Hakemus on tullut vireille 14.9.2010.

Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/1 Dnro ESAVI/622/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 ASIA Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten biovoimalaitoksen toiminnan muutosta (uuden biovoimalaitoksen toiminta) koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Porvoo LUVAN HAKIJA Porvoon Energia Oy PL 95 06101 PORVOO LAITOS Tolkkisten biovoimalaitos Tolkkistentie 773 06750 PORVOO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Voimalaitos sijaitsee Porvoon kaupungin Mustijoen kylässä tilalla 19:28, jonka omistaa Porvoon Energia Oy. Yrityksen LY-tunnus on 0855859-4 ja toimialatunnus 35113 (sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto). Porvoon Energia Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus (Nro 0296400000, IF Vahinkovakuutus Oy). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 14.9.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Voimalaitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS-TILANNE Laitoksen toimintaa koskevat seuraavat ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön mukaiset luvat taikka toimintaa koskevista ilmoituksista tai suunnitelmista tehdyt päätökset: Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 763, Dnro 0197Y0251-111 (31.7.2002). Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ympäristölupamääräysten tarkistamisesta, No YS 1386, Dnro UUS-2007-Y-651-111 (9.11.2009). Sahan toiminnan lopettamiseen liittyvä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan ympäristölupapäätös, Dnro 1739/60.607/2010 (23.6.2010). Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriö on 5.4.2002 vahvistanut Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan, jossa Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sijaintipaikka teollisuusalueella on osoitettu merkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto on 12.11.2007 hyväksynyt Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvistaa vielä maakuntakaavan. Maakuntakaavassa voimalaitoksen sijaintipaikka on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T-alue). Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on tullut voimaan 24.5.2006. Osayleiskaavassa Tolkkisten höyryvoimalaitoksen alue on osoitettu energianhuollon alueeksi (EN). Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kiinteistön alueella ei ole vahvistettua asemakaavaa. Laitosalueella on voimassa 24.11.1981 Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama rakennuskaava, jossa laitosalue on merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV-alue). Merkintä koskee kaava-aluetta, jossa ovat tai ovat olleet saha-alue, selluloosatehdas sekä höyryvoimalaitos. Voimalaitosalueen asemakaavan laatiminen on käynnistynyt keväällä 2011.

Voimalaitosalueen itäpuolella sijaitsee lähinnä omakotirakennusten (AO) korttelialueita ja osin kokonaan kaavoittamattomia alueita. Pohjoispuolella sijaitsee yleisten rakennusten (YOS) korttelialue. 3 LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Biovoimalaitos rakennetaan Tolkkisten nykyisen höyryvoimalaitoksen yhteyteen. Tolkkisten voimalaitosalue sijaitsee Stora Enso Timber Oy:n entisen Tolkkisten sahan alueella. Kiinteistöllä sijaitsee höyryvoimalaitos, öljysäiliö, polttoaineen vastaanottoasemat sekä polttoaineiden ja tuhkan varastoalueet, sekä Porvoon Sähköverkko Oy:n sähköasema. Voimalaitosalueen etelä- ja länsipuolella sijaitsee nykyisin Augustinrannan yrityspuisto. Yrityspuistossa aloittaa toimintansa muun muassa huvialus- ja pienvenetonnistotelakka sekä Port of Tolkkinen Oy:n syväsatama. Tolkkisissa sijaitsee asutusta höyryvoimalaitoksen läheisyydessä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta itään. Lähin päiväkoti on noin 400 metrin etäisyydellä, lähin koulu noin 800 metrin etäisyydellä ja Porvoon kaupungin keskusta noin 10 km etäisyydellä. Merenlahden vastakkaisella puolella sahan tuotantolaitosten takana, noin 500 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta länteen, on kesäasutusta ja pysyvää asutusta. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Päästöt, ilmanlaatu ja laskeuma Porvoossa erityisesti Kilpilahden alueella on raskasta teollisuutta sekä siihen liittyvää energiantuotantoa, jotka päästävät ilmaan huomattavia määriä typen oksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Porvoon keskustan pääkatujen sekä valtatie 7:n liikenteestä. Porvoon ilmanlaatua seurataan jaksoittain. Vuosina 2004 ja 2007 Porvoon keskustassa Mannerheiminkadun varressa on mitattu jatkuvatoimisesti ulkoilman typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta. Lisäksi typenoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja on seurattu vuosittain suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä. Rikkidioksidipitoisuutta ei seurata. Porvoon keskustan ulkoilman typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimisten pitoisuusmittausten tulosten perusteella Porvoon ilmanlaatu on ollut vuosina 2004 ja 2007 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Keväällä hengittävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita, jonka takia ilmanlaatu on ollut huonoa tai erittäin huonoa. Vuosina 2004 ja 2007 mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi Valtioneuvoston typpidioksidipitoisuuden tunti- ja vuosikeskiarvoille asettamien raja-arvojen alapuolella. Vuonna 2007 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 22 μg/m 3 ja vuonna 2004 vastaavasti 27 μg/m 3. Korkein mitattu tuntipitoisuus vuonna 2007 oli 97 μg/m 3 ja vuonna 2004 148 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten

vuosikeskiarvopitoisuus oli vuonna 2004 Porvoossa 22 μg/m 3 ja vuonna 2007 21 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus 70 μg/m 3 ylittyi keväällä kumpanakin vuonna. Hiukkaspitoisuutta lisäsivät yleensä hiekoitushiekasta ja asfaltista peräisin olevien materiaalien pölyäminen kaduilla. Suomen ympäristökeskuksen havaintoasemilta kerättyjen laskeumanäytteiden mukaan rikkilaskeuma Porvoon seudulla on vähentynyt. Rikkilaskeuma oli vuonna 2001 400 500 mg/m 2 ja vuonna 2003 enää 300 400 mg/m 2 sulfaattirikkinä ilmaistuna. Nitraattitypen ja ammoniumtypen laskeuma on Porvoon seudulla pysynyt samalla tasolla (200 300 mg/m 2 ) sekä vuonna 2001 että vuonna 2003. Bioindikaattorikartoitukset Maaperä ja pohjavesi Vuonna 2009 toteutetun bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella Porvoon alueella sormipaisukarpeen kunto oli heikentynyt neljällä näytealalla 49:stä vuoteen 2004 verrattuna. Lieviä jäkälävaurioita todettiin koko Porvoon alueella. Alueen kallioperä on rapakivigraniittia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on perustettu ranta-alueen moreenikumpareelle. Pihan rakennekerrosten ja ohuen savikerroksen alapuolella alkaa moreenikerros noin tasolta +0,0 +1,0 mpy. Voimalaitostontin keskiosa ja luoteisreuna ovat vanhaa täytettyä merenlahtea Voimalaitosalue ei sijaitse yhteiskunnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Voimalaitosalueen pohjavesi on käytännössä suorassa yhteydessä meriveteen. Maaperään suotautuvan veden virtaus alueelta tapahtuu täyttömaata pitkin itään kohti merenlahtea (Koddervik). Muihin suuntiin virtausta ei tapahdu korkeammalle nousevien huonosti vettä läpäisevien liejusavi- /savikerrosten vuoksi. Voimalaitosalueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty lokakuussa 2010 (Porvoon Energia Oy, Tolkkisten voimalaitos, ympäristötekninen perusselvitys, 2.2.2011, nro 13042, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy). Tutkimuksissa otettiin maaperänäytteitä yhteensä kymmenestä pisteestä. Analysoidut kloorifenoli-, dioksiini- ja furaani- sekä raskasmetallipitoisuudet alittivat maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot. Asetuksen arseeninkynnysarvot ylittyivät kahdessa pisteessä, joissa pitoisuudet olivat 5,9 mg/kg. Öljypitoisuuksien osalta korkein keskitisleiden pitoisuus oli 150 mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuus 390 mg/kg. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että alueella ei ole välitöntä kunnostustarvetta. 4

5 Suojeltavat kohteet Tolkkisten voimalaitosalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Luonnonsuojelualueista voimalaitosta lähin on Telegrafberget, joka sijaitsee Haikkoossa noin kolmen kilometrin päässä Tolkkisten voimalaitosalueelta. Telegrafberget on metsäinen näköalakallio. Porvoon alueella on kuusi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa suojelualuetta, joista lähin, Porvoonjoen suisto Stensbolen alue, sijaitsee noin 5 km päässä voimalaitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Prosessit Tolkkisten höyryvoimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Porvoon seudulle sekä höyryä Stora Enso Oy:n Tolkkisten sahalle. Voimalaitoksella on yksi polttoaineteholtaan 52,6 MW:n leijukerroskattila (K1) sekä vara- ja huippukattilana yksi polttoaineteholtaan 20 MW:n öljykattila (K2). Leijukerroskattilan polttoaineena käytetään puupolttoaineita sekä raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Varapolttoaineena käytetään turvetta. Leijukerroskattilan savukaasupesurin lämmönvaihdinteho on 10 MW. Uusi biovoimalaitos on polttoaineteholtaan 49 MW:n leijukattila (K3). Leijukattilassa käytetään polttoaineena biopolttoaineita ja turvetta. Nykyinen Tolkkisten höyryvoimalaitos jää jatkossa huippu- ja varalaitokseksi, joka tulee olemaan tuotannossa uuden biovoimalaitoksen vuosihuollon aikana sekä häiriötilanteissa. Lisäksi höyryvoimalaitosta tullaan käyttämään lämmöntarpeen mukaan huippulämmön tuotantoon kaukolämpökuorman niin vaatiessa, noin kolme kuukautta talviaikana. Uudelle biovoimalaitokselle ei rakenneta uutta apukattilaa, vaan kylmäkäynnistyksessä tullaan käyttämään nykyisen höyryvoimalaitoksen apuhöyryä, joko leijukattilalla tai apukattilalla tuotettuna. Kaukolämpöön liittyvät laitteet uudistetaan ja käytetään yhdessä molemmilla laitoksilla. Uuden biovoimalaitoksen toimintaan liittyvät kiinteän polttoaineen leijukerroskattila ja turbiini sijoitetaan voimalaitosrakennukseen. Laitosalueella sijaitsevat apujäähdytin, savukaasujen puhdistuslaitteisto, polttoaineiden vastaanottoasema, murska, seula ja magneettierotin, biopolttoaineiden varastokenttä, kattilan polttoainekuljettimet, liitynnät sähkö- ja kaukolämpöverkkoon sekä tuhkan välivarasto. Laitosrakennukseen sijoitetaan myös valvomo ja vesilaitos sekä muita tarvittavia tiloja, kuten toimisto, huolto- ja kunnossapitotilat sekä varastotilat, jotka tullaan yhdistämään nykyisen höyryvoimalaitoksen kanssa. Nykyisen höyryvoimalaitoksen savukaasupesuri

Tuotanto ja tuotantokapasiteetti siirretään biovoimalaitoksen käyttöön. Apulauhdutinta käytettäessä laitoksella voidaan tuottaa lauhdesähköä. Laitoksen energiantuotannossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Nykyinen voimalaitos tuottaa sähköä keskimäärin 45,5 GWh, lämpöä 155,5 GWh ja höyryä 64 GWh vuodessa. Vuonna 2008 laitoksen käyttöaika oli 7 638 tuntia. Vuosien 2007 2009 kattilakohtaiset tuotantotiedot ja käyntiajat on esitetty seuraavassa taulukossa. 6 2007 2008 2009 Sähkö (GWh) K1 44,6 43,7 38,9 Teollisuushöyry (GWh) K1 K2 60,4 9,5 60,8 1,5 14,4 0,1 Kaukolämpö (GWh) K1 K2 180,8 1,9 175,2 1,4 191,2 0,8 Käyntiaika (tuntia) K1 K2 7 072 1 731 7 638 654 6 915 228 Uuden biovoimalaitoksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on yhteensä 38 MW, josta kattilan kapasiteetti on noin 30 MW ja savukaasupesurin kapasiteetti on noin 8 MW. Sähköntuotannon nimelliskapasiteetti on noin 12,5 MW. Uusi biovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä noin 250 GWh vuodessa ja sähköä noin 78 GWh vuodessa. Voimalaitoksen käyntiaika on noin 7 500 tuntia vuodessa. Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen nykyinen pääkattila (K1) on tuotannossa noin 3 500 tuntia vuodessa ja apukattila (K2) on tuotannossa noin 200 tuntia vuodessa. Apukattilan käyttö liittyy muutoksen jälkeen häiriötilanteisiin tai tilanteisiin, jolloin koko laitos on pysäytettävä tai käynnistettävä. Polttoaineet sekä niiden käsittely Nykyisen voimalaitoksen puupolttoaineesta noin 40 % on saatu viereiseltä Tolkkisen sahalta. Sahan seisokin takia laitoksella on ollut tarve hankkia puupolttoainetta muilta toimittajilta. Vuosina 2007 2009 voimalaitoksella on käytetty yhteensä polttoaineita: 2007 2008 2009 Kuori (t) 55 441 73 199 7 161 Metsätähdehake ja -murske (t) 62 104 64 366 - Puupelletit ja briketit (t) 1 270 545 847 Puutähdehake tai -murske (t) 9 766 2 074 89 681 Raskas polttoöljy (t) 1 251 326 222 Sahanpurut, kutterilastut ym. (t) 8 356 3 878 13 456 Uudessa biovoimalaitoksessa käytetään polttoaineita yhteensä noin 320 GWh/a. Puhdasta puuperäistä biopolttoainetta, kuten metsähaketta,

käytetään keskimäärin noin 140 000 tonnia vuodessa. Turvetta käytetään vuodessa noin 12 000 tonnia. Leijukattilassa voidaan polttaa useita polttoainelajeja samanaikaisesti. Biopolttoaineen osuus kattilan polttoaineenergiasta vaihtelee käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden mukaan välillä 70 100 %. Turpeen (jyrsin- tai palaturve) osuus vaihtelee vastaavasti 0 30 %. Arvio kattilan tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on 90 % biopolttoaineita ja 10 % turvetta, mutta myös pelkästään puuperäisen polttoaineen käyttö on mahdollista. Biopolttoaine on puuperäistä ja lähinnä metsähaketta. Metsähakkeen lisäksi biopolttoaine voi olla muun muassa kuorta, kokopuuhaketta, purua, kutterinlastua, kantomurskaa sekä polttohaketta. Polttohake on valmistettu lajitellusta, käsittelemättömästä ja jatkojalostukseen kelpaamattomasta puusta. Polttohake ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Turpeen kemiallinen koostumus ja laatu vaihtelevat suotyypin, maatumisasteen sekä tuotantotavan ja olosuhteiden mukaan. Turpeen laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat merkittävästi sääolosuhteet. Peräkkäiset sateiset kesät voivat heikentää merkittävästi energiaturpeen laatua lisäämällä turpeen kosteuspitoisuutta. Turpeen rikkipitoisuus on yleensä noin 0,2 % kuiva-aineesta. Joillakin alueilla turpeen rikkipitoisuus voi olla huomattavasti yli 0,3 %. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä noin 120 tonnia vuodessa. Polttoaineet tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Biopolttoaine ostetaan laitoksille valmiiksi murskattuna. Uutta biovoimalaitosta varten rakennetaan uusi polttoaineen vastaanottoasema, jossa polttoaineet sekoitetaan keskenään. Kiinteät polttoaineet siirretään vastaanottoasemilta koteloiduilla kuljettimilla seulan ja metallinerotuksen jälkeen suoraan kattilasiiloihin, joista edelleen kattilaan. Vastaanottoasemalle hankitaan seulan ylitemurskain, jossa murskataan ylisuuret polttoainekappaleet. Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen kattila K1 tulee käyttämään kiinteätä polttoaineita noin 150 GWh vuodessa, kaukolämmön tarpeesta riippuen. Apukattila (K2) tulee käyttämään jatkossa raskasta polttoöljyä noin 2 GWh vuodessa. Polttoaineiden varastointi Muutosten yhteydessä voimalaitoksen biopolttoainekenttä uusitaan. Biopolttoainekenttä perustetaan karkealla murskeella, jonka päälle rakennetaan sorapatja. Kyseiset kerrokset tiivistetään täryttämällä tiiveyden varmistamiseksi. Kentän pohja on vanhaa merenpohjaa. Polttoainekentän tiiviiksi rakennettu sorapatja tehdään kaadoilla valuttamaan vedet viemäriojaan. Tästä ojasta vedet johdetaan padottamalla tehtyyn luonnonmukaiseen selkeytysaltaaseen ennen sen johtamista Koddervikin merenlahteen. 7

Tulevaisuudessa on tarkoituksena pitää varastokentän polttoainemäärä mahdollisimman pienenä hajuhaittojen vähentämiseksi ja varastokasan hallinnan helpottamiseksi. Biopolttoainekentällä varastoidaan enintään kahden kuukauden polttoainetarvetta vastaava määrä, noin 100 000 i-m 3. Kentällä ei varastoida turvetta. Tolkkisten voimalaitosalueella on yksi teräksinen 990 m 3 :n säiliö, jossa varastoidaan raskasta polttoöljyä. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytettävä raskas polttoöljy otetaan uudelle biovoimalaitokselle laitosalueella olemassa olevasta järjestelmästä. Vedenhankinta ja jäähdytystarve Vesien käsittely Höyryvoimalaitoksella käytetään nykyisin meri- ja makeanvedenaltaan vettä jäähdytykseen, huuhteluihin, elvytysvesiin sekä savukaasupesurin toimintaan. Jäähdytysvettä käytetään nykyisin noin 1 000 000 m 3 vuodessa. Jäähdytysvesi pumpataan biovoimalaitokselle merestä (Sillvik). Jäähdytysvedestä poistetaan kiintoaines pumppaamolla. Jäähdytysvettä tarvitaan uudella biovoimalaitoksella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa noin 1 000 000 m 3 vuodessa. Jäähdytysvettä käytetään yhdistetyn kaukolämmön ja sähkön tuotannon aikana muun muassa turbiinien voiteluöljyjen ja säätö-öljyjen jäähdytykseen ja muiden laitteiden jäähdytykseen. Lisäksi jäähdytysvettä käytetään ulospuhallussäiliön jäähdyttämiseen. Voimalaitosalueelle on suunniteltu apujäähdytintä. Apulauhdutinta käytettäessä enin osa jäähdytysvedestä kuluu apulauhduttimen jäähdytykseen. Tällöin jäähdytysvettä tarvitaan noin 200 kg/s ja vuodessa noin 2 000 000 m 3. Nykyisen voimalaitoksen prosessiveden kulutus vuosittain on noin 34 400 m 3. Uuden biovoimalaitoksen prosessiveden kulutus on yhteensä noin 25 000 m 3 /a. Uuden biovoimalaitoksen nuohoukseen vettä tarvitaan noin 2 000 m 3 /a ja talousvettä käytetään sosiaalitiloissa ja laitostilojen pesuihin noin 500 m 3 /a. Uusi biovoimalaitos liitetään Tolkkisten voimalaitosalueen vesi- ja viemäriverkkoon sekä Porvoon kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. Nykyinen raakaveden käsittelylaitos (käänteisosmoosi) uudistetaan. Vedenpuhdistuksessa käytettävien kemikaalien käyttö vähenee ja puhdistettavat vesimäärät kasvavat. Prosessivesi valmistetaan vesijohtovedestä. Vesilaitoksella valmistetaan uuden biovoimalaitoksen ja höyryvoimalaitoksen prosessivesi sekä kaukolämpöverkon lisävesi. 8

9 Kemikaalien käyttö ja varastointi Liikenne Uudella biovoimalaitoksella käytetään ja varastoidaan vähän kemikaaleja. Natriumhydroksidia tarvitaan käänteisosmoosilaitteiston kalvojen pesuun ja savukaasupesurissa kiertävän veden ph:n säätöön. Laitoksen höyryprosessin putkistossa kiertävään veteen lisätään putkiston korroosion ja kerrostumien muodostumista estäviä kemikaaleja. Kemikaalien varastointi laitoksella järjestetään kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaalit varastoidaan erillisissä säiliöissä tai varastotiloissa sekä myyntipakkauksissa. Uudelle biovoimalaitokselle tulee autokuljetuksia laitokselle/laitokselta arkisin noin 15 40 kappaletta vuorokaudessa, pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana. Kuljetukset ovat pääasiassa polttoaine- ja tuhkakuljetuksia rekka- ja kuorma-autoilla sekä kemikaalikuljetuksia säiliöautoilla. Turve- ja biopolttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Kuljetusmäärät vaihtelevat tuotannon mukaan ja talviaikaan kuljetuksia on enemmän kuin kesällä. Voimalaitosalueen liikennejärjestelyihin ei tule muutoksia. Satunnaisesti polttoainetta voidaan tuoda myös laivalla Port of Tolkkinen Oy:n satamaan. Energia ja energiatehokkuus Nykyisen höyryvoimalaitoksen höyryntuotannon hyötysuhde on noin 90 %. Hyvän hyötysuhteen takaamiseksi molempien kattiloiden mitoituksessa on huomioitu polttoaineen mahdollisimman tehokas palaminen ja johtumis- ja säteilyhäviöt on minimoitu hyvällä eristyksellä. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta, joten kattiloiden nuohouksesta huolehditaan. Savukaasupesuri-investointi on tehty vuonna 2006, jolloin laitoksen energiatehokkuus ja ympäristönsuojelun tila on parantunut, kun savukaasujen sisältämä lämpö saadaan siirrettyä kaukolämpöveteen. Lisäksi ulospuhallus hyödynnetään nykyisin vetenä ja lämpönä kaukolämpöverkossa. Uuden biovoimalaitoksen leijukattilan hyötysuhde vastaa erittäin hyvin pienten polttolaitosten tyypillisiä energiatehokkuusarvoja ja sen energiatehokkuutta lisätään savukaasupesurilla. Savukaasupesurilla saadaan kaukolämpöveteen siirrettyä savukaasujen sisältämään lämpöä. Hyvän hyötysuhteen takaamiseksi kattilan mitoituksessa huomioidaan polttoaineen mahdollisimman tehokas palaminen ja johtumis- sekä säteilyhäviöt minimoidaan hyvällä eristyksellä. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta, joten kattilan nuohouksesta huolehditaan. Laitosta pyritään ajamaan parhaalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. Porvoon Energia Oy on liittynyt Energiateollisuus ry:n ja TEM:n väliseen nykyisin voimassa olevaan energiatehokkuussopimukseen, jonka mukai-

nen energiatehokkuusjärjestelmä on yhtiöllä käytössä. Energiatehokkuusjärjestelmä on sisällytetty osaksi yhtiön sertifioitua toimintajärjestelmää. Alun perin höyryvoimalaitos on liittynyt energiansäästösopimukseen vuonna 1999. Paras käyttökelpoinen tekniikka Uuden biovoimalaitoksen tuotanto- ja päästöjen vähentämistekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Toimintaa käsitellään Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Pölyn leviämistä laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden vastaanotossa ja käsittelyssä ehkäisevät polttoainekuormien purku vastaanottohallissa, koteloidut kuljettimet ja niiden puhtaanpito sekä turpeen ja puupolttoaineen kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuus ehkäisee myös polttoaineiden itsesyttymistä. Uuden leijukattilan ominaispäästötasot tulevat vastaamaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia pienten kattilalaitosten päästötasoja. Leijukattila soveltuu käytännössä rikittömän puuperäisen polttoaineen polttoon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä. Puu sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja. Palamislämpötila leijukattilassa on 800 950 C, jolloin typenoksidien muodostuminen palamisilman typestä ja hapesta on vähäisempää. Laitoksen päästöjä vähennetään sähkösuodattimella, joka edustaa kattilan kokoluokassa parasta käyttökelpoista hiukkaspäästöjen vähentämistekniikkaa. Hiukkasten lisäksi sähkösuodattimella vähennetään raskasmetallipäästöjä. Savukaasupesuri vähentää edelleen leijukattilan savukaasujen hiukkas- ja raskasmetallipitoisuuksia sekä rikkidioksidi- ja HCl pitoisuuksia. Savukaasupesuri parantaa koko laitoksen hyötysuhdetta, koska polttoaineiden käyttö vähenee otettaessa lämpöä talteen savukaasuista. Siten myös poltosta aiheutuvat päästöt vähenevät. Leijukattilan huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla vaikutetaan päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti ja tuhka ohjataan hyötykäyttöön aina, mikäli se on mahdollista. 10

11 Ympäristöjärjestelmä Toiminnan aloittaminen Porvoon Energia Oy:n toimintajärjestelmään on integroitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja laatujärjestelmä. Standardin ISO 14 001 mukainen ympäristöjärjestelmä on otettu yhtiössä käyttöön vuonna 2000 ja viimeisin sertifiointiauditointi on ollut vuonna 2009. Uuden biovoimalaitoksen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2011 ja laitos otetaan kaupalliseen käyttöön loppuvuodesta 2012. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Nykyisen laitoksen keskimääräiset ilmapäästöt ovat viime vuosina olleet 7 t/a hiukkasia, 17 t/a rikkidioksidia ja 163 t/a typen oksideja. Vuosien 2007 2009 kattilakohtaiset päästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa. 2007 2008 2009 Rikkidioksidi, yhteensä 25,6 9,0 6,6 K1 5,1 3,5 4,3 K2 20,5 5,5 2,3 Typenoksidit (NO 2 :na), yhteensä 162,1 158,8 142,5 K1 154,4 156,5 141,5 K2 7,7 2,3 1,0 Hiukkaset, yhteensä 6,3 5,9 5,2 K1 5,6 5,7 5,1 K2 0,7 0,2 0,1 Hiilidioksidi, yhteensä, fossiilinen biologinen 4 033 122 084 1 050 124 168 714 111 942 K1 fossiilinen biologinen 368 122 084 71 124 168 307 111 942 K2 fossiilinen 3 665 979 407 Uuden biovoimalaitoksen päästöt ilmaan ovat vuodessa noin 26 tonnia rikkidioksidia, noin 180 tonnia typenoksideja, noin 20 tonnia hiukkasia ja hiilidioksidia fossiilisten polttoaineiden poltosta 12 450 tonnia. Uuden biovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen nykyisten kattiloiden (K1 ja K2) päästöt ilmaan vuodessa ovat yhteensä 20 tonnia hiukkasia, 10 tonnia rikkidioksidia, 75 tonnia typenoksideja ja 700 tonnia hiilidioksidia fossiilisten polttoaineiden poltosta. Rikkidioksidipäästön määrään vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuus. Puupolttoaine on käytännössä rikitöntä. Rikkidioksidipäästöjä vähentää myös turpeen ja biopolttoaineen poltto kattilassa yhtä aikaa, jolloin puun tuhka sitoo osan (10 20 %) turpeen poltossa syntyneestä rikkidioksidista.

Rikin sitoutuminen perustuu puuntuhkan suuriin alkalimetalli- (Na ja K) ja kalsiumpitoisuuksiin. Leijukattilan typenoksidipäästöihin vaikuttaa polttotekniikka. Kuplivassa leijupoltossa typenoksidien päästöt muodostuvat polttoaineen sisältämästä typestä sekä palamisilman typestä polttolämpötilassa muodostuvasta termisestä NO x -päästöstä. Päästöihin voidaan vaikuttaa polttoaineiden typpipitoisuuksilla sekä paremmalla lämpötilojen hallinnalla sekä ilman säädöillä ja ohjauksilla. Puupolttoaineen typpipitoisuus (0,3 0,6 %) on pienempi kuin turpeen (2,5 %), joten puun polton typenoksidipäästöt ovat pienemmät. Tulipesässä voidaan vähentää typenoksidipäästöjä polttoilman vaiheistuksella ja lämpötilojen tasaamisella. Hakija ei esitä typenoksidipäästölle raja-arvoa, mutta katsoo että jos sellainen tullaan asettamaan, sen tulisi olla valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisesti monipolttoaineyksikölle laskettu 390 mg/m 3 (n), 6 % O 2, kuiva savukaasu. Hiukkaspäästöt aiheutuvat kiinteän polttoaineen poltosta. Kattilan päästötason arvioidaan olevan enintään 40 mg/ mg/m 3 (n), 6 % O 2, kuiva savukaasu, ja toiminnanharjoittaja esittää tätä raja-arvoksi. Valtaosa raskasmetalleista sitoutuu pölyhiukkasiin. Jotkut raskasmetallit höyrystyvät (As, Hg, Pb, Cd) palamisen yhteydessä ja joko läpäisevät hiukkassuodattimen höyryfaasissa (Hg) tai absorboituvat hiukkasten pinnalle. Raskasmetallipäästöjen arviointiin liittyy epävarmuutta. Eri raskasmetallien keskimääräiset vuosipäästöt ovat välillä 0,2 60 kg/a. Eniten ilmaan pääsee sinkkiä ja vanadiinia. Hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Savukaasujen käsittely ja ulkoilmaan johtaminen Nykyisen leijukerroskattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla. Öljykattilan savukaasuja ei puhdisteta. Savukaasut johdetaan 60 metriä korkeaan piippuun. Savukaasupesuria käytetään myös lämmön talteenottolaitteistona. Savukaasupesuri voidaan tarvittaessa ohittaa tuotannollisista syistä, häiriötilanteessa tai tilanteessa, jossa pääkattilassa poltetaan pitkä ajanjakso pelkästään raskasta polttoöljyä. Savukaasupesuri on otettu käyttöön elokuussa 2006. Pesurissa kiertävän veden ph pidetään välillä 6 8 lisäämällä siihen tarvittaessa natriumhydroksidia (NaOH). Uuden leijukattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johdetaan savukaasulauhduttimen kautta maanpinnasta 75 metriä korkeaan uuteen rakennettavaan piippuun. Uuteen piippuun voidaan johtaa myös savukaasunpesurin ohitusten aikaiset päästöt, jolloin ei tarvita erillistä ohituspiippua. Nykyisen höyryvoimalaitoksen savukaasupesuri tullaan ottamaan käyttöön uudelle biovoimalaitokselle. 12

13 Jäähdytysvedet, jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Nykyisen höyryvoimalaitoksen jäähdytys-, huuhtelu- ja elvytysvedet sekä savukaasupesurin lauhdevedet (noin 1 000 000 m 3 vuodessa) johdetaan mereen. Sosiaalitiloista jätevesiä muodostuu noin 300 m 3 /a, jotka johdetaan Porvoon Veden viemäriverkostoon. Voimalaitoksen keskimääräinen vesien aiheuttama kiintoainepäästö on ollut noin 40 kg/d, BOD 7 -kuormitus 9,0 kg/d, kokonaisfosforipäästö 0,2 kg/d ja kokonaistyppipäästö 2,9 kg/d. Pesurin lauhdevedestä poistetaan lieteasemalla kiintoainetta, joten vesistön kuormitus ei ole merkittävästi lisääntynyt pesurin käyttöönoton jälkeen. Uuden biovoimalaitoksen jäähdytysvesi johdetaan lämmenneenä takaisin mereen niin, että puolet vedestä johdetaan Sillvikiin ja puolet Koddervikiin. Apulauhduttimen jäähdytysvedet tullaan johtamaan Sillvikin puolelta kahden purkuputken kautta. Putket ovat olemassa olevia sahan toimintoihin liittyneitä purkuputkia, joita ei ole kuitenkaan viime vuosina käytetty. Biovoimalaitoksella muodostuu jäähdytysvettä noin 1 milj. m 3 /a. Mereen johdettava lämpömäärä on noin 27 TJ/a. Apulauhdutinta käytettäessä lämmennyttä jäähdytysvettä johdetaan takaisin mereen noin 2 milj. m 3 /a ja lämpöä noin 21 TJ/a. Uudella biovoimalaitoksella syntyy prosessijätevettä yhteensä noin 25 000 m 3 /a. Prosessijätevedet ovat pääosin peräisin käänteisosmoosilaitteiston kalvojen pesusta. Vesilaitoksen elvytysvedet johdetaan vesilaitoksen alla olevaan neutralointialtaaseen, jossa valvotaan ja säädetään sekä veden ph:ta, että virtausmäärää. Neutralointialtaasta vesi johdetaan uudelle laitokselle rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen. Kattilan vesi-höyrypiiristä peräisin oleva prosessijätevesi (noin 7 000 m 3 /a) sisältää kattilavedessä käytettäviä kemikaaleja. Vesi jäähdytetään ensin ulospuhallussäiliöissä jäähdytysvedellä. Säiliöistä lauhdevedet johdetaan putkella rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen. Savukaasun lauhduttamisessa syntyvät lauhdevedet selkeytetään ja niiden ph:ta valvotaan ja säädetään. Selkeytetty lauhdevesi johdetaan rakennettavalle suotimelle (esimerkiksi hiekkasuodin). Suotimessa siitä poistetaan kiintoaines. Suotimelta lauhde johdetaan rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen. Kaikki jätevedet johdetaan voimalaitosrakennuksen viereen rakennettavaan jäähdytysvesialtaaseen. Jäähdytysvesialtaassa valvotaan prosessin jätevesien lämpötilaa ja virtausmäärää. Altaasta vedet johdetaan voimalaitosalueen reunassa kulkevaa ojaa pitkin rakennettavalle hulevesien selkeytysaltaalle, jota kautta johdetaan kaikki Koddervikiin johdettavat vedet. Ennen uuden kattilalaitoksen käyttöönottoa tehtävän kemiallisen puhdistuksen (peittaus) runsaasti rautaa sisältävät happamet ja emäksiset jätevedet ja jätteet käsitellään asianmukaisesti peittausurakoitsijan toimesta niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä jäteveden puhdistamon toiminnalle.

14 Päästöt maaperään Melu ja tärinä Uuden biovoimalaitoksen pesu- ja talousjätevedet, noin 500 m 3 /a, johdetaan Porvoon kaupungin jätevesiviemäriin. Uuden biovoimalaitoksen piha-alueen sadevedet ja perusvedet johdetaan öljynerotuksen jälkeen voimalaitosalueen sadevesiviemäriin ja edelleen Koddervikiin. Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei synny päästöjä maaperään. Uuden biovoimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiäänestä sekä lyhytkestoisesta melusta muun muassa varoventtiilin toimiessa ja ulospuhalluksissa. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa, yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustettavissa. Varo- ja ulospuhallusventtiilit varustetaan äänenvaimentimilla. Lähes kaikki laitteet, mukaan lukien laitoksen merkittävimmät melulähteet (pumput ja puhaltimet), sijaitsevat sisätiloissa. Lisäksi alueelle suuntautuva liikenne ja biopolttoainekentän kauhakuormaaja aiheuttavat melua. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan ympäristömelun vähentäminen otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Biovoimalaitoksen aiheuttama melu ei nosta Tolkkisten voimalaitosalueen yleistä melutasoa, koska Tolkkisten höyryvoimalaitoksen käyttö vähenee eivätkä laitokset käy jatkuvasti yhtä aikaa. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Höyryvoimalaitoksessa lentotuhkaa erottuu savukaasunpuhdistusprosessissa keskimäärin 2 300 t/a. Pohjatuhkaa muodostuu keskimäärin 1 500 /a. Pohjatuhkaa voidaan hyödyntää maarakentamisessa peitettyihin ja päällystettyihin rakenteisiin ja lentotuhkaa päällystettyihin rakenteisiin. Lentotuhka toimitetaan nykyisin metsälannoitteeksi. Uuden biokattilan pohjatuhkaa tullaan seulomaan kattilarakennukseen sijoitettavalla seulalla niin, että osa petimateriaalista pystytään palauttamaan kattilaan. Puupolttoaineiden vastaanottokentän alueella sijaitsee noin 1 500 m 2 :n suuruinen pohja- ja lentotuhkan välivarastoalue. Tuhkat pyritään pitämään erillään toisistaan. Kerralla varastoitava enimmäismäärä on 3 000 m 3. Lentotuhka välivarastoidaan betonoidussa altaassa ja pohjatuhka varastoidaan pihalla. Lentotuhkaa välivarastoidaan laitosalueella nykyisin ainoastaan häiriötilanteiden yhteydessä. Mikäli tuhkan hyötykäyttökohteita ei löydy, tuhkat kuljetetaan kaatopaikalle. Betonoidun lentotuhka-altaan sade- ja muut vedet imeytyvät pääosin tuhkaan ja muut valumavedet johdetaan

biopolttoainekentälle, josta ne johdetaan biopolttoainekentän valumavesien mukana. Pohjatuhka varastoidaan maapohjaisessa varastokasassa. Savukaasupesurin lauhdevedestä erotetaan lieteasemalla kiintoainetta (10 01 21) noin 150 kg/a, joka toimitetaan kaatopaikalle. Yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, muodostuu keskimäärin 15 t/a. Ongelmajätteitä, kuten loisteputkia ja elohopealamppuja sekä erilaista öljyistä jätettä laitoksella muodostuu vähäisiä määriä, keskimäärin 3 t/a. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tolkkisten höyryvoimalaitoksella välivarastoidaan muilla Porvoon Energia Oy:n laitoksilla muodostuvaa jätettä, kuten loisteputkia, akkuja ja metalliromua, jotka toimitetaan suuremmissa erissä asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Uudessa biovoimalaitoksessa muodostuu tavanomaisia jätteitä seuraavasti (suluissa EWC-numero): lentotuhka (10 01 03), noin 2 200 t/a pohjatuhka (10 01 03) ja petihiekka, yhteensä noin 1 300 t/a savukaasupesurin lauhdevedestä erotettu lentotuhkaliete (10 01 21), noin 1 t/a sekalainen yhdyskuntajäte (20 03 01), yhteensä noin 1 t/a paperi ja pahvi (20 01 01), noin 0,5 t/a ja metalliromua (16 01 17), noin 5 t/a. Ongelmajätteitä syntyy seuraavasti: 15 jäteöljyt (13 02 05 ja 13 07 01), 0,8 t/a öljynerotuskaivojen öljyiset vedet (13 05 06), 0,5 t/a kemikaalijätteet, kuten maalit ja liuottimet (20 01 13), 10 kg/a loisteputket (20 01 21), 4 kg/a ja paristot ja akut (20 01 33), 1,5 kg/a. Uudella biovoimalaitoksella syntyvät jätteet toimitetaan soveltuvin osin hyötykäyttöön tai asianomaiseen jätteenkäsittelyyn. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristön kuormitus alueella uuden laitoksen käyttöönoton myötä ei tule merkittävästi lisääntymään. Ottaen huomioon uuden biovoimalaitoksen savukaasupäästöjen vähentämistoimet, piipun korkeus sekä biopolttoaineen käyttö polttoaineena, hakija arvioi, että biovoimalaitoksen vaikutus Porvoon ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön on vähäinen. Uuden biovoimalaitoksen piipun pituudella on suuri vaikutus lähialueen ilmanlaatuun. Uudelle biovoimalaitokselle rakennetaan 75 metriä korkea piippu. Pienten polttolaitosten piippunomogrammin perusteella yhden polttolaitoksen päästöt saisivat aiheuttaa korkeintaan 20 % ilmanlaadun oh-

jearvotasosta. Mitoitusperusteena on käytetty hiukkaspitoisuuden ohjearvoa. Nomogrammin avulla laskettu piipun vähimmäiskorkeus puupolttoaineita käyttävälle polttoaineteholtaan noin 50 MW:n kattilalle on 25 metriä, joten lähialueen ilmanlaadun ei voida olettaa huonontuvan. Uudella biovoimalaitoksella ei arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin Natura 2000 -verkostoon kuuluviin alueisiin. Nykyisen höyryvoimalaitoksen ja uuden biovoimalaitoksen tulevan käytön perusteella hakija arvioi, että Tolkkisten voimalaitosalueelta normaalitoiminnasta aiheutuva jatkuva melu ei muuta ympäristön melutasoa nykyisestä. Jäähdytysvesien purkamisen ei ole merkittävästi todettu lisänneen purkualueilla levän tuotantoa ja esiintymistä, vaan tuotannon lisääntymisen on arvioitu johtuvan kasvukauden pitenemisestä lämmenneen jäädytysveden vuoksi. Hakija arvioi, että biovoimalaitoksen jäähdytys- ja prosessijätevesien purkamisella ei tule olemaan vaikutuksia meriveden laatuun tai biologiseen tilaan. 16 LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Nykyisen höyryvoimalaitoksen tarkkailu on hyväksytty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1386, 9.11.2009. Nykyisen toiminnan tarkkailuun ei esitetä muutoksia. Uuden biovoimalaitoksen valvomosta valvotaan biovoimalaitoksen lisäksi myös höyryvoimalaitosta ja muita Porvoon Energia Oy:n laitoksia. Hakija esittää seuraavaa tarkkailusuunnitelmaa hyväksyttäväksi uuden biovoimalaitoksen tarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu toteutetaan kattilan käytön, palamisen sekä prosessinohjaamisen kattavalla automaatiojärjestelmällä. Päästöjen tarkkailemiseksi automaatiojärjestelmässä on mukana seuraavien tekijöiden tarkkailu sekä tietojärjestelmissä kirjanpito: kattilan käyttö, palamisen hyvyys, polttoaineiden käyttö sekä puhdistinlaitteiden toiminta, käyttövaihtelut ja käyttöhäiriöt. Automaatiojärjestelmästä saadut mittaus- ja hälytystiedot kirjautuvat järjestelmään. Lisäksi voimalaitoksen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan laitoksen ylös- ja alasajot, laitteiden ja prosessin häiriöt sekä mekaaniset ja automaatioviat kunnossapitoa varten. Käyttöpäiväkirjaan merkitään myös ympäristöön liittyvät merkittävät tapahtumat. Kattilan käyttö ja palamisen hallinta Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta. Erilaisten ajoti-

lanteiden ja polttoaineen lämpöarvovaihteluiden vuoksi kattilan ohjaus- ja säätöjärjestelmä muuttaa muun muassa polttoaineen syöttömäärää ja ilmamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Valvomopäivystäjä seuraa mittaustuloksia prosessitietokoneelta valvomossa ja tekee tarvittavat säädöt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta. Palamisen hyvyyden edistämiseksi tulipesän pinnat pidetään puhtaana. Mittausten laadun varmistamiseksi mittarit kalibroidaan laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaan. Polttoaineen käytön ja laadun tarkkailu Polttoainetarkkailu käsittää kulutuksen ja laadun tarkkailun. Kiinteiden polttoaineiden punnitustiedot, kosteusmääritykset ja lämpöarvot siirretään laitoksen polttoaineiden hankintajärjestelmään, josta ne siirretään käyttötarkkailun tietojärjestelmiin. Polttoaineiden tarkkailu on esitetty seuraavassa taulukossa. 17 Biopolttoaine Raskas polttoöljy Kulutus lasketaan kuljettimen poikkipinta-alan ja kierroslukujen avulla. Määrämittari Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu Turve Kulutus saadaan toimittajan rahtikirjoista. Turvetta poltettaessa se ajetaan suoraan kattilaan. Kosteuspitoisuutta, lämpöarvoa, rikki-, tuhka- ja metalli- (As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, Hg) pitoisuuksia seurataan polttoainetoimittajan toimittamien tietojen perusteella. Turpeen alkuperää seurataan rahtikirjoista. Kosteus määritetään kokoomanäytteestä 1 krt/vko. Lämpöarvoa ja rikki- sekä metalli- (Cr,Pb, Zn, Cd, As) pitoisuutta seurataan polttoainetoimittajalta saatavien tietojen perusteella. Biopolttoaineen alkuperää seurataan rahtikirjoista. Rikki-, Ni- ja V-pitoisuutta, lämpöarvoa sekä alkuperää seurataan öljyntoimittajalta saatavien tietojen perusteella. Sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan elektrodien virta- ja jännitemittareilla sekä käyttötuntimittareilla. Erottuvan lentotuhkan määrää seurataan. Kattilanhoitaja tarkistaa ravistusjärjestelmän toiminnan. Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta seurataan. Sähkösuodattimelle tehdään vuosihuolto. Öljynerotus Biovoimalaitoksen öljynerotin varustetaan öljynilmaisimella ja hälytys ohjataan laitoksen valvontajärjestelmään. Hälytykset ovat ympärivuorokautisen

Päästötarkkailu päivystyksen piirissä. Hälytyksen toimivuus testaan vähintään vuoden välein. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus määritetään kerran kahdentoista kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Öljynerotinta ja öljysäiliön pinnankorkeutta tarkkaillaan tarkkailukierrosten yhteydessä. Öljynerottimet tyhjennetään ja niiden kunto tarkastetaan silmämääräisesti vuosittain. Myös öljysäiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastukset, öljynpoistot erottimista öljymäärineen ja muut kunnossapitotoimenpiteet merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Kemikaalit Biovoimalaitoksella käytettävien kemikaalien vuotuista kulutusta seurataan varastokirjanpidon ja varastomuutoksen perusteella. Päästöt ilmaan Uuden biovoimalaitoksen päästöjen tarkkailu perustuu polttoaineiden kulutukseen, jatkuvaan opasiteettimittaukseen sekä kertamittaukseen (NO x, hiukkaset) sekä ominaispäästö- ja hapettumiskertoimiin (CO 2 ). Rikkidioksidipäästöt mitataan yhden kerran, muutoin rikkidioksidipäästöjä tarkkaillaan polttoaineiden rikkipitoisuuden ja käytön perusteella. Raskasmetallipäästöjen tarkkailu on laskennallista perustuen Suomen ympäristökeskuksen eri polttoaineille antamiin päästökertoimiin ja polttoaineen kulutukseen. Kertamittaukset tehdään joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran päästöt mitataan viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Mittaussuunnitelma toimitetaan kuukautta ennen mittauksia Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Mittaukset tilataan alan yritykseltä, joka on akkreditoinut käyttämänsä standardoidut tai muuten hyväksytyt mittausmenetelmät. Päästöt mitataan kattilan suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineiden laatu ja polttoaineiden määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Jäte- ja jäähdytysvesien tarkkailu Merestä otetun jäähdytysveden määrää ja mereen johdettua lämpömäärää tarkkaillaan laskennallisesti biovoimalaitoksen energiataseesta, huomioiden lauhdesähkön tuotanto. Vesimäärästä ja johtamispäivistä pidetään kirjaa purkupaikoittain. Prosessijätevesimäärä arvioidaan kaupungin vesilaitokselta ostetun raakavesimäärän, lisävesisäiliöön pumpatun vesimäärän ja kattilan ulospuhalluksen vesimäärän perusteella. Savukaasupesurin lauhdevesistä seurataan jatkuvatoimisesti ph:ta ja virtaamaa. Uudelle laitokselle rakennettavassa jäähdytysaltaassa valvotaan jätevesien lämpötilaa sekä virtausmäärää. Tämän lisäksi jätevesistä analysoidaan 18

sulfaatti-, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, BHK 7 -, ja kiintoainepitoisuudet kahdesti vuodessa sekä raskasmetallipitoisuudet kerran vuodessa viemäriojan padotetusta selkeytysaltaasta, jonne kaikki jätevedet prosessista ja polttoaineiden varastointikentältä johdetaan. Biovoimalaitokselta kaupungin viemäriin johdettavien jätevesien määrää ja laatua ei erikseen tarkkailla. Määrä arvioidaan kaupungin vesilaitokselta ostetun vesimäärän sekä kattilaveden ja kaukolämpöverkostoon lisätyn veden määrämittausten perusteella. Jätteet Jätteistä pidetään kirjaa (määrä, laatu, toimituspaikka) lajittelun tarkkuudella kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Kirjauksessa noudatetaan yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaista jäteluokitusta. Laitosalueelta poisvietävät tuhkakuormat punnitaan ja määristä pidetään kirjaa. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet (esimerkiksi metallien liukoisuus) tutkitaan niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää. Loppusijoitettavaksi toimitettavasta tuhkasta tutkitaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslausunnot uusitaan tarvittaessa. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Raportointi Hakija osallistuu yhdessä alueen kuntien ja ympäristökuormitusta aiheuttavien toiminnanharjoittajien kanssa Porvoon seudun bioindikaattoriseurantaan. Toiminnasta aiheutuva melutaso lähiympäristössä ei olennaisesti tule kasvamaan ja se tarvittaessa mallinnetaan laskennallisesti. Mallinnuksen lähtötietoina käytetään laitoksen merkittävimpien melulähteiden äänitehotasoja, jotka selvitetään mittauksin. Mittaukset tilataan alan yritykseltä. Mallinnuksessa otetaan huomioon raskaan liikenteen aiheuttama melutaso kirjallisuuden perusteella sekä arvio taustamelutasosta ja se tehdään ympäristöministeriön antaman ohjeen 1/1995 mukaisesti. Laitoksella kirjataan muistiin ympäristöstä tulleet valitukset melusta. Valituksen aiheuttaneen melun syy selvitetään ja valittajalle tiedotetaan tuloksista. Hakija voi osallistua merialueen yhteistarkkailuun. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19

20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tolkkisten biovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön tai maaperään ja edelleen pohjaveteen, tulipalo sekä savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suojaaltaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Mahdolliset öljy- ja kemikaalivuodot rajoittuvat todennäköisesti pelkästään voimalaitosalueelle ja seurausten arvioidaan olevan hyvin vähäisiä. Biovoimalaitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäristövahinkoja. Laitokselle nimetään vastuuhenkilö palo-, pelastus- ja suojelutoiminnalle. Kemikaalien käyttö ja varastointi biovoimalaitoksella on vähäistä. Kemikaalit varastoidaan pääasiassa myyntipakkauksissaan. Kemikaalien varastointi ja voimalaitoksen viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset vuodot esimerkiksi laitteistorikkojen seurauksena saadaan kiinni jo voimalaitoksella suoja-altaisiin tai viemäriverkosta (öljynerotuskaivot). Vuotojen varalle varataan imeytysainetta. Varastosäiliöt ja kemikaalivarastot rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan. Kaikki öljyputkistot sekä öljynerottimien ja -ilmaisimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja tarkastukset dokumentoidaan. Laitoksen mahdollisesti öljyyntyvät vedet laitosrakennuksista ja piha-alueilta johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Öljyvahingon sattuessa suljetaan viemäri käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä, rajoitetaan vahinkoa mahdollisimman paljon ja ryhdytään puhdistustoimenpiteisiin. Voimalaitoksen mahdollisesti öljyyntyneet vedet laitosrakennuksista ja piha-alueilta johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Kemikaalionnettomuuksien ehkäisemiseksi nopeusrajoitus laitosalueella on 30 km/h, jolloin vakavaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epätodennäköinen. Laitosalue, jolla kemikaaleja kuljettavat autot liikkuvat, on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Voimalaitoksen tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisella palosuojauksella. Laitos varustetaan paloilmaisimilla ja paloilmoituspainikkeilla. Paloilmaisimien hälytys ohjautuu voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Päivittäisillä tarkastuskierroksilla tarkastetaan polttoainevarastot mahdollisten tulipalojen havaitsemiseksi. Tulipalon sattuessa hälytetään pelastuslaitos. Tulipalon sammuttamiseksi eri puolilla rakennusta on käsisammuttimia ja vesiposteja.

Leijukattilan päästöt ilmaan kasvavat, jos sähkösuodatin vikaantuu pahoin ja savukaasupesuri on samanaikaisesti pois käytöstä. Hallitsemattomien savukaasupäästöjen muodostuminen on epätodennäköistä, sillä sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan ympäri vuorokauden. Hallitsemattomien savukaasupäästöjen ehkäisemiseksi sähkösuodatin huolletaan säännöllisesti häiriöiden estämiseksi. Sähkösuodattimen vikaantuessa kentän pois kytkeytymisestä tulee hälytys valvomoon. Pois kytkeytyminen ei välttämättä aiheuta välitöntä kattilan alasajoa. Yhden sähkösuodattimen kentän vikaannuttua ryhdytään poikkeaman vaatimiin toimenpiteisiin sekä lasketaan kattilan kuormatasoa ja lisätään tarvittaessa öljyn käyttöä. Ajon jatkamisesta päätettäessä huomioidaan ympäristölle mahdollisesti aiheutuva haitta ja lämmönjakelun keskeyttämisen seuraukset. 21 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Perustelut Vakuus Porvoon Energia Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa uuden biovoimalaitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tolkkisten voimalaitosalueella tapahtuva rakentaminen aiheuttaa paikallisesti hyvin vähäisiä muutoksia alueella. Uuden biovoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Biovoimalaitoksen päästöt ilmaan ja vesistöön, jätteiden muodostuminen ja mahdolliset melu- ja pölyhaitat loppuvat välittömästi toiminnan loppuessa. Biovoimalaitoksella varastoitavat kemikaalit ja jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen käsittelyyn tai uusiokäyttöön ilman ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tolkkisten biovoimalaitoksen toiminnan aloittaminen ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Uusi rakennettava laitos on välttämätön takaamaan riittävän kaukolämmön tuotannon Porvoon kaupungin lisääntyvään tarpeeseen. Tolkkisten biovoimalaitoksen voimalaitoksen toiminta on välttämätöntä aloittaa suunnitellussa aikataulussa, sillä toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaa yhtiölle huomattavia taloudellisia tappioita merkittävän investoinnin seisoessa tuottamattomana. Yhtiö asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Porvoon Energia Oy esittää 25 000 euron pankkitakausta vakuudeksi.

22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 23.3.2011, 24.3.2011 ja 8.4.2011. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 3.11.2010 3.12.2010 ja Porvoon kaupungin ilmoitustaululla 3.11.2010 3.12.2010. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu suomeksi Uusimaa-sanomalehdessä 3.11.2010 sekä ruotsiksi Borgåbladet-sanomalehdessä 3.11.2010. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porvoon kaupungin kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 28.10.2010 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu voimalaitoksella 10.2.2011. Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porvoon kaupungilta ja Porvoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Aluehallintoviraston on huomioitava määräyksiä antaessaan valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Porvoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Uusi biovoimalaitos sijoittuu alueelle, jolla on harjoitettu teollista toimintaa noin sadan vuoden ajan. Maaperän puhtaus ja mahdollisten täyttömaiden laatu tulee selvittää etukäteen ennen rakentamiseen ryhtymistä. Sillvikin lahden toisella puolella voimalaitoksesta länteen on sekä vakituista että kesäasutusta. Porvoon kaupunginhallitus on päättänyt 1.11.2010 käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Augustinrannan yrityspuiston alueelle. Porvoon Energia Oy:n omistaman kiinteistön RN:o 19:29 kaavoitustilanne ratkaistaan käynnistettävässä asemakaavan muutoksessa. Kaavoitustilanteesta on liitteenä erillinen Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston

11.11.2010 päivätty lausunto. Lausunnossa todetaan muun muassa, että 24.5.2006 voimaan tulleessa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavassa kiinteistö on osoitettu energiahuollon alueeksi (EN). Alueen asemakaava on vahvistettu rakennuskaavana 24.11.1981. Alue on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Kaupunginhallitus on päättänyt 1.11.2010 käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisen Augustinrannan yrityspuiston alueelle. Porvoon Energian omistaman kiinteistön 19:28 kaavoitustilanne ratkaistaan käynnistettävässä asemakaavan muutoksessa. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asemakaavatasolla Porvoon Energian mahdollisuudet toimintansa kehittämiseksi. Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa. Turpeen käyttö polttoaineena ei ole ilmastopoliittisesti tai ympäristönsuojelun kannalta kannatettavaa. Turve ei ole samalla tavalla uusiutuva polttoaine kuin muu biopolttoaine. Metsän kiertoaika on esimerkiksi 50 100 vuotta, turpeen uusiutumiseen kuluu tuhansia vuosia. Turvetta voidaan pitää fossiilisena polttoaineena. Toisin sanoen turpeenkäyttö polttoaineena ei tule olemaan ilmastopoliittisesti kestävä ratkaisu. Samoin turpeenotto ja siihen liittyvät ojitukset kuormittavat paikallisesti vesistöjä rehevöittäen ja muuttaen kirkasvetiset järvet ruskeiksi humusjärviksi. Vaikka kuormitus ei ole kansallisesti merkittävä, ympäristövelvoitteistaan huolehtivan energiayhtiön ei tulisi käyttää sellaista polttoainetta, joka aiheuttaa kohtuutonta ympäristön pilaantumista edes paikallisesti. Tolkkisten biovoimalaitoksessa tulee käyttää ensisijaisesti puupohjaisia jakeita polttoaineena. Mikäli käytetään myös turvetta, tulee määrän olla korkeintaan 5 % vuositason polttoainejakaumasta. Ympäristölupahakemuksen liitteenä ei ole aineistoa, josta selviäisi biopolttoaineiden varastokenttien sijoittuminen alueelle eikä uuden biopolttoaineiden vastaanottoaseman/vastaanottohallin kuvaluonnoksia. Hakemusta olisi tarpeen tarkentaa tältä osin. Myös jätteiden (pohjatuhka, lentotuhka) varastopaikat tulisi merkitä selvästi kartta-aineistoon (asemapiirros). Hakemuksen mukaan kiinteät polttoaineet seulotaan ja tarvittaessa murskataan sekä sekoitetaan. Hakemuksessa ei ole tietoa esimerkiksi murskauksen tai sekoittamisen aiheuttamasta pölyämisestä tai melusta tai niiden torjunnasta. Raaka-aineiden murskauksesta, varastoinnista ja purkamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta melua tai pölyämistä lähiympäristöön. Jos turvetta varastoidaan alueella, tulee sen purku, varastointi ja käyttö toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu turvepölyn leviämistä alueelle. Turpeen käytön pölyämisen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös siiloon tuotavan hiekan sekä käytetyn petihiekan ja lentotuhkan varastoinnissa on pölyämisen hallinta tärkeätä. Kiinteistöllä varastoitavat kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla siten, että niiden leviäminen ympäristöön on estetty. 23

Raaka-aineiden ja jätteiden varastokenttien tulee olla päällystettyjä. Tuhkien säilyttämisestä aumassa pihalla tulee luopua ja rakentaa niitä varten katettu tila. Ympäristölupahakemus ei sisällä savukaasulauhduttimen lauhdevesien selkeytysaltaan toimintaperiaatekuvaa. Mereen johdettavat vedet on käsiteltävä erillisessä selkeytysaltaassa. Allas on mitoitettava ja rakennettava niin, että veden sisältämä hienoaines saadaan erilleen. Allas on tyhjennettävä ja huollettava säännöllisesti. Altaasta mereen johdettavan veden laatua seurata säännöllisesti. Laitosalueelta poisvietävistä tuhkakuormista tulisi kirjata määrä, kuljetuspäivämäärä, kuljetuksen suorittaja sekä sijoituskohde. Vuosiraporttiin on syytä liittää tieto vuoden lopussa varastossa olevan tuhkan määrästä. Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot tulee määrätä uutta laitosta koskevien BAT-periaatteiden mukaisesti. Hakemus ei sisällä esitystä mereen johdettavien vesien laadun seurannasta. Voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa on tarkistettava ja arvioitava, onko ohjelmaa tarvetta muuttaa vastaamaan muuttunutta toimintaa muun muassa seurantapisteiden ja seurattavien haitta-aineiden osalta. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan pitää kuitenkin olla asemakaavan mukaista. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunto Mahdolliseen raaka-aineiden (turve) pölyämiseen tulee kiinnittää huomiota ja ympäristöön aiheutuvia pölypäästöjen tulee ehkäistä erityisesti, jos niillä on vaikutuksia asutukseen. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (klo 07 22) 55 db (L Aeq ) eikä yöohjearvoa 50 db (VNp 993/1992). Vapaa-ajan alueiden piha-alueilla ohjearvot ovat päivisin 45 db (L Aeq ) ja yöaikaan 40 db. Laitoksen toiminnoista aiheutuvia melupäästöjä tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Varastoitavat kemikaalit, polttoainesäiliöt sekä ongelmajätekontit tulee varustaa nestesäiliöiden tilavuutta suuremmalla suoja-altaalla tai vaihtoehtoisesti käyttää kaksivaippaisia nestesäiliöitä, joiden tiiviys on varmistettu. Tuhka tulee säilyttää katetussa tilassa. Mereen johdettavien puhdistettujen prosessivesien laatua tulee seurata. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 24

25 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntojen ja muistutuksen johdosta vastineen. Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kiinteistön alueella on menossa asemakaavoitusprosessi. Osayleiskaavassa alue on osoitettu energianhuollon alueeksi (EN). Hakija katsoo, että nykyinen ja tuleva toiminta laitosalueella on myös asemakaavan mukaista. Laitosalueen toiminta ei muutu olennaisesti nykyisestä, ainoastaan nykyisen höyryvoimalaitoksen vierelle tulee toinen biopolttoainevoimalaitos. Näiden molempien laitosten tuotannolla korvataan mahdollisimman paljon fossiilisten polttoaineiden käyttöä Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuotannossa vihreällä energiantuotannolla. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunto Uuden biovoimalaitoksen sijainti olemassa olevan höyryvoimalaitoksen välittömään läheisyyteen tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisenkaltainen toiminta jatkuu pääosin ennallaan. Myös naapuruston suhteen tilanne vain paranee, kun biopolttoainetta kuluu tasaisesti koko vuoden eikä varastoista muodostu liian suuria. Maaperän puhtautta tontilla on tutkittu ja tulokset toimitettu ympäristöviranomaisille. Tulokset otetaan huomioon uutta biovoimalaitosta rakennettaessa. Turpeen osalta lupahakemuksessa esitetty ja toiminta ovat kaksi eri asiaa. Turve on mukana laitoksen lupahakemuksessa vara- ja hätäpolttoaineena. Turvetta ei kuitenkaan tulla normaalioloissa polttamaan. Hakemuksen mukainen määrä on valittu polttoteknisesti optimaalisesti ja tällä määrällä ei turvetta laitosalueella tulla varastoimaan muualla kuin vastaanottoasemalla. Hakija voi tarvittaessa toimittaa biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetinjärjestelmien sijoittumista koskevat kuvat, mutta pitää niitä enemmän rakennuslupa-asiana. Hakemuksessa mainittu kiinteän polttoaineen seulonta ja murskaus suoritetaan sisätiloissa seulomorakennuksessa, joten pölyämistä ei esiinny. Kyseinen murskaus käsittää vain seulomolta tulevan ylitteen murskaamisen. Polttoaineiden sekoittuminen tapahtuu suljetuissa kuljettimissa sekä siiloissa, joten sekään ei aiheuta pölyämistä. Polttoaineiden varastointi on pääasiassa tarkoitus suorittaa vastaanottorakennuksessa. On kuitenkin käyttövarmuuden takia pidettävä biopolttoainevarastoa, jonne polttoaine puretaan suoraan autoista. Tämän varaston kooksi on ajateltu jatkossa kahden kuukauden tarve biopolttoainetta eli noin 100 000 i-m 3.

26 Turvetta ei tulla varastoimaan ulkoalueella. Hiekka tuodaan säiliöautolla ja puretaan siiloon pneumaattisesti, joten pölyäminen on vähäistä. Tuhkien osalta hakija toivoo mahdollisia häiriötilanteita varten pienen tuhkan varastointialueen sijoittamista laitosalueelle kuljetusten järkevää järjestelyä varten. Pohjatuhkan määrä tulee jatkossa olennaisesti pienenemään, kun sen käypää jaetta aletaan uudella biovoimalaitoksella kierrättämään uusiokäyttöön takaisin petiin. Tähän sopimattomalle jakeelle Porvoon Energia Oy aikoo hakea maatäyttöön sopivat luvat, jolloin senkin osalta varastot jäisivät vain sen kokoisiksi, että poiskuljettamiseen saadaan kerätä järkevä kertaerä. Melua pyritään minimoimaan järkevillä sijoitteluilla ja hyvillä toimittaja- /laitevalinnoilla. Melua aiheuttavat laitteistot pyritään viemään mahdollisimman kauas naapurustosta. Mereen johdettavien vesien tarkkailusuunnitelma päivitetään, kun selkeytysallas saadaan käyttöön. Selkeytysaltaan toiminnasta ei ole vielä selvitystä, mutta sen tarkoituksena on poistaa kiintoaines pois vedestä. Merestä otettavaa ja sinne palautettavaa jäähdytysvettä ei johdeta selkeytysaltaan kautta, vaan se johdetaan takaisin mereen merkittyihin kohtiin. Kaikkea käytettyä veden määrää mitataan ja raportoidaan vuosittain. Kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan ja kemikaalit sekä öljyn polttoainesäiliöt varastoidaan kaksoisvaippaisiin säiliöihin tai säiliöt varustetaan suoja-altaalla. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston lausunto Polttoaineiden varastointi on pääasiassa tarkoitus suorittaa vastaanottorakennuksessa. On kuitenkin käyttövarmuuden takia pidettävä biopolttoainevarastoa, jonne polttoaine puretaan suoraan autoista. Tämän varaston kooksi on ajateltu jatkossa kahden kuukauden tarve biopolttoainetta eli noin 100 000 i-m 3. Turvetta ei tulla varastoimaan ulkoalueella. Hiekka tuodaan säiliöautolla ja puretaan siiloon pneumaattisesti, joten pölyäminen on vähäistä. Melua pyritään minimoimaan järkevillä sijoitteluilla ja hyvillä toimittaja- /laitevalinnoilla. Melua aiheuttavat laitteistot pyritään viemään mahdollisimman kauas naapurustosta. Kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan ja kemikaalit sekä öljyn polttoainesäiliöt varastoidaan kaksoisvaippaisiin säiliöihin tai säiliöt varustetaan suoja-altaalla.

Mereen johdettavien vesien tarkkailusuunnitelma päivitetään, kun selkeytysallas saadaan käyttöön. Selkeytysaltaan toiminnasta ei ole vielä selvitystä, mutta sen tarkoituksena on poistaa kiintoaines pois vedestä. Merestä otettavaa ja sinne palautettavaa jäähdytysvettä ei johdeta selkeytysaltaan kautta, vaan se johdetaan takaisin mereen merkittyihin kohtiin. Kaikkea käytettyä veden määrää mitataan ja raportoidaan vuosittain. Tuhkien osalta hakija toivoo mahdollisia häiriötilanteita varten pienen tuhkan varasointialueen sijoittamista laitosalueelle kuljetusten järkevää järjestelyä varten. 27 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitoksen toiminnan muuttamiselle (uusi biovoimalaitos, toimintaan liittyvä polttoaineiden varastointi ja käsittely sekä muut biovoimalaitoksen toimintaan liittyvät uudet toiminnot) ja jäähdytys- ja jätevesien johtamiselle olemassa olevaan purkupaikkaan Koddervikiin ja kahteen uuteen purkupaikkaan Sillvikiin. Purkupaikkojen sijainnit on esitetty tämän päätöksen liitteenä 2 olevassa kartassa. Aluehallintovirasto määrää uuden biovoimalaitoksen jäähdytysvesialtaalta voimalaitosalueen kaakkoisreunaa pitkin selkeytysaltaalle kulkevan avoojan (viemärioja) viemäriksi. Viemärin kunnossapidosta vastaa Porvoon Energia Oy. Viemäriojan sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti noudattaen voimassa olevia ympäristölupapäätöksiä (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 763 (31.7.2002) ja Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1386 (9.11.2009)) ja lisäksi uuden biovoimalaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen osalta seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Poltto- ja raaka-aineet 1. Biovoimalaitoksella käynnistyspolttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia. Päästöt ilmaan 2. Biovoimalaitoksen savukaasut on johdettava ilmaan hakemuksen mukaisesti vähintään 75 metriä korkean piipun kautta. Savukaasun virtausnopeuden savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s.

28 3. Biovoimalaitoksen savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 230 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä biopolttoainetta ja turvetta. Jos biopolttoainetta ei ole saatavilla ja yksikkö siirtyy käyttämään yksinomaan turvetta, savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 500 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Käytettäessä öljyä polttoaineena saa savukaasujen rikkidioksidipitoisuus olla enintään 1 700 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen 1.6.2012 saakka ja tämän jälkeen enintään 850 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoja tulee noudattaa energiatuotantoyksikön tavanomaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja alasajotilanteet. 4. Biovoimalaitoksen savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään 388 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä biopolttoainetta ja turvetta. Jos biopolttoainetta ei ole saatavilla ja yksikkö siirtyy käyttämään yksinomaan turvetta, savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään 500 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Käytettäessä öljyä polttoaineena savukaasujen typenoksidipitoisuus saa typpidioksidiksi laskettuna olla enintään 500 mg NO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoja tulee noudattaa energiatuotantoyksikön tavanomaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja alasajotilanteet. 5. Biovoimalaitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 40 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Käytettäessä öljyä polttoaineena saa savukaasujen hiukkaspitoisuus olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoja tulee noudattaa energiatuotantoyksikön tavanomaisissa käyttötilanteissa, joihin eivät sisälly kattilan käynnistys- ja alasajotilanteet. 6. Määräysten 3 5 päästörajoja katsotaan noudatetun, kun uuden biovoimalaitoksen mittaukset suoritetaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) liitteen 2 mukaisesti, mittaustulokset liitteen 2 mukaisesti tarkasteltuna alittavat edellä asetetut päästörajat ja päästöjen tarkkailussa noudatetaan tämän päätöksen lupamääräyksiä. Melu 7. Biovoimalaitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu laitoksen tavanomaisissa käyttötilanteissa ei ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7 22) melutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa L Aeq 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää

päivällä (klo 7 22) melutasoa L Aeq 45 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa L Aeq 40 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso. Biovoimalaitoksen toiminta ja siihen liittyvät liikenne-, purkaus- ja lastaustoiminnot sekä polttoaineen käsittely on suunniteltava ja sijoitettava siten, että niiden aiheuttamia meluhaittoja voidaan ehkäistä. Toiminnan melupäästöjä on vähennettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti valitsemalla käyttöön äänitehotasoltaan mahdollisimman alhaisia koneita ja laitteita sekä vaimentamalla melulähteitä. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on estettävä rakennusteknisesti sekä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään 8. Toiminnassa syntyvät jäte- ja jäähdytysvedet voidaan johtaa olemassa olevaan purkupaikkaan Koddervikiin ja kahteen Sillvikin purkupaikkaan. Jäähdytysveden purkupaikat on merkittävä asianmukaisesti ja varustettava tarvittavilla suojalaitteilla. Jään heikkeneminen jäähdytysveden purkualueella on tarvittaessa merkittävä asianmukaisesti. 9. Jos uuden biovoimalaitoksen toiminnassa syntyy tai käytetään aineita, jotka sisältävät vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä I mainittuja aineita, on varmistuttava, ettei niitä pääse pohjavesiin, vesiympäristöön tai viemäriin. Biovoimalaitokselta mereen johdettavat savukaasupesurin lauhdevedet on ennen johtamista neutraloitava, selkeytettävä ja suodatettava. Biovoimalaitoksen täyssuolanpoiston jälkeen elvytysvedet on neutraloitava. Biovoimalaitoksella kertaluonteisesti muodostuvat nuohousvedet on esikäsiteltävä neutraloimalla ja selkeyttämällä ennen niiden johtamista viemäriin tai ne on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Biovoimalaitoksen peittausvedet on käsiteltävä neutraloimalla ennen niiden johtamista viemäriin tai ne on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Peittauksen huuhteluvedet voidaan johtaa jäähdytys- ja jätevesien mukana hakemuksen mukaisiin purkupaikkoihin. 10. Biovoimalaitoksella sekä polttoaineiden varastoissa ja niihin liittyvissä rakenteissa muodostuvat jätevedet sekä sadevedet ja muut alueen pintavedet on kerättävä hallitusti sekä käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Voimalaitosta ja sen jäteveden käsittelyjärjestelmiä on käytettävä ja hoidettava niin, että laitokselta mereen ja viemäriin johdettavat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Uudet öljytuotteiden käsittelyalueiden hulevedet, jotka saattavat sisältää öljyjä, on johdettava öljynerottimeen. Uudet öljynerottimet on rakennettava asetuksen (445/2010) 10 :n 1, 3 ja 4 momenttien mukaisesti. 29

11. Biovoimalaitosalueen sadevesikaivot sekä neutralointisäiliö, jäähdytysvesiallas ja selkeytysallas ja muut jätevesien viemäröintijärjestelmät on huollettava ja pidettävä kunnossa siten, että mereen ja viemäriin johdettavan kiintoaineen määrä on mahdollisimman vähäinen. Voimalaitoksen kaikkien jätevesien yhteisestä selkeytysaltaasta tulee poistaa kiintoaine vähintään kerran vuodessa. 12. Biovoimalaitoksen talousjätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Jäteveden johtamisessa vesihuoltolaitoksen viemäriin on noudatettava Porvoon kaupungin vesilaitoksen kanssa tehdyn jätevesien johtamissopimuksen ehtoja. Viemäriin ei saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteille, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely 13. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Biopolttoaineiden ulkovarastokenttien on oltava hakemuksen mukaisesti tiivispohjaisia ja niiden hulevesijärjestelmä on hakemuksen mukaisesti varustettava kiintoaineen erotuksella. Biovoimalaitoksen polttoaineena käytettävä turve tulee varastoida polttoaineen vastaanottoasemalla sisätiloissa tai polttoainesiiloissa. Polttoaineen vastaanottoaseman lähiympäristö ja kuljetusreitit laitosalueella tulee pitää puhtaana pesuharjauksella tai vastaavalla menetelmällä. 14. Biovoimalaitoksen pohja- ja lentotuhkat on varastoitava umpinaisissa siiloissa tai vastaavissa suljetuissa tiloissa ja kuljetettava laitokselta siten, että pölyäminen estyy. Pohjatuhkaa voidaan varastoida lyhytaikaisesti ennen kuljetusta tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet johdetaan käsiteltäväksi. Tällöin pohjatuhkaa tulee kastella tai peittää pölyämisen ehkäisemiksi. Lento- ja pohjatuhkien hyötykäyttökelpoisuutta tulee seurata vuosittain tehtävillä analyyseilla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja laadittava näitä varten toimintasuunnitelma, jossa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen pitää olla ohjeistettuja. Toimintasuunnitelmaa tulee tarpeen vaatiessa päivittää. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen biovoimalaitoksen toiminnan aloittamista. 16. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- ja torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten estämiseksi. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen luonteen 30

Tarkkailumääräykset edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteista, kuten vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin johdettavien päästöjen osalta myös Porvoon kaupungin vesilaitokselle. Käyttö- ja päästötarkkailu 17. Biovoimalaitoksen sekä siihen liittyvien toimintojen käyttö- ja päästötarkkailu ja raportointi on suoritettava hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailusuunnitelman sekä asetuksen (445/2010) 16, 17 :n ja liitteen 2 mukaisesti niin, että: 31 uuden biovoimalaitoksen savukaasun lämpötilaa, happipitoisuutta ja hiilimonoksidipitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisilla mittalaitteilla, uuden biovoimalaitoksen sähkösuodattimen jännite- ja virtaarvoja ja savukaasupesurin paine-eroa ja nestevirtaa on seurattava jatkuvasti, polttoaineiden laadun ja määrän seuranta on suoritettava asetuksen (445/2010) liitteen 2 taulukon 1 mukaisesti, uuden biovoimalaitoksen hiukkaspäästötasoja (opasiteettimittaus) on mitattava jatkuvasti, uuden biovoimalaitoksen hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava kertamittauksina joka toinen vuosi. Mikäli laitoksella käytetään turvetta polttoaineena, rikkidioksidipäästöt on mitattava kertaluonteisesti kattilan tyypillisellä polttoainevalikoimalla. Mikäli laitoksella käytetään öljyä polttoaineena, on tällöin hiukkas- ja typenoksidipäästöt mitattava 2 500 käyttötunnin välein. Ensimmäiset kiinteiden polttoaineiden kertamittaukset on tehtävä viimeistään 12 kuukauden kuluttua uuden biovoimalaitoksen toiminnan aloittamisesta. Kertamittausten mittaussuunnitelma on toimitettava viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista Uuden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, savukaasupesurin jätevesiä on seurattava niin, että vesien määrää, lämpötilaa ja ph:ta mitataan jatkuvasti jäähdytysvesialtaalla ja vesien sulfaatti-, kokonaisfosfori-, kokonaistyp-

32 pi- ja kiintoainepitoisuus sekä biologinen hapenkulutus (BHK 7 ) mitataan kaksi kertaa vuodessa ja raskasmetallit asetuksen (445/2010) liitteen 2 taulukon 3 mukaisesti kerran vuodessa selkeytysaltaalla, toiminnassa syntyvien jätteiden määrää ja laatua on seurattava säännöllisesti, toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava laitoksen lähimmissä altistuvissa kohteissa kertaluonteisesti 12 kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta, toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, joissa on esitettävä asetuksen (445/2010) 19 :n mukaiset tiedot ja laitoksen on osallistuttava Porvoon alueen ilman ja melun laadun yhteistarkkailuihin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailusta on pidettävä kirjaa. Täydennetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristöviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Poikkeuksellisia tilanteita varten laadittava toimintasuunnitelma on esitettävä tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle biovoimalaitoksen toiminnan lopettamisesta ja esitettävä suunnitelma energiantuotantoyksikön ja rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan, luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut Tolkkisten voimalaitoksen toiminnan muuttamisesta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon hakemuksen mukaisessa nykyisessä

toiminnassa sekä myös lupapäätöksessä muun muassa polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriötilanteita sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa määräyksissä. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Voimalaitostoiminta ei ole nykyisin voimassa olevan rakennuskaavan vastaista. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat rinnastettavissa kaavan mukaisen teollisuustoiminnan ympäristövaikutuksiin. Biopolttoaineita ja turvetta polttoaineina käyttävän polttolaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen vähentämistekniikat edustavat kattiloiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimitaan tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Laitoksella muodostuvien mereen ja viemäriin johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimittaessa lupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu lupahakemuksen perusteella ennalta arvioiden sellaista vesien pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa. Voimalaitokselta voimalaitosalueen itäreunaan rakennettavalle selkeytysaltaalle johtava oja on määrätty viemäriksi ja näin on vakiinnutettu toiminnan nykytilanne. Ojassa johdetaan pääosin jäähdytysvesiä Koddervikin purkupaikkaan. Luvassa on annettu tarvittavat määräykset viemärin kunnossapidosta. Biovoimalaitoksen (kattila K3) sekä uusien ja olennaisesti muutettavien aputoimintojen osalta luvassa on sovellettu polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) vähimmäisvaatimuksia. Samalla voimalaitosalueella sijaitsevan nykyisen apukattilan (kattila K2) toiminta ei olennaisesti muutu. Muutenkin asetuksen (445/2010) 20 :n mukaisesti vähimmäisvaatimukset tulevat sovellettavaksi apukattilalle K2 vasta 30.6.2016 jälkeen, jolloin päätöksen No YS 1386 (9.11.2009) mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä. Nykyinen höyryvoimalaitos (kattila K1), sen polttoainetehon ollessa yli 50 MW, ei kuulu asetuksen (445/2010) soveltamisalan piiriin. Näin ollen niiden aputoimintojen osalta, joiden toimintaan ei ole tulossa muutoksia ja jotka liittyvät pääosin olemassa olevien kattiloiden toimintaan (muun muassa nestemäisten polttoaineiden varastointi laitosalueella), ei ole tässä päätöksessä sovellettu asetuksen (445/2010) vähimmäisvaatimuksia. Näitä toimintoja koskevat nykyisin voimassa olevat ympäristölupapäätökset No YS 763 (31.7.2002) ja No YS 1386 (9.11.2009). 33

34 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Määräykset on annettu raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. Lupamääräys 2. Uuden biovoimalaitoksen savukaasut on hyväksytty johdettavaksi hakemuksen mukaisesti, koska hakija esittämä piipun korkeus täyttää asetuksen (445/2010) 7 :n mukaisen vähimmäiskorkeuden. Piippua ei ole tarpeen korottaa hakemuksen mukaista korkeammaksi ilmanlaadun turvaamiseksi lähialueilla. Lupamääräys 3 6. Päästöjä ilmaan koskevat määräykset on annettu asetuksen (445/2010) ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Vähimmäisvaatimuksia tiukempia määräyksiä ei ole ollut tarpeen antaa luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai ympäristön laatuvaatimusten turvaamiseksi. Biovoimalaitoksen savukaasujen päästöraja-arvot on laskettu monipolttoainekattilalle, kun tyypillinen vuositason polttoainejakauma on 90 % puuta tai muuta kiinteää biopolttoaineesta ja 10 % turvetta. Päästöraja-arvot on annettu asetuksen (445/2010) mukaisesti myös muille käytettäville polttoaineille, joita asetuksen vähimmäisvaatimukset koskevat. Lupamääräys 7. Määräys on annettu toiminnoista aiheutuvan melun häiritsevyyden vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät toiminnot aiheuta meluhaittaa asuin- ja virkistysalueilla. Lupamääräyksissä on annettu asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Lupamääräykset 8 12. Lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet mereen ja viemäriin johdettavien jäähdytys- ja jätevesipäästöjen rajoittamiseksi ovat pääosin riittäviä. Voimalaitokselta mereen johdettavien jätevesien sisältämien haitta-aineiden päästöt on katsottu niin pieniksi, ettei niille nykytilanteessa ole tarpeen asettaa raja-arvoja. Lupamääräyksissä on annettu asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Asetuksen 10 mukaisia öljyisten jätevesien määräyksiä muuten kuin uusien alueiden osalta ei ole annettu tässä päätöksessä, koska riittävät määräykset tältä osin on annettu voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä No YS 763 (31.7.2002) ja No YS 1386 (9.11.2009). Lupamääräykset 13 14. Määräykset ovat tarpeen polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen aiheuttaman mahdollisen ympäristön pilaantumisen, roskaantumisen tai naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman haitan estämiseksi. Lupamääräyksissä on annettu asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Ko. asetuksen 13 ja 14 nestemäisten polttoaineiden ja jätteiden käsittelyä ja varastointia koskevia määräyksiä ei ole annettu tässä päätöksessä, koska riittävät määräykset tältä osin on annettu voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä No YS 763 (31.7.2002) ja No YS 1386 (9.11.2009)

35 Lupamääräykset 15 16. Häiriötilanteisiin varautumista ja häiriötilanteissa toimimista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi niin, että ne täyttävät asetuksen (445/2010) 15 :n mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset Lupamääräys 17. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva määräys on annettu asetuksen (445/2010) 16 :n ja 17 :n mukaisesti. Lupamääräys 18. Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu asetuksen (445/2010) 18 :n mukaisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUK- SIIN Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristöluvassa ei ole mahdollista antaa määräyksiä käytettävien polttoaineiden käyttömääristä. Muilta osin hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on tehtävä hakemus tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi 30.6.2016 mennessä. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä yhteenveto suoritetuista vaikutustarkkailuista, päästömittauksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

36 PÄÄTÖKSEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Perustelut Luvan saaja voi aloittaa uuden biovoimalaitoksen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 25 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa talletuksena tai pankkitakauksena, jossa edunsaaja on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Lupapäätöksen mukaisesti toimien laitoksessa noudatetaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetusta (445/2010). Toiminta ei ole asemakaavan vastaista. Kyseessä on olemassa olevan voimalaitoksen toiminnan muutos, josta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä muutoksia laitoksen ympäristövaikutuksiin. Toiminnan muutoksen ympäristövaikutukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan tehokkaasti ehkäistä lupamääräyksillä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 48, 52, 53, 54, 55, 56, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 17, 18, 19, 30, ja 37 Vesilaki 10 luvun 2 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 7, 8, 9, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksikköjen ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010)

37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 6 960 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan voimalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50 150 MW, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 6 960 euroa. Toiminnan olennaisesta muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta (3 480 euroa). Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Asian käsittelyn vaatiman työmäärä on vastannut, ottaen huomioon että muutos koskee uuden rakennettava kattilan toimintaa, uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä.

38 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Porvoon Energia Oy PL 95 06101 PORVOO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan mukaan dpoesavi-622-04-08-2010. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Porvoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa- ja Borgåbladet-sanomalehdissä

39 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Toimintojen sijoittuminen voimalaitosalueelle Liite 2. Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkojen sijainnit Liite 3. Valitusosoitus Ilpo Hiltunen Jaakko Kuisma Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Kuisma. JK/sl

LIITE 1 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN VOIMALAITOSALUEELLE (Ote kartasta: Tolkkisten biovoimalaitos, asemapiirros, VIT 4.4.2001, ei mittakaavassa)

LIITE 2 JÄTE- JA JÄÄHDYTYSVESIEN PURKUPAIKKOJEN SIJAINNIT (Ote kartasta: Tolkkisten biovoimalaitos, jäähdytysvesi, VIT 1.4.2011, ei mittakaavassa)