt. panostus: 77 000

Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 15

Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 16

Nainen 44 vuotta 17

Case-elinkaarilaskelma Nainen 44 vuotta 18 TOTEUTUNUT Työura/Lapset Työtön/Akt. Työura Sairastuminen Työkyvytön Vanhuuseläke 18-30 31-32 33-38, 48-56 39-43 44-47, 57-62 63-83 AKTIIVINEN Työura/Lapset Työtön/Akt. Työura Sairastuminen Työura Vanhuuseläke 18-30 31-32 33-38 39-45 46-62 63-83 PASSIIVINEN Työura/Lapset Työtön/Akt. Työura Sairastuminen Työkyvytön Vanhuuseläke 18-30 31-32 33-38 39-43 44-62 63-83

Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 19

Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 20

Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: -111 000 Valtio: -84 000 Kunta: -69 000 Ansiosid: 42 000 NETTO: -5 000 Valtio: -13 000 Kunta: -46 000 Ansiosid: 54 000 NETTO: -165 000 Valtio: -138 000 Kunta: -74 000 Ansiosid: 47 000 21 Akt. panostus: 82 000 Akt. panostus: 74 000 Akt. panostus: 52 000

Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 22

Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 23

Mies 31 vuotta 24

Case-elinkaarilaskelma Mies 31 vuotta 25 TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke 20-59 22-39 40-42,46-47 43-45,48-49 50-62 63-77 AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Työkyvytön Työura Vanhuuseläke 20-59 22-39 40-42,46-47 43-45,48-49 50-62 63-77 PASSIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työkyvytön Vanhuuseläke 20-59 22-39 20-62 63-77

Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 26

Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 27

Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille 28 Akt. panostus: 220 000 Akt. panostus: 233 000 Akt. panostus: 197 000 NETTO: - 950 000 Valtio: -539 000 Kunta: -410 500 Ansiosid: -500 NETTO: -782 000 Valtio: -415 000 Kunta: -382 000 Ansiosid: 15 000 NETTO: -1 267 000 Valtio: -692 000 Kunta: -578 000 Ansiosid: 3 000

Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 29

Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 30

Havaintoja case-elinkaarilaskelmista 31 Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva erityisesti vanhuuseläke. Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi. Etenkin mitä nuoremmasta kyse. Aikaiset/tuloksekkaat toimenpiteet. Aktivointipanostukset voisivat usein olla kymmeniä- ja jopa satojatuhansia enemmän ja silti kannattavia. Kunnan talouden kannalta ei (välttämättä) kannata pyrkiä työntämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta. Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen.