Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 23.4.2012 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden terveysliikunnan toteuttamisesta sekä muut mahdolliset kunnan selvitykset tai aiemmissa hankkeissa saadut kokemukset. Suunnitelmaa ohjaavia yleisiä kysymyksiä ovat Mitä kehittämisen tarpeita alkukartoituksessa tuli esille? Mihin toimintaan tai tilanteeseen halutaan muutosta? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyviä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää? Miten valittu toimintatapa otetaan käyttöön, millä resursseilla, aikataululla? Ketkä vastaavat toiminnan toteuttamisesta, mikä on työnjako sektoreittain? Miten toimintaa arvioidaan ja mitä seurantatietoa kerätään? Miten toiminta vakiintuu? Tässä suunnitelmassa kuvataan konkreettisia toimenpiteitä pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esimerkiksi koulutuksista kannattaa tehdä omaan käyttöön. Suunnitelmassa kannattaa hyödyntää seuraavia opaskirjoja ja suosituksia Liikuntatekoja iäkkään hyväksi hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun 1-3 (Ikäinstituutti 2009, 2010) Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM, Oppaita 2004:6) Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi 2010 (Ikäinstituutti) + diasarja (www.voimaavanhuuteen.fi -> materiaalit) Ikääntyvien terveysliikuntasuositukset (ACSM/ AHA Nelson ym. 2007, ks. Iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonta - diasarja www.voimaavanhuuteen.fi -> materiaalit) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3) Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30) Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 KUNTA: Kehittämistyön päämäärä kunnassa Ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen ennakoivan toiminnan avulla Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Osallistumistilastot Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän kokoonpano (nimi + taho), kokoontumisaikataulut, tehtävät, työnjako Tuula Ikonen-Graafmans / Vanhustyön koordinaattori, projektipäällikkö/osake-hanke Raija Rantala / terveydenhoitaja-palveluohjaaja/osake-hanke Matti Tuominen /Yhdistys-, yritysverkottaja/osake-hanke, yhdistysten edustaja Outi Ruotsalainen / Fysioterapeutti, vanhustenhuolto Lea Hyttinen / Liikunta- ja vapaa-ajanohjaaja Vilho Tuononen, Vanhusneuvoston pj, 2. yhdístysten edustaja Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Yhteistyöryhmän oma arvio muistioiden ja tilastojen perusteella Miten yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Jatkossa toiminta tulee olemaan kunnan eri hallintokuntien ja yhdistysten vastuulla, joista vanhusneuvosto on eläkeläisjärjestöjen edustaja. Kunnan nimettävä kunnan yhteyshenkilö ja yhteístyöryhmän koollekutsuja Millä eri tavoin kohderyhmä tavoitetaan? (toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi). Miten kohderyhmää tavoitetaan liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja ulkoiluun? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa olevat ikäihmiset: 1)Ao. yksiköiden työntekijät, jotka saaneet fysioterapeutin antaman kuntouttava työotekoulutuksen arkiauttamisen yhteydessä neuvovat ja opastavat voima- ja tasapainoharjoittelussa. 2) Fysioterapeutti järjestää kertauskoulutusta henkilöstölle. 3) Lc:t ko. yksiköiden vapaehtoisina ulkoiluavustajina torstaisin. LC:t lahjoittaneet 15 pyörätuolia ulkoilukäyttöön. Vapaaehtoisille järjestetty vuosittain virkistyspäivä yhdessä seurakunnan kanssa.ulkoiluapu laajenemassa vanhustentaloill4) Kansalaisopistossa ryhmiä erityisliikunnan ryhmiä ja soveltavan liikunnan kalenterin päivitys. 5) Hyvän Olon Piireissä ja Vanhusten päiväkerhossa liikuntaosuus. 6) Senioritanssiohjaajakoulutus ja ryhmän käynnistäminen. 7) Vertaisohjaajakoulutuksen käynnistäminen, liikuntaryhmien lisäämiseksi, myös sivukylille. 8) OsaKe-hankkeen toimesta koordinoidaan ja tuetaan ikäihmisten liikkumista: Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit ryhmät sekä Ikäkuntosali
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Toimintatilastot ja muistiot. 1. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Keiden henkilöiden/ryhmien/tahojen tulisi tietää iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä? Miten tietämyksen lisääntyminen näkyy toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa? Miten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 1) Sosiaali- ja terveystoimen ja liikunta- ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhdistysten jäsenet. 2) Asiakaskohtaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmissa, liikuntasuunnitelma. Liikuntasuunnitelma ja aktiviteetit osaksi kaikkia kunnan ja järjestöjen suunnitelmia. On osa ikääntymispoliittista strategiaa. 3) Osallistujien määrä lisääntyy ja liikunta-aktiviteetit monipuolistuvat. 4) Monilla yhdistyksillä omia liikuntapiirejä (Eläkeliitto, mielenterveyskuntoutujat, sotaveteraanit ja -invalidit. Keinot tietämyksen lisääntymiseksi 1.1. Viestintä Millä viestintätavoilla tietämystä lisätään? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Paikallislehdessä OsaKe-hankkeen kuukausitapahtumailmoitus,voimaa Vanhuuteen artikkeleja paikallislehdessä. Ikäopas ja muu neuvontamateriaali. juuanellinkulma.blogit.fi ja facebook. Liikkuvat Leidit ja Liikkuvat Ukot tapaamisesta tiedotettu myös tekstiviestillä. (lähes 100) Miten viestintää arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Paikallislehti (artikkelit, tapahtumat) tavoittaa lähes kaikki kuntalaiset. Kunnan kotisivut, blogi, facebook tavoittaa ne, joilla nettiyhteys ja aktiivisia. Tekstiviesti tavoittaa Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit -ryhmiin liittyneet (paras tavoitettavuus, muttei ilmainen) 1.2.Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat Mitä tilaisuuksia aiotaan järjestää? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Kotihoidon, päiväkerhon, ryhmien vetäjät: fysioterapeutin ohjaus Ennalta ehkäisevä neuvonta: erilaiset ryhmät ja tilaisuudet. Kansalaisopiston ohjelma, OsaKehankkeen kuukausitapahtumat liikunnan osalta. Yleisötapahtumat: kyläkierrokset, saaristolais-, iltatori-, kotiseutupäivä-, mökkiläistapahtumat, vuosittainen hyvinvointiseminaari ja -messut. Kaikissa näissä joko yleisöliikunta-tapahtuma tai esitteiden jako, jossa kerrotaan liikunnan merkityksestä. 'Tietoiskupäivät', kylätapahtumat sivukylillä jatkuvat, terveyspäivät ikääntyneille Ellinkulmalla 75- vuotta täyttäneille,hyvinvointimessut lokakuussa, ulkoilutapahtuma (suunnittelussa sote- ja liikuntatoimi) vanhustenviikolla (vapaaehtoisia, järjestön edustajia, omaisia, kotihoito ym..) Miten tilaisuuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Osallistujatilastot. Kokemus- tai alku- ja lähtömittauksia ei ole vielä tehty. 1.3. Mahdolliset muut keinot tai ideat
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 Miten viestintä ja yleinen koulutus iäkkäiden terveysliikunnasta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Sosiaali- ja terveystoimella ja liikunta- ja vapaa-aikatoimella jatkossa vastuu sekä mahdollisesti vakiintuneella yhteistyöryhmällä, jossa myös järjestöjen edustus. 2. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Millaista iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen ja ketkä siihen osallistuvat? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Miten liikuntaneuvonnan lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kehittämistyön jälkeen: kansalaisopiston ja yhdistysten järjestämät tilaisuudet jatkuvat ja niistä kerätään toimintatilastot. Laadullisia tuloksia tai konkreettisia lukuja vaikea arvioida. Keinot 2.1. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Senioritanssiohjaajakurssilla kaksi osallistujaa (Ikäinstituutti). Vertaisohjaajakoulutus syksyllä 2012, keväällä ilmoittatui vain yksi osallistuja (Fysioterapeutti). Kunnon Hoitaja -koulutus syksy 2012 (Fysioterapeutti), kevät -13 Kaatumiset kuriin- koulutukset alkavat. Pyörätuolin käyttö (Fysioterapeutti). 4 H -avustajakoulutus siirtyi keväältä myöhemmäksi (4H.) Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Toimintatilastot yhteistyöryhmän käyttöön. 2.2. Liikuntaneuvonnan järjestäminen Mitä liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Uusina liikuntaneuvontamuotoina entisten toimintamuotojen lisäksi: senioritanssikurssi, vertaisohjaajien ryhmät halukkailla sivukylillä ja keskustaajamassa. Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Toiminta- ja asiakkaiden kokemustilastot. 2.3. Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Paikallilehti, kunnan kotisivut, blogi ja facebook. Miten liikuntaneuvonnan tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? OsaKe-hankkeen tiedotuksen onnistumisesta tehty opinnäytetyö (kevät 2012, Markkinointiinstituutti) 2.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 Kuntalaisten esiintuomat keinot ja ideat, joita kerätään aktiivisesti. Miten iäkkäiden liikuntaneuvonta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Seurataan vakiintumista,mm. kotihoito, hlökunta hoitokodeissa sekä fysioterapiayks. toiminnassa mukana. Vapaa-aikatoimi ja kansalaisopiston ikäliikunta. 3. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen (mm. kuntosali, senioritanssi, vesiliikunta, tasapainoryhmät) Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat voimaja tasapainoharjoitteluun? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Kotihoidon henkilöstö osaa ja omaksunut kuntouttavan työotteen. Kuntouttava päivätoiminta suunnittelun alla vanhusten päiväkerhon, avoimen päiväkeskuksen ja Hyvän Olon Piirien lisäksi??voima- ja tasapainosisältö on luonnollinen osa ikäihmisten ryhmätoiminnoissa ja yleisötapahtumissa. Kaksi kuntosaliryhmää, toinen vertaisohjattu. Senioritanssiryhmiä halukkailla kylillä ja kuntataajamassa. Vesiliikuntakuljetus talvikuukausina yhdistysten toimesta vuoronperään (ei uimahallia Juuassa). Ikäneuvolassa ja HEHKO-käynneillä voima- ja tasapainoneuvontaa. Vuosittaiset toimintatilastot vertailuun ennen ja kehittämistyön jälkeen. Keinot 3.1. Voima- ja tasapainosisältöisen liikunnan kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Ketkä osallistuvat VoiTas- ja Senioritanssi -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Mitä ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. VoiTas-koulutukseen osallistunut fysioterapeutti, sivistyspuolen edustajalla mahdollisuus, henkilö haussa. Senioritanssikoulutuksessa kaksi vapaaehtoista. Vertaisohjaaja-koulutus suunniteltu toteutettavan syksyllä. Kunnon Hoitaja -kursseja pidetty hoitajille, VertaisVeturi-koulutukseen haku menossa, Kaatumiset kuriin-koulutus tarkoitus aloittaa keväällä -13. Kouluttajana kaikissa fysioterapeutti. Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Edesauttanut koko henkilöstön koulutusta ja työotteen juurruttamista (ml. kehitysvammahuollon henkilöstö). Toimintatilastot. 3.2. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Mitä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tasapainoryhmiä ja liikuntaa mm. kotihoitoon, ikääntyneiden kuntosaliharjoittelua, tuolijumppaa ym. Pidetty kolme Kunnon Hoitaja-kurssia, entisten aiemmin toteutettujen kahden lisäksi. Juurruttaminen eli seurantapäivät suunnitteilla.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Toimintatilastot mm. fysioterapeutilta. 3.3. Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Kunnon Hoitaja-kursseista sosiaali- ja terveystoimen sisäinen tiedotus. Senioritanssikurssista vapaaehtoisten kartoittaminen jatkokoulutukseen. Vertaisohjaaja-koulutuksesta artikkeli ja ilmoitus paikallilehdessä. Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Opinäytetyö valmistunut tapahtumatiedotuksesta. Soveltavan liikunnan kalenteri. Vertaisohjaajakoulutusilmoitus artikkelin muodossa ei aktivoinut vapaaehtoisia osallistujia. Uusi yritys kunnan omalla ilmoituksella syksyllä. 3.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja mahdollinen yhteistyöryhmä, jossa järjestöjen edustaja. Vertaisohjaajien, fysioterapiaosaston, kotihoidon hoitajien tuella/avulla. Heidän lisäkouluttaminen/asiantuntijuuden jakaminen ja ohjaus. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Miten ulkoilun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Vanhusten palvelukeskuksen, kunnan hoitokotien ja pienryhmäkodi asukkaiden ulkoilu LC-klubiern avulla torstaisin halukkaille asukkaille. Noin 700 vapaaehtoistyötuntia/vuosi. LC:n ulkouluapuryhmään liittynyt muitakin vapaaehtoisia. Käynnistynyt vanhustentalojen asukkaiden ulkoiluapu. LC:t lahjoittaneet 15 pyörätuolia ulkoilun onnistumiseksi. Keinot 4.1. Ulkoiluun liittyvä koulutus Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? LC-ulkoiluavustajille järjestetty pyörätuolin käytön ohjausta. 4 H:lle luvattu asiantuntija-apua avustajakoulutuksen järjestämiseksi. Vapaaehtoisille virkistyspäivä vuosittain. Kouluttajakoulutukseen menijöitä ei ole vielä päätetty.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? LC-vapaaehtoisten kokemukset ja toimintatilastot. Toiminta koettu mielekkääksi ja juurtnut. 4.2. Ulkoilun järjestäminen Mitä ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Ulkoilutapahtuma valtakunnallisena ulkouilupäivänä lokakuussa sekä edellisten lisäksi Vie vanhus ulos-kampaanjan mainostamista ja motivointia. Ylästeen koululaisten ulkoilutempaus suunnitteilla. Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Ulkoilutettavien määrät ja kerrat kirjataan ylös ja arvioidaan tilannetta aiempaan. 4.3. Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Sisäinen viestintä: LC-ulkoiluavustajat ja hoitokodit. Artikkelit Vaarojen Sanomissa ja muissa tiedotusvälineissä. LC ulkoiluapu TV2 alueuutisissa 27.9.2012, TV1 uutisissa 4 kertaa. Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? LC-tilastot. 4.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden ulkoilutoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Sosiaali- ja terveystoimi, LC. Lionsit ovat jo ulkoiluttajina vakiinnuttaneet paikkansa, samoin kotihoidon ulkoiluvastaavien nimeäminen vakiinnuttanut ulkoiluttamiskäytäntöä kotihoidon asiakkaille. Kotihoito, vapaaehtoiset.