Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Osakopio kartasta: MERGATOR, GERARD1595, RUSSIA CUM CONFINIJS.; Aineen kokoelma, Tornio. Lisätietoa ja esitelmiä verkossa: <www.voittoviinanen.com >
Dendrokronologialla vuodentarkkaa ilmastotietoa. - Menetelmä on vielä kovin uutta historiantutkimuksessa Suomessa ja maailmalla Metsänrajamännyn kasvu vaihtelee rytmikkäästi Inarin Kyynelniemessä. Käyrän noin satavuotisten jaksojen maksimit ovat sattuneet vuosille 1660, 1760, 1860 ja 1935. MT & VVV Vuosilustosarja korreloi hyvin esim. vuosittaiseen Inarin lapinkylän verollisten lukumäärään. Kyynelniemen 400-vuotinen mänty luonnon lämpömittari, jonka lustosarjassa näkyy auringonpilkkujen noin satavuotiset vaihtelujaksot. 2
Nils Snellman Talvisodan ihme Kauranviljelyä Inarijärven pohj.pääsä 1955-60 1918 espanjantauti; maailmassa 21 milj. kuollutta, Suomessa 25 000. 1757 ensimmäinen suomalainen uudisasukas saapuu Inariin. Lustokalenterista selityksiä historiallisille tapahtumille Uudistalonpoikainen asutus vakiintuu Kittilässä ja Sodankylässä Kaarle IX:n unelmat Kuolan ja Vienan valtaamisesta hyytyvät. 1500-luku: maailman valloituksen vuosisata 1478 Moskovan tsaari Iivana III valtaa Novgorodin. Surmatöihin johtaneita eturistiriitoja norjalaisten ja karjalaisten kesken Kuolassa ja Ruijassa Kylmän ilmastojakson seurauksena 1600-luvulla saamelaisilla turkistalous vaihtuu haukitalouteen ; Uhreja Ukolle Nanguniemen hopea-aarre kätketään. Marja Helander, Siida. Hopeakorujen kätkemisaikaa Pohjois-Suomessa. Metlan 1911-vuotinen lustosarja Ristiretkien aikaa Viikinkien aikaa ja peuranpyynnistä siirrytään poronhoitoon. 3
Kolmen kuninkaan Lapinmaa Yhteisesti verotettavan Lapinmaan lähtökohdat juontuvat 1200- ja 1300- luvuilta norjalaisten ja karjalaisten (Novgorodin) toimeenpanemasta lapinkylien verotuksesta ja keskinäisistä rajasopimuksista. Novgorodin lähetystö vieraili 1251 Norjan kuninkaan Haakon Haakonssonin luona valittamassa Kuolan niemimaalla norjalaisten ja karjalaisten verottajien kesken pitkään jatkuneita ja surmatöihinkin johtaneista vihollisuuksista. Samana vuonna solmittiin rauha osapuolten välillä. Kolme vuotta Pähkinäsaaren rauhasta vihollisuuksien jälkeen 1326 solmittiin rauha Norjan ja Novgorodin välille. Sovittiin, että vastedeskin vanhat rajat jäisivät voimaan. Vuoden 1326 sopimuksessa vahvistettiin verorajat ja tunnustettiin yhteisalue, jossa alettiin verottaa puolin ja toisin. Selvästikin Norja ja Novgorod sovelsivat Pähkinäsaaren rauhan mallia. Vähitellen myös Ruotsi, lapinkävijöinään pohjanperän birkarlit, alkoi saada vaikutusvaltaa alueella. Syntyi käsite kolmen kuninkaan eli kolmen kruunun Lapinmaasta. Yhteisalueen eteläraja työntyi 1500-luvulla Inarijärvelle. 4
Kolmen kuninkaan Lapinmaa 5
Kolmen kuninkaan yhteisesti verottama osa Lapinmaata 1635 Osakopio kartasta Isaaco Massa 1635, Aineen kokoelma, Tornio 6
1. Novgorodin Karjala 1500-luvulla 2. Moskovan valtion luoteisosa 16. 17. vuosisadoilla 2. 1. Kartat teoksesta: Hrestomatija po istorii Karelii s drevneishih vremen do kontsa XVII veka; A. Linevskij, V. Mashezerskij, V. Pegov. Petroskoi 1939. Prof. Arvi Korhonen toi sotaaikana kirjat Suomeen Petroskoista. K. Julkun kokoelma. 7
Ruotsin itärajan kehitys Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Varkaus, Siitti Kemin Lappi Lapin raja Kuolan Lappi Pähkinäsaaren raja (1323) kävi Saimaan Haukiveden Siitinselkää Varkauden Taipaleeseen, sieltä Rautalammen reitin suuntaan ja Petajokeen. - - - (Julku 1987) Täyssinän rauhassa (1595), rajankäynnin jälkeen Ruotsin tuli luovuttaa Venäjälle Käkisalmen lääni ja Inkeri. Ruotsin ja Venäjän (Moskovan valtion) välinen raja työntyy Savosta itään ja pohjoiseen levittäytyneen asutuksen mukaisesti - - - Stolbovan rauhassa (1617) Venäjä luopuu Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaan länsiosasta - - - Iivaara Kainuun-maa Pisa X Maanselkä X Ohtaansalmi Ämmäkoskella Varkauden Kämärissä ennen tuntemattomia muinaismuistoja. Kuvassa kaksi erityyppistä kivillä verhottua kaivantoa. Kohteet: VVV Siitti o Varkaus Varpavuori Osakopio kartasta Blaeu, Johannes 1662 Aineen kokoelma, Tornio X Siestarjoki 8
Täyssinän rauhan rajamerkki Ohtaansalmella Ruotsin ja Venäjän välinen raja Suomessa oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinäsaaren rauhasta lähtien. Rajan tuntumassa selkkauksia ja hävitysretkiä - - - Täyssinän rauhassa 1595 rajankulku määriteltiin keskeisellä alueella Varpavuoresta Pisamäkeen. Rajamaakunnan Savon raja vakiintuu Oriveden Juojärven Pisan linjaan. Rajalinjan päätepisteiden lisäksi tärkeitä rajapaikkoja olivat Somertaipale ja Ohtaansalmi, joissa rajamerkit tehtiin huolellisesti. CF = Claus Hermanninpoika Fleming AT = Arvid Henrikinpoika Tavast GF = Gödik Fincke IH = Yrjö Henrikinpoika Horn Venäläisten risti 9
Täyssinän raja Juojärven Luutsalosta Jäätsaloon Rajakiveltä Luutsalo-saari Savon puolella Laitasaari Karjalan puolella Akkaluoto Jäätsalo Maljasalmi Myhkyrä 10
Rajakivi ja paikannimistöä muinaisrajalla Juojärven Jäätsalon ympäristössä Jäätsalo Ukkovalkamo Rajakivenlahti Taikakivi Rajasaari Rajalahti; Kolmikanta Akkaluoto Jäätsalon rajamerkkejä: Vuosiluku 1595 ja kruunumerkki. Vuosiluku 1769 on tehty lääninrajan tarkastuksessa ; Suuntanuoli todennäköisesti jo Täyssinän rajankävijöiden tekemä. Julku 1987 (x) Rajakivi (x) Jäätsalon reunassa. Rajan suunta Juojärven ulapalle ja Ohtaansalmeen. 11
Taikakivi Juojärvellä Karjalan puolella rajaa Maljasalmen kylässä Juojärven Konttilanniemen tyvessä sijaitseva Taikakivi lienee saamelaisaikojen seita. Perusteet tähän tulevat paitsi kiven nimestä myös sen keskeisestä sijainnista entisaikain pyyntikohteessa. Järvestä Taikakiven maastoon työntyvä vesivuopaja on ollut edullinen kevätkalastukseen. Se oli myös luonnollinen este esimerkiksi Konttilanniemestä ajettujen peurojen ohjaamisessa tappopaikalle kapeikkoon, joka niemen tyvessä rajautuu kivilouhikkoon. Pyyntionnea sääteli seita, jolle kuului antaa asianmukaiset uhrit. 12
Täyssinän rauhan raja Lapinmaassa Pohjoisen rajakomission tehtävä oli rajankäynti Repolasta aina Jäämereen. Komission valtuuskunnat kokoontuivat 1596 Maanselässä vanhalla rajalla. Syntyi rajakirjaa täydentävä Rajasuon sopimus. Täyssinän rauhan raja perustui pohjoisessa Kemin ja Kuolan Lappien väliseen Lapin rajaan, jonne Täyssinän raja vedettiin Savon Pisasta. Rajoiltaan organisoituneina lapinmaat ja niiden lapinkylät vakiintuivat varhemmin kuin Ruotsin valtakunnassa löysästi heimorajoihin perustuvat Suomen läänit ja niiden rajat, joiden varaan Täyssinän raja Lapin eteläpuolella perustettiin. Lapin rajan perusteet lähtevät ainakin 1300-luvulta. Moskovan suuriruhtinaan Vasili Ivanovitšin privilegiokirja eli määräys v:lta 1517 Norjan rannikon lappalaisten verotuksesta sisältää yksityiskohtaiset ohjeet venäläisten veronkannosta rannikon ja sisämaan lapinkylistä kuten esim. AKKALA, SUONIKYLÄ, VARANKI, UTSJOKI, ITÄ-INARI - - - Aineen kokoelma, Tornio. Kaarle IX:n toimeksiannosta Andreas Bureus alkoi 1603 laatia karttaa koko Pohjolasta. Vuonna 1611 hän kaiversi Lapponiakartan. Seuraavalla vuosikymmenellä Bureuksesta tuli Ruotsin maanmillauslaitoksen päällikkö Rajakylät olivat kuitenkin pitkään venäläisen sanonnan mukaan Villiä Lappia jonne minkään kruunu yksinvalta ei ulottunut. 13
Kemin Lapin Sompio idän ja lännen rajalla Rajapyykki B/33:n maastoa Puolipää-tunturin helmassa; taustalla Nuortijärveen laskevan Anterijoen laaksoa Venäjän puolella rajaa. Suomen ja Venäjän valtakunnanraja noudattaa muinaista Kemin Lapin ja Kuolan Lapin välistä rajaa. Ilmakuvan vasemmassa reunassa näkyy kolkka entistä Sompion lapinkylän aluetta; rajan takana oli Nuortijärven kolttasiita. Saariselältä aloittavan Anterijoen laakso oli peuraviljavaa seutua. Se antoi takuuvarmasti sompiolaisille myös nousevaa suurtaimenta. Rajalentäjät ovat laskeutuneet Talkkunapäähän Sodankylässä. Talkkunapää oli Kemin Sompion ja Kuolan Nuortijärven kolttasiitan rajapaikka. Täyssinän rajasopimuksen mukaisesti Lapin rajalle 1830 käyty Suomen ja Venäjän valtakunnanraja suuntaa Talkkunapäästä linjasuoraan taustalla näkyvän Korvatunturin keskimmäiseen huippuun. 14
Täyssinän raja vanhaa valtarajaa keskelle Inarijärveä Inarijärvi, Konesniemi Läntinen Inari Inarinkylä Ukonjärvi Sovintovaara Ukko Sietsualui ~ Sovintosaari Itä-Inari Paatsjoenniskan kylä Inarinmaan muinaisjumalista keskeisin on eittämättä Inarin kyläkuntia sekä idän ja lännen valtaetupiirejä erottanut Ukonjärven Ukko (Äijih). Uhrilöytöjen ajoitukset 1000-luvun puolimaista 1400-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle varmistavat Ukon merkitystä VVV historiallisissa puitteissa. Inariin ja sieltä Jäämereen johtavan idän ja lännen valtaetupiirirajan perusteet lähtevät ilmeisesti 1100 1200- luvuilta, Rooman ja Bysantin uskontokuntien pohjoiseen levittäytymisen alkuajoista. 15
Seitoja muinaisrajalla Inarissa Nanguniemen seita. Hopea-aarteen kätkö seitapahdassa. Seitasaaren seita Suolisvuonon suulla. Nitsijärven seita Näätämön ja Inarin kylien rajalla. Ukonsaari, Ukonkivi 16
Täyssinän rajan suunta Inarissa ja sieltä Jäämereen Varanginvuonon Uuniemen pitäjässä Ceavccageadgi eli Mortensnes on eräs Skandinavian merkittävimmistä historiallisista kulttuurikohteista. Seudun kulttuurimuistot sekä asumis- että uskonnollisrituaalisia jäännöksiä. Alueen yhtämittainen asutus palautuu noin 10 000 vuoden taakse. Saamelaiselta rautakaudelta olevat hautalöydöt osoittavat yhteyksien ulkomaailmaan alkaneen ainakin 800-luvulta. Haudoista on löydetty metalliesineitä, jotka kuuluvat aikakauteen 800 1200 jkr. Esineet Novgorodista ja Baltiasta. Mortensnesin hautalöydöt ovat osa sitä arkeologista todistusaineistoa, minkä perusteella voimme muodostaa käsityksen Inaria jakaneesta Rooman ja Bysantin ajoilta periytyvästä valtarajasta. Haudoista löydetyt muinaisesineet ovat kiistaton todiste itäisestä vaikutuksesta tuona aikakautena Varangissa. Ilmeisesti kysymys on karjalaisten lapinkävijöiden Ruijan rannikolle ulottuneesta kaupasta ja verotuksesta. Varangin Uuniemen seutu kuului ilmastollisesti vaikeina aikoina asuin- ja pyyntipaikkana myös inarilaisten vuodenkiertoon. 17
Vanhaa rajalinjan viitoitusta Inarissa Perusteita: Idän ja lännen etupiiriraja; paikannimistö; Inarin sukualueet; Ruotsin ja Venäjän rajasopimus, Inarin kahtiajako; vanhat kivipyykit; seidat ja muut pyhitykset... 4 Inarinkylä 3 Paatsjoenniska Näkymä Kaunispäältä 2 3 4 Ennen tuntemattomia (VVV, 2006) kivipyykkejä 1 Täyssinän rajan suunta Inarissa: 1. Kiilopää 2. Urupää 3. ja 4. Paalupäät Sovintovaara 5. Kaamassaari. Kaamassaaresta muinaisraja kävi Inarijärven halki pohjoiseen pyhityksinään mm. Seitaluoto ja Nitsijärven Seita. 5 18
Jäämereen johtava Ruotsin aluekäytävä Kun Täyssinän rauhan ehdot olivat tulleet eräiden johtavien hollantilaisten kartantekijöiden tietoon, niin varsin pian kiistanalainen yhteisalue merkittiin Ruotsin valtakuntaan kuuluvaksi kuten J. Hondius, Ortelius 1632 kartassa Von Norwegen vnd Schweden. Oikealla tunnetun ranskalaisen kartografin N. de Fer in kartta v:lta 1704 Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio. 19
Ruotsin ja Venäjän välisen valtarajan merkkiviittoja Koillis-Inarissa Kallopää Kallopään suuntaviisari osoittaa 30 km päässä näkyvän Nammivaaran kivipyykkiin. Ennen (VVV, 2006) tuntemattomia kivilatomuksia. Kallopää Näkymä Kallopään viittapyykiltä Pakanavaaraan. Valtarajalle pystytetty suurikokoinen kivipyykki ja suuntaviisarilatomus sijaitsevat Inarin Nammivaarassa. 20
Inarista Jäämereen johtavat valtarajat Isovuono eli Karlebotn Täyssinän raja (1595) Ruotsin ja Venäjän valtaraja Kallopää Nammivaara Lapinkylien rajaa Inarinkylä Itä-Inari Näkymä Sovintovaarasta Ukon ylitse Inarijärvelle Paatsjoenniska Nykyisiä pitäjänrajoja 21
Wahlenbergin kartta Kahden kyläkunnan Inari alkaa yhdistyä 1630-luvulla, kun Ruotsi saa verolle myös Itä-Inarin yhdeksän (9) jousenmaata (24 28 verollista). 1740 Ruotsi määrittelee Inarin lapinkylän itärajan Itä-Inarin ja sitä vasten olevien kolttasiitojen väliselle rajalle. Mutta edelleen Inari on yhteisesti verotettavana. 1 2 3 4 (5) Kartan Nuorttitunturi Valtapoliittista lähtökohdista Georg Wahlenbergin kartassa (1804) Inarin lapinkylä on jaettu ruotsalaista kirkkopitäjän mallia tavoitellen kaavamaisesti neljään kyläkuntaan, jotka eivät kuitenkaan vastaa niiden maantieteellistä todellisuutta. Myös muut Kemin lapinkylät kuvataan kaavamaisesti lapinkylä-kokonaisuuksina. Kartassa esitetyt lapinkylien rajat eivät monissakaan kohdissa likimainkaan vastaa niiden tosiasiasiallista asemaa. Esimerkiksi rajakylä Sompio (3) jää Wahlenbergin kartassa kauas itärajasta, mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa (vrt. myös Nuorttitunturi). 1 Kittilä, 2 Sodankylä, 3 Sompio, 4 Keminkylä, (5) Kuolajärvi (Salla) Kemin Lapin maantieteellinen ja taloudellinen kartta, Georg Wahlenberg 1804 (osakopio). Näköispainos: Karttakeskus Viime aikoina monissa yhteyksissä usein lähteenä käytetty Wahlenbergin kartta on ilman asiantuntevaa kritiikkiä lähes arvoton. Mutta juuri sen valtapoliittisessa sisällössä piilee kartan merkitys historiallisena lähteenä. 22
Kiitokset kenttätyön onnistumisesta Lapin rajavartiosto/ivalon rajavartioalue Raja-Joosepin, Virtaniemen, Näätämön ja Nuorgamin rajamiehet Rovaniemen vartiolentue rajalentäjät Rajavartiolaitos RVL Nellimin, Näätämön, Vätsärin, Sallivaaran, Kuivasalmen, Pokan poromiehet Kansanperinteen tallentajat 23