JOENSUUSTA BIOTALOUDEN VETURI Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 8.10.2013
JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille painopistealueille. 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia ja materiaalit 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Kaupunkiseudun innovaatioekosysteemi kasvustrategian ytimenä
Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunkiseutu Taustalla kolme valmistelun aikana tunnistettua kasvun lähdettä: 1. Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus, teemana symmetrinen kaupunki 2. osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä kasvu 3. Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla. Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKAohjelmassa. Nämä kaikki kasvun lähteet nivoutuvat kasvusopimuksessa toisiinsa luoden uudenlaisen innovatiivisen tulokulman Joensuun seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle.
1. Symmetrinen ydinkaupunki JOKI KESKELLE KAUPUNKIA Keskustan osalta kasvusopimuksella käynnistetään n. 1 mrd euron suuruiset kehityshankkeet vuoteen 2030 saakka. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Kaupunkikeskustasta syntyy symmetrinen, jossa joki siirtyy keskelle kaupunkia.
2. Symmetrinen ydinkaupunkiseutu KOLME KASVUSUUNTAA Seututasolla tavoitellaan yleiskaavaan kirjatun ydinkaupunkiseudun kasvun toteuttamisen suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja palvelurakenteen hallintaa. Kärki on kuntien toimintatapojen muodostamisessa ja toiminnan yhdensuuntaistamisessa. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Varuskunta-alue/Kontiolahti-kaupunki vyöhyke Ylämylly - Marjala - Lentoväylä Symmetrinen, tasapainoinen, suunnitelmallinen ja hallittu kasvu ydinkaupunkiseudulla. Pohjana Joensuun seudun yleiskaava 2020 Skarppaus kehittämistoimien ja toteutuksen suunnitelmallisuuteen (=symmetriaan).
3. Symmetrinen maantieteellinen sijainti RAJAN AVAUTUMISEN KASVUMAHDOLLISUUDET Panostetaan luonteviin yhteyksiin Venäjälle ja luodaan Joensuun seudusta portti Venäjälle. Venäjän kasvuvaikutukset (näissä ei huomioitu viisumivapautta): matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys on varovaisesti arvioituna yli 100 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä Ostovoiman lisäys merkitsee vuoteen 2020 mennessä 5 500 k-m2 lisäystarvetta päivittäistavarakauppaan (+ 47 milj. ), 11 000 k-m2 tilaa vievään tavaran erikoiskauppaan (+ 35 milj. ) ja 22 000 k-m2 muuhun erikoiskauppaan (+ 60 milj. )
VALTION KANSSA NEUVOTELTAVAA MM. 1. Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja BIO-ICTfotoniikka rajapintojen innovaatioiden edistäminen 2. Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity 3. Joensuun ydinkeskustan laajamittaisten investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen 4. Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen 5. Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen Niiralan rajanylityspaikan infrassa ja rajanylitysmuodollisuuksissa tulee varautua 4 milj. rajanylitykseen vuonna 2020 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo-Niirala yhteysvälin parantaminen
INKA YLEISTÄ TEM valitsi 17.6. kuusi temaattista painopistettä ja viisi vetovastuullista keskittymää : Tulevaisuuden terveys (Oulu) Biotalous (Joensuu) Kestävät energiaratkaisut (Vaasa) Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Keskittymä vastaa oman temaattisen painopisteen kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Muilla hakuun osallistuneilla mahdollisuus osallistua painopisteen toteutukseen.
Yhteistyö avainteknologiaalojen kanssa mm. kansallinen fotoniikkaklusteri 1. Kansallisen biotalousbrändin luominen Demonstraatio- alustat 2. Biomassan tehokas hankinta ja logistiikka 3. Korkean jalostusasteen biojalosteet 4. Älykäs ja ekotehokas asuminen ja rakentaminen 5. Ruokajärjestelmät Vihreän kasvun keskus GCG Yhteistyö INKA Vaasa Yhteistyö INKA Tampere
KUMPPANUUDET JA ROOLIT Joensuu: Vihreä kasvu ja vihreän kasvun keskus, metsäbiotalous, kansallinen vetovastuu ohjelmasta Seinäjoki: Ruokajärjestelmät; kokonaisuuden kannalta erityisesti: kuluttajatutkimusalusta ja testaajaverkostot, koneteknologian yhtymäkohdat ja platformit, jäljitettävyys ja laadunhallinta, puurakentaminen Jyväskylä: Biotuotteet (etenkin uudet kuitupohjaiset sovellukset), bioenergian polttoteknologia, VTT:n rooli, soveltuva yrityskanta, hyvänä lisänä puurakentaminen ja metsäkoneteknologia Lappeenranta/Imatra: Yritysten ja teollisuuden Venäjäyhteys, erotustekniikka, biojalostuskeskittymä