HELSINGIN YLIOPISTO Ruotsin kääntäminen VALINTAKOE 2010 HELSINGFORS UNIVERSITET Svensk översättning URVALSPROVET 2010 Valintakoekirjallisuus Jompikumpi seuraavista teoksista: Helin, Irmeli & Yli-Jokipii, Hilkka (toim.): Kohteena käännös uusia näkökulmia kääntämisen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Helsingin yliopisto. Lindqvist, Yvonne (red.): Gränslösa texter perspektiv på översättning. Hallgren & Fallgren. Valintakokeen kuvaus Ruotsin kääntämisen valintakokeessa on 4 osaa. Osassa 1 on luettuun teokseen pohjautuvia ja teoksen kielellä olevia tehtäviä, joilla testataan asiatietojen jäsentynyttä hallintaa ja tietojenyhdistämiskykyä sekä kykyä soveltaa tietoja. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Osassa 2 on esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan paitsi luetun teoksen sisällön hallintaa, myös ja ensisijaisesti hakijan suomen tai ruotsin kielen käyttötaitoa, ts. kykyä tuottaa äidinkielellään / vahvemmalla kielellään rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Osassa 3 kontrastoidaan operaatiokielten ruotsin ja suomen kielen rakenteellisia ja tekstuaalisia ominaisuuksia. Osasta voi saada enintään 30 pistettä. Osa 4 on lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, sisällön ja viestinnän kannalta toimivaa ruotsia ja suomea. Osasta voi saada enintään 30 pistettä. Hakija on suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos hän saa osasta 1 vähintään 7 pistettä, osasta 2 vähintään 7 pistettä, osasta 3 vähintään 10 pistettä ja osasta 4 vähintään 10 pistettä. Urvalslitteraturen Ett av följande verk: Helin, Irmeli & Yli-Jokipii, Hilkka (toim.): Kohteena käännös uusia näkökulmia kääntämisen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Helsingin yliopisto. Lindqvist, Yvonne (red.): Gränslösa texter perspektiv på översättning. Hallgren & Fallgren. Beskrivning av provet Provet för svensk översättning består av fyra delar. Del 1 (max 20 poäng) består av uppgifter som baserar sig på det lästa verket och som ges på det ifrågavarande verkets språk, varigenom man testar den sökandes förmåga att på ett strukturerat sätt behärska och kombinera sakuppgifter samt dennes förmåga att tillämpa fakta. Del 2 (max 20 poäng) består av en skriftlig uppgift som förutsätter svar av essätyp, varigenom man förutom att undersöka hur väl den sökande tillgodogjort sig det ifrågavarande verket innehållsmässigt även undersöker den sökandes förmåga att använda finska eller svenska språket, med andra ord förmågan att på sitt modersmål/sitt starkaste språk skapa strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text. Del 3 (max 30 poäng) består av uppgifter som kontrasterar strukturella och textuella egenskaper hos svenskan och finskan. Del 4 (max 30 poäng) är en kort översättningsuppgift som testar sökandens förmåga att skapa grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska och finska. Den sökande har avlagt provet på ett godkännbart sätt ifall han/hon får för del 1 minst 7 poäng, för del 2 minst 7 poäng, för del 3 minst 10 poäng samt för del 4 minst 10 poäng. LUE OHJEET TARKKAAN! LÄS IGENOM INSTRUKTIONERNA NOGGRANT! 1 (13)
OSA 1: LUETTUUN TEOKSEEN POHJAUTUVAT TEHTÄVÄT Osassa 1 on luettuun teokseen pohjautuvia ja teoksen kielellä olevia tehtäviä, joilla testataan asiatietojen jäsentynyttä hallintaa ja tietojenyhdistämiskykyä sekä kykyä soveltaa tietoja. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Jos olet lukenut valintakoekirjan I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.), Kohti käännöstä, vastaa seuraaviin tehtäviin. KIRJOITA VASTAUKSET VASTAUSLOMAKKEESEEN (1). DEL 1: UPPGIFTER SOM BASERAR SIG PÅ DET LÄSTA VERKET Del 1 (max 20 poäng) består av uppgifter som baserar sig på det lästa verket och som ges på det ifrågavarande verkets språk, varigenom man testar den sökandes förmåga att på ett strukturerat sätt behärska och kombinera sakuppgifter samt dennes förmåga att tillämpa fakta. Om du har läst urvalsboken I. Helin & H. Yli- Jokipii (red.), Kohti käännöstä, svara på följande frågor. SKRIV IN DINA SVAR PÅ SVARSBLANKETT (1). Mikä alla olevan listan termeistä vastaa kulloistakin määritelmää? Huomaa, että listassa on viisi ylimääräistä termiä. Jokainen oikea vastaus tuo 1 pisteen. [1] lähtötekstissä luovalla tavalla käytetty ilmaisu saa kohdekielessä vastineekseen tavanomaisen ilmauksen [2] lähtökielen vaikutus käännökseen niin että siihen tulee tahattomasti lähtökielelle ominaisia ilmaisuja tms. [3] lähtökulttuuriin sijoitettujen tai siihen viittaavien elementtien jättäminen käännökseen [4] tavanomainen yhteisesiintymä [5] viittaus kielenulkoisiin, kulttuurisidonnaisiin asioihin ja ilmiöihin [6] tekstin kielellisen aineksen sisäinen sidoksisuus, jonka