Juhlalounas veteraaneille jo 30 vuotta n vanhin ja suurin palveluaktiviteetti Tottakai tulin taas ja tulen niin kauan kuin pystyn kävelemään. Ei tämän hienompaa päivää ole meille veteraaneille, vakuutti n isänpäivälounasta nauttimassa ollut Salme Haltia, joka toimi lääkintälottana toisen maailmansodan aikana. Ikää Salmella on jo komeat 103 vuotta ollen näin vanhin vieras marraskuun veteraanilounastilaisuudessamme. Rovaniemelle meidät lotat ensin vietiin ja sieltä Kannakselle talvisodan alussa, muisteli Salme omaa palvelustaan sodan alkuvaiheessa. Olihan se raskasta aikaa, mutta vaihtoehdot olivat vähissä, kuvasi pirteä Salme sodan tuntemuksiaan. n pitkäikäisin palveluaktiviteetti on jo 30 vuoden ajan tarjonnut Oulun veteraaneille mahdollisuuden kokoontua kerran vuodessa, isänpäivänä, tapaamaan toisiaan ja nauttimaan maukkaasta lounaasta. Se on viimeisinä vuosina ollut mahdollista Ammattiopisto Luovin ansiokkaalla tuella. 500 ruokailijaa ensimmäisellä lounaalla Ensimmäinen veteraaneille kohdennettu isänpäivälounas järjestettiin v. 1986. Lounaalle kutsuttiin peräti 500 veteraania. Se toteutettiin Pohjankartanon tiloissa kahdella peräkkäisellä kattauksella. Vuosien mittaan lounastapahtumaan paikka on vaihtunut ja osallistuneiden määrä vähentynyt suunnilleen samassa suhteessa kuin veteraanien määrä. Tänä syksynä sadan henkilön sali riitti kaikille kutsutuille. n taholla olemme ilolla todenneet, että myös valtakunnallinen Lions-järjestö kokonaisuudessaan on ottanut veteraaniasian kahden vuoden ajaksi erääksi palveluaktiviteettien tärkeimmistä yhteiskohteista. Aikamoinen yhteensattuma oli lounasaktiviteetin aloitusvuosi valtiovallan arvomaailman muuttumisen kanssa. Samana vuonna eli 1986 valtioneuvosto päätti, että huhtikuun 27. päivä nimetään veteraanipäiväksi ja yleiseksi liputuspäiväksi. Myös tammenlehvätunnus hyväksyttiin samana vuonna veteraanien viralliseksi tunnukseksi. Kiitämme a ja valtiovaltaa Valtiovallan taholta tulleet tunnustukset olivat lounaalla veteraanien puolesta puhuneen Rintamaveteraanien Oulun piirin puheenjohtajan Onni Toljamon mielestä pitkään odotettu ja kaivattu julkinen tunnustus. Vielä 60-luvulla valtiovalta oli todennut, että veteraanien ei ole soveliasta kokoontua yhteisiin tilaisuuksiin. Veteraaneja ei tyydytä ainoastaan taloudellinen etu. Sota oli heidän dramaattisin kokemuksensa ja siksi he olivat hakemassa ennen kaikkea isänmaan puolustajien kunniaa, kuvasi Toljamo veteraanien odotuksia julkisista tunnustuksista.
Lions-järjestön pitkäaikaista veteraanien hyväksi tekemää toimintaa Toljamo piti erityisen merkittävänä käden ojennuksena veteraanien arvostuksessa. Terwa-klubin lounastapahtuma hän piti todellisena juhlapäivänä. Lopuksi hän esitti yleisen kutsun vuonna 2016 Oulussa pidettävään Kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan Oulu-halliin. Te veteraanit teitte sen, melkein mahdottoman Veteraanien lounas- aktiviteetilla klubimme on halunnut vuodesta toiseen osoittaa varauksettoman kunnioituksensa sotiemme veteraaneille ja heidän uhrauksilleen. Olemme LC Oulu-Terwa-klubissa panneet tyytyväisyydellä merkille sen ilon ja kiitollisuuden, mitä lounastapahtumaan osallistuneet veteraanit ovat meitä kohtaan osoittaneet, kuvaa tämän vuoden klubipresidentti Martti Lamminaho tapahtuman tarkoitusta ja siitä tullutta palautetta. Te veteraanit teitte sen, melkein mahdottoman, talvi- ja jatkosodan aikana. Voimakas tahtonne puolustaa ja turvata maatamme säilytti vapautemme ja itsenäisyyden, kiitti Lamminaho juhlapuheessaan sotiemme veteraaneja. Heitä on enää noin 23 000 ja keski-ikä yli 90 vuotta ja viiden vuoden kuluttua enää alle 7000. Ei ole liikaa vaadittu, että tuemme omalla panoksellamme heidän viimeisiä elinvuosiaan ja tarjoamme heille kerran vuodessa tilaisuuden juhlalliseen yhdessäolohetkeen, kuvaa Lamminaho veteraanien nykytilannetta. Ilon ja muistojen kyyneleitä Aktiviteetti ei ole enää pelkkä noutopöydän tarjoaminen, sillä keski-iältään yli 90 vuotta olevat veteraanit tarvitsevat lisäksi terveitä käsiä ja jalkoja toimittamaan ruoka-annokset ja kahvit juhlavieraille pöytiin saakka, koska liikkuminen ilman kantamuksiakin on monelle suuri ponnistus. Aktiviteetissa toteutuu siis mitä parhaiten Lions-työn perusajatus: Me Palvelemme. Mutta mitäpä siitä, jos käsi vähän vapisee ja jalat kaipaavat tukea kulkemisessa, kun mieli on virkeä ja ajatus kirkas. Sen me leijonat olemme todenneet vuodesta toiseen. Juttu on pöydissä luistanut, on muisteltu niin vanhoja kuin uudempiakin asioita ja tapahtumia - ja ruoka on maistunut. Musiikki on höystänyt lounastapahtumaa joka vuosi eri esiintyjien voimin. Usein laulajat ovat olleet Rajakylän musiikkiluokilta, joita klubimme tukee säännöllisesti. Lounastapahtuman päätteeksi yhdessä laulettu Sillanpään marssilaulu on nostanut liikutuksen kyyneliä niin veteraanien kuin leijonien ja muiden tapahtumaan osallistuneitten silmiin. Parin vuoden kuluttua eli vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Samana vuonna kansainvälinen lions-liike täyttää myös sata vuotta ja 40 vuotta. Olettaa siis sopii, että silloin tapahtuu jotakin vähän erilaista.
kuva 1. Luovin puolesta lounasjärjestelyistä huolehtinut Minna Puolakka kertoo menusta ja jakaa ohjeita ruokailijoille. kuva 2. Viime marraskuun lounaan vanhin osallistuja Salme Haltia (103 v.) haluaa nauttia tapahtumasta niin kauan kuin paikalle pääsee.
kuva 3. Juttua riittää tuttujen kesken aihe lienee usein siellä jossakin. kuva 4. Palvelutehtävässä Jarkko Välikangas ja joukko lions-ladyja.
kuva 5. Ruoka maistuu suorastaan hartaassa tunnelmassa.