Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Paasitorni 1.11.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Esityksen rakenne I. Koulu(tus)pudokkuus ja työttömyys kriminologisessa tutkimuksessa II. III. IV. Rekisteriaineistot rikollisuuden tutkimuksessa Tuloksia Yhteenveto ja pohdintaa
Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Kolmas tekijä Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997)
Haasteita tutkimukselle Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena (Stattin & Magnusson 1991) Varhaisten riskitekijöiden (perhe- ja yksilötaso) tunnistaminen tärkeää Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpommin todistettavissa Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten sosioekonomista asemaa luotettavasti Paljon opiskelijoita pienituloisuus ja ammatin puute eivät välttämättä indikoi minkäänlaisia ongelmia Koulutus ja työttömyys parempia mittareita..
Rekisteritutkimus Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet väestötasoiselle tilastolliselle tutkimukselle Tietojen yksilötasoinen yhdistäminen henkilötunnuksen avulla Ei vastauskadon ongelmaa, jos perusaineisto poimitaan väestörekisteristä merkittävä etu suhteessa kyselytutkimukseen Puhdas rekisteritutkimus suhteellisen harvinaista kriminologiassa ennen viime vuosia (Lyngstad & Skardhamar 2011) Tarvetta erityisesti pitkittäistutkimukselle Mahdollistaa syy-seurausyhteyksien tutkimisen paremmin Pitkittäisaineistoja voidaan luoda retrospektiivisesti, edullisempaa ja nopeampaa kuin prospektiivisen seurantatutkimuksen teko
Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Rekisteritutkimushanke 2008 Hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa - (mm. Inkeri Anttila 1952) Tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä sosioekonomisista eroista rikollisuudessa suhteellisen vähän Tutkittu harvoin pääotsikkotasoisena teemana / väestötasoisella aineistolla Väitöskirja: Socioeconomic differences in crime and victimization Sosioekonomiset erot nuorten aikuisten (19-30-v.) rikollisuudessa ja väkivallan uhriksi joutumisessa Helsingin yliopisto / Väestö, terveys ja elinolot tutkijakoulu Ohjaajat Janne Kivivuori & Pekka Martikainen
Poliisin tietoon tulleita rikoksia Ikä-rikoskäyrä Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt 2006-2011 14000 12000 10000 8000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 keskiarvo 2006-2011 6000 4000 2000 0 SES-mittaus paranee 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Epäillyn ikä Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus
Tuloksia
Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta (2005-2007) Rikoksia / 1000 henkilövuotta N % Väkivalta Omaisuus Rattijuopumus koulutus (lukio tai korkeampi) 12248 43.0 % 1.0 0.2 1.3 ammattikoulu 11107 39.0 % 5.0 5.9 7.8 peruskoulu 5130 18.0 % 25.1 39.1 31.8 tulot (1. kvintiili) 5893 20.7 % 2.6 1.1 4.5 2. kvintiili 5849 20.5 % 4.3 3.0 6.6 3. kvintiili 6005 21.1 % 5.4 4.1 6.0 4. kvintiili 5106 17.9 % 7.6 9.4 9.0 5. kvintiili 5632 19.8 % 13.9 30.1 19.6 työttöm yyden kesto (ei tyött.) 16371 57.5 % 3.5 5.0 5.3 lyhin 3168 11.1 % 6.8 6.8 7.9 toiseksi lyhin 2809 9.9 % 7.3 15.5 8.4 toiseksi pisin 3243 11.4 % 9.2 15.2 15.8 pisin 2894 10.2 % 19.2 19.1 22.3 am m atti (ylempi toimihenkilö) 4402 15.5 % 1.1 0.4 2.0 alempi toimihenkilö 4454 15.6 % 1.5 1.7 2.0 työntekijä 8357 29.3 % 6.4 4.3 9.5 ei ammattia (suuri osa opiskelijoita) 11272 39.6 % 11.4 19.1 14.7 Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)
Koulutus ja työttömyyshistoria seuraamuslajin, tuomioiden lukumäärän ja rikoslajin mukaan 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Vuosien 2005-2006 tuomiot ja sakot päiviä % pelkkä työttömänä 2005-2006 peruskoulu 1999-2004 (ka.) Seuraamus Ehdollinen 57 598 Yhdyskuntapalvelu 74 696 Ehdoton 81 523 Tuomioiden 0 16 338 lukumäärä 1 27 397 2 37 468 3-5 53 482 6-10 71 615 11+ 85 475 Rikoslaji Rattijuopumus 56 559 Väkivalta 60 539 Omaisuus 68 572 Koko aineisto 18 351 Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto
UHRIT EPÄILLYT Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 2005-2007 Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys Sukupuoli Nainen 1.0 1.0 1.0 Mies 3.8 5.7 7.0 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.2 2.2 3.4 Peruskoulu 6.6 6.9 14.0 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.1 1.9 2.9 2. kvartiili 1.6 1.7 1.8 3. kvartilli 1.8 2.3 2.4 4. kvartiili 1.8 3.6 5.6 Sukupuoli Nainen 1.0 1.0 1.0 Mies 1.1 2.2 5.7 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.0 2.1 4.0 Peruskoulu 3.7 4.9 10.5 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.0 1.2 0.8 2. kvartiili 1.4 1.5 1.1 3. kvartilli 1.0 1.6 2.3 4. kvartiili 1.8 2.1 3.7 Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)
Työttömyyden ja rikollisuuden ajallinen yhteys Yksilöiden välisessä vertailussa työttömyys on merkittävä riskitekijä, yksilönsisäisessä vertailussa yhteys huomattavasti heikompi Ainoastaan omaisuusrikollisuuden taso vaihtelee ajassa senhetkisen työllisyystilanteen mukaan, väkivaltarikollisuus ja rattijuopumukset eivät Kyseessä valikoitumisvaikutus pysyvät erot työttömien ja muiden välillä selittävät rikollisuutta? (Farrington et al. 1986; Felson et al. 2011) Työvoimapoliittiset aktivointitoimet ja rikollisuus Tuoreet tanskalaistutkimukset viittaavat siihen, että aktivointitoimenpiteillä (active labor market policies) voidaan vähentää nuorisorikollisuutta (Andersen 2012; Fallesen et al. 2011) Suomessa samankaltaisia tuloksia: samat nuoret (18-24-vuotiaat) tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla kuin passiivijaksolla Lähde: Aaltonen, MacDonald, Martikainen, Kivivuori (2013) Reassessing the unemployment-crime link
Yhteenveto päätuloksista Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa Suhteelliset erot karkeilla mittareilla yllättävän suuria Suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin Vahvemmilla tutkimusasetelmilla työttömyyden yhteys rikollisuuteen ei enää yhtä selvä Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa väestöä erittäin hyvin, ja vakavimmin syrjäytyneet henkilöt ovat mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa yleensä) Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita
Rajoituksista Korrelaatio ei todista kausaliteettia Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt, persoonallisuus, impulsiivisuus, itsekontrolli) Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet) Syrjäytyneiden identifikaatio vielä puutteellista (Myrskylä 2011) NEET (not in education, employment or training) Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan aikana työttömyyskorvauksia työttömyyden vaikutus aliarvioidaan Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista
Millaista tutkimusta tarvitaan? Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin Peruskoulu-uudistuksen rikosvaikutusten arviointi Työvoimapoliittisten reformien rikosvaikutusten arviointi Ajallinen ulottuvuus ovatko sosioekonomiset erot rikollisuudessa kasvaneet, ja jos ovat, niin miksi?
Johtopäätöksiä (koulutus) Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Vaikutus rikollisuuteen riippumatta Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012) Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym. 2011) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös koulutuspoliittisten reformien jälkeen (opintojen minimimäärää nostettu) USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al. 2012 Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen (kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien mahdollisuuksia (Farringon & Walsh 2007)
Johtopäätöksiä (työttömyys) Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen uusivat rikoksensa harvemmin (Savolainen 2009; Skardhamar & Telle 2012) Työllistymisohjelmien tulokset toistaiseksi laihoja (Visher ym. 2005; Bushway & Apel 2012) Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen vahingollisia syrjäytymisvaarassa oleville? (Kivivuori & Lehti 2006) Aktivointitoimet näyttävät vähentävän nuorisorikollisuutta Tanskassa ja Suomessa (Andersen 2012; Fallesen ym. 2011; Aaltonen ym. 2013) On kuitenkin mahdollista, että työmarkkinatuen saamiseen liittyvät rajoitteet syrjäyttävät ongelmallisimman ryhmän yhä vahvemmin (Palola et al. 2012)
Kysymyksiä? www.optula.om.fi mikko.e.aaltonen@om.fi 050-4308510