Lapin rajojen muotoutuminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin rajojen muotoutuminen"

Maija-Liisa Halonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Lapin rajojen muotoutuminen Inarin Ukonkivi aamunkajossa Lapinkylien rajoista valtakunnanrajoihin Kuvat, teksti ja editointi Voitto Valio Viinanen voitto.viinanen@kolumbus.

1 Lapin rajojen muotoutuminen Inarin Ukonkivi aamunkajossa Lapinkylien rajoista valtakunnanrajoihin Kuvat, teksti ja editointi Voitto Valio Viinanen VVV Esitelmiä verkossa:

2 Upsalan ja Turun hiippakuntaraja Tornion ja Kemin muinaisrajalle Missä on rajan pohjoinen päätepiste Mandajärvi? Historialliset rajasaaret peilaavat Jerisjärveen VVV 2

3 Mauri Yrjönpojan rajatuomio 1596 Kemin ja Tornion ja niiden lapinmaiden verotusvallasta juontuva Turun ja Upsalan Hemming-piispojen rajakiista saatiin sovituksi Hiippakuntaraja (piispojen lohiraja ) syntyi Tornion- ja Kemijoen välille Kaakamajoen linjaan. Raja alkoi Keminkylän ja Tornion väliltä Kaakamasta. Sieltä se nousi Tornion- ja Kemijoen vesistöjen vedenjakajia liki Ounasjoen lähdevesiä siten, että jokien välisestä alueesta noin kaksi kolmasosaa tuli Tornion ja loput Kemin Lappiin kuuluviksi. Kysymyksessä on vedenjakajaa noudattavan rajan jakolinjan maantieteellinen määritelmä Täyssinän rajankävijän Mauri Yrjönpojan arvovaltaisessa rajatuomiossa määrättiin kolme rajapistettä: Östgrundet (Kemijoen suulla), Rajajoki (Kaakamassa) ja Mändö-Jerffwi, joka oli kaukana sisämaassa Lapin rajalla ja laski Kemi - Ounasjokeen, etäisyys Kaakaman Rajajoelta 31 peninkulmaa. Tosiasiassa Mandajärvi laski länteen Muonionjokeen. Teoksessa: Julku 1991 Rajakartta v:lta Rajan pohjoinen päätepiste Mändö-Jerffwi on huomattava järvipari tai kaksiosainen järvi. Ruotsin valtionarkisto. 3

4 Seidat pyhittivät muinaista Lapin rajaa Haltioletto Haltioletto ja muut seidat Jerisjärven ympäristössä sijaitsevat vanhalla lapinkylien rajalla. Vuonna 1584 Juhana III määräsi kirjeellään Lapin ja Lannanmaan rajan lännestä Sonkamuotkaan ja sieltä edelleen Maanselän (Kuusamo) lapinkylän etelärajalle. Lapin raja kulki Länsipohjan Tornion (Ylitornion) talonpoikien ja Kemin Lapin Kittilän lapinkylän välillä Jerisjärven halki. Vuonna 1764 Kittilän ja Ylitornion raja vedettiin kuvassa näkyvään Jeris- eli Keimiötunturiin. 4

5 Mandajärveä ei löydetty Ruotsin kruunu pyrki edistämään Lapinmaan uudisasutusta ja antoi 1673 sen toteuttamiseksi Lapin asutusplakaatin. Mutta rajakysymys Mandajärvestä oli edelleen avoin. Tämä sai aikaan lukuisia selvityksiä. Mandajärveä etsittiin maastossa, käräjillä ja katselmusoikeudessa, mutta siitä ei päästy yksimielisyyteen. Kuningas Aadolf Fredrikin 1762 asettama katselmusoikeus joutui kuitenkin 1764 antamaan välipäätöksen, jossa todetaan, että Mandajärveä ei löydetty. Kysymys kuuluu: Eivätkö torniolaiset halunneet sitä oikeudessa löytää? Oikeuden päätöksellä maanmittareita käskettiin vielä tekemään tarpeellinen määrä linjamittauksia ja etsimään Mandajärveä niin kauan että se löytyisi. Tyydyttävää tulosta ei kuitenkaan saatu aikaan. Teoriassa hallitsijan määräämän oikeuden antama päätös lienee edelleen voimassa. 5

31 pnk etäisyys Kaakamasta Mandajärveen Treskin Tornion Lapin kartan mukaan Äkäsjärveen Osakopio Oluf Treskin kartasta Tornion Lappi 1643 Karis T Eris T Sarke T Arkes T Merkillistä on, että Tornion

Kartan mittakaavan mukaan 31 x 7 km peninkulmaa = 220 km Kaakamasta pohjoiseen tuo rajan päätepisteen Äkäsjärven (Arkes T) kohdalle.

6 31 pnk etäisyys Kaakamasta Mandajärveen Treskin Tornion Lapin kartan mukaan Äkäsjärveen Osakopio Oluf Treskin kartasta Tornion Lappi 1643 Karis T Eris T Sarke T Arkes T Merkillistä on, että Tornion edustajat, taloustirehtööri Anders Hellantin johdolla, eivät halunneet ottaa 1763 kuningas Aadolf Fredrikin määräämässä katselmusoikeudessa esille Treskin Tornion Lapin karttaa vuodelta Kartan mittakaavan mukaan 31 x 7 km peninkulmaa = 220 km Kaakamasta pohjoiseen tuo rajan päätepisteen Äkäsjärven (Arkes T) kohdalle. Siitä pohjoiseen on merkitty Sarke T (Särkijärvi), Eris T (Jerisjärvi) ja Karis T (Keräsjärvi), jota niin sanotulla kansanetymologialla voisi päätellä esim. vaikka Karijärveksi (Mandajärvi!) Mutta nimi tulee järven ahkiota muistuttavasta muodosta [I] kerres; [Po] gieres ~ geres, rr- = ahkio. 6

Seuraavana haasteeseen vastasi 1949 akateemikko, professori Kustaa Vilkuna Vilkuna nojasi kemiläisten 1674 oikeudelle antamaan selvitykseen, että Muonionjokeen laskevan Tuulijoen latvasoilla

7 Seuraavana haasteeseen vastasi 1949 akateemikko, professori Kustaa Vilkuna Vilkuna nojasi kemiläisten 1674 oikeudelle antamaan selvitykseen, että Muonionjokeen laskevan Tuulijoen latvasoilla sijaitseva(t)karijärvi (- järvet) olisi Mandajärvi. Väitettään hän todisteli mm. siten, että Manto- on tavallinen ylimmäisen latvajärven ja -joen nimenä. Vilkuna toisti, että rajatuomion mukaan 1/3 osaa jäisi Kemiin ja 2/3 tulisi Tornioon. Hän perusteli myös etäisyyksiä päätelmiensä tueksi ja totesi, että Karijärvelle on mereltä linnuntietä 190 km, mutta vesiteitä lähemmäs 300 km, ja että siis mainitut 31 peninkulmaa johtivat sinne. Tässä tapauksessa kysymyksessä on virheellinen päätelmä saamen mantosanasta. Vertaa esim. Utsjoen Mantojärvi, joka on vesistön alin järvi. Toiseksi, Tornion ja Kemin aluejako määrättiin rajatuomiossa tavanmukaisesti vesistöalue-periaatteen mukaisesti siis Tornion- ja Kemijokien vedenjakajalle. Epäilemättä rajatuomiossa Kemin pitäjän ja Lapin rajan päätepiste määriteltiin tuona aikana hyvin tunnettuun kiinnekohtaan Lapin ja Lannanmaan rajalle. Sitä edusti Mandajärvi, rajakarttaan merkityn järviparin eteläinen järvi, joka sijaitsi 31 pnk Kaakamasta. (Etäisyys täsmää Äkäsjärveen) On huomattava, ettei 1674 katselmusoikeudessa hyväksytty sen paremmin Kemin valtuuskunnan kuin torniolaistenkaan selvitystä Mandajärvestä. Vilkunan tutkimus hyväksyttiin kunnes... 7

8 Lapin raja Mandajärvi K. Julkun (1991), V. Viinasen (2006) ja M. Enbusken (2008) mukaan 31 pnk Viinanen Äkäsjärvi = Mandajärvi Ylitornio Etäisyys Kaakamasta Kallo Lapin raja Julku Mandajärvi Kittilän lapinkylä Karijärvet Vilkuna, Enbuske Kyösti Julku (1968) päätyi Sinetän lähellä sijaitsevaan Mäntyjärveen (Mendo T). Sitten hän 1991 tutkimuksessaan Kemin ja Tornion raja perusteli Kittilän Aakenusjoen vesistöalueella sijaitsevaa Mantojärveä Mandajärveksi. Kysymyksessä on saamen kieleen perustuva Mantoalkuisen paikannimien ryväs. Sinne ei ole kuitenkaan perusteita väittää Mandajärven sijaintia. Muonion historiaseminaarissa 2005 esitelmöivät prof.em. Kyösti Julku ja Olavi Korhonen, arkeologi Christian Carpelan, yli-insinööri Pekka Tätilä ja V. Viinanen. Hyväksyttiin päätelmä, että Muonion Äkäsjärvi on sama kuin historiallinen Mandajärvi. Matti Enbuske (2008) puolestaan arvelee, että Mänty- sekä Mantojärvi (Julku) voisivat olla Mandajärviä, mutta päätyy kuitenkin kemiläisten 1674 oikeudelle esittämään Ylläsjärven itäpuolen soilla sijaitseviin Karijärviin (Vilkuna). Huomattava: Toisin kuin Enbuske perustelee oletustaan, Karijärvistä vedet laskevat Muonionjokeen. Toiseksi, oikeudessa ei hyväksytty Karijärviä Mandajärveksi. 8

Lapin raja Kolvakerosta Keimiöeli Jeristunturiin Pallastunturit Vuoden alusta 2004 Valtioneuvoston päätöksellä Keimiö-, Sammal- ja Lommoltunturit sekä Pallastunturit Kittilästä liitettiin Muonin

9 Lapin raja Kolvakerosta Keimiöeli Jeristunturiin Pallastunturit Vuoden alusta 2004 Valtioneuvoston päätöksellä Keimiö-, Sammal- ja Lommoltunturit sekä Pallastunturit Kittilästä liitettiin Muonin kuntaan. Keimiötunturi Kittilää v:een 2004 Jerisjärvi 1300-luvulta periytyvä vanha raja Kittilä Jerisjärvi VVV Muonio 1700-luvulla Tornion ja Kemin rajankäynti toteutti Mauri Yrjönpojan rajatuomion Kaakamasta Mandajärveen (Äkäsjärvi). Raja vedettiin Äkäsjärven itäsivulla Kolvakeroon, siitä Keimiötunturiin ja edelleen Lapin rajaa Sonkamuotkaan. Kemin ja Tornion raja kehittyi siis 1300-luvulta periytyvälle Upsalan ja Turun hiippakuntien rajalle. Se oli Ruotsissa ja Suomessa kokonaisuutenaan eräs vanhimmista valtarajoista, jonne myös Novgorodin intressi ulottui. 9

Rajaviittoja Ruotsin Länsipohjan rajalla 1700-luvulta VVV Abiel Rauhala osoittaa Jerisjärvellä kivilatomuksesta viittapaalun reikää. Inarin Suolisvuonon pohjassa ehyenä säilynyt viittapyykki.

valtaetupiiristään sekä Tanska-Norjaa että Venäjää vastaan.

10 Rajaviittoja Ruotsin Länsipohjan rajalla 1700-luvulta VVV Abiel Rauhala osoittaa Jerisjärvellä kivilatomuksesta viittapaalun reikää. Inarin Suolisvuonon pohjassa ehyenä säilynyt viittapyykki. VVV Ruotsille, joka ei ollut kyennyt saavuttamaan Strömstadin rajasopimuksessa tavoitteitaan, tuli intressi puolustaa jäljellä olevaa osaa Täyssinän rauhassa saavuttamastaan pohjoisesta valtaetupiiristään sekä Tanska-Norjaa että Venäjää vastaan. On täysin loogista, että Ruotsi merkitsi luvun loppupuolella maastoon yksipuolisesti valtaalueensa rajaa Golmmesoaivista lähtien venäläisnorjalaista yhteisaluetta vasten. S. G. Hermelin 1797 Vastaavalla tavalla Ruotsi viitoitti Länsipohjassa vanhaa Lapin rajaa ainakin Jerisjärveltä etelään, todennäköisesti myös Inariin päin Vaskojoen latvoille. 10

Samankaltaiset tiedostot

Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys

Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys Kemin Lapin Sodankylän ja Kittilän lapinkylien rajahistoriaa ja kulttuuriperinnettä teoksessa Studia Historica Septentrionalia 50/2006 Voitto