varassa teksti pysyy koossa [7] käännöksen muokkaaminen uuteen kieli- ja kulttuuriympäristöön sopivaksi käännöksen toimivuuden varmistamiseksi idiomi inferenssi jalostaminen koheesio koherenssi kollokaatio käännösinterferenssi melisma pragmaattinen adaptaatio reaalia standardisoituminen vieraannuttaminen Seuraavassa on lainauksia valintakoekirjasta. Mistä käsitteestä, termistä tai ilmiöstä on kulloinkin kyse? Kirjoita täydennys vastauslomakkeeseen. Huomaa, että kuhunkin kohtaan tulee vain yksi sana. Jokainen oikea täydennys tuo 1,5 pistettä. [8] viittaa merkkien toimintaan ja niiden tulkintaan, siis sekä siihen, miten merkki toimii jotta syntyisi tulkinta, että siihen, miten tuo tulkinta sitten syntyy. [9] on eräänlaista pitkittäistulkkausta, jossa tulkattavat puhejaksot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin konsekutiivitulkkauksessa. Usein ne ovat vain muutaman virkkeen mittaisia. [10] tapahtuu tulkattavan puheen kanssa rinnakkain siten, että tulkki on muutaman sanan tai noin yhden ajatuskokonaisuuden jäljessä puhujasta. Tämä merkitsi sitä, että näkökulmana oli sanataso ja [11] [12] eli sanan tai sanojen merkitykseen perustuva vastaavuus lähtötekstin ja käännöksen välillä. [13] alkuperäisten puhujien äänet häivytetään ja korvataan kohdekielisillä puhujilla. Suomessa tätä menetelmää käytetään melkein yksinomaan lapsille tarkoitetuissa tv-ohjelmissa ja elokuvissa. 2 (13)
[14] Onko seuraavissa neljässä käännösvastineen valinnassa kyse eksplikoinnista? Perustele kantasi. Vastauksesta saa 0 2 pistettä. Kuunari Helena Joutsenen jäljillä -teoksen englanninnoksessa Jumala ompi linnamme -virsi on saanut vastineen a hymn ja Porilaisten marssista on tullut a military march, Hoosianna on käännetty muotoon the Hosanna hymn ja Kalliolle kukkulalle -laulu on käännöksessä a Finnish song about leaving a loved one behind. [15] Päättele, mitä teksteihin liittyvää ominaisuutta on kuvattu seuraavassa tekstittämisen näkökulmasta. Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Oli katsojan tai kääntäjän äidinkieli mikä hyvänsä, hän tekee myös kielenulkoisia johtopäätöksiä kuvan ja kuulemansa äänen perusteella. Myös kielensisäiset tekijät kuten intonaatio ja dialogin sävyt yhdessä eleiden ja ilmeiden kanssa lisäävät tapahtumien ymmärrettävyyttä puhutusta kielestä riippumatta. OSA 2: ESSEETYYPPISTÄ VASTAUSTA EDELLYTTÄVÄ KIRJOITUSTEHTÄVÄ Osassa 2 on esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan paitsi luetun teoksen sisällön hallintaa, myös ja ensisijaisesti hakijan suomen tai ruotsin kielen käyttötaitoa, ts. kykyä tuottaa äidinkielellään / vahvemmalla kielellään rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Jos olet lukenut valintakoekirjan I. Helin & H. Yli-Jokipii (toim.), Kohti käännöstä, tee seuraava tehtävä. Tehtävä Artikkelinsa Onko käännöstutkimuksessa särmää? lopussa Inkeri Vehmas-Lehto kokoaa yhteen käsittelemänsä asiat kymmeneksi nykykäännöstutkimukselle ominaiseksi piirteeksi. Kirjoita essee, jossa käsittelet viittä näistä piirteistä. Pohdi erityisesti, miten nuo valitsemasi piirteet heijastavat toisaalta käännöstieteen kohteiden ja menetelmien muuttumista ja toisaalta alan kehityskaarta yleensäkin. Laadi konseptipaperille essee joko suomeksi tai ruotsiksi. Esseesi saa olla enintään 200 sanan pituinen, jos kirjoitat sen suomeksi, ja enintään 250 sanan pituinen, jos kirjoitat sen ruotsiksi. Enimmäispituuden ylittävää osaa ei oteta huomioon arvostelussa. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi paperiin. Jätä tilaa paperin yläreunaan. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. DEL 2: EN SKRIFTLIG UPPGIFT SOM FÖRUTSÄTTER SVAR AV ESSÄTYP Del 2 (max 20 poäng) består av en skriftlig uppgift som förutsätter svar av essätyp, varigenom man förutom att undersöka hur väl den sökande tillgodogjort sig det ifrågavarande verket innehållsmässigt även undersöker den sökandes förmåga att använda finska eller svenska språket, med andra ord förmågan att på sitt modersmål/sitt starkaste språk skapa strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text. Om du har läst urvalsboken I. Helin & H. Yli- Jokipii (red.), Kohti käännöstä, gör följande uppgift. Uppgift I slutet av sin artikel Onko käännöstutkimuksessa särmää? sammanfattar Inkeri Vehmas-Lehto tio drag som är kännetecknande för dagens översättningsforskning. Skriv en essä där du tar upp fem av dessa drag. I din essä ska du i synnerhet diskutera hur de drag du valt avspeglar dels förändringarna inom översättningsvetenskapen vad gäller forskningsobjekt och -metoder, dels hur disciplinen utvecklats i allmänhet. Skriv din essä antingen på finska eller på svenska på konceptpapper. Din essä får vara högst 200 ord ifall du skriver på finska, och högst 250 ord ifall du skriver på svenska. Eventuell del som överskrider maximilängden lämnas obeaktad i bedömningen. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappret. Lämna tomt i papprets övre marginal. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer på pappret. 3 (13)
OSA 1: LUETTUUN TEOKSEEN POHJAUTUVAT TEHTÄVÄT Osassa 1 on luettuun teokseen pohjautuvia ja teoksen kielellä olevia tehtäviä, joilla testataan asiatietojen jäsentynyttä hallintaa ja tietojenyhdistämiskykyä sekä kykyä soveltaa tietoja. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Jos olet lukenut valintakoekirjan Y. Lindqvist (toim.), Gränslösa texter, vastaa seuraaviin tehtäviin. KIRJOITA VASTAUKSET VASTAUSLOMAKKEESEEN (1). DEL 1: UPPGIFTER SOM BASERAR SIG PÅ DET LÄSTA VERKET Del 1 (max 20 poäng) består av uppgifter som baserar sig på det lästa verket och som ges på det ifrågavarande verkets språk, varigenom man testar den sökandes förmåga att på ett strukturerat sätt behärska och kombinera sakuppgifter samt dennes förmåga att tillämpa fakta. Om du har läst urvalsboken Y. Lindqvist (red.), Gränslösa texter, svara på följande frågor. SKRIV IN DINA SVAR PÅ SVARSBLANKETT (1). Vilken term i listan nedan får motsvarande definition? Observera att listan har fem extra termer. Varje rätt svar ger 1 poäng. [1] de vid en viss tidpunkt gällande konventioner som, ofta omedvetet, styr de val översättaren gör i sitt arbete [2]+[3] två distinkta arbetsmetoder för översättare av dramatik som blir speciellt tydliga dels vid översättning av egennamn, dels när språken som översättningen sker emellan tydligt skiljer sig åt rent strukturellt [4] Den betonar betydelsen av texternas funktion i mottagarsystemet för översättningens utformning. [5] att man tänker sig sammanhanget som delvis avgörande för vad ord betyder, det vill säga vem som använder ett ord, till vem, hur och när [6] att inte bara beskriva och förklara språkliga skillnader i översättningar utan också att analysera ideologier i texter eller i enskilda lingvistiska element [7] den typ av tolkning då talaren och tolken talar samtidigt acceptabilitet adekvat dialogism ekvivalens polysystem domesticering konsekutiv normer manipulationsskolan kritisk översättningsforskning simultan exotisering Nedan finns några citat ur urvalsboken. Vilket begrepp, vilken term och vilken företeelse är det frågan om nedan? Skriv in ditt svar endast ett eller två ord i svarsblanketten. Varje rätt svar ger 1,5 poäng. Nyare översättningsforskning har betonat att översättning handlar om [8] överföring och inte enbart lingvistisk. [9] handlar om tekniska texter och främst om översättning, i vid bemärkelse, av datorprogram, produktrelaterade texter och nätbaserade texter. Ett funktionellt synsätt på översättning finns i Vermeers [10] (1989). I dessa texter [som personaltidningsartiklar och produktbroschyrer] varierar graden av trogenhet till källan, från att vissa meningar översätts till betydligt friare och mera självständiga texter. Denna process benämndes [11] i Jämtelid (2002). Eugene Nidas klassiska distinktion från 1960-talet mellan [12] och [13] i relationen mellan källtext och måltext är en central dikotomi. 4 (13)
[14] I följande två exempel är det frågan om den domesticerande översättningsmetoden. Stämmer detta? Motivera ditt svar. Svaret ger 0 2 poäng. I Elisaveta Fens källtexttrogna översättning av Tjechovs Tre Systrar hälsar Irina Chebutykin, en gammal familjevän, med en kortare form av namnet Romanovich: Ivan Romanych, dear Ivan Romanych! Den irländska dramatikern Brian Friel väljer däremot att inte använda sig av namn och gör det i stället lättare för skådespelerskan i Irinas roll genom att introducera allitteration: Dear, darling, dopey Doctor!. [15] Vilken företeelse är det frågan om? Rätt svar ger 2 poäng. I översättningar av tjeckisk skönlitteratur under den aktuella perioden [1930-talet till 1990-talet] kan man lägga märke till en tendens hos olika översättare att lägga sig allt närmare de tjeckiska originalen, en benägenhet att låta originalens språkliga och kulturella särart komma till allt tydligare uttryck i de svenska översättningarna. OSA 2: ESSEETYYPPISTÄ VASTAUSTA EDELLYTTÄVÄ KIRJOITUSTEHTÄVÄ Osassa 2 on esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan paitsi luetun teoksen sisällön hallintaa, myös ja ensisijaisesti hakijan suomen tai ruotsin kielen käyttötaitoa, ts. kykyä tuottaa äidinkielellään / vahvemmalla kielellään rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä. Osasta voi saada enintään 20 pistettä. Jos olet lukenut valintakoekirjan Y. Lindqvist (toim.), Gränslösa texter, tee seuraava tehtävä. Tehtävä Artikkelissaan När det främmande blir svenskt Christina Gullin kuvaa Antoine Bermanin käännöskategorioita. Kirjoita essee, jossa pohdit neljää näistä kategorioista ja sitä, miten kaunokirjallinen teksti muuttuu käännöksenä. Laadi konseptipaperille essee joko suomeksi tai ruotsiksi. Esseesi saa olla enintään 200 sanan pituinen, jos kirjoitat sen suomeksi, ja enintään 250 sanan pituinen, jos kirjoitat sen ruotsiksi. Enimmäispituuden ylittävää osaa ei oteta huomioon arvostelussa. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi paperiin. Jätä tilaa paperin yläreunaan. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. DEL 2: EN SKRIFTLIG UPPGIFT SOM FÖRUTSÄTTER SVAR AV ESSÄTYP Del 2 (max 20 poäng) består av en skriftlig uppgift som förutsätter svar av essätyp, varigenom man förutom att undersöka hur väl den sökande tillgodogjort sig det ifrågavarande verket innehållsmässigt även undersöker den sökandes förmåga att använda finska eller svenska språket, med andra ord förmågan att på sitt modersmål/sitt starkaste språk skapa strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text. Om du har läst urvalsboken Y. Lindqvist (red.), Gränslösa texter, gör följande uppgift. Uppgift I sin artikel När det främmande blir svenskt beskriver Christina Gullin Antoine Bermans översättningskategorier. Skriv en essä där du diskuterar fyra av dessa kategorier och hur en skönlitterär text förändras i översättning. Skriv din essä antingen på finska eller på svenska på konceptpapper. Din essä får vara högst 200 ord ifall du skriver på finska, och högst 250 ord ifall du skriver på svenska. Eventuell del som överskrider maximilängden lämnas obeaktad i bedömningen. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappret. Lämna tomt i papprets övre marginal. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer på pappret. 5 (13)
OSA 3: KONTRASTOIVA OSA Osassa 3 kontrastoidaan operaatiokielten ruotsin ja suomen kielen rakenteellisia ja tekstuaalisia ominaisuuksia. Osasta voi saada enintään 30 pistettä. DEL 3: KONTRASTIV DEL Del 3 (max 30 poäng) består av uppgifter som kontrasterar strukturella och textuella egenskaper hos svenskan och finskan. Tehtävä Uppgift Teksti 1: RUOTSI SUOMI TEHTÄVÄT (1 15). Lue ensin ruotsinkielinen alkuteksti ja suomennos. Vertaa ruotsinkielisen tekstin tummennettuja ja numeroituja kohtia vastaaviin vaihtoehtoisiin suomenkielisiin käännöksiin ja valitse annetuista neljästä vaihtoehdosta paras. Paras saattaa tarkoittaa esimerkiksi sisällöllisesti, tyylillisesti, kieliopillisesti tai kielenhuollollisesti parasta, mutta ota huomioon esimerkiksi se, miten informaatiosisältö liittyy aiempiin lauseisiin, tekstiyhteyteen tai mitä tekstissä korostetaan. Teksti 2: SUOMI RUOTSI TEHTÄVÄT (16 30). Lue ensin suomenkielinen alkuteksti ja ruotsinnos. Vertaa suomenkielisen tekstin tummennettuja ja numeroituja kohtia vastaaviin vaihtoehtoisiin ruotsinkielisiin käännöksiin ja valitse annetuista neljästä vaihtoehdosta paras. Paras saattaa tarkoittaa esimerkiksi sisällöllisesti, tyylillisesti, kieliopillisesti tai kielenhuollollisesti parasta, mutta ota huomioon esimerkiksi sanajärjestys sekä se, miten informaatiosisältö liittyy aiempiin lauseisiin, tekstiyhteyteen tai mitä tekstissä korostetaan. Osa 3 koostuu yhteensä 30 monivalintatehtävästä. Merkitse valitsemasi vaihtoehdon kohdalle vastauslomakkeeseen (2) rasti (X). Vain yksi vaihtoehto on mahdollinen. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen, väärästä vastauksesta ei mene miinuspisteitä. Text 1: SVENSKA FINSKA UPPGIFTERNA (1 15). Läs först igenom den svenska originaltexten och den finska översättningen. Jämför de ställen i den svenska texten som markerats med fet stil och en siffra med motsvarande översättningsalternativ i den finska texten. Din uppgift är att välja det bästa av de fyra alternativen i den finska texten. Det bästa alternativet kan avse exempelvis det innehållsmässigt, stilistiskt, grammatikaliskt eller språkvårdsmässigt bästa alternativet, men beakta också till exempel hur informationsstrukturen sammanhänger med de tidigare satserna, textsammanhanget eller vad det är som framhävs i texten. Text 2: FINSKA SVENSKA UPPGIFTERNA (16 30). Läs först igenom den finska originaltexten och den svenska översättningen. Jämför de ställen i den finska texten som markerats med fet stil och en siffra med motsvarande översättningsalternativ i den svenska texten. Din uppgift är att välja det bästa av de fyra alternativen i den svenska texten. Det bästa alternativet kan avse exempelvis det innehållsmässigt, stilistiskt, grammatikaliskt eller språkvårdsmässigt bästa alternativet, men beakta också till exempel ordföljden eller hur informationsstrukturen sammanhänger med de tidigare satserna, textsammanhanget eller vad det är som framhävs i texten. Del 3 består av sammanlagt 30 flervalsuppgifter. Markera det alternativ du väljer med ett kryss (X) i svarsblankett (2). Bara ett alternativ är rätt. Varje rätt svar ger 1 poäng, fel svar ger inga minuspoäng. 6 (13)
TEKSTI 1: Ruotsi suomi / tehtävät (1) (15) TEXT 1: Svenska finska/uppgifterna (1) (15) SVENSK ORIGINALTEXT Anna Blom Ja va sådär liksom helt hermona : Språkösvenska samtal som forskningsobjekt Att tala svenska högt på en språkö som Tammerfors är ingen självklarhet. Inte om man är ung och vill 1) ha seriös gatukredibilitet. SUOMENKIELINEN KÄÄNNÖS VASTAUSVAIHTOEHTOINEEN Anna Blom Ja va sådär liksom helt hermona Tutkimuskohteena kielisaarekkeissa puhuttu ruotsi Ruotsin puhuminen Tampereen kaltaisessa kielisaarekkeessa ei ole mikään itsestäänselvyys, eikä varsinkaan silloin, jos on nuori ja haluaa 1a) vakavan katu-uskottavuuden. 1b) katu-uskottavuutensa otettavan vakavasti. 1c) katu-uskottavuutta. 1d) olla vakavamielisen katu-uskottava. Då är det viktigare att tala en snärtig finska. 2) Ändå fortlever svenskan på språköarna, 3) generation efter generation. Sofie Henricson forskar i hur svenskan och finskan möts på dessa orter och vad som händer i mötet. Tuolloin on tärkeämpää puhua iskevää suomea. Ruotsi 2a) pinnistelee kuitenkin 2b) sinnittelee kuitenkin 2c) elelee joka tapauksessa 2d) elelee toistaiseksi kielisaarekkeissa 3a) sukupolvesta sukupolveen. 3b) polvesta polveen. 3c) isältä pojalle. 3d) vuosisadasta toiseen. Sofie Henricson tutkii suomen ja ruotsin kielten kohtaamisia näillä paikkakunnilla ja sitä mitä kohtaamisissa tapahtuu. [...] På svenska språköar i Finland lever svenskspråkiga grupper i nästan helt finskspråkiga miljöer, 4) utan geografisk kontakt med resten av Svenskfinland, definierar Henricson. Maamme ruotsalaisissa kielisaarekkeissa ruotsinkielisiä ryhmiä asuu lähes täysin suomenkielisissä ympäristöissä, 4a) maantieteellinen yhtymä puuttuu kokonaan Svenskfinlandiin, 4b) ilman maantieteen suomaa yhteyttä muihin Suomen ruotsinkielisiin alueisiin, 4c) vailla maantieteellistä yhteyttä Suomen muihin ruotsinkielisiin alueisiin, 4d) muun maantieteellisen yhteyden puuttuessa kokonaan ruotsinkielisiin alueisiin, Henricson tarkentaa. Svenskan talas ändå också utanför hemmen, framför allt i de svenska skolorna. Men förutom skolan 5) är det tunnsått med kulturella eller politiska institutioner där man aktivt skulle använda svenskan på orter med svenska språköar. Det finns fyra orter i Finland med större svenska språköar: Kotka, Björneborg, Uleåborg och Tammerfors. Ruotsia puhutaan kuitenkin myös kodin ulkopuolella, ennen kaikkea ruotsalaisissa kouluissa. Koulua lukuun ottamatta niillä paikkakunnilla, joissa on ruotsalaisia kielisaarekkeita, 5a) on aika vähänlaisesti 5b) on hajallaan 5c) on sinne tänne siroteltuna 5d) on aika ohuelti sellaisia kulttuurisia tai poliittisia instituutioita, joissa aktiivisesti käytettäisiin ruotsia. Suomessa on neljä paikkakuntaa, joissa on suurehko ruotsalainen kielisaareke: Kotka, Pori, Oulu ja Tampere. 7 (13)
Henricson är själv uppvuxen 6) på en av språköarna, den i Kotka. Henricson on itse kasvanut 6a) yhdellä kielisaarekkeella, Kotkan saarella. 6b) yhdessä eli Kotkassa sijaitsevassa kielisaarekkeessa. 6c) yhdessä kielisaarekkeista, Kotkassa. 6d) kielisaareke Kotkassa. Där 7) är vardagen genomsyrad av det finska och alla är i praktiken tvåspråkiga. Siellä 7a) arkea varjostaa suomi, 7b) arkipäivän läpi tunkee suomi, 7c) arkipäivälle on ominaista suomen läpitunkevuus, 7d) arkipäivä on kauttaaltaan suomalainen, ja kaikki ovat käytännössä kaksikielisiä. I forskningen 8) ser jag helt enkelt bara på hur man använder svenskan när man är tvåspråkig. Tutkimuksessani 8a) havaitsen kertakaikkiaan vain sen, 8b) näen yksinkertaisesti vain sen, 8c) tarkastelen yksinkertaisesti vain sitä, 8d) tarkkailen yksinomaan vain sitä, miten ruotsia käytetään, kun on kaksikielinen. Enligt Henricson är det alltför tidigt att egentligen 9) dra några slutsatser 10) utifrån den forskning hon hittills gjort. Henricsonin mukaan on oikeastaan aivan liian aikaista 9a) päättää mitään 9b) vetää mitään johtopäätöksiä 9c) tehdä päätöksiä 9d) tehdä mitään päätelmiä 10a) sen tutkimuksen perusteella, jonka hän on jo kerinnyt tehdä. 10b) tähän asti tehdystä tutkimuksesta. 10c) jo saavutetusta tutkimuksesta. 10d) hänen tähänastisen tutkimuksensa perusteella. 11) Jag vet inte ens om man kan tala om 12) något sådant fenomen som språkösvenska, att det skulle vara ett enhetligt språk på något sätt, funderar hon. 11a) Minulle on epäselvää puhuminen 11b) En edes tiedä, etteikö voitaisi puhua 11c) En toistaiseksi tiedä, voidaanko puhua 11d) En edes tiedä, voidaanko puhua 12a) sellaisesta ilmiöstä kuin kielisaarekkeiden ruotsi, 12b) kielisaarekeruotsin tapaisesta ilmiöstä, 12c) kielisaarekkeissa puhutun ruotsin ilmiömäisyydestä, 12d) kielisaarekeruotsi-ilmiöstä, siis että se olisi jollain tavoin yhtenäinen kieli, hän miettii. Men det finns tydliga likheter 13) mellan de fyra orter som kan definieras som språköar: 13a) Kielisaarekkeiksi määriteltyjen neljän paikkakunnan välillä 13b) Kielisaarekkeiksi määriteltävissä olevien neljän paikkakunnan välillä 13c) Niiden neljän paikkakunnan, jotka voidaan määritellä kielisaarekkeiksi, välillä 13d) Kielisaarekkeiksi mahdollisesti määrättävien neljän paikkakunnan välillä 8 (13)
14) de svenskspråkiga på orten utgör en väldigt liten minoritet och de har alla en stark kontakt med finskan. on selkeitä yhtäläisyyksiä: 14a) alueen ruotsinkieliset ovat 14b) ruotsinkieliset alueella ovat 14c) ruotsinkieliset ovat paikoillaan 14d) ruotsinkieliset ovat paikoittain erittäin pieni vähemmistö ja heillä on kaikilla vahva yhteys suomen kieleen. 15) Även finskan varierar på de olika orterna, vilket i sin tur kan påverka svenskan. 15a) Alueen suomi vaihtelee sekin, jolla 15b) Suomikin vaihtelee eri paikoissa, ja sillä 15c) Alueenkin suomi vaihtelee, millä 15d) Myös suomi vaihtelee alueella, jolla voi puolestaan olla oma vaikutuksensa ruotsin kieleen. Lähde/Källa: Källan SLS 125 år, jubileumsnummer februari 2010, s. 20 21. Utgiven av SLS Svenska Litteratursällskapet i Finland. Suomenkieliset vastausvaihtoehdot on laadittu tätä valintakoetta varten. De olika svarsalternativen på finska har utarbetats för detta urvalsprov. TEKSTI 2: Suomi ruotsi / tehtävät (16) (30) TEXT 2: Finska svenska/uppgifterna (16) (30) SUOMENKIELINEN ALKUTEKSTI SKS Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Seuran syntyvaiheet SVENSK ÖVERSÄTTNING MED SVARSALTERNATIV SKS Finska Litteratursällskapet Sällskapets uppkomst 16) 1800-luvun ensi vuosikymmenet olivat koko Euroopassa 17) kansallisten kulttuurien nousun aikaa. 16a) I början av adertonde seklet 16b) De begynnande åren av 1800-talet 16c) 1800-talets första decennier 16d) 1800-talets första årtiondena 17a) innebar en boom för de nationella kulturerna 17b) var en period av uppsving för de nationalistiska kulturerna 17c) var en tid av uppsving för de nationella kulturerna 17d) utgjorde den blomstertid för de europeiska nationella kulturerna i hela Europa. 18) Suomalaisten kansallista heräämistä tuki myös alueen valtapoliittinen kehitys. 18a) Finländarnas folkliga uppvaknande stöddes även av den maktpolitiska utvecklingen i landet. 18b) Finländarnas nationella uppvaknande stödde även den maktpolitiska utvecklingen i landet. 18c) Den maktpolitiska utvecklingen i Finland bidrog också till det nationella uppvaknandet. 18d) Den nationella väckelsen bidrog också till den maktpolitiska utvecklingen i Finland. 9 (13)
Suomi 19) liitettiin 1809 Venäjän keisarikuntaan, jonka suunnitelmiin sopi maan henkinenkin irrottaminen Ruotsista. Finland 19a) kopplades till det ryska kejsardömet 1809 19b) blev delaktigt i det ryska kejsardömet 1809 19c) införlivades 1809 med det ryska kejsardömet 19d) konvergerades 1809 med det ryska kejsardömet och ett avskiljande från Sverige även i kulturellt hänseende passade in i planerna. Näin tarjoutui tilaisuus 20) kansan suomenkielisen enemmistön sivistystason kohottamiseen. Detta banade väg för möjligheter 20a) att höja bildningsnivån hos landets finskspråkiga majoritet. 20b) att bilda de flesta av landets finskspråkiga majoritet. 20c) att bilda landets finskspråkiga majoritets nivå. 20d) att utöka folks finskspråkiga majoritets bildningsnivå. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustivat vuonna 1831 21) Helsingin yliopiston piirissä toimivat miehet, jotka tunsivat kiinnostusta suomen kieleen ja uskoivat sen 22) kirjallisen viljelyn tulevaisuuteen. Finska Litteratursällskapet grundades år 1831 21a) av en grupp män som var knutna till Helsingfors universitet, 21b) av män som verkade runtomkring Helsingfors universitet, 21c) av en grupp män verkande inom Helsingfors universitet som 21d) av aktiva manliga funktionärer vid Helsingfors universitet som intresserade sig för det finska språket och trodde på 22a) en ljusnande framtid för den skrivna utbildningens utveckling. 22b) den finska skriftliga framställningens framtid. 22c) det finska språkets odlingsbara framtid. 22d) en framtid för det finska skriftspråkets utveckling. 23) Oman koulutuksensa ja hankkeen aatteelliset virikkeet he olivat saaneet Turun Akatemiassa, missä edellisen vuosisadan lopulla vaikutti historian ja kansanperinteen tutkija H. G. Porthan. 23a) De hade fått ideologiska impulser i den egna utbildningen och det egna projektet 23b) De hade utbildats och hämtat ideella impulser för detta projekt 23c) De hade insupit lärdomens atmosfär i den egna utbildningen och det egna projektet 23d) Den egna bildningens och det egna projektets ideologiska impulser hade de fått vid Åbo Akademi där forskaren i historia och folkloristik, H. G. Porthan, var verksam i slutet av förra århundradet. 24) Esikuvina olivat myös 1700- luvun lopulta alkaen Euroopan yliopistokaupunkeihin perustetut kirjallisuusseurat. 24a) Förebilder var ju 24b) Ytterligare förebilder var 24c) Till och med förebilder var 24d) Andra förebilder utgjordes av de litteratursällskap som inrättats i Europas universitetsstäder i slutet av 1700-talet. Seuran ensimmäisissä säännöissä korostettiin, että "kieli on kansallisuuden perustus". Seura ei ollut vain akateeminen keskustelukerho 25) vaan myös kansallishengen kasvukeskus, joka kokosi jäsenkuntaansa virkamiesten ja ylioppilaiden I Sällskapets första stadgar betonades att nationaliteten har sin förankring i språket. Sällskapet var inte bara ett akademiskt diskussionsforum, utan även 25a) en andlig groningsgrund för folket, 25b) ett tillväxtcentrum för den nationella anden, 25c) ett tillväxtcentrum för den nationella andan, 25d) ett centrum för den framväxande nationalkänslan, 10 (13)
lisäksi valistuneita kansanmiehiä, vuodesta 1846 lähtien myös naisia. och rekryterade sina medlemmar bland dels tjänstemän och studenter, dels upplysta män av folket, samt från och med år 1846 även bland kvinnorna. Alkuaikojen 26) kauaskantoisimpia hankkeita olivat kansanrunouden keruu ja julkaiseminen. 26a) De mest långrandiga projekten 26b) De mest långsiktiga projekten 26c) De mest långsinta projekten 26d) De mest långtradiga projekten under Sällskapets första tid gällde insamling och publicering av folkdiktning. 27) Seura tuki ensimmäisen sihteerinsä Elias Lönnrotin keruumatkoja Itä-Suomessa ja Karjalassa ja julkaisi näiden matkojen tuloksiin pohjautuvat teokset, Kalevalan (1835, 1849) ja Kantelettaren (1840). 27a) Man stöttade inom Sällskapet 27b) Man stötte på inom Sällskapet 27c) Sällskapet gav flankstöd åt 27d) Sällskapet promoverade sin förste sekreterare Elias Lönnrot under hans insamlingsresor i östra Finland och Karelen och publicerade verk baserade på skörden från dessa resor: Kalevala (1835, 1849) och Kanteletar (1840). 28) Kansanrunoutta julkaisemalla voitiin kartuttaa vähäistä suomenkielistä kirjallisuutta ja samalla rikastuttaa suomea kansankielen elävillä ilmaisuilla. 28a) Vid utgivning av folklyrik 28b) Genom att ge ut diktning för folk 28c) I och med att nationallyrik producerades i tryckt form 28d) Genom att publicera folkdiktning kunde den knappa finskspråkiga litteraturen utökas samtidigt som finskan berikades med levande folkliga uttryck. Seura alkoi tuottaa suomeksi 29) sekä tietopuolista että kaunokirjallisuutta: historioita, kielioppeja, sanakirjoja, yleistajuisia esityksiä mm. luonnontieteistä ja lainsäädännöstä sekä käännöksiä maailmankirjallisuuden klassikoista. Sällskapet började producera 29a) kunskapsbaserad litteratur så som skönlitteratur: 29b) såväl facklitteratur som skönlitteratur: 29c) vare sig facklitteratur eller skönlitteratur: 29d) både insiktsfull litteratur och skönlitteratur: historieböcker, grammatikor, ordböcker, populära publikationer om bland annat naturvetenskap och lagstiftning samt översättningar av världslitteraturens klassiker på finska språket. Kirjoituskilpailuin etsittiin 30) uusia tekijöitä kertomuksille ja näytelmille. Ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi Seuran julkaisemana 1870. Pristävlingar anordnades i syfte att 30a) få fram nya författare till berättelser och skådespel. 30b) få fram nya skrivare för berättelser och pjäser. 30c) introducera författare i historier och skådespel. 30d) få nybörjare för berättelser och pjäser. Den första finskspråkiga romanen, Aleksis Kivis Sju bröder, utgavs av Sällskapet 1870. Lähde/Källa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, http://www.finlit.fi/seura/historia.htm Vastausvaihtoehdot on laadittu tätä valintakoetta varten ja osittain olemassa olevien ruotsinnosten pohjalta, ks. esite Finska Litteratursällskapet (2002), käänt. Ann-Christine Relander ja http://www.finlit.fi/svenska/sallskapet/historia.htm. De olika svarsalternativen på svenska har utarbetats för detta urvalsprov och delvis också med utgångspunkt i befintliga översättningar, se broschyren Finska Litteratursällskapet (2002), övers. Ann- Christine Relander och http://www.finlit.fi/svenska/sallskapet/historia.htm. 11 (13)
OSA 4: KÄÄNNÖSTEHTÄVÄ Osa 4 on lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, sisällön ja viestinnän kannalta toimivaa ruotsia ja suomea. Osasta voi saada enintään 30 pistettä. Tehtävä Lue alla olevat tekstit 1 ja 2 ja käännä ne sitten ruotsiksi ja suomeksi vastauslomakkeeseen (3). Arvostelussa kiinnitetään huomio kummassakin tekstissä 15 kohtaan ja niiden käännösratkaisuihin. Kustakin hyvästä, kieliopillisesti, viestinnällisesti ja sisällöllisesti toimivasta käännösratkaisusta saa 1 pisteen. Tehtävässä arvioidaan paitsi sanaston ja fraasien hallintaa, myös oikeakielisyyttä ja kieliopillisuutta. DEL 4: ÖVERSÄTTNINGSUPPGIFT Del 4 (max 30 poäng) är en kort översättningsuppgift som testar sökandens förmåga att skapa grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska och finska. Uppgift Läs igenom nedanstående texter 1 och 2 och översätt dem sedan till svenska och finska på svarsblankett (3). I bedömningen beaktas i båda texterna 15 ställen och översättningslösningarna av dem. Varje god, grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande lösning ger 1 poäng. I uppgiften bedöms utöver ord- och fraskunskap också språkriktighet och grammatik. TEKSTI 1: SUOMESTA RUOTSIIN TEXT 1: FRÅN FINSKA TILL SVENSKA HILJAA JA HISSUKSEEN [Oheisteksti poistettu tehtäväpaperin verkkoversiosta.] (Jaakko Heinimäki: Hiljaa ja hissukseen, Postia sinulle Post till dig, 2004, s. 29 31; http://www.posti.fi/postiasinulle/) 12 (13)
TEKSTI 2: RUOTSISTA SUOMEEN TEXT 2: FRÅN SVENSKA TILL FINSKA Käännetään vain osittain, ks. Vastauslomake 3 översätts endast till valda delar, se Svarsblankett 3 DÄRFÖR BÖR VI SKRATTA MER! [Oheisteksti poistettu tehtäväpaperin verkkoversiosta.] Lise Hansson Blomängsvägen 33 305 93 HALMSTAD Tel: 035-444 67 eller 070-574 46 67 http://www.skrattaforlivet.se/ [Läst 18.10.2005.] 13 (13)
Hakijanumero / Ansökningsnummer Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN SVENSK ÖVERSÄTTNING 2010 VASTAUSLOMAKE 1 SVARSBLANKETT 1 OSA 1: LUETTUUN TEOKSEEN POHJAUTUVAT TEHTÄVÄT DEL 1: UPPGIFTER SOM BASERAR SIG PÅ DET LÄSTA VERKET Pistemäärä/ Antal poäng [1] 1/ [2] 1/ [3] 1/ [4] 1/ [5] 1/ [6] 1/ [7] 1/ [8] 1,5/ [9] 1,5/ [10] 1,5/ [11] 1,5/ [12] 1,5/ [13] 1,5/ [14] 0 2/ [15] 2/ Yhteensä / Sammanlagt / 20 p.
Hakijanumero / Ansökningsnummer Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN SVENSK ÖVERSÄTTNING 2010 VASTAUSLOMAKE 2 SVARSBLANKETT 2 OSA 3: KONTRASTOIVA OSA DEL 3: KONTRASTIV DEL Merkitse rasti (X) vastauslomakkeeseen parhaimpana pitämäsi vastausvaihtoehdon ruutuun. Vain yksi vaihtoehto kelpaa. Jokainen oikea vastaus on 1 pisteen arvoinen, väärästä vastauksesta ei mene miinuspisteitä. Skriv ett X i svarsblanketten i rutan för det alternativ du anser vara det bästa. Endast ett alternativ godkänns. Varje rätt svar ger 1 poäng, fel svar ger inga minuspoäng. Tehtävä Uppgift nro / nr 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Vaihtoehto/ Alternativ a b c d Yhteensä / Sammanlagt / 30 (30 x 1 p.)
Hakijanumero / Ansökningsnummer Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN SVENSK ÖVERSÄTTNING 2010 VASTAUSLOMAKE 3 SVARSBLANKETT 3 OSA 4: Käännä ruotsiksi! DEL 4: Översätt till svenska! HILJAA JA HISSUKSEEN Todellista aikamme ylellisyyttä ovat aika, rauha ja hiljaisuus. Norjalainen kulttuurintutkija Thomas Hylland Eriksen valottaa kirjassaan Hetken tyrannia (2003) erilaisia tapoja ymmärtää ajan olemus. Hänen mielestään meidän historiamme on ennen kaikkea kiihtymisen ja nopeiden muutosten historiaa. Jotkut aikalaiset ymmärsivät heti, että noin nopea liikkuminen mullistaisi maailman. Monet epäilivät, onko lainkaan terveellistä katsoa junan ikkunasta ulos. Pelättiin, että hurjaa vauhtia kiitävässä junassa istuvien ihmisten ajatuksista tulee epäterveellisen hätäisiä. Jaakko Heinimäki: Hiljaa ja hissukseen, Postia sinulle Post till dig, november 2004, s. 29 31 Yhteensä/Sammanlagt 15 p. KÄÄNNÄ! VÄND! 1 (2)
Hakijanumero / Ansökningsnummer Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. OSA 4: Käännä suomeksi! DEL 4: Översätt till finska! DÄRFÖR BÖR VI SKRATTA MER! NATURLIGT SMÄRTSTILLANDE: Skratt ökar nivån av endorfiner som är kroppens naturliga smärtlindringsmedel. INLÄRNINGSFÖR- MÅGAN FÖR- BÄTTRAS: Flera undersökningar visar att skratt förbättrar inlärningsförmågan, eftersom hjärnfrekvensen blir lägre, blir kontakten mellan hjärnhalvorna bättre. VÄLBEFINNANDET ÖKAR: Skratt gör dig mera positiv till din omgivning och mindre irriterad över småsaker. Skratt är också bra mot depression, rädslor och sömnlöshet. STRESS LINDRAS: Utan ansträngning ger skratt ro, harmoni och avspänning. Det är därmed en av de bästa metoderna för att förebygga och avhjälpa stress. DINA RELATIONER BLIR BÄTTRE: Dem du skrattar med får/har du bättre relationer med. Skrattet är den kortaste vägen mellan två människor. http://www.skrattaforlivet.se/ [Läst 18.10.2005.] Yhteensä/Sammanlagt 15 p. KÄÄNNÄ! VÄND! 2 (2)