MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Esitys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020 www.maaseutu.fi
Sisällysluettelo 1 Maaseudun kehittämisohjelman nimi... 12 2 Jäsenvaltio ja hallinnollinen alue... 12 2.1 Ohjelman kattama hallinnollinen alue... 12 2.2 Alueiden määrittely... 12 3 Ennakkoarviointi... 14 3.1 Kuvaus arviointiprosessista... 14 3.2 Katsaus suosituksiin... 14 3.2.1 Suositukset... 14 3.2.2 Ennakkoarviointiraportti... 28 4 SWOT ja tarpeiden tunnistaminen... 28 4.1 SWOT... 28 4.1.1 Nykytilan yleiskuvaus... 28 4.1.2 Vahvuudet... 40 4.1.3 Heikkoudet... 42 4.1.4 Mahdollisuudet... 45 4.1.5 Uhat... 47 4.2 Tarpeiden tunnistaminen... 49 4.2.1 Osaamisen lisääminen... 49 4.2.2 Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen... 50 4.2.3 Maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien aloittamista... 50 4.2.4 Maatalouden rakenteen kehittäminen... 51 4.2.5 Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylläpitäminen ja hyvinvoinnin edistäminen... 51 4.2.6 Maatalouden riskienhallinnan kehittäminen... 52 4.2.7 Yhteistyön lisääminen... 52 4.2.8 Monialaisten maatilojen kehittäminen... 53 4.2.9 Elintarvikealan pk-yritysten markkina- ja kuluttajalähtöisyyden sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen... 53 4.2.10 Biotaloutta edistävien innovaatioiden lisääminen... 54 4.2.11 Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen... 54 4.2.12 Energiatehokkuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen... 55 4.2.13 Vesistöihin kulkeutuvan typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen maa- ja puutarhataloudessa... 55 2
4.2.14 Ravinteiden kierrättämisen edistäminen ja yhteistyön edistäminen kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä... 56 4.2.15 Peltomaan ravinnetaseiden parantaminen ja ravinnehuuhtoumien ehkäiseminen... 56 4.2.16 Peltomaan eroosion vähentäminen... 57 4.2.17 Peltomaan orgaanisen aineksen ylläpitäminen ja lisääminen... 57 4.2.18 Kemiallisen kasvinsuojelun vähentäminen... 58 4.2.19 Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen... 58 4.2.20 Maatalousalueiden lajien edistäminen peltoviljelyssä... 59 4.2.21 Haitallisten vieraslajien leviämisen ehkäiseminen... 59 4.2.22 Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen... 60 4.2.23 Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen... 60 4.2.24 Kasvihuonekaasujen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen maataloudessa... 61 4.2.25 Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen edistäminen... 61 4.2.26 Maaseutualueiden talouden monipuolistaminen... 62 4.2.27 Pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälistymisen avulla... 62 4.2.28 Uusien palvelujen ja palvelumuotojen luominen... 63 4.2.29 Paikallisen kehittämisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen... 63 4.2.30 Paikallisiin tarpeisiin vastaavan elinkeinotoiminnan edistäminen... 64 4.2.31 Harvaan asutun maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantaminen kyläverkoilla... 64 4.2.32 Maaseudun infrastruktuuri... 65 5 Strategian kuvaus... 65 5.1 Perustelut valituille tarpeille, joihin vastataan maaseudun kehittämisohjelman avulla, sekä tavoitteiden, prioriteettien ja kohdealojen valinta swot- ja tarveanalyysin perusteella... 65 5.2 Maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet ja perustelut valinnalle... 68 5.2.1 Valitut toimenpiteet kohdealoittain... 68 5.2.2 Perustelut toimenpiteille ja niiden yhdistelmälle kohdealoittain... 71 5.3 Kuvaus poikkileikkaavien teemojen (ympäristö, ilmasto ja innovaatiot) kohdistamisesta... 76 5.4 Interventiologiikka... 78 5.5 Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan neuvontakapasiteetti lakisääteisistä vaatimuksista ja innovaatioihin liittyvistä toimista... 79 6 Ennakkoehtojen analyysi... 82 6.1 Soveltavien ennakkoehtojen tunnistaminen ja analyysi niiden täyttämisestä... 82 6.2 Kuvaus ennakkoehtojen täyttämisestä, vastuutahoista ja toimien aikatauluista... 104 6.2.1 Toimet, jotka on tehtävä yleisten ennakkoehtojen täyttymiseksi... 104 6.2.2 Toimet, jotka on tehtävä maaseudun kehittämisen ennakkoehtojen täyttymiseksi... 104 7 Tuloskehyksen kuvaus... 105 3
7.1 Tuloskehyksen kuvaus... 105 7.1.1 Prioriteetti 2... 105 7.1.2 Prioriteetti 3... 105 7.1.3 Prioriteetti 4... 106 7.1.4 Prioriteetti 5... 106 7.1.5 Prioriteetti 6... 106 7.2 Perustelut suoritusvarauksen kohdentamiselle... 107 8 Valittujen toimenpiteiden kuvaus... 107 8.1 Useita toimenpiteitä koskevat yleiset ehdot... 107 8.2 Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1)... 112 8.2.1 Säädösperusta... 112 8.2.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 112 8.2.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 115 8.2.3.1 Tuki ammatilliseen koulutukseen ja pätevyyden hankkimiseen (koodi 1.1)... 115 8.2.3.2 Tuki esittely- ja tiedotustoimintaan (koodi 1.2)... 117 8.2.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 119 8.2.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 119 8.2.4.2 Riskien hallintakeinot... 119 8.2.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 120 8.2.5 Tukitasojen laskentametodologia... 120 8.2.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 120 8.2.7 Muut tiedot... 121 8.3 Neuvonta (koodi 2)... 121 8.3.1 Säädösperusta... 121 8.3.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 121 8.3.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 122 8.3.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 124 8.3.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 124 8.3.4.2 Riskien hallintakeinot... 124 8.3.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 125 8.3.5 Tukitasojen laskentametodologia... 125 8.3.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 125 8.3.7 Muut tiedot... 125 8.4 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4)... 126 8.4.1 Säädösperusta... 126 8.4.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 126 8.4.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 131 4
8.4.3.1 Maatalouden investoinnit (koodi 4.1)... 131 8.4.3.2 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen (koodi 4.2)... 134 8.4.3.3 Ei-tuotannolliset investoinnit (koodi 4.4)... 139 8.4.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 143 8.4.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 143 8.4.4.2 Riskien hallintakeinot... 143 8.4.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 144 8.4.5 Tukitasojen laskentametodologia... 144 8.4.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 145 8.4.7 Muut tiedot... 146 8.5 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6)... 147 8.5.1 Säädösperusta... 147 8.5.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 147 8.5.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 149 8.5.3.1 Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki (koodi 6.1)... 149 8.5.3.2 Yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan maaseutualueilla (koodi 6.2)... 152 8.5.3.3 Maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan tehtävät investoinnit maaseutualueilla (koodi 6.4)... 156 8.5.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 160 8.5.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 160 8.5.4.2 Riskien hallintakeinot... 160 8.5.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 161 8.5.5 Tukitasojen laskentametodologia... 161 8.5.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 162 8.5.7 Muut tiedot... 163 8.6 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7)... 165 8.6.1 Säädösperusta... 165 8.6.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 165 8.6.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 168 8.6.3.1 Maaseutualueiden palvelujen kehittämissuunnitelmat sekä Natura 2000 -alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevat suojelu- ja hoitosuunnitelmat (koodi 7.1)... 168 8.6.3.2 Pieninfrastruktuurit mukaan luettuna uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit (koodi 7.2)... 170 8.6.3.3 Laajakaistainfrastruktuuri sekä laajakaistan ja verkossa tarjottavien palvelujen saatavuus (koodi 7.3)... 173 8.6.3.4 Paikallisten palvelujen kehittäminen ja niihin liittyvän infrastruktuurin parantaminen, mukaan luettuna vapaa-aika ja kulttuuri (koodi 7.4)... 176 8.6.3.5 Investoinnit vapaa-ajan infrastruktuurin parantamiseen, matkailuneuvontaan ja pienimuotoiseen matkailuinfrastruktuuriin (koodi 7.5)... 179 5
8.6.3.6 Kylien kehittämiseen sekä maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvät selvitykset, investoinnit ja tiedotustoimet (koodi 7.6)... 182 8.6.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 184 8.6.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 184 8.6.4.2 Riskien hallintakeinot... 185 8.6.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 185 8.6.5 Tukitasojen laskentametodologia... 186 8.6.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 186 8.6.7 Muut tiedot... 186 8.7 Ympäristökorvaukset (koodi 10)... 187 8.7.1 Säädösperusta... 187 8.7.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 187 8.7.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 194 8.7.3.1 Ympäristö-ilmastotoimenpiteet (koodi 10.1)... 194 8.7.3.2 Maatalouden geenivarojen ylläpito (koodi 10.2)... 227 8.7.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 233 8.7.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 233 8.7.4.2 Riskien hallintakeinot... 234 8.7.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 235 8.7.5 Tukitasojen laskentametodologia... 236 8.7.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 237 8.7.7 Muut tiedot... 240 8.8 Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11)... 240 8.8.1 Säädösperusta... 240 8.8.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 241 8.8.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 241 8.8.3.1 Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11.2)... 241 8.8.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 245 8.8.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 245 8.8.4.2 Riskien hallintakeinot... 246 8.8.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 246 8.8.5 Tukitasojen laskentametodologia... 246 8.8.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 246 8.8.7 Muut tiedot... 248 8.9 Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13)... 248 8.9.1 Säädösperusta... 248 8.9.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 248 8.9.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 249 6
8.9.3.1 Korvaukset vuoristoalueille (koodi 13.1)... 249 8.9.3.2 Korvaukset alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita (koodi 13.2)... 251 8.9.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 252 8.9.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 252 8.9.4.2 Riskien hallintakeinot... 252 8.9.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 253 8.9.5 Tukitasojen laskentametodologia... 253 8.9.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 256 8.9.7 Muut tiedot... 264 8.10 Eläinten hyvinvointi (koodi 14)... 265 8.10.1 Säädösperusta... 265 8.10.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 265 8.10.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 266 8.10.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 301 8.10.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 301 8.10.4.2 Riskien hallintakeinot... 302 8.10.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 302 8.10.5 Tukitasojen laskentametodologia... 303 8.10.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 303 8.10.7 Muut tiedot... 304 8.11 Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16)... 305 8.11.1 Säädösperusta... 305 8.11.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 305 8.11.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 307 8.11.3.1 Maaseudun innovaatioryhmien perustaminen ja toiminta (koodi 16.1)... 307 8.11.3.2 Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa (koodi 16.2)... 309 8.11.3.3 Yhteistyö pienten toimijoiden välillä, yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa sekä maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen ja/tai saattamiseen markkinoille (koodi 16.3.).. 312 8.11.3.4 Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi (koodi 16.4)... 315 8.11.3.5 Yhteiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskeviin yhteisiin lähestymistapoihin (koodi 16.5.)... 318 8.11.3.6 Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla (koodi 16.6)... 320 7
8.11.3.7 Maataloustoiminnan monipuolistamisen, terveydenhuollon, sosiaalisen integroitumisen, yhteisön tukeman maatalouden sekä ympäristöä ja elintarvikkeita koskevan koulutuksen aloilla toteutettavat toiminnot (koodi 16.9)... 323 8.11.3.8 Muut ohjelman prioriteetteja tukevat yhteistyötoimet, joita ei voida kohdistaa johonkin edellä mainittuun teemaan (koodi 16.0)... 326 8.11.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 328 8.11.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 328 8.11.4.2 Riskien hallintakeinot... 329 8.11.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 329 8.11.5 Tukitasojen laskentametodologia... 330 8.11.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 330 8.11.7 Muut tiedot... 330 8.12 Leader (koodi 19)... 331 8.12.1 Säädösperusta... 331 8.12.2 Yleinen toimenpiteen kuvaus sisältäen interventiologiikan ja vaikutukset kohdealoihin ja läpileikkaaviin tavoitteisiin... 331 8.12.3 Laajuus, tyyppi, korvauksen taso ja tuensaajat... 336 8.12.3.1 Paikallista kehittämisstrategiaa toteuttavat tukitoimet (koodi 19.3)... 336 8.12.3.2 Yhteistyöhankkeiden valmistelu (koodi 19.4)... 337 8.12.3.3 Alueiden väliset yhteistyöhankkeet (koodi 19.5)... 339 8.12.3.4 Kansainväliset yhteistyöhankkeet (koodi 19.6)... 341 8.12.3.5 Paikallisen kehittämisstrategian toimintakustannukset (koodi 19.7)... 342 8.12.3.6 Paikallisen kehittämisstrategian aktivointikustannukset (koodi 19.8)... 343 8.12.4 Todennettavuus ja valvottavuus... 345 8.12.4.1 Riskit toimenpiteen toteutuksessa... 345 8.12.4.2 Riskien hallintakeinot... 346 8.12.4.3 Toimenpiteen yleisarvio... 346 8.12.5 Tukitasojen laskentametodologia... 346 8.12.6 Toimenpidettä koskevat lisätiedot... 347 8.12.7 Muut tiedot... 348 9 Arviointisuunnitelma... 349 9.1 Tavoitteet ja tarkoitus... 349 9.2 Hallinnointi ja yhteistyö... 349 9.3 Arviointien aiheet ja arviointitoimet... 350 9.4 Tiedot ja aineistot... 352 9.5 Aikataulu... 353 9.6 Viestintä... 355 9.7 Resurssit... 356 10 Rahoitussuunnitelma... 357 10.1 Vuosittainen unionin rahoitus euroina... 357 8
10.2 Erittely toimenpiteiden ja toimityyppien mukaan, joilla on erilainen maaseuturahaston rahoitusosuus (euroina koko kaudella 2014 2020)... 357 10.2.1 Kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art. 59 kohta 3).. 357 10.2.2 Erikoistapauksissa sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art. 59 kohta 4)... 357 10.2.3 Koko unionin rahoitus toimenpiteiden mukaan ja alustava erittely kohdealojen mukaan.. 357 10.2.4 Alustava erittely toimenpiteiden mukaan jokaista alaohjelmaa varten... 359 11 Indikaattorisuunnitelma... 360 12 Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin... 369 13 Elementit joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn... 370 14 Tiedot täydentävyydestä... 373 14.1 Kuvaus täydentävyydestä... 373 14.1.1 Muut Yhteisön välineet, erityisesti ERI-rahastot ja I pilari sekä muut yhteisen maatalouspolitiikan välineet... 373 15 Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset... 375 15.1 Toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet... 375 15.1.1 Viranomaiset... 375 15.1.2 Yhteenveto hallinto- ja valvontarakenteiden kuvauksesta... 375 15.1.2.1 Yleiskuvaus (mukaan lukien järjestelyt tehokkaan, vaikuttavan ja koordinoidun toimeenpanon varmistamiseksi)... 375 15.1.2.2 Järjestelyt valitusten puolueettomaan käsittelyyn... 378 15.2 Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano... 378 15.3 Ohjelman tiedotus ja viestintä... 378 15.3.1 Viestintä tukien hakemisesta ja ohjelman mahdollisuuksista... 378 15.3.2 Viestintä kansalaisille EU:n roolista ohjelmarahoituksessa... 379 15.3.3 Suomen maaseutuverkoston rooli ohjelmaviestinnässä... 380 15.4 Miten varmistetaan paikallisten strategioiden ja ohjelman toimenpiteiden yhteensovitus... 381 15.5 Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi tehdyt toimet... 381 15.6 Teknisen avun käytön kuvaus... 382 16 Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi... 383 16.1 Luettelo toimista kumppanien mukaan ottamiseksi... 383 16.2 Selitykset tai lisäinformaatio täydentämään toimien luetteloa... 384 17 Kansallinen maaseutuverkosto... 386 17.1 Kansallisen maaseutuverkoston perustaminen ja aikataulu... 386 17.2 Verkoston suunniteltu rakenne ja eri organisaatioiden ja hallinnon osallistuminen verkostoon... 386 17.3 Kuvaus toiminnan painopisteistä... 386 17.4 Maaseutuverkoston tukiyksikön perustamiseen ja toimintaan varattavat resurssit... 387 18 Ennakkoanalyysi toteutettavuudesta, valvottavuudesta ja virheriskeistä... 388 9
19 Siirtymäjärjestelyt... 390 19.1 Kuvaus siirtymää koskevista ehdoista toimenpiteiden mukaan... 390 19.1.1 Maatalouden ympäristökorvaukset (koodi 10), luonnonmukainen tuotanto (koodi 11), luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) ja eläinten hyvinvointi (koodi 14)... 390 19.1.2 Muut toimenpiteet... 390 19.2 Alustava siirtymävaihetaulukko... 391 LÄHTEET LIITTEET TAULUKOT Taulukko 1 Muuntokertoimet eläinten muuttamiseksi eläinyksiköiksi... 110 Taulukko 2 Viljan, öljy- ja teollisuuskasvien sekä palkokasvien, sokerijuurikkaan ja perunan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)... 195 Taulukko 3 Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v)... 196 Taulukko 4 Puutarhakasvien typpilannoituksen enimmäismäärät vihanneksilla ja maustekasveilla... 197 Taulukko 5 Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella... 197 Taulukko 6 Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella... 198 Taulukko 7 Typen käytön enimmäismäärärajat yksivuotisilla puutarhakasveilla (kg/ha/v)... 202 Taulukko 8 Fosforin käytön enimmäismäärärajat yksivuotisilla puutarhakasveilla (kg/ha/v)... 203 Taulukko 9 Eläimen kantakirjanpitäjäksi hyväksytyn yhteisön rekistereissä olevien alkuperäisrotuisten lisääntyvien naaraiden lukumäärät... 239 Taulukko 10 Alkuperäiskasvilajikkeiden rekisterissä olevien lajikkeiden määrä lajeittain.... 240 Taulukko 11 Suomalaiset maatiaiskannat Nordgenissä.... 240 Taulukko 12 Luonnonhaittakorvauksen määrät vuoristoalueella... 250 Taulukko 13 Luonnonhaittakorvauksen aleneminen tilakoon mukaan... 250 Taulukko 14 Luonnonhaittakorvauksen määrät alueella, jolla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita... 252 Taulukko 15 Luonnonhaittakorvauksen aleneminen tilakoon mukaan... 252 Taulukko 16 Vuosityöpanokseen suhteutettu vuosityöpanos eri viljelyjärjestelmissä... 256 Taulukko 17 Kasvukauden ja lämpösumman luokitus... 257 Taulukko 18 Neljä kasvihuonealaltaan suurinta kuntaa... 261 Taulukko 19 Ryhmäkarsinassa jokaista vasikkaa kohden vähintään oltava pinta-ala... 268 Taulukko 20 Arviointisuunnitelman aikataulu... 354 Taulukko 21 Arviointisuunnitelman viestintäkanavat ja kohderyhmät... 356 Taulukko 22 Maaseuturahastosta vuosittain myönnettävä rahoitus euroina... 357 Taulukko 23 Kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus (art 59 kohta 3)... 357 Taulukko 24 Koko maaseuturahaston rahoitus toimenpiteiden mukaan ja alustava erittely kohdealojen mukaan... 358 Taulukko 25 Kansallinen lisärahoitus... 369 Taulukko 26 Toimenpiteiden todennettavuus ja valvottavuus... 388 Taulukko 27 Alustava siirtymää kuvaava taulukko (euroina koko kausi 2014 2020)... 391 10
KUVAT Kuva 1 Kaupunki-maaseutu-luokitus... 13 Kuva 2 Pintavesien ekologinen tila... 37 Kuva 3 Ympäristökorvausjärjestelmän rakenne ja perustaso... 192 Kuva 4 Suojavyöhykkeiden ja luonnonhoitopeltonurmien kohdentamisalue... 207 Kuva 5 Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalue... 211 Kuva 6 Hehtaaria kohti laskettu GVA-indikaattori FADN aineiston kasvinviljelytiloilla vuosien 2007 2011 keskiarvona.... 254 Kuva 7 Tehoisa lämpösumma Suomessa... 258 Kuva 8 Kasvukauden pituus Suomessa... 259 Kuva 9 Bruttoarvonlisäys GVA hehtaaria kohti laskettuna tarkastelualueen maakunnissa ja vertailualueella Etelä-Ruotsissa vuosien 2007 2011 keskiarvona peltokasviviljelyssä.... 262 Kuva 10 Kasvintuotannon, maidontuotannon sekä sika- ja siipikarjatuotannon nettoarvonlisäyksen ja viljelijäperheen maataloustulon suhde tilojen vuosityöpanokseen.... 263 Kuva 11 Eläinyksikkömäärä jaettuna kunnan peltohehtaarien määrällä kunnittain muulla luonnonhaitta-alueella vuonna 2011.... 264 Kuva 12 Ohjelman arviointijärjestelmä... 350 Kuva 13 Vuoristoalueen raja. Vihreä osa kuvaa aluetta, jolla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita (EU N:o 1305/2013 32 artiklan 3 kohta) ja valkoinen osa vuoristoaluetta (saman asetuksen 32 artikla 2 kohta).... 395 11
1 MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN NIMI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 2 JÄSENVALTIO JA HALLINNOLLINEN ALUE 2.1 OHJELMAN KATTAMA HALLINNOLLINEN ALUE Maantieteellinen alue Manner-Suomi Kuvaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma) kattaa Suomen valtion Ahvenanmaata lukuun ottamatta (NUTS1-taso, koodi F11). Suomi sijaitsee 60. ja 70. leveysasteen välissä. Neljäsosa Suomen pinta-alasta on napapiirin pohjoispuolella. Suomella on maarajat Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Lännessä ja etelässä Suomi rajoittuu Itämereen: Pohjanlahteen, Saaristomereen ja Suomenlahteen. Suomen kokonaispinta-ala on 390 903 km², josta maa-alaa on 303 903 km² (78 %) ja vesistöalaa 87 010 km² (22 %). Maa-alasta 86 % on metsän peitossa (26 140 000 ha) ja 7,6 % maatalousmaata (2 310 000 ha). Metsien, peltojen, asutuksen, teiden ja vesien ulkopuolelle jäävät muut alueet ovat lähinnä puuttomia soita ja kalliomaita. Soita on noin 29 % maa-alasta. Rakennettua ympäristöä Suomessa on vähän, noin 3 % kokonaispinta-alasta. 2.2 ALUEIDEN MÄÄRITTELY Aluemääritys perustuu koko maan kattavien paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen. Suomen ympäristökeskus ylläpitää yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää, johon on koottu aikasarjaa 250x250 metrin ruudukkoon koko maasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ruututietokantaan sekä väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Ruutupohjaiset tietoaineistot mahdollistavat hallinnollisista rajoista riippumattoman luokituksen, johon voidaan liittää muita hallinnollisista rajoista riippumattomia tietoaineistoja. Koko ohjelma-alue kuuluu luokkaan 65 (3) b - Muu alue. Ohjelman harkinnanvarainen rahoitus painottuu ydin- ja harvaan asutulle maaseutualueelle. 12
Kuva 1 Kaupunki-maaseutu-luokitus 13
3 ENNAKKOARVIOINTI 3.1 KUVAUS ARVIOINTIPROSESSISTA Ohjelman ennakkoarviointia varten maa- ja metsätalousministeriö valitsi neuvottelumenettelyn tuloksena MDI Public Oy:n partnerinaan Nordregio, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Taloustutkimuslaitos. Arviointi alkoi kesäkuussa 2012 ja päättyi tammikuussa 2014. Ennakkoarviointi kohdistui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1) Nykytila- ja SWOT-analyysi; 2) Ohjelman ja läpileikkaavien teemojen vastaaminen EU:n prioriteetteihin sekä kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin; 3) Läpinäkyvyys ja sidosryhmien sisällyttäminen ohjelman valmisteluun; 4) Toimenpide-ehdotusten ja painotusten johdonmukaisuus nykytila-analyysia ajatellen, sekä yhteiseen strategiakehykseen ja kumppanuussopimuksen suosituksiin nähden; 5) Ohjelman rahoitussuunnitelman jakautuminen toimenpiteiden ja prioriteettien kesken sekä sen kohdentuminen nykytila-analyysissa esitettyihin tarpeisiin nähden; 6) Ohjelman ehdotettujen indikaattorien merkitys ja selkeys (määrällisten tavoitteiden realistisuus, ohjelman seurantaan ja datan keräämiseen liittyvien menettelyjen toimivuus); 7) Toimenpide-ehdotusten tarkoituksenmukaisuus ottaen huomioon nykytila-analyysi ja resurssit; 8) Henkilöstö- ja hallinnollisten resurssien riittävyys; 9) Täydennettävyys ja yhteensovitettavuus yhteisen strategiakehyksen ohjelmien kanssa; sekä 10) Ohjelmalle asetettujen välitavoitteiden johdonmukaisuus ja realistisuus. Arviointityö tehtiin pitkälti prioriteettien ja toimenpiteiden valmistelua varten asetettujen maa- ja metsätalousministeriön työryhmien mukaisesti. Keskeisenä työkaluna käytettiin teemoittain järjestettäviä fokusryhmähaastatteluja. Haastattelujen ensimmäinen kierros, joka käytiin työryhmittäin, järjestettiin joulu-tammikuussa 2012 2013. Yleisten kysymysten lisäksi jokaisessa ryhmässä käsiteltiin erityisesti työryhmän toimenpiteisiin liittyviä seikkoja ja tulevan ohjelmakauden muutoksia verrattuna tämänhetkiseen ohjelmakauteen. Fokusryhmäkeskusteluiden toinen kierron järjestettiin huhtikuussa 2013, mikä toteutettiin ohjelman prioriteettien näkökulmasta keskittyen erityisesti ohjelmassa analysoitujen tarpeiden ja vastaavien toimenpiteiden analysointiin. Arviointia ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, Maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Helsingin yliopistosta. 3.2 KATSAUS SUOSITUKSIIN 3.2.1 Suositukset Pvm Aihe Otsikko Suositus (suluissa viittaus arviointiraportin kohtaan) SWOT -analyysi, tarpeiden analyysi 16.12.2013 Prioriteetti 1 Innovaatiot Pohditaan syitä yrittäjien mahdollisuutena innovaatiohalutto- muuteen. Miten suositus on otettu huomioon Suositus yrittäjien innovaatiohaluttomuudesta on otettu huomioon ohjelmaasiakirjan viimeistelyssä. 14
16.12.2013 Prioriteetti 2 Maatalouden kehittäminen Innovaatioiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan vahvistaa koko maataloustuotannon kannattavuuden kasvua. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 30) Pohditaan monialaisten maatilojen kehittymismahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 30) Valmistaudutaan kriittisiin kysymyksiin siitä, millaista hyötyä on harjoittaa maataloutta näinkin korkeilla tukitasoilla (korkea vaatimustaso investointeihin ja rakentamiseen) ja mikä on kotimaisen tuotannon merkitys ja osuus kansallisilla markkinoilla. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 31) Kiinnitetään huomiota maatalouselinkeinojen houkuttelevuuden parantamiseen erityisesti syrjäisillä alueilla. Tämä ei tarkoita korkeampaa tukitasoa, mutta toimenpiteiden sisällössä tulee huomioida syrjäisen maaseudun erityispiirteet ydinmaaseutuun verrattuna. Maatalouselinkeinojen vähentyminen tai loppuminen Puutteellinen riskinottokyky on mainittu heikkoutena SWOT-analyysissa. Toimintaympäristö ei kannusta riittävästi yrittäjyyteen. Innovaatioita edistetään erityisesti ohjelman yhteistyö-toimenpiteen kautta ja siellä huomioidaan myös maataloustuotannon kannattavuuden kasvuun tähtäävät innovaatiot. Käynnistetään tutkimushanke, jossa selvitetään millaiselta näyttää tulevaisuuden maatalous ja maatila. Kritiikkiin korkeista investointitukitasoista ollaan varauduttu. Maatalousinvestointien osalta tukitasoja ei ole päätetty vaan ohjelmassa on kerrottu ainoastaan enimmäistukitasot. Ohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan juuri näihin osa-alueisiin, maatalouselinkeinon tukemiseen liittyviä toimenpiteet ovat yhtäläiset eri puolilla Suomea, koska tavoitteena on maataloustuotannon mahdollistaminen koko maassa. Ohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan yksinään riitä näiden ongelmien ratkaisemiseen. 15
16.12.2013 Prioriteetti 3 Yhteistoiminnan mahdollisuudet 16.12.2013 Prioriteetti 4 Tunnistettava keskeisimmät ympäristöhaasteet 15.2.2013 Alueiden tarpeet huomioitava Alueellinen näkökulma vaikuttaa kielteisesti muiden elinkeinojen kehittymiseen kyseisillä alueilla. Erityispiirteet huomioidaan SWOTanalyysissa, mutta ei erikseen toimenpiteiden kohdalla. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 331) Tuetaan pienien tilojen yhteishankkeita. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 31) Maatalouden neuvontavoimavaroja suunnataan maatalousyrittäjien johtamistaitojen kehittämiseen. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 31) Kehitetään alueiden ja niiden yrittäjien markkinointiosaamista, mikä lisää alueen ja maaseudun tuotteiden tunnettuutta. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 32) Markkinoidaan yhteistoimintamalleja. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 32) Selkeytetään kuvausta nykytilasta, nostetaan esiin olennaiset asiakohdat. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 32) Huomioidaan nykyistä vahvemmin alueelliset erot muun muassa maaseudun elinkeinoissa nykytilan kuvauksen vahvistamiseksi. Maatilojen ja/tai maataloustuotteita jalostavien pienten yritysten väliset yhteishankkeita on mahdollista rahoittaa investoinnit fyysiseen omaisuuteen -toimenpiteen alla. Yritystuissa asiantuntijapalveluiden hankinta on tukikelpoisena kustannuksena. Neuvontaa tuetaan lisäksi kansallisesti valtionapuisella toiminnalla ja EUosarahoitteisesti ohjelman toimenpiteenä. Ohjelman toimenpiteistä tila- ja yritystoiminnan kehittäminen ja yhteistyö -toimenpiteet mahdollistavat yrittäjien markkinointiosaamisen kehittämisen. Yhteishankkeiden tukeminen edistää yhteisten toimintamallien syntymistä. Ohjelman jatkovalmistelussa tiivistetään nykytilan kuvausta. Kuvaus pohjautuu komission asettamiin taustaindikaattoritietoihin. Alueelliset erot on otettu huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Esimerkiksi investointituen enimmäistukiprosenteissa alueelliset erot tulevat huomioon ote- 16
16.12.2013 Prioriteetti 5 Uudet toimintamallit 16.12.2013 Prioriteetti 6 Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen mahdollisuudet kir- Analyysia kastettava 16.12.2013 SWOT analyysi Luodaan ohjelmaan mahdollistava henki, joka sallii kokeilevuuden. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 35) Ohjelmallisen kehittämistyön toteuttamisessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota niin sääntelyyn kuin myös aluelähtöisiin perusteisiin. Leader-ryhmien työ on ensisijaisen tärkeässä asemassa ohjelman paikallistamisessa. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 35) Esitysteknisesti nykytilan kuvauksessa voidaan hyödyntää kuvaajia ja karttoja, nykyisessä tuksi (ns. valtiontukikartta.) Esim. yhteistyö -toimenpiteen tavoite on suosituksen mukainen. Kumppanuuspohjainen toiminta on huomioitu valmistelussa. Toimenpiteissä etsitään rohkeasti uusia tuotanto-, toiminta- ja tukimalleja biotalouden uudistamiseksi. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 33) Lisätään vahvuudeksi kumppanuuspohjainen toiminta, erityisesti palvelusektorilla. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 35) Suunnitellaan koulutusta ja neuvontaa liiketoimintasuunnitelman laadintaan. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.2 s. 35) Liiketoiminnan suunnitteluun on saatavissa kansallista rahoitusta maatalousinvestointien yhteydessä. Liiketoimintasuunnitelman laatimista tukevaa koulutusta voidaan toteuttaa koulutushankkeissa. Yhteistyö -toimenpiteen tavoite on suosituksen mukainen. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen -toimenpide kattaa yrityskohtaiset uuteen yritystoimintaan liittyvät kokeilut. Toimenpiteiden menettelyjä pyritään yksinkertaistamaan mm. yksinkertaistettujen kustannusmenettelyjen avulla (kiinteämääräinen ja kertakorvaus). Komissio edellyttää myös yksinkertaistusta pienille toimille ja tämä sisällytetään ohjelmaan. Leader on paikallisen tason tarpeista lähtevää ja niihin vastaavaa kehittämistä. Alueelliset ja paikallisen valintakriteerit ohjaavat hankkeiden rahoitusta. Esitystapaan kiinnitetään huomiota soveltuvin osin. Kaikkea tarvittavaa dataa ei voida esittää kuvina tai 17
27.1.2014 SWOT / Toimenpiteet Kannustusta uusiin toimintatapoihin muodossa tilastotiedot ovat puuduttavasti esitetty. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 4.2 s. 26) Potentiaalia ja mahdollisuuksia avataan niin paljon kuin mahdollista, maaseudun uusiutuminen vaatii esimerkkejä hajautetuista ja verkostomaisista ratkaisuista niin elinkeinokuin ympäristötoimenpiteissäkin. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 4.2 s. 27) Vähennetään tarpeiden määrää esimerkiksi yhdistämällä niitä toisiinsa. Nyt monessa kohdassa yksi SWOT:ssa esille noussut seikka vaatii oman tarpeen. Ohjelman logiikan ymmärtämisen ja seurattavuuden kannalta SWOT:n ja tavoitteiden linkitys tulisi olla suoraviivaisempi. Kissanviiksien SWOT-kärkien tulisi tiivistyä huomattavasti rajallisemmaksi joukoksi tarpeita. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 4.2 s. 26) Kootaan tiivis yhteenveto nykytila-analyysista ja SWOT:sta ohjelmatasolla ja prioriteeteittain. Kannustetaan eri toimenpiteiden kautta toimijoita etsimään innovatiivisia ja uudentyyppisiä ratkaisuja maaseudun haasteisiin sekä tehostamaan ja muuttamaan toimintatapojaan. karttoina. Nykytilan analyysia tiivistetään, mikä vähentää puuduttavuutta. Mahdollisuuksien mukaan potentiaalia ja mahdollisuuksia avataan esimerkiksi esiteltäessä ohjelman sisältöä. Asia otetaan huomioon myös tulosohjauksessa. Otetaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Tarpeet kuvataan niiden ymmärtämisen vaatimalla tarkoituksenmukaisella tasolla. Tarpeiden yhdistäminen tapahtuu reagointia vaativien tarpeiden tunnistamisen jälkeen toimenpiteiden laatimisen tasolla. Ohjelmateknisesti tarpeiden yhdistämiseen on rajalliset mahdollisuudet. Nykytilan analyysi ja SWOT on tiivistetty luvussa 5 strategiaksi. Kannustusta uusien toimintatapojen käyttöön kiinnitetään huomiota ELYjen ja Mavin tulosohjauksessa. 18
Interventiologiikan rakentuminen 27.1.2014 Analyysin rakenne Keskittyminen ydinasioihin (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 4.2 s. 27) Nostetaan nykytilan Ohjelman jatkovalmistelussa kuvauksesta keskeisimmät seikat esiin (priorisoidaan), jonka kautta on tiivistetty nykyti- lan kuvausta ja nostettu SWOT:n ydinasiat esille. saadaan paremmin esiin ne seikat, joihin ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Arvioitsijan näkemyksen mukaan keskeisimpiä seikkoja ovat: Maatalouden kilpailukyvyn vahvistaminen Ympäristötoimenpiteet Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Maaseudun talouden uudistuminen - rakenteellisten uudistusten tukeminen (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 4.2 s. 26) 16.12.2013 Alueellisuus Alueellisten Kuvataan eri alueiden Ohjelma-asiakirjaan vahvistetaan suunnitelmien erityispiirteet, visio, soveltuviin koh- rooli ohjelman painopisteet ja tavoitteet, tiin alueiden erilaisuutta ja toteutuksessa alueellisten suunni- kehittämisen erityispiirteitä. selkeytettävä telmien valmistelu sekä Lisätään Maaseutu.fi-sivuston alueellisten suunnitelmien alueosioihin kooste yhteensovitus. kunkin alueen erityispiirteistä. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin Kannustetaan kaikkia kohdassa alueita luomaan oma osio. 5.7 s. 44) Hyödynnetään aluetypologiaa Uutta aluetypologiaa on kehitysdyna- hyödynnetty analyysin miikan tarkastelussa (ja viimeistelyssä. tilastot saatetaan samalle vuodelle (2011), osittain edellisten vuosien tietoja). (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.7 s. 44) 16.12.2013 Ohjelman Ohjelman mah- Maksimoidaan mahdol- Mahdollistavuus otetaan 19
henki 27.1.2014 Horisontaaliset periaatteet dollistavuus säilytettävä Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo listavuus: niissä kohdissa missä tekstiä voidaan yleistää, on se tehtävä, jotta paikalliselle räätälöinnille jää tilaa. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.7 s. 44) Tekstiin on valmistelun aikana tullut paljon maaseudun talouden uudistumista korostavia tekstejä, tämä henki tulee näkyä myös toimenpiteissä. Ohjelman loppukautta kohti tulee näiden toimenpiteiden osuus kasvaa. (Tarkemmin ennakkoarviointiraportin kohdassa 5.7 s. 44) Tuodaan esiin keskeiset haasteet ja tavoitteet, joihin ohjelmalla voidaan vastata Lainsäädäntöä laadittaessa kirjataan periaatteet tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) vaatimuksien mukaisesti. Vaikutuksia eri kohderyhmiin seurataan toimeenpano-, seuranta- ja arviointivaiheessa, lähtökohtana seurantaindikaattorit sekä horisontaaliset periaatteet valintakriteerejä laadittaessa. Koulutus- ja tiedonvälitys, investoinnit, palvelujen ja kylien kehittäminen, yhteistyö ja Leader-toimenpiteissä huomioidaan vaikutuk- huomioon ohjelman valmistelussa. Painotukset on ohjelman strateginen valinta. Maaseudun talouden uudistumiseen liittyviä toimia voidaan toteuttaa määrärahojen puitteissa ja hyödyntäen ERI-rahastojen välistä synergiaa. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu valmistelussa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu lain 28/2014 valmistelussa, ja kirjattu HE:n 142/2014 yleisperusteluissa (4.4) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset. Seurantaa tehostetaan tietojärjestelmien luomissa puitteissa. Kerran ohjelmakaudessa arvioidaan vaikutukset eri ikäryhmien ja sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Valintakriteerien horisontaalisissa periaatteissa huomioidaan läpileikkaavat teemat sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat. Leaderin paikallisissa strategioissa on tavoitteet naisten, miesten ja nuorten toimenpiteille sekä mahdollisesti eri väestöryhmille kohdennettuja toimia. Tila- 20