Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 050-318 50 73 kati.vierikko@helsinki.fi. www.helsinki.

Samankaltaiset tiedostot
Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

ENJUSTESS - hanke Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Tuomas Kuokkanen MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Helsingin pienvesiympäristöt

VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

HELSINGIN YLEISKAAVA

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe , Turku Eeva Leinonen

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Ihmisen paras ympäristö Häme

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

WET kandi Nykyinen opintojakso Mihin asti tarpeen järjestää korvaava

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Karttakuvat raportista

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköinen järjestelmä Ympäristönsuojelu- ja vesitalouslupiin, valvontaan ja raportointiin

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Suomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE Asumisen tulevaisuus

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Vesihuoltolaitoksen liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella seuraavasti:

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Vesivarojen arvo Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin SHOKin, SalWe Oy:n, tuoreet uutiset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Puheenjohtajapalaveri

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella Leena Rossi

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

VESIYMPÄRISTÖJEN OIKEUDENMUKAINEN KAAVOITUS JA KÄYTTÖ

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

ENJUSTESS Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja suunnittelussa Helsingin seudulla Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 050-318 50 73 kati.vierikko@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

ENJUSTESS on Suomen Akatemian rahoittama Akva-hanke Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta - tutkimusohjelmassa rahoitetaan kaikkiaan 12 tutkimushanketta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Ohjelmakausi on 2012-2017 Akva-ohjelman kolme keskeistä aihealuetta ovat: 1. Vesiympäristöihin kohdistuvat muutospaineet ja niiden hallinta 2. Vesiympäristöjen ekosysteemipalvelut ja niiden turvaaminen 3. Vesivarojen kestävä käyttö tulevaisuudessa. www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 2

ENJUSTESS 2012-2016: Tutkimuksen tavoitteet Selvittää metropolialueen merialueiden ja muiden vesistöjen tuottamia kulttuurisia ekosysteemipalveluita. Tarkastella ympäristöoikeudenmukaisuuden, ekosysteemipalveluiden saavutettavuuden ja vesiekosysteemien tuottamien kulttuuristen palveluiden kytköksiä ja vuorovaikutussuhteita. Tuottaa suosituksia maankäytön ja vesistöjen hallinnan suunnitteluun. www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 3

ENJUSTESS 2012-2016: Tutkimusteemat ja -hankkeet www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 4

ENJUSTESS: Osatutkimukset Suomen ympäristökeskus WP2: Ympäristöoikeudenmuka isuus WP3: Sosioekologinen tutkimus Helsingin yliopisto Itä- Suomen yliopisto WP5: Ympäristöoikeus ja yvä hallinta WP4: Käyttö ja saavutett avuus Aaltoyliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 5

ENJUSTESS: Konsortio Suomen ympäristökeskus, ympäristöpolitiikan keskus: Lasse Peltonen (projektinjohtaja), Leena Kopperoinen, Riina Pelkonen ja Antti Rehunen Helsingin yliopisto, kaupunkiekologian tutkimusryhmä: Jari Niemelä ja Kati Vierikko Aalto-yliopisto, Kaupunkitutkimuksen yksikkö: Marketta Kyttä ja Jenni Kuoppa Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöoikeuden tutkimusryhmä: Tuomas Kuokkanen ja Niko Soininen University of Western Sydney School: Daud Hassan www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 6

Pääkaupunkiseudun pienvesien sosioekologinen tutkimus (WP3) Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen laitos (Kaupunkiekologian tutkimusryhmä) Vastuujohtaja professori Jari Niemelä 1 tutkija (K. Vierikko) 1/2013-12/2016 19 työkuukautta www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 7

Pääkaupunkiseudun pienvesien merkitys kaupungissa: tutkimuksen tavoitteita Lisätä ymmärrystä siitä minkälaisia ekosysteemipalveluita pienvedet tuottavat ja ovatko ne alueellisesti kerrostuneita tai rajoittuneita. Arvioida onko pienvesien tuottamien eri ekosysteemipalveluiden välillä vaihtosuhteita. Selvittää tukeeko pienvesien ekologiset ominaispiirteet kaupunkilaisten virkistys- ja luontokokemuksia. www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 8

Pienvesien tapaustutkimus: Tutkimuksen viitekehys Ekologis-sosiaalinen systeemi: Tutkittujen pienvesien luonnon erityispiirteet ja sen tarjoamat ekosysteemipalvelut ja luontokokemukset Sosiaalis-ekologinen systeemi: Asukkaiden ja käyttäjien saavuttamat luontokokemukset ja hyödyntämät ekosysteemipalvelut Ekologinen systeemi Tuotetut Koetut ekosysteemipalvelut Ristiriidat? Sosio-kulttuurinen systeemi www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 9

Pääkaupunkiseudun pienvesien tutkimus: Tutkimuskysymyksiä? Ovatko pienvesien tuottamat ja koetut ekosysteemipalvelut paikallisia/alueellisia? Voidaanko pienvesien tuottamia palveluita korvata ihmisten tuottamilla palveluilla? Liittyykö pienvesiin kulttuurisia merkityksiä ja sanattomia, yhteisesti jaettuja normeja? www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 10

Pääkaupunkiseudun pienvesien sosioekologinen tutkimus: Tutkimuskohteet Kuusijärvi Kumpulanpuro Longinoja ja Viikinoja Neljällä kohteella toteutetaan vuosien 2013-2014 sosio-ekologista tutkimusta. Kohteet valittu niiden erilaisten käyttöhistorian ja ympäristönhallinnan perusteella. www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 11

Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Miten Kuusijärven aluetta käytetään (eri käyttäjäryhmät)? www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 12

Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Haetaanko alueelta luontokokemuksia? Tunnistetaanko alueen luontoarvoja? Sammakkokoiras odottaa naarasta Kuusijärvellä keväällä 2013 www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 13

www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 14

Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Mitkä ovat alueen häiriötekijät ja kävijöiden kokemat epäviihtyisät ja miellyttävät paikat? www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 15

Kuusijärven tapaustutkimus kesä 2013: Aineisto Tausta-aineisto (vesistötutkimus, historialliset dokumentit ja kunnan asiakirjat) Asiantuntijahaastattelut Kävijätutkimus (10-osainen kyselylomake) Kuusijärvellä kesä-syksy 2013 ja talvi 2014 Ranta-alueen inventointi ja luokittelu (luonnontilainen, rakennettu, vaurioitunut) www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 16

Kumpulanpuron tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Mitkä ovat Kumpulanpuron tuottamat ja koetut ekosysteemipalvelut? Mitä ovat Kumpulanpuroon liitettävät arvot ja merkitykset tai onko niitä? Miksi Kumpulanpuron hulevesisuunnitelma koetaan uhkaksi? Olemassa olevat ristiriidat alueen käytössä ja hyödyntämisessä? www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 17

Kumpulanpuron tapaustutkimus 2013: Aineisto Tausta-aineisto (vesistötutkimus, historialliset dokumentit ja kunnan asiakirjat) Puronvarren inventointi? Laadullinen haastattelututkimus: Asukas ja muut sidosryhmähaastattelut (15 henkilöä) www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 18

Viikinoja ja Longinoja kesä 2014 Sidosryhmähaastattelut (Longinoja) Asukasretkeilyt Viikinojalla (tuotetut ja koetut luontoarvot) www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2013 19

Maa-alueiden tuotetut kasvi- ja eläinkunnan ruokatuotteet Maa-alueiden luonnonvaraiset kasvi- ja eläinkunnan ruokatuotteet Tuotanto Luonnonvaraiset ruokakalat Tuotettu kala Talousvesi Teollisuudessa ja energiantuotannossa käytetty vesi Ekosysteemipalveluiden CICES-luokitus www.cices.eu 20 Säätely ja ylläpito Kulttuuri Biomateriaali (sis. puu, pellava, kemikaalit yms.) Bioenergia (sis. puu, energiakasvit yms.) Biopuhdistus Biogeokemialliset prosessit, suodatus ja sitominen Ilmavirtausten säätely kasvillisuuden avulla Vesivirtojen säätely Massaliikuntojen säätely Hiilensidonta Paikallinen ja alueellinen ilmastonsäätely Vedenlaadun säätely kasvillisuuden avulla Maaperän muodostuminen ja laadun säätely Pölytys Elinympäristöjen ja geenivarojen suojelu Biologinen säätely (tuholaisten, tautien ja haitallisten tulokaslajien säätely) Esteettisyys ja kulttuuriperintö Hengelliset arvot (ml. hiljaiset alueet) Riista- ja kalavarat, keräilytuotteet (virkistystoiminnan mahdollistajana) Luonnonpiirteet, joilla erityistä virkistysarvoa Tieteellinen ja opetuksellinen tieto 10.5.2013