Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti 27.2.2013 Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

1 JOHDANTO 1 1.1 Sisäisen turvallisuuden suunnittelu 1 1.2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 1 1.3 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011 2 1.4 AVI:n toimeenpanosuunnitelma 2 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET 3 2.1 Nuorten ja lasten turvallisuus 3 2.1.1 Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö 3 2.1.2 Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää 6 2.1.3 Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa 7 2.1.4 Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta 8 2.1.5 Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia 9 2.2 Ikäihmisten turvallisuus 10 2.2.1 Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta 10 2.2.2 Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta 11 2.3 Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen 12 2.3.1 Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta 12 2.3.2 Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia 13 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA 15 3.1 Vakavan väkivallan ehkäiseminen 15 3.1.1 Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa 15 3.2 Perhesurmien ehkäiseminen 16 3.2.1 Ennaltaehkäistään perhesurmia 16 4 HAVAINTOJA MUISTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OSA-ALUEISTA 17 5 OHJAUSMEKANISMIT 18 6 TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA VALISTUS 20 7 KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 21 8 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 22 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 24 10 JATKOTOIMENPITEET 24 11 LIITTEET 26 11.1 LIITE 1: Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano 26

11.1 LIITE 2: Turvallisuutta toteuttavia ja edistäviä käytäntöjä 27 11.1 LIITE 3: Poliisin turvallisuustilastoja 29 11.1 LIITE 4: Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen käytännössä 40

5 1 JOHDANTO 1..1 Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Sisäinen turvallisuus on määritelmän mukaan yhteiskunnan olotila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvat tomuutta (VN periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta 5.12.2012). Tällä suunnitelmalla edistetään osaltaan sisäisen turvallisuuden toteutumista Lappeenrannan seutukunnalla. Tässä kytketään yhteen eri toimijoiden yksin tai yhdessä toteuttamia turvallisuutta edistäviä hankkeita. Kukin toimija vastaa omista hankkeistaan, mutta tällä suunnitelmalla luodaan yhteinen näkymä siihen, minkälaisia hankkeita maakunnassa on käynnissä tai tulossa. Tämä seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma liittyy valtakunnalliseen sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja pyrkii osaltaan toteuttamaan niitä valtakunnallisia päämääriä, joita Lappeenrannan seutukunnalla pidetään keskeisinä. Suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea yksittäisten kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen edistäminen. Tällä suunnitelmalla päivitetään edellistä, vuonna 2011 laadittua Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelman on laatinut Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 1. 1..2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. 6 1..3 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011 Seutukunnan turvallisuussuunnitelma syntyi, kun Etelä-Karjalassa sovittiin poliisin aloitteesta, että maakuntaan laaditaan seutukuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, Lappeenrannan seutukunnalle omansa ja Imatran seutukunnalle omansa. Turvallisuussuunnitelmalla on otettu kantaa seutukunnan turvallisuussuunnittelun pitkän aikavälin päätavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin. Lähtökohtana turvallisuussuunnittelussa on pidetty erityisesti maakunnan erityispiirteitä ja maakunnan omaa turvallisuustilannetta. Vuoden 2011 suunnitelman ja muun viranomaisyhteistyön avulla on mm.: saatu hillittyä yleisten paikkojen alkoholinkäyttöä ja pahoinpitelyitä koulupoliisitoimintaa ja muuta koulujen turvallisuusyhteistyötä on edelleen kehitetty laajennettu Lappeenrannan keskusta-alueen kameravalvontaa erityisesti väkivaltaherkillä alueilla yleinen turvallisuustietoisuus toiminnassa ja päätöksenteossa on lisääntynyt yhteistyö eri toimijoiden kesken on tiivistynyt Jotta seutukunnan turvallisuussuunnitelma pysyy jatkossakin ajan tasalla, sitä on päivitettävä määräajoin. Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja AVI:n toimeenpanosuunnitelman linjaukset huomioidaan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa päivitettäessä. 1..4 AVI:n toimeenpanosuunnitelma Alueellisen toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on sovittaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettuja tavoitteita yhteen alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. AVI:n toimeenpanosuunnitelmassa on paljon taustatietoa sisäisen turvallisuuden osa-alueista ja alueellisista ominaispiirteistä. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan valitut osa-alueet vastaavat pitkälti AVI:n huomioimia sisäisen turvallisuuden kokonaisuuksia.

7 Huomionarvoista on, että AVI:n toimeenpanosuunnitelman mukaan kansalaisten kokema turvallisuudentunne on korkein Etelä-Karjalassa, jossa myös poliisille ilmoitettu katurikollisuus on alle Etelä-Suomen keskitason. Lisäksi vuoden 2009 poliisibarometrin mukaan väkivallan uhan kokeminen Etelä-Suomessa on vähäisintä Etelä-Karjalassa. 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Ohjausryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut ohjausryhmän näkemyksen mukaan seutukunnan olennaisimmat aihealueet, joihin keskitytään tulevina na. Painopistealueiksi on valittu seuraavat teemat: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen 2.1 Nuorten ja lasten turvallisuus Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on noussut esille aiempaa enemmän. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että on syytä varautua myös vakavampiin oppilaiden ja koulussa työskentelevien henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin. 2.1.1 Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Oppilaitosten turvallisuutta on parannettu monin keinoin viime en aikana. Turvallinen opetusympäristö luo perustan koulussa viihtymiselle, kasvulle ja hyville oppimistuloksille. Haasteena on oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan ttainen koulu-uhkauksien määrä on ollut noin 100, ja niiden kohteena ovat olleet peruskoulujen yläasteet, lukiot ja ammattioppilaitokset. Koulu-uhkauksiksi on määritelty myös oppilaitoksessa tehdyt väkivallanteot.

8 Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan, että koulukiusaamista ehkäisevä Kiva koulu- hanke otetaan käyttöön kattavasti ja sen tuloksellisuutta seurataan kaikissa kouluissa. Kehitetään oppilaitosten turvallisuustilanteen seurantaa niin, että käytettävissä on luotettavaa tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Pelastuslaitokset tehostavat koulujen omatoimisen varautumisen ohjausta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset seuraavat alueen oppilaitosten harjoitusten toteuttamista ja lähettävät tarvittaessa muistutuksen, jos harjoitusten väli kasvaa liian pitkäksi. Poliisi osallistuu oppilaitosturvallisuuden kehittämiseen antamalla oppilaitosten henkilökunnalle turvallisuuskoulutusta väkiväkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyyn ja hallintaan. Poliisi osallistuu myös kouluissa tehtävien harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisit osallistuvat koulukiusaamisen ehkäisytyöhön ja kiusaamistapausten selvittelyyn yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisi on organisoinut vuoden 2009 aikana koulupoliisiverkoston koko maakunnan alueelle. Koulupoliisin keskeisiä tehtäviä ovat yhteyshenkilöinä toimiminen koulujen ja poliisin välillä sekä osallistuminen koulukiusaaminen ehkäisyyn. Toiminnan tavoitteena on tehdä poliisista helpommin lähestyttävä taho, jolle niin opettajat kuin oppilaatkin voivat ilmoittaa asioita koulusta. Keskeisen tärkeää on saada koulupoliisitoiminta pysyväksi käytännöksi riittävässä laajuudessa. Poliisi on myös aloittanut kevätlukukaudella 2010 turvallisuuskoulutuksen antamisen koulujen henkilökunnalle. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. Tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteossa. Turvallisuus on yksi keskeisiä teemoja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä (2011 2014). Tavoitteiden mukaan lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu- ja elinympäristöön, turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin sekä oikeus saada tukea turvallisilta aikuisilta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on muodostettu seitsemän monitoimijaista täytäntöönpanoryhmää, joissa ovat edustettuina kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekevät tahot.

9 Turvallisuutta edistäviä ryhmiä ovat Vanhemmuuden vahvistaminen Lappeenrannan viranomaisten työskentelyssä ohjausryhmä, jonka muodostaa mukana olevien toimijoiden ylin viranhaltijajohto sekä Päihteettömyyden edistäminen ryhmä, Väkivallan ehkäiseminen -ryhmä ja Ympäristön rakentaminen ryhmä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Luonteva ja suunnitelmallinen yhteistyö eri turvallisuusviranomaisten ja oppilaitosten välillä on tärkeässä roolissa, kun halutaan kehittää oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vuodelle 2013 on suunniteltu seuraavaa toimintaa: Poliisi järjestää kaikille Lappeenrannan seutukunnan kouluille laillisuus- ja liikennekasvatusoppitunteja. Kohderyhminä ovat luokat 2, 5 ja 8. Poliisi tekee kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa ja lukiossa ns. turvallisuuskäynnin. Tavoitteena on yhdessä poliisin edustajan ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa kartoittaa ja varmistaa keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät poliisin toiminnan näkökulmasta. Poliisi järjestää haasteellisten oppilaiden kanssa työskenteleville erityisluokanopettajille ja rehtoreille laillisuuskoulutusta Lappeenrannassa. Poliisi osallistuu aina tarvittaessa koulujen vanhempainiltoihin. Poliisi osallistuu erillisen suunnitelman mukaisesti yläkoulujen vanhempainiltoihin. Pelastuslaitos organisoi ttain kaikille Lappeenrannan 4.-luokkalaisille turvallisuuspäivän pelastuslaitoksen tiloissa. Pelastuslaitos osallistuu oppilaitosten turvallisuusharjoituksiin esim. poistumisharjoituksiin. Pelastuslaitos järjestää 8.-luokkalaisille turvallisuusaiheisen kilpailun nimeltään Nou hätä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työ on vakiintunut käytänteeksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyt käytännön toimenpiteet raportoidaan kahden vuoden välein (väliraportti 2011 2012 ja loppuraportti 2013 2014) Eksote järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta lasten tunnetaitojen ja mediataitojen opettamiseen Turvallisuusasioiden huomioiminen ja arvioiminen on osa koulun henkilökunnan normaalia arkista työtä. Perusopetuslaki, lukiolaki, pelastuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat kehittämään oppilaan oppimisympäristön ja henkilökunnan työympäristön turvallisuutta. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään opetussuunnitelman mukaisesti aihekokonaisuudessa

10 nimeltä Turvallisuus ja liikenne sekä integroituina sisältöinä lähes kaikissa oppiaineissa. 2.1.2 Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Liikenteessä kuolleista rattijuopoista noin kolmannes on alle 25-vuotiaita. Haasteena on muun muassa vaikuttaa nuorten ongelmiin ja asenteisiin, jotka lisäävät riskikäyttäytymistä liikenteessä. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomen alueella tapahtui na 2009 2011 752 alkoholionnettomuutta, jossa menehtyi 42 henkeä. Rattijuopumusongelmia esiintyy kaikilla ikäryhmillä, mutta valtakunnallisesti lähes joka kolmas kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneista on 15 24-vuotiaita. Suuri tekijä alkoholionnettomuuksien ehkäisyssä on ennaltaehkäisevässä sosiaalisektorin työssä, koska poliisivalvonnan lisäämisen resurssit ovat rajalliset. Valtakunnalliset toimenpiteet Rattijuopumuksesta kiinnijääneille alle 25-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus osallistua päihdetilannetta koskevaan kartoitukseen terveys- tai sosiaaliviranomaisen kanssa Tie selväksi -mallin mukaisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan rattijuopumusluvut ovat maan korkeimmasta päästä kaikissa ikäryhmissä (liitteenä maakunnan tilastot). Nuorten asenteisiin pyritään vaikuttamaan jo ennen ensimmäisen ajokortin hankkimista kouluissa koulupoliisien toimesta tehtävällä valistustyöllä. Edelleen mopokorttia hankittaessa autokoulujen pakollisilla oppitunneilla on luennot liikenneraittiudesta. Rattijuopumukseen syyllistynyt nuori kutsutaan jo ensimmäisen rattijuopumuksen jälkeen poliisin ajo-oikeuskäsittelyyn, jossa hänet määrätään toimittamaan poliisille lääkärintodistus päihderiippuvuudesta vapautumisesta. Todistuksen saadakseen ajokortin haltija joutuu sitoutumaan päihdeklinikalla päihdeseurantaan. Maakunnan jatkotoimenpiteet Voimassa olevista käytännöistä muodostetaan entistä tiiviimpi yhtenäinen kokonaisuus tehostamalla eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä tapahtuu yhteisissä palavereissa poliisin, autokoulujen ja

päihdeklinikan kesken. Ehkäisytyössä hyödynnetään myös tiedotusvälineitä entistä tehokkaammin. Nuorten liikenneraittiuden edistämisessä hyödynnetään myös maakunnassa juuri aloittaneen nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta osana muuta päihteiden väärinkäytön ehkäisytyötä. 11 2.1.3 Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Haasteena on muassa rikosten kasaantuminen pienelle joukolle nuoria ja näiden nuorten rikoskierteen katkaisu. Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arvioinnin ja tehokkaiden toimenpiteiden käynnistämisen kannalta olennaista on pysyvän moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin kehittäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön Ankkuri-malli, jota sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkon toimintaa. Järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Levitetään hyviä käytäntöjä ja yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta. Parannetaan nuoren mahdollisuutta saada itselleen tukihenkilö tai mentori, joka jakaa arjen haasteita pitkäkestoisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja työskentelee osan ajasta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Eksoten ehkäisevien perhepalveluiden (perheasioiden yksiköstä) on mahdollisuus tarjota palveluohjausta, tukihenkilöitä ja perhetyötä varhaisessa vaiheessa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, perheasioiden yksikössä työskentelevä nuorten oikeusedustaja, Lappeenrannan kaupungin sivistystoimi, koulu ja nuorisotoimi ja seurakunnan nuorisotyö tekevät kohdennettua yhteistyötä nuorten häiriökäyttäytymisen ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Sori- toiminta on 15 20-vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä sekä normalisoida nuoren elämäntilanne.

Sori- toimintaa toteuttaa Eksoten Päihdeklinikka yhteistyössä perhepalveluiden ja poliisin kanssa. Tällä hetkellä toiminta painottuu ehkäisevään päihdetyöhön. 12 Maakunnan jatkotoimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja jatkaa osa-aikaisesti poliisilaitoksella. Yhteistyötä perhepalveluiden ja poliisin kesken kehitetään edelleen. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään edelleen. 2.1.4 Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Haasteena on muun muassa rikokseen syyllistyneiden nuorten sovitteluun ohjaamisen edistäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan käytännön toimin, että sovittelun ohjaajat tai sovittelijat välittävät tietoa erilaisista auttamistahoista tai palveluista. Lisätään sovittelumenettelyn käyttöä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla. Sovitteluopasta tarkistetaan niin, että nuorille rikoksentekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvata aiheuttamansa vahinko työllä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Vintiö-toiminnan tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin sekä vähentää rikosten uusimista. Tavoitteet pyritään saavuttamaan muun muassa puuttumalla laittomiin tekoihin, keskustelemalla teosta nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa sekä kartoittamalla ja tukemalla nuoren elämäntilannetta. Vintiö-toiminta tapahtuu yhteistyössä lastensuojelun, koulukuraattorien ja poliisin kanssa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Vintiö-toiminta on vakiintunut yhteistyön malli Lappeenrannassa. Toimintaa laajennetaan kaikkiin Eksoten kuntiin. 2.1.5 Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia

13 Haasteena on muun muassa netissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän vakavuuden tunnistaminen ja poliisin riittävien tutkintakeinojen varmistaminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan lapsen seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Alueelliset erot kehityksessä ovat suuret, mutta on todettava, että kasvua tapahtui valtaosassa poliisilaitoksia. Poliisi on lisännyt läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, ja vuonna 2011 nettipoliisitoimintaa lisättiin kouluttamalla uusia poliisimiehiä toimintaan mukaan. Painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Valtakunnalliset toimenpiteet Kootaan yhteen lapsille ja nuorille netissä suunnattua tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ja saatetaan tieto siitä, mistä tietoa on löydettävissä, niille sivuille, joilla nuoret käyvät usein. Kartoitetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen tila ihmisoikeuskasvatuksen osalta ottaen huomioon esimerkiksi opettajankoulutushenkilökunnan valmiudet ja koulutusohjelmien sisällöt. Selvitetään lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat telekuuntelun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä vuonna 2013 päivitetty ja hyväksytty lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli. Toimintamallissa määritellään, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan ja annetaan toimintaohjeita seksuaalisen hyväksikäytön varalle. Nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta suunnataan hyväksikäyttötapausten esille saamiseen. Nettipoliisitoiminnan kokemukset Helsingissä ovat osoittaneet, että netissä nuoren on helpompi kertoa hyväksikäytöstä, jolloin tapauksia tulee ilmi entistä paremmin. Maakunnan jatkotoimenpiteet

Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli on päivitetty ja Eksoten hallituksen hyväksyttävänä. Eksoten väkivallan vastaisen työn ryhmä järjestää vuonna 2013 tiedotusta ja koulutusta hyväksytyn toimintamallin toiminnan toteuttamiseksi kaikissa Eksoten kunnissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevälle henkilöstölle on 31.5.2012 annettu ohje Rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittaminen poliisille. Taustalla on lakimuutos, jonka mukaan lähisuhdeväkivalta, alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistettu pahoinpitely ja henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuivat vuoden 2011 alusta alkaen virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Lisäksi vuoden 2012 alusta tulleen terveydenhuoltolain muutoksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveyshuollon palveluksessa olevat ovat velvollisia tekemään tehtävässään tietoonsa tulleesta alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoituksen poliisille. 14 2.2 Ikäihmisten turvallisuus 2.2.1 Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Valtakunnalliset toimenpiteet Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tehdään yhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet

Yli 65-vuotiaita on väestöennusteiden mukaan Etelä-Karjalassa vuonna 2015 jo 25 prosenttia väestöstä. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen ylläpitämiselle. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. 15 Maakunnan jatkotoimenpiteet Ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä, huolehtimalla monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytöllä ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä voidaan kouluttaa turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. 2.2.2 Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee ttain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Valtakunnalliset toimenpiteet Jatketaan toimenpiteitä tehostetun palveluasumisen yksiköiden ja laitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä.

16 Maakunnan tilanne ja jatkotoimenpiteet Eksoten alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Kuntien kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 3.5 Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Se on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista tieliikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi. Hyvän sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Alkoholin käytöstä aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan alkoholikuolleisuus vähentyi na 2009 2010 useissa Etelä-Suomen maakunnissa. Erityisen merkittävää laskua on tapahtunut Etelä-Karjalan maakunnassa. 2.3.1 Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Järjestyslaissa (612/2003) määritellään kiellot päihdyttävän aineen nauttimiselle. Sen toimeenpano ja valvonta on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Ongelmia lisää myös sosiaalisen median suosio, joka on johtanut erilaisiin järjestäytymättömiin kokoontumisiin. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuudet kieltää alkoholin nauttiminen lasten leikkipaikoilla. Selvitetään, miten kokoontumislain mukaan toteutuvat tosiasiallisen järjestäjän vastuut sosiaalisen median välityksellä koolle kutsutuissa

17 tilaisuuksissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Yleisötilaisuuksien järjestäjille annettavilla määräyksillä ja järjestyksenvalvojien toiminnan ohjaamisella on saatu hyviä tuloksia päihteistä aiheutuvien järjestyshäiriöiden ja väkivaltarikosten ehkäisyssä. Myös anniskelunluvanhaltijoiden, Aluehallintoviraston ja poliisin yhteistyön kehittämisellä on ollut myönteinen vaikutus anniskelupaikkojen turvallisuuden ja viihtyisyyden paranemiseen. Nettipoliisi seuraa mahdollisesti suunnitteilla olevien sosiaalisen median välityksellä tapahtuvien tilaisuuksien koolle kutsumisia ja puuttuu niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Eri toimijoiden yhteistyötä jatketaan edelleen säännönmukaisilla palavereilla ja yhteydenpidolla. Poliisi edellyttää yleisötilaisuuksien järjestäjiltä järjestyksenvalvojien riittävän määrän asettamista. 2.3.2 Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia Eräänä turvallisuutta uhkaavana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan toimialueen erityispiirteinä on rajan läheisyys ja alkoholin matkustajatuonti naapurimaista, mikä lisää alkoholin kulutusta. Alkoholin kulutuksen kasvu on 2000-luvulla näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Alkoholia ja muita päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta mukaan lukien verkkoaineisto.

18 Otetaan PAKKA-hankkeen toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa. Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä (pl. liikennerikokset) on pysynyt vakaana vuodesta 1997 vuoteen 2009. Lappeenrannassa, kuten kaupungeissa yleensä, väkilukuun suhteutettu rikollisuustaso on seutukunnan maalaiskuntia korkeampi. Yleisesti ottaen koko maakunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Väkivaltarikosten tekijöistä noin 80 % on tekoa tehdessään jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Rattijuopumukset ovat väkivaltarikosten ohella toinen rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on toisensa jälkeen valtakunnan kärkipäässä valitettavan negatiivisessa mielessä. Lappeenrannan asukaslukuun suhteutetut rattijuopumustilastot ovat selvästi Imatraa alemmalla tasolla ja maalaiskuntien käyrien heilahtelut johtuvat pienistä kokonaislukumääristä. Vuosikymmenen lopun alenevat käyrät kaikkien kuntien kohdalla osoittavat hyvää kehitystä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kesken tuomalla esille siitä aiheutuvia haittoja. Liikenneraittiutta edistetään Liikenneturvan ja poliisin tiedotuskampanjoilla. Rattijuopumusvalvontaa suunnataan entistä suunnitellummin Liikkuvan poliisin sulautuessa paikallispoliisiin ja kun siitä muodostetaan poliisilaitoksen liikennepoliisiyksikkö. Väkivaltarikoksia ehkäistään tehokkaalla lupavalvonnalla, jolloin yleisötilaisuuksien järjestäjille ja anniskeluluvan asetetaan entistä tiukemman vaatimukset järjestyksen valvontaan ja anniskeluun. Erityisesti päihtyneille anniskeluun puututaan aikaisempaa tiukemmin.

19 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA 3.1 Vakavan väkivallan ehkäiseminen 3.1.1 Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Haasteena on muun muassa tunnistaa tapaukset, joissa on kohonnut riski vakaviin väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi on olennaista tukea poliisin ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta korkean väkivallan riskin tapaukset voidaan löytää ennen niiden kärjistymistä äärimmilleen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan laiton suora toiminta on Suomessa hyvin marginaalista. Vakavan väkivaltaisen radikalisoitumisen mahdollisiksi taustatekijöiksi on tunnistettu mm. syrjinnän kokemukset, suhteellinen taloudellinen puute ja henkilön identiteettikriisi. Valtakunnalliset toimenpiteet Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Jatketaan lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella. Varmistetaan, että esitutkinta- ja julkisuuslainsäädäntö ja poliisin käytännöt määrittävät esitutkintapöytäkirjoihin ja tuomioistuinten pöytäkirjoihin sekä niiden liitteisiin kirjatut asianosaisten ja näiden edustajien henkilötunnukset ja kotiosoitteet salassa pidettäviksi muutoin kuin viranomaiskäytössä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Tunnuksellisten rikollisjengien toiminta Suomessa on kehittynyt viime aikoina entistä näkyvämmäksi ja siihen liittyy yhä enemmän muun muassa uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa ja kohteeksi joutuvat yhä useammin myös tavalliset kansalaiset. Lappeenrannassa on jo a toiminut Hells Angels MC:n täysjäsenjengi.

Ulkomaalaistaustaisen järjestäytyneen ja jengirikollisuuden vaikutus Suomeen ja toiminta Suomessa on viime aikoina osoittanut vahvistumisen merkkejä ja tämä näkyy myös Etelä-Karjalassa. Myös hit and run-tyyppisiä ja ulkomaalaisten tekemiä muita omaisuusrikoksia on Etelä-Karjalassa tapahtunut. 20 Maakunnan jatkotoimenpiteet Poliisi (PTR-yhteistyö) torjuu ko. rikollisuutta muun muassa valvonnan ja tutkinnan keinoin tavoitteena toiminnan haittaaminen, ilmiöiden kitkeminen ja ajantasainen tilannekuvan ylläpitäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3.2 Perhesurmien ehkäiseminen 3.2.1 Ennaltaehkäistään perhesurmia Haasteena on muun muassa tietoisuuden puute, josta seuraa vähäinen mahdollisuus puuttua tilanteisiin ennen väkivallan kärjistymistä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään perhesurmien taustoja vuodesta 2003 lähtien. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, olisiko eri viranomaisilla ollut mahdollisuutta puuttua etukäteen tilanteisiin tai miksi apua ei pystytty antamaan. Selvityksen perusteella tehtävät toimenpiteet ennalta ehkäisemiseksi toimeenpannaan osana sisäisen turvallisuuden suunnitelmaa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Lappeenranta sijoittuu valtakunnallisessa kaupunkien perheväkivallan tilastossa keskivaiheille, joten perheväkivallan ehkäisyn ja hoidon ottaminen turvallisuussuunnittelun yhdeksi painopistealueeksi on perusteltua. Maakunnan jatkotoimenpiteet Kaikki viranomaiset ottavat käyttöön MARAK- riskinarviointimallin. MARAK on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla.