Elinkeinoelämän asiakastutkimus 2015
Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet 2. Tutkimuksen toteutus 3. Keskeisten tulosten yhteenveto 4. Yksityiskohtaiset tulokset: elinkeinoelämä kokonaisuutena 4.1 Kuljetuksiin liittyvät toiminnot 4.2 Kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kokonaisuutena 4.3 Tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutaso kokonaisuutena 4.3.1 Tieverkkoon liittyvät tekijät 4.3.2 Rataverkkoon liittyvät tekijät 4.3.3 Kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät 4.4 Liikenneväyläverkoston osat 4.5 Tietoverkon yhteysvälit 4.6 Mahdollisuus vähentää tiekuljetuksia 5. Tulokset toimialoittain 5.1 Metsäteollisuus 5.2 Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat 5.3 Huolintapalveluiden tuottajat 5.4 Henkilökuljetuspalveluiden tuottajat 5.5 Kaikki toimialat 5.6 Ulkomaankaupan toiminnan mukaan 6. Vertailu aiempien vuosien tuloksiin 7. Taustatiedot 2
1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet 3
1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet Liikenneviraston toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Liikenneviraston strateginen päämäärä: Toimivat kuljetusreitit edistävät kilpailukykyä: tehokkailla ja täsmällisillä kuljetusketjuilla takaamme edellytykset Suomen kilpailukyvylle. Elinkeinoelämän palvelutarpeet ohjaavat valintojamme. Tarjoamme ajantasaista ja ennakoivaa tietoa liikenteestä ja väylistä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Huolehdimme kuljetusketjujen yhteentoimivuudesta aloitteellisesti ja tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Rautatie- ja meriliikenteessä säilytämme kuljetusten hyvän turvallisuustason. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa elinkeinoelämän liiketoimintalähtöiset palvelutarpeet liikenneväyläverkkojen ja liikennejärjestelmän eri osien suhteen sekä selvittää kuinka hyvin liikenneväyläverkon ja muun liikennejärjestelmän eri osien palvelutaso vastaa elinkeinoelämän tarpeita. 4
2. Tutkimuksen toteutus 5
2. Tutkimuksen toteutus Käytännön tutkimustyön toteutti Innolink Research Oy ja Sito Oy Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2015 sähköpostitse rekrytoituna web-kyselynä. Innolink keräsi vastaajarekisterin Fonectan Profinder -palvelusta Liikenneviraston kanssa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Kohderyhmänä eri yritysten asiantuntija- tai esimiestason henkilöitä, jotka toimivat kuljetuksiin liittyvissä tehtävissä. Vastaajamäärät kiintiöitettiin keskeisten (strategisten) asiakasryhmien mukaan. Vastaajille lähetettiin kyselystä ennakkotiedote, jolla kerrottiin tulevasta kyselystä ja varmistettiin vastaajan kuuluvan kohdejoukkoon. Vastauksia kertyi yhteensä 2201 kpl. Metsäteollisuus: 121 Arvotavaran valmistus: 60 Metalliteollisuus (raskas): 208 Kemian- ja energiateollisuus: 86 Elintarviketeollisuus: 114 Muu valmistusteollisuus: 369 Kaivostoiminta: 5 Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito: 116 Tukku- ja vähittäiskauppa: 374 Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat :262 Huolintapalveluiden tuottajat: 46 Henkilökuljetuspalveluiden tuottajat :174 Hotelli- ravintola- ja matkailupalvelut: 51 Muut palvelut: 160 Toimiala ei tiedossa: 8 6
3. Keskeisten tulosten yhteenveto 7
3.1 Elinkeinoelämä kokonaisuutena Tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena on hyvällä tasolla ja se on pysynyt jokseenkin samana verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013. (tyytyväiset ja erittäin tyytyväiset yhteensä 2015: 81 %, 2013: 79 %; Keskiarvo asteikolla 1-5 2015; 3,9, 2013: 3,9 ). Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena on laskenut hieman vuodesta 2013. Tyytyväisten ja melko tyytyväisten osuus on laskenut 41 prosentista 36 prosenttiin. Tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä on yhteensä 30 %. (Keskiarvo asteikolla 1-5 2015: 3,0 / 2013: 3,2). Palvelutason kokonaisuuteen toimialoista tyytyväisimpiä ovat tukku- ja vähittäiskaupan edustajat. Myös elintarviketeollisuuden ja huolintapalvelujen edustajat ovat muita tyytyväisempiä. Pääsääntöisesti kuljetuksiin liittyvien toimintojen merkitys sekä tyytyväisyys niihin on pysynyt hyvin lähellä edellisen tutkimuksen tasoa. Vesikuljetusten ja tiekuljetusten merkitys on noussut hieman aiemmasta rautatie- ja lentokuljetusten merkityksen säilyessä samalla tasolla kuin aiemmin. 8
3.1 Elinkeinoelämä kokonaisuutena Viidennes vastaajista pitää toimivia liikenneyhteyksiä kaikkein tärkeimpänä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä ja kolmen neljänneksen mielestä liikenneyhteyksien merkitys on vähintäänkin suuri. Kaksi kolmesta vastaajasta ei pidä lainkaan mahdollisena, että hänen edustamansa yritys vähentäisi tieliikenteen osuutta omissa kuljetuksissaan. Vain neljä prosenttia vastanneista pitää sitä mahdollisena ja todennäköisenä. Kolmanneksella vastaajista ei reittivalinnoissa ole käytännössä joustoa: joko toiminta on sidottu tiettyyn reittiin tai vaihtoehtoisia reittejä ei käytännössä ole olemassa. Jos reittiä joudutaan vaihtamaan, niin tärkeimpiä syinä siihen ovat tien kunto sekä keliolot. Myöhästymisestä koituvat pääasialliset haitat ovat asiakkaan tyytymättömyys ja sen aiheuttama riski asiakkaan menetyksestä sekä maineen tai imagon heikkeneminen. Henkilöautoliikenne nähdään ylivoimaisesti tärkeimpänä henkilöliikenteen muotona sekä yrityksen henkilöstön työmatkojen ja työssä matkustamisen että asiakkaiden käyntien kannalta. Henkilöstön osalta kävelyn ja pyöräilyn osuus on noussut edellisen tutkimuksen 29 prosentista 37 prosenttiin 9
3.1 Elinkeinoelämä kokonaisuutena - tieverkko Tieverkko Tiekuljetukset koetaan merkitykseltään tärkeimmäksi kuljetusmuodoksi ja niihin ollaan myös muita kuljetusmuotoja tyytyväisimpiä. Merkittävimpinä tiestöön liittyvinä tekijöinä pidetään tieverkon turvallisuutta, hyviä kuljetusolosuhteita myös talvella sekä kuljetusaikojan täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkeaa tasoa. Tieliikenteessä tyytyväisimpiä ollaan kuljetusaikojen ennustettavuuteen ja täsmällisyyteen sekä tiekuljetusten kustannustehokkuuteen verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Tieverkon eri osista liiketoiminnalle selvästi tärkeimpiä ovat päätiet ja sen jälkeen kaupunkiseutujen päätiet. Tyytyväisyys tieverkoston osiin on suhteellisen tasaista. Erittäin tyytyväisiä on vain vähän, mutta erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä on myös suhteellisen vähän. Vähäliikenteisiin teihin ollaan selvästi muita teitä tyytymättömämpiä. Kyselyyn vastanneiden kannalta tärkeimmät tieverkon yhteysvälit ovat E12/3-tie; Helsinki Tampere, E18/1-tie; Helsinki Turku, E75/4-tie; Helsinki Jyväskylä sekä E18/Kehä III. Tyytyväisimpiä ollaan E12/3-tiehen; Helsinki Tampere sekä E18/1-tiehen; Helsinki Turku. Seuraavaksi eniten tyytyväisiä ollaan E18/7-tiehen; Helsinki Vaalimaa sekä E18/Kehä III:n, mutta ne jäävät selvästi tyytyväisyysarvioissa jälkeen ensin mainituista. 10
3.1 Elinkeinoelämä kokonaisuutena - rataverkko Rataverkko Rautatiekuljetuksissa merkittävimpiä tekijöitä ovat turvallisuus ja kuljetusaikojen täsmällisyys ja ennustettavuus. Myös hyvät kuljetusolosuhteet päärataverkolla myös talviaikaan sekä rautatiekuljetusten kustannustehokkuus muihin kuljetusmuotoihin nähden koetaan merkittävinä. Rataverkon turvallisuus on myös erityisen suuri tyytyväisyyden aihe. Tyytymättömyyttä aiheuttavat eniten kuljetusten kustannustehokkuus verrattuna muihin toimitusmuotoihin sekä kuljetusten täsmällisyyden ja ennustettavuuden taso. Raskaan tavaraliikenteen radat sekä yhteydet teollisuuslaitoksiin ja satamiin sekä yhteydet Venäjän raja-asemille nähdään merkittävimpinä rataverkon osina. Useimmilla vastaajilla ei ole rataverkon eri osista selkeää mielipidettä, mutta erittäin tyytymättömien osuus on suhteessa tyytyväisiin suuri. Rataverkon erityiskysymyksistä tyytyväisimpiä vastaajat ovat rataverkon laajuuteen ja akselipainojen riittävyyteen. Vähiten tyytyväisiä ollaan yritysten tarpeiden huomioon ottamiseen rataverkon ylläpidossa ja kehittämisessä. Yritysten kuljetusten kannalta tärkein yhteysväli on idän liikenne: Kotka/Hamina-Vainikkala. Yhteysväleistä selkeästi tyytyväisimpiä ollaan pääradan suuntaan: Helsinki/Vuosaari-Oulu. 11
3.1 Elinkeinoelämä kokonaisuutena - kauppamerenkulku Kauppamerenkulku Kauppamerenkulun pääväylät ovat lähes kaikille kysymykseen vastanneille tärkeitä. Muilla väylillä on vähintäänkin suuri merkitys 41 prosentille ja Saimaan syväväylällä on merkitystä 28 prosentille. Kauppamerenkulun yhteydessä lähes kaikki väyliin liittyvät tekijät saavat suuren merkityksen. Tärkeimmät ovat ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus sekä ETA-aikataulujen pitävyys. Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä kauppamerenkulun väyliin liittyviin tekijöihin ja tyytymättömyyttä esiintyy vain vähän. Kyselyyn vastanneiden yritysten kuljetusten kannalta tärkeimmäksi kauppamerenkulun väyläksi nousee Helsinki 71 prosentilla. Turku, Kotka ja Rauma ovat seuraavaksi tärkeimmät, mutta niiden osuus jää selvästi pienemmäksi. Erityisen tyytyväisiä ollaan Hangon (31 % erittäin tyytyväisiä), Oulun, Mäntyluodon, Kotkan ja Helsingin väyliin. Vaasan väylään ollaan muita vähemmän tyytyväisiä. 12
3.2 Toimialoittaisia erityispiirteitä Metsäteollisuus Metsäteollisuuden edustajat ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä kaikkiin kuljetusmuotoihin. Tieverkon osalta erityisen tyytymättömiä he ovat ympärivuotisiin kuljetusmahdollisuuksiin muulla tiestöllä. He myös pitävät tiekuljetusten kustannustehokkuutta muihin kuljetusmuotoihin nähden muita toimialoja huonompana. Vähäliikenteiset tiet ovat metsäteollisuudelle muita toimialoja huomattavasti tärkeämpiä ja sen piirissä ollaankin huomattavan tyytymättömiä vähäliikenteisten teiden toimivuuteen. Tavarakuljetuspