Raportti 7.11.2011 Energiatehokkuustyön raportti 1. Yleistä Kangasalan kunta on hyväksynyt energiatehokkuussopimukseen liittyvän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman 30.8.2010. Tämän raportin avulla luodaan käytäntö, jossa sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta ja energiatehokkuustyöstä yleensä raportoidaan kerran vuodessa. Samalla voidaan päivittää tarvittaessa toimenpideohjelmaa. Koska tämä raportti on ensimmäinen laatuaan, ja toteutetaan vasta loppuvuodesta, kirjataan tähän myös vuoden 2011 alkupuolella tehtyjä toimenpiteitä. Koko vuotta koskevat luvut ovat vuodelta 2010. Tämän raportin puutteellisia tietoja, joista merkittävimmät koskevat säästötoimenpiteiden avulla saavutettuja laskennallisia ja toteutuneita lukuja, pyritään täydentämään jälkikäteen, ja saattamaan ajan tasalle ensi vuoden raportissa. Toimintasuunnitelma -2016 ja raportointi Toimintasuunnitelmaa ei ole sen hyväksymisen jälkeen 30.8.2010 päivitetty, eikä sen toteutumisesta ole vielä raportoitu. Tarkoitus on, että raportoinnin muotoa kehitetään jatkossa yhdessä muiden seudun kuntien kanssa. Vuotuisen raportoinnin ajankohdaksi vuodesta 2012 alkaen määritellään kevät, jolloin toimitetaan myös raportit Kuntaliitolle ja Motivalle. Toteutuneiden toimenpiteiden ja toteutuneen kehityksen raportointi koskee tuolloin edellistä kalenterivuotta. Samalla tarkastellaan aina toimintasuunnitelman kehitystarpeita ja tehdään tarpeen mukaan siihen lisäyksiä tai laajennuksia. Energiatehokkuustyön kattavuus Tällä hetkellä energiatehokkuustyö kattaa selvimmin kunnan suoraan omistamat kiinteistöt ja muun kunnan toiminnan. Kunnan tytär yhtiöiden energiatehokkuustyö on tarkoitus sisällyttää energiatehokkuustyön raportointiin vuodesta 2012 alkaen, jatkossa pyritään liittämään mukaan myös energiankulutuksen kannalta merkitykselliset osakkuusyhtiöt. Kunnan omistama lämpöyhtiö (Kangasalan lämpö Oy) ei myöskään sisälly sopimuksen toimialaan. Yhtiön edustajien kanssa tehdään kuitenkin aktiivista yhteistyötä. Kangasalan lämpö Oy:n toimenpiteet ovat erittäin merkittävä tekijä paitsi kunnan omien kiinteistöjen myös kunnan asukkaiden ilmastopäästöjen kehityksen kannalta. Tavoitteena on laajempi vaikutus (esim. tiedotuksen, kaavoituksen ja seudullisen suunnittelun ja yhteistyön avulla. Erityisesti liikenteen ja kaavoituksen alueella myös seudullisen yhteistyön vaikutus on merkittävä. Energiatehokkuustyön raportti 1
Energiatehokkuustyön organisointi Energiatehokkuustyöstä vastaa energiatehokkuussopimuksen valmistelu- ja seurantaryhmä. Vuonna 2010 työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Toimikunnan jäseninä on ollut vuonna 2010: 1. Mikko Ilkka, tekninen johtaja, Tekninen keskus, työryhmän puheenjohtaja 2. Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus 3. Susanna Virjo, suunnitteluarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri 9.8.10 alk 4. Anita Santapukki, suunnitteluinsinööri, yhdyskuntatekniikka, Tekninen keskus 5. Seppo Mäkelä, sähköinsinööri, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa 6. Ismo Simola, talotekniikkateknikko, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa 7. Arja Lehto, rakennuspäällikkö, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa 8. Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, ympäristönsuojelu, Tekninen keskus 9. Sirkku Malviala, rakennustarkastaja, rakennusvalvonta, Tekninen keskus 10. Taru Räsänen, rehtori, koulut, Sivistyskeskus 11. Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, varhaiskasvatus, Sivistyskeskus 12. Reijo Riekkola, apulaiskunnanjohtaja, Strateginen johto 13. Antti Kytövaara, toimitusjohtaja, Kangasalan Vesi-liikelaitos 14. Kaisu Kuusela, suunnittelija, kaavoitus, Tekninen keskus, sihteeri 8.8.2010 asti Vuonna 2011 työryhmä on kokoontunut toistaiseksi viisi kertaa, ja työvaliokunta kerran. 30.6. 2011 alkaen toimikunnan kokoonpano on ollut (tv=työvaliokunta): 1. Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, ympäristönsuojelu, Tekninen keskus (tv) 2. Toni Haapala, hyvinvointipalvelujen talousjohtaja, Sosiaali- ja terveyskeskus 3. Mikko Ilkka, tekninen johtaja, Tekninen keskus, 4. Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, varhaiskasvatus, Sivistyskeskus 5. Antti Kytövaara, toimitusjohtaja, Kangasalan Vesi liikelaitos 6. Arja Lehto, rakennuspäällikkö, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa (tv) 7. Sirkku Malviala, rakennustarkastaja, rakennusvalvonta, Tekninen keskus 8. Marja Mattila, opetuskoordinaattori, Sivistyskeskus 9. Seppo Mäkelä, sähköinsinööri, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa 10. Kirsti Raulo, energia-asiantuntija, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa, sihteeri (tv) 11. Anita Santapukki, suunnitteluinsinööri, yhdyskuntatekniikka, Tekninen keskus (tv) 12. Jonna Sillman-Sola, hallintojohtaja, Liiketoimintayksikkö Oksa, (pj) (tv) 13. Ismo Simola, talotekniikkateknikko, tilapalvelu, Liiketoimintayksikkö Oksa (tv) 14. Susanna Virjo, suunnitteluarkkitehti, kaavoitus, Tekninen keskus (tv) Energiatehokkuustyön raportti 2
Keskeiset ongelmat ja kehitystarpeet Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on energiatehokkuustyön perusta: sopimus on toteutettava, ja konkreettiset tavoitteet on saavutettava. Myös taloudellisten realiteettien ja kustannustehokkuuden huomioiminen on välttämätöntä toimenpiteiden jatkuvuuden takaamiseksi. Silti on tärkeä muistaa, että kyseessä on myös laajempi moraalinen velvoite toimia kestävästi ja vaikuttaa siihen, mitä jätämme tuleville sukupolville. Näiden kahden tason yhdistäminen on haastavaa, mutta siihen on pyrittävä, kun toimintasuunnitelmaa ja energiatehokkuustyötä kehitetään. Haasteita ja ongelmallisia asetelmia sisältyy myös mm. seuraaviin asioihin: - merkittävä osa muusta kuin kiinteistöjen suorasta kulutuksesta liittyy oleellisesti laajempiin seudullisiin ratkaisuihin (esim. joukkoliikenne), myös valtion vaikutus esim. verojen, syöttötariffien ja energiatukien muodossa on monessa asiassa erittäin merkittävää - Kangasalan Lämmön liittäminen tavalla tai toisella osaksi kunnan energiatehokkuustyötä on tärkeää. - Energiatehokkuustyön päätöksentekijöiden tiedottaminen ja motivointi on tärkeää sopimuksen toteutumisen kannalta - Energiatehokkuustyössä kuten kaikessa laatu ja tehokkuus vaativat rahaa ja huolellista paneutumista Toteutetut kehityshankkeet, esimerkkikohteet: - Uudisrakennuksissa on alettu painottaa energiatehokkuutta: A-luokkaa ovat mm. kulttuuritalo ja Liuksialan päiväkoti. Liuksialan päiväkotirakennuksessa energiatehokkuus oli myös tarjousten arviointikriteerinä. - Tärkein muutostyö päästöjen vähenemisen kannalta on Liuksialan koulun ja tulevan päiväkodin lämmöntuotantomuodon uusiminen pelletillä lämpiäväksi (ehdollinen investointipäätös on tehty, toteutus 2012). CO2-päästöt vähenevät noin 180 t/vuosi verrattuna tilanteeseen, jossa uusikin rakennus. - Öljylämmitteisiä kohteita pyritään muutenkin järjestelmällisesti muuttamaan muihin lämmitysmuotoihin. Ensisijalla ovat uusiutuvat energianlähteet, mutta myös kaasulla saavutetaan sekä säästöjä että selviä CO2- päästöjen vähennyksiä. Esimerkiksi kun Huutijärven päiväkoti siirretään maakaasuun syksyn kuluessa, säästyy energiaa laskelmien mukaan yli 20 MWh ja CO2-päästöt vähenevät 13-21 t/vuosi. - Taloudellinen harkinta kulkee aina rinnalla: energiatehokkuutta pyritään aina edistämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Energiatehokkuustyön raportti 3
2. Nykyinen välitön energian 2.1. Rakennukset Kattavuus rakennuskannasta: Raportointiin liittyvät tilastot ja seuranta kattaa nykyään vain kunnan suoraan omistamat kiinteistöt. Yhtiöiden kautta omistettujen kiinteistöjen liittämistä sopimuksen piiriin ainakin jollakin tasolla pyritään edistämään. Konserniyhtiöiltä on kysytty energiatehokkuudesta ja investoinneista. Ainakin kahdella merkittävimmällä energian ja veden kuluttajalla (Kangasalan Uimahalli Oy ja KiinteistöOy Taloherttua) on omaehtoista energiatehokkuustyötä, jonka tavoitteet ja kulutuksen kehitys pyritään soveltuvin osin liittämään osaksi tilastointia ja raportointia vuodesta 2011 alkaen. Katselmustoiminta Kunnan omistamien kiinteistöjen energiatehokkuuden suunnitelmallisen kehittämisen avuksi toimintasuunnitelmassa hyväksyttiin katselmusohjelma vuosille 2010-2013, jonka mukaisesti katselmustoiminta on käynnistynyt vuonna 2010. Vuoden 2010 kiinteistöt olivat kaikki Sahalahden kiinteistöjä, joiden katselmusraportit ovat valmistuneet lokakuussa 2011. Ehdotettuja säästötoimenpiteitä arvioidaan parhaillaan. Katselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden laskennalliset vuotuiset säästöt ovat yhteensä 130 MWh lämpöä (öljyä) ja 170MWh sähköä, yhteensä 25300 euroa/vuosi. CO2- päästöjen vähennyksiksi on arvioitu 150 tonnia/vuosi. Lämmitysmuodon vaihdoksien luvut eivät sisälly yllä oleviin lukuihin. Vaadittujen investointien tarve on yhteensä 67500 euroa. Seuraavassa raportissa tarkennetaan lukuja tehtyjen päätösten perusteella. Vuonna 2010-2011 katselmoidut kohteet olivat: Kohde Brutto - m2 Sahalahden päiväkoti 575 1 725 Kontula, juhlatalo 565 3 500 Kunnanvirastorak., Sahalahden toimipiste 755 2 300 Monitoimitalo, Sahalahti 433 2 152 Sahalahden terveysasema 500 1 697 Sariolan koulukeskus 4 934 19 355 2010 yhteensä 7 762 30 729 Katselmusohjelmassa vuodelle 2011 suunnitellut kohteet on kilpailutettu syksyllä 2011, ja tarjousten arviointi on parhaillaan käynnissä. Raportit valmistuvat viimeistään 30.9.2012. Kohteet ovat: Kohde Brutto - m2 m3 Kunnanvirasto l 1 688 5 980 Valtion virastotalo 3 484 10 600 Ruutanan Seisake 485 1 640 Liutun päiväkoti 969 3 409 Ruutanan päiväkoti, päärakennus 1 400 4 354 Vanhainkoti, Rekola-koto 7 766 26 662 Keskusterveysasema 7 750 31355 Vatialan terveysasena 700 2 360 Ruutanan terveysasema 828 3 079 2011 yhteensä 25 070 89 439 m3 Energiatehokkuustyön raportti 4
Toteutetut säästötoimenpiteet: Sahalahden kohteiden energiakatselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet ovat parhaillaan tarkemman arvioinnin kohteena. Ensimmäiset toimenpiteet saadaan toteutettua vuoden 2011 aikana, merkittävämmät investoinnit siirtyvät vuodelle 2012. Itse suunniteltuna suurempana säästöinvestointina on Kuhmalahden Pohjan koulun ja Pentorinteen vanhainkodin kiinteistöautomaatio, joiden pitäisi toteutua vielä vuoden 2011 aikana. Säästöt voidaan seurantatietojen puutteessa arvioida vain karkeasti, mutta tulevat olemaan noin 35 MWh/vuosi, CO2-päästöt vähenisivät vain noin 3 t/vuosi, koska vanhainkodin lämmönlähteenä on hake. Toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutusten laskenta energiatehokkuussopimuksen mukaisella tavalla toteutetaan vasta vuoden 2011 lopulla, koska laskentamenetelmiä käydään läpi 8.-9.11. pidettävillä energiatehokkuusyhteyshenkilöiden päivillä. Vuosien 2010 ja 2011 säästölaskelmat esitetään keväällä 2012 annettavassa raportissa. Pienempiä toimenpiteitä on pyritty toteuttamaan käyttötalouden puitteissa aina, kun niiden tarve on havaittu. Tavoitteena on näiden toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja niiden liittäminen seurantaan huoltokirjan osana. Kiinteistönhoitajien koulutus ja huoltokirjojen päivittäminen on aloitettu. Energiatehokkuustyö pyritään saamaan itsestään selväksi osaksi kiinteistönhoitoa. Kulutusseuranta Kulutusseuranta on käytössä periaatteessa kuukausittain lähes kaikille kunnan omille kiinteistöille. Todellisuudessa monissa kohteissa seuranta ei toteudu riittävän tarkasti. Kunnan omien kiinteistöjen seuranta on tarkoitus saattaa ajan tasalle vuoden 2011 loppuun mennessä, toimenpiteinä on seurantaohjelmiston tarkentaminen, kiinteistönhoitajien koulutus ja motivoiminen. Vuonna 2012 tavoitteena on myös saada tilojen loppukäyttäjät sitoutettua ten seuraamiseen. Energiatodistukset tulee laittaa esille 1.3.2012 alkaen kaikkiin julkisiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1000 m2. Samanaikaisesti pyritään siihen, että kiinteistöjen kulutuksesta tiedotetaan säännöllisesti käyttäjille. Konserniyhtiöt vastaavat itse oman energiankulutuksensa seurannasta. Vuoden 2011 tilastoista alkaen pyritään siihen, että kaikki suurimpien kuluttajien seurantatiedot saadaan sisällytettyä kunnan energiatehokkuusraportointiin vuositasolla. Energiatehokkuustyön raportti 5
Rakennusten energian kokonais vuonna 2010 Kunnan rakennuskannan energiankulutukset vuonna 2010 olivat: Rakennustyypit Kiinteistöt Lämmön Polttoaineet, b rutto Sähkön Veden Lämmön ominais Sähkön ominais Veden ominais kpl 1000 m³ 1000 m² Kaukoläm pö MWh Sähkölämmity s MWh Kevyt pö m³ Maaka asu(m³) MWh 1000m³ kwh/m³ kwh/m³ l/m³ 1. Asuinrakennukset 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) 13. Asuntolarakennukset 2. Hoitoalan rakennukset 27 121,3 34,0 4365,9 81,7 28,525 3551,5 31,37 42,1 29,3 258,6 21. Terveydenhoitorakennukset 4 38 9 1197,8 1033,873 12,401 31,1 26,9 322,2 22. Huoltolaitosrakennukset 2 28 9 1 715 789 8 60,5 27,8 280,6 23. Lasten päiväkodit 21 54 16 1452,7 81,686 28,525 1728,307 11,006 40,2 31,7 202,1 24. Muut 3. Toimisto- ja hallintorakennukset 6 44 12 1692,8 4,398 802,631 4,616 39,6 18,3 105,4 4. Kokoontumisrakennukset 11 18,5 4,3 114,3 24,1 688,5 1,93 17,9 37,2 104,0 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset 11 19 4 114,3 24,089 688,47 1,928 17,9 37,2 104,0 44. Jäähallit 45. Uimahallit 46. Muut 5. Opetusrakennukset 25 219,0 51,0 5570,7 287,5 57,534 3665,1 18,62 37,3 16,7 85,0 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset 25 219 51 5570,7 287,53 57,534 3665,109 18,621 37,3 16,7 85,0 52. Ammatilliset oppilaitokset 53. Muut 6. Varastorakennukset (lämmitetyt) 8 13 3 101,6 33,602 242,45 0,694 31,0 18,6 53,3 7. Liikenteen rakennukset 8. Väestönsuojat 9. Muut YHTEENSÄ 77 415,7 104,6 11845,3 431,3 86,059 8950,2 57,23 37,8 21,5 137,7 Uusiutuvan energian hankinta ja käyttö Uusiutuvan energian lisäämisessä kunnan kiinteistössä ovat ensisijalla kaasu- ja kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat öljy- ja sähkölämmityskohteet, joille etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja. Erityisesti kaukolämpöverkon alueella Kangasalan lämpö Oy:n tulevaisuuden valinnat ovat ratkaisevia päätettäessä siitä, onko tarvetta tarkastella uusiutuvan energian vaihtoehtoja kiinteistökohtaisesti. Mahdollisuuksia uusiutuvan energian lisäämiseen selvitetään myös erilaisilla kartoituksilla, ja mm. uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tietojen kerääminen on aloitettu osana ESSI-hanketta. Tällä hetkellä merkittävimmät uusiutuvan energian käyttökohteet ovat Kuhmalahdella lämpöyrittäjältä ostettu hakekeskukselta saatu lämpö ja maalämpö Tursolan korttelikoulussa. Aurinkokeräimiä on Tursolan korttelikoulussa, ja niitä asennetaan myös rakenteilla oleviin Kangasalan lukioon ja Liuksialan päiväkotiin. Lukioon tulee myös ilmavesi-lämpöpumppu. Merkittävin vireillä oleva hanke on Liuksialan koulun lämmöntuotantotavan muutos öljystä pellettiin. Pellettikattilalla lämmitetään myös rakenteilla oleva päiväkotirakennus. Energiatehokkuustyön raportti 6
Muut ominaisluvut Energiatehokkuutta ei aina ole järkevä tarkastella vain rakennusten tilavuus- tai pintaalatietoja kohti. Parempi vaihtoehto voisi olla /käyttötunti, /oppilas, /valmistettu ateria jne. Tällaisia tietoja on toistaiseksi vähän saatavilla, mutta Kangasalla pyritään kehittämään kullekin toimialalle sopivampia mittareita, seuraavaan raporttiin pyritään saamaan kullekin kiinteistöryhmälle sopiva esimerkki. Kangasalan uimahalli Oy kirjaa lämmön, sähkön ja veden kulutukset asiakasta kohti, ja vuonna 2010 ne olivat (Lähde: talousarvio 2012): Tehokkuus / taloudellisuus 2010 Oma tunnusluku 1 lämmön /as. Oma tunnusluku 2 sähkön /as. Oma tunnusluku 3 veden /as. 12,94 kwh 6,26kWh 107 L/as 2.2. Muu Ulkovalaistus Tievalojen sähkön oli yhteensä 2605 MWh vuonna 2009, valaisinta kohden oli 370 kwh. Muiden ulkoalueiden sähkön oli 430 MWh vuonna 2009. Luku sisältää myös muuta ta kuin valaistusta. Vuonna 2011 toteutettiin katuvalojen kesäsammutus, jonka avulla vuotuista käyttöaikaa lyhennettiin arviolta noin 300 tuntia. Valaisimia on vaihdettu energiatehokkaampiin muiden korjausten yhteydessä. LED-lamppuja on asennettu kevyen liikenteen väylille (Vatialan vanha ratapohja 2010 ja Karjapolku Suoramalla 2011) ja osaan Kangasalan tien alikulkutunneleista. LED-valoja on käytetty myös Tampereentien ja kiertoliittymän taidevalaistuksessa. Ulkovalaistuksen kannalta merkittävää vaikutusta on vuosille 2012-2019 suunnitellut elohopealamppujen ja valaisimien uusimiset sekä valaistuksen ohjausjärjestelmän uusiminen. Ohjausjärjestelmällä pitäisi saada uusia mahdollisuuksia tarpeen mukaiseen valaistukseen, energiansäästö on ollut merkittävin peruste, kun toimenpidettä on valmisteltu. Autot ja työkoneet Kangasalan kunnalla merkittävä osa autojen ja työkoneiden kulutuksesta on seurausta urakoitsijoiden tai henkilökunnan omien autojen käytöstä. Mahdollisuuksia kaikkien eri käyttömuotojen tilastointiin, seurantaan ja energiatehokkuuden arviointiin tullaan kehittämään vuoden 2012 aikana. Energiatehokkuustyön raportti 7
Logistiikka Lukuvuodesta 2011-2012 alkaen toimeenpantiin koulukuljetusten kehittämisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena oli säästää ajokilometrejä edellisiin lukuvuosiin verrattuna, karsimalla taksikuljetuksia. Monissa tiesuunnissa on saatu aikaan merkittäviä ajokilometrien säästöjä. Yhteensä säästyneitä kilometrejä lasketaan olevan yli 80.000km/lv. Kirkkoharjun koulun oppilaaksiottoalue Ruutanan suunnan erityisoppilaita on alettu kuljettamaan linjaliikenteessä taksien sijaan. Ajokilometrien säästö n. 3800 km/lv. Tursolan koulun oppilaaksiottoalue Eskarit siirrettiin Tursolan koulusta Kirkkoharjun kouluun. Valkeakosken suunnan eskarit pystytään kuljettamaan kaikki palveluliikenteessä Liuksialan ja Pikkolan koulun oppilaiden mukana taksien sijaan, koska koulua on ma-pe klo 9-13. Ajokilometrien säästö n. 11400 km/lv. Pikkolan koulun oppilaaksiottoalue Oppilaat Havialasta kuljetetaan taksilla Suinulan aseman linja-autopysäkille ja sieltä oppilaat kulkevat kouluun linjaliikenteessä. Tiihalan suunnan oppilaat kulkevat linjaliikenteessä kouluun. Linja-autoyritysten kanssa neuvoteltiin ja sovittiin uudesta reitistä Tiihalantien kautta. Saarikylien ja Raikun suuntien oppilaat kuljetetaan pikkubusseilla Lahdentien linjaautopysäkille ja sieltä oppilaat kulkevat linjaliikenteessä kouluun. Ajokilometrien säästö yht. n. 21200 km/lv. Liuksialan koulun oppilaaksiottoalue Valkeakosken suunnan oppilaita on alettu kuljettamaan entistä enemmän linjaliikenteessä taksien sijaan. Ajokilometrien säästö n. 13600 km/lv. Huutijärven koulun oppilaaksiottoalue Tiihalan suunnan oppilaat kulkevat linjaliikenteessä kouluun. Linja-autoyritysten kanssa neuvoteltiin ja sovittiin uudesta reitistä Tiihalantien kautta. Saarikylien ja Raikun suuntien oppilaat kuljetetaan pikkubusseilla Lahdentien linjaautopysäkille ja sieltä oppilaat kulkevat linjaliikenteessä kouluun. Sahalahdentien ja Ponsantien suunnista oppilaita alettu kuljettamaan linjaliikenteessä taksien sijaan. Ajokilometrien säästö yht. n. 25800 km/lv. Kautialan koulun oppilaaksiottoalue Ponsan suunnasta oppilaita alettu kuljettamaan linjaliikenteessä taksien sijaan. Ajokilometrien säästö n. 2300 km/lv. Sariolan koulun oppilaaksiottoalue Linja-autoyrityksen kanssa neuvoteltiin ja sovittiin, että Sahalahdelta klo 13.20 lähtevä vuoro ajaa Pohjaan saakka. Ajokilometrien säästö n. 4300 km/lv. Energiatehokkuustyön raportti 8
3. Kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien organisaatioiden kulutukseen vaikuttaminen Maankäyttö ja kaavoitus Seudulliseen suunnittelu ja kehitystyöhön on osallistuttu. Hajarakentamisen periaatteita käsitellään seudullisesti. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmaa on laadittu. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä edistäviä, rakennesuunnitelmaa toteuttavia yleiskaavoja on viety eteenpäin, esimerkiksi Vatialan osayleiskaava ja Suoraman osayleiskaava. Rakennusluvat Rakentamiseen liittyvä neuvonta rakennusvalvonnassa on yksi vaikutuskanava tiedottaa energiatehokkuudesta rakentajille. Maalämpöön ja öljylämmityksen vaihtoon liittyvä neuvontaa on rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa, ja energia-avustuksiin liittyvää neuvontaa rakennusvalvonnassa. Joukkoliikenne, kevyt liikenne, liikkumisen ohjaus Pyöräpysäköinnin kehittäminen pysäkeillä työryhmä on perustettu. 13.6.2011 on kunta esittänyt ELY:lle kahta pyöräpysäköintipaikkaa rakennettavaksi Kangasalantien varteen välille Suorama-Vatiala. Omin jaloin -projektin esittämiä toimenpiteitä toteutetaan. Kevyen liikenteen väylien suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon koululaisten tarpeet. Tiedottaminen ja koulutus Varhaiskasvatus ja koulut: kestävän kehityksen ohjelma on suunnitteilla. Kun seuranta saadaan ajan tasalle, käyttäjille suunnattua energiatiedotusta pyritään käyttämään hyväksi myös koulujen opetuksessa. Kangasalan kunnasta on laadittu CO2-raportti. Kunnan nettisivuilla on energiansäästön ohjeita. Erilaisten toimijoiden ja projektien puitteissa (mm. ESSI ja Ilmankos), on pyritty osallistumaan eri kohderyhmille suunnattuihin tapahtumiin ja tiedotukseen. Tiedotus on tärkeä osa energiatehokkuustyötä, ja sitä pyritään lisäämään ja tehostamaan jatkossa. Energiatehokkuustyön raportti 9