Ajankohtaista taloudesta Timo Levo 29.5.2015
Maailmantalouden kasvu vaimeata ensimmäisellä neljänneksellä indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa kasvoi tammi-helmikuussa 2,0 % edellisvuodesta. Maailmantalouden kasvu oli odotettua hitaampaa ensimmäisellä neljänneksellä. Vaisu ensimmäinen neljännes on kuitenkin osin tilapäistekijöiden syytä, joiden hellittäessä kasvu erityisesti kehittyneissä maissa piristyy toisella neljänneksellä. Kokonaisuutena maailmantalouden elpyminen on jäämässä odotuksista heikon alun ja kehittyvien markkinoiden onnahtelun vuoksi. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintojen alhaiset tasot voivat monissa kehittyvissä maissa aiheuttaa ongelmia. Riskejä ovat Kreikan velkaneuvottelut, geopoliittinen epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden kasvava volatiliteetti.
Talouskasvu hidastui lähes nollaan Yhdysvalloissa ensimmäisellä neljänneksellä 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Ankara talvi ja poikkeustekijät hidastivat talouskasvua Yhdysvalloissa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. BKT kasvoi annualisoitua 0,2 %. Yksityinen kulutus tuki talouskasvua, kun taas viennin kehitys vaikutti kasvuun negatiivisesti. Vähittäiskaupan kasvuluvut kohenivat maaliskuussa, mutta teollisuuden tuotanto hidastui. Teollisuuden luottamus oli ennallaan huhtikuussa. Sen sijaan kotitalouksien luottamus laski. Yhdysvaltain talous piristyy toisella neljänneksellä, mutta vaisun ensimmäisen neljänneksen vuoksi keskimääräinen talouskasvu jää vuonna 2015 aiempia arvioita matalammaksi 3 %:n tuntumaan. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa syksyllä.
Euroalueen talouskasvu vahvistumassa 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Euroalueen talousluvut ovat yllättäneet myönteisesti alkuvuonna ja talouskasvu on piristymässä viime vuoden jälkipuoliskolta. Vähittäiskauppa oli keskimäärin 2,4 %:n kasvussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta. Huhtikuussa kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattoreissa oli pientä liikettä suuntaan ja toiseen, mutta olivat edelleen hyvillä tasoilla. Euroalueen talouskasvu onkin nousemassa yli vuoden alun arvioiden 1,5 %:n tuntumaan. Työttömyysaste pysyi 11,3 %:ssa maaliskuussa. Euroalueen työttömyys on vähentynyt nyt reilun puolentoista vuoden ajan. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna. Kreikka säilyy talousalueen villinä korttina.
Raaka-aineiden hinnat nousseet viime viikkoina indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut viime viikkoina. Odotukset ylituotannon vähenemisestä ovat nostaneet öljyn hintaa. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan kuitenkin alhaalla myös jatkossa. Öljyn futuurihinnat ovat silti nousseet hieman ja ennakoivat nyt hieman päälle 70 dollarin barrelihintaa ensi vuonna. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat ovat olleet pienessä nousussa viime aikoina. 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond 20
EKP optimistisempi, mutta politiikka jatkaa samoilla linjoilla 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 3 kk:n euribor 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Huhtikuun korkokokouksessa EKP oli aiempaa positiivisempi talousnäkymien suhteen. Keskuspankki odottaa talouskasvun kohenevan kuluvan vuoden mittaan. EKP jatkaa osto-ohjelmaa suunnitelmien mukaan. Ostot jatkuvat aina syyskuuhun 2016 asti tai niin kauan kunnes EKP näkee inflaation olevan kestävällä polulla lähestyen hieman alle 2 prosentin olevaa inflaatiotavoitetta. Keskuspankin ohjauskorko pysyy pitkään alhaalla. EKP:n toimet pitävät lyhyet markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta. Muutaman vuoden tähtäimellä korkoodotukset ovat kuitenkin nousseet viime viikkoina selvähkösti. Nyt (7.5.) odotetaan kolmen kuukauden euriborin nousevan runsaaseen 0,6 %:iin vuoden 2018 loppuun mennessä, kun muutama viikko sitten odotettiin vain noin 0,2 %:n tasoa.
Pitkissä koroissa korjausliike 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot nousivat huhtikuun lopulla niin Yhdysvalloissa kuin euroalueella. Erityisesti euroalueella kyse on enemmän korjausliikkeestä kuin pidemmän nousutrendin alusta. Euroalueen pitkiä korkoja on laskenut matala inflaatio ja EKP:n rahapoliittiset toimet. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa pitkät korot ovat sahanneet alkuvuonna. Odotuksista jääneet talousluvut ja arvailut keskuspankkien ohjauskoron nostojen ajankohdasta ovat kehityksen taustalla. Odotukset Yhdysvaltain keskuspankin ensimmäisen koronnoston ajoituksesta ovat lykkääntyneet alkusyksyyn Fedin lausuntojen ja viimeaikaisen data perusteella.
Kreikka ongelmat jatkuvat 14 12 10 8 6 4 2 0 % Suomi Lähde: Macrobond Espanja Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali Italia 2014 2015 Euroalueen valtionlainojen korot nousivat huhtikuun lopulla. Kyse on kuitenkin enemmän korjausliikkeestä kuin pidemmän nousutrendin alusta. Alkuvuonna Kreikkaa lukuun ottamatta euroalueen valtionlainojen korot ovat olleet laskussa. EKP:n valtionlainaostot ovat pitäneet korot alhaalla. Kreikan valtion rahoitusongelmat ja talouden sopeuttamisohjelman pysähtyminen ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet maan valtionlainojen korkoja. Kreikka ja troikka neuvottelevat taukoamatta Kreikan rahoitustilanteen kohentamisesta, mutta valmista ei ole vielä tullut. Ilman neuvottelutulosta Kreikan valtio ajautuu kassakriisiin. Helmikuussa Kreikka ja troikka sopivat talouden sopeuttamisohjelman jatkosta neljäksi kuukaudeksi eli kesäkuun loppuun.
Euro vahvistunut viime aikoina USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2013 2014 2015 SEK 10,0 9,0 8,0 7,0 Euro vahvistui suhteessa Yhdysvaltojen dollariin huhtikuun loppupuolella odotuksia heikomman talousdatan ja Yhdysvaltojen keskuspankin vaisujen lausuntojen johdosta. Paineet euron heikkenemiselle ovat kuitenkin edelleen olemassa, sillä EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, kun Yhdysvalloissa kiristetään vähitellen. Maaliskuun puolivälissä euron dollarikurssi kävi alimmalla tasolla sitten vuoden 2003 alun jälkeen. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen alhainen inflaatio ovat olleet euron heikkenemistrendin taustalla. Ruotsin keskuspankin miinuksella oleva ohjauskorko (- 0,25 %) ja valtionlainaostojen laajentaminen ovat hieman heikentäneet Ruotsin kruunua viime viikkoina.
Suomen talouskasvu hitaanlaista ensimmäisellä neljänneksellä 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen talousindikaattorit ovat olleet vaisuja vuoden alussa. Tammi-helmikuussa tuotannon suhdannekuvaaja pieneni keskimäärin 0,2 % edellisvuodesta. Alkutuotanto ja palvelut ovat olleet kasvussa, mutta jalostus on vähentynyt. Suomen talous elpyy pieneen kasvuun tänä vuonna, mutta riski 1,0 %:n kasvuennusteessa on alaspäin Venäjän viennin kehityksen vuoksi. Kasvua tukevat vienti euroalueelle ja kulutuksen lievä elpyminen. Työttömyys nousee kuluvana vuonna ja kääntyy pieneen laskuun ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Kiristystoimista huolimatta julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee yli 60 %:n rajan.
Kuluttajien luottamus lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen jatkui huhtikuussa. Luottamuksen saldoluku on nyt lähellä pitkän aikavälin keskimäärää. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyydestä paranivat huhtikuussa. Sen sijaan arviot kotitalouden säästämismahdollisuuksista heikkenivät, mutta olivat edelleen valoisat. Huhtikuussa kotitalouksien odotukset omasta taloudesta olivat korkeimmalla tasolla sitten toukokuun 2011. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 0,7 % maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa myynnin määrä pieneni 0,1 %. Yksityisen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Yritysten näkymät kohentuneet, mutta käänne parempaan uupuu vielä Yritysten suhdannenäkymät saldo 40 20 Teollisuus 0 Palvelut -20-40 -60 Rakentaminen -80 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Yritysten näkymät ovat parantuneet, mutta selvempää käännettä parempaan ei odoteta tapahtuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Teollisuudessa tuotannon arvioidaan kehittyvän vaatimattomasti lähikuukaudet, mutta paranevan kolmannella neljänneksellä. Lähikuukausille odotetaan varsin vakaata tilauskertymää. Tilauskanta on edelleen tavanomaista heikompi. Rakentamisen tuotantomääriin ei odoteta suuria muutoksia. Tilauskanta on alhaisella tasolla ja henkilökunnan määrä alenee hieman. Palvelualalla myynnin arvioidaan pysyvän lähikuukaudet lähes ennallaan, mutta kolmannelle neljännekselle on odotuksia kohtalaisesta myynnin kasvusta. Henkilöstön odotetaan vähenevän edelleen.
Vaihtotase alijäämäinen helmikuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli helmikuussa 0,5 mrd. euroa alijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 0,4 mrd. euroa. Tammi-helmikuussa vaihtotase oli 1,1 mrd. euroa alijäämäinen eli saman verran kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Vaihtotaseen alaeristä tammi-helmikuussa vain tuotannontekijäkorvausten tase oli ylijäämäinen, muut erät olivat alijäämäisiä. Vaihtotaseen alijäämää kertyi viime vuonna 3,8 mrd. euron verran. Kauppatasetta lukuun ottamatta vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä. Vaihtosuhteen koheneminen ja viennin kasvu lähentävät vaihtotasetta kohti tasapainoa tänä vuonna.
Investointien supistuminen jatkuu vuonna 2015 mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Investoinnit laskivat kolmatta vuotta peräkkäin viime vuonna. Kaikki investointierät supistuivat. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen, mutta niiden supistumisvauhti on aiempia vuosia hitaampaa. Rakentamisen tuotanto-odotukset eivät viittaa aktiviteetin selvempään piristymiseen. Hieman nopeutuva talouskasvu ei vielä lisää yritysten investointitarpeita. Kapasiteettia on vapaana varsin runsaasti. Investoinnit kääntyvät nousuun vasta ensi vuonna.
Valtiontalouden alijäämä pieneni alkuvuonna mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 2,8 mrd. euroa. Tulonsiirtojen väheneminen selittää valtiontalouden vajeen pienenemistä. Viime vuonna julkisen talouden vaje oli odotuksia suurempi. Huonomman lähtötilanteen vuoksi näkymät lähivuosille ovat odotettua heikommat. Vuonna 2014 alijäämä oli 3,2 % suhteessa BKT:hen eli se ylittää talous- ja rahaliiton 3 %:n raja-arvon. Julkinen velka nousi 59,3 %:iin suhteessa BKT:hen. Viime vuoden suuren alijäämän johdosta tarve julkisen talouden sopeuttamiselle on entistä akuutimpi. Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 %:n tason ja velkasuhteen kohoaminen jatkuu myös ensi vuonna eikä kehitys taitu ilman lisätoimia.
Työttömyys nousussa maaliskuussa Työttömyysaste oli maaliskuussa 10,3 %, mikä oli 0,8 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,4 %. Työllisiä oli 10 000 vähemmän ja työttömien määrä kasvoi 21 000 hengellä. Ensimmäisellä neljänneksellä työttömyysaste oli 9,7 prosenttia, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Avoimien työpaikkojen määrä väheni hieman maaliskuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä lisääntyi. Työttömyysaste uhkaa nousta aiempia ennusteita enemmän runsaaseen 9 %:iin tänä vuonna.
17 Oulussa investoidaan rohkeasti Toteutunut tai käynnissä Logistiikkainvestoinnit VR: Pendolino-halli, rautatie Seinäjoki-Oulu Tavaraterminaalit (mm. Inex, Kesko, Savikko) Lentoasema Valtatiet 4, 8, 22 - kehittäminen Energia Jätteenpolttolaitos Tuulivoimapuistot Keskusta Kivisydän-kalliopysäköinti Arina Sokos-tavaratalo ja kauppakeskus Ilmarinen: Mehiläinen ym. Media Kaleva Oy painotalo Kauppa Ideapark Ritaharju Julkishallinto Yliopistollisen keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus Oulun kaupunki useita hankkeita Poikkimaantien silta Suunnitteilla Ydinvoimala Pyhäjoelle - aloitus 2015 Uusi rautatieasema ja aseman seutu: kauppaa ja asumista Hiukkavaaran aluekeskus: 20 000 asukasta Keskustan korttelit: jatkokehittäminen kaupalle ja asumiselle Lähikehän täydennysrakentaminen (noin 1 km keskustasta) Oulun asunto-ohjelma 1 800 uutta asuntoa vuodessa Oulun aluekeskusten kehittäminen? Ritaharjun kauppakeskus 100 000 m 2
18 Pohjankaaren Osuuspankki Suomen suurin osuuspankki Alueensa markkinajohtaja Asiakasmäärä 204 000 Henkilöstö 370 Konttoriverkko 20 konttoria Omat varat 426 Meur Liikevoitto 65 Meur Ilman poikkeavia kertaeriä 20 Meur Tase 3 500 Meur Pankkitoiminta 6 000 Meur Toimialueella 4 kaupunkia ja 8 kuntaa Tähän karttakuva toimialueesta, siinä väreillä uuden pankin markkinaosuus kussakin kunnassa Hankkeen rakentajat Kemin Seudun, Oulaisten, Oulun ja Tornion Osuuspankit
Hyvää kesää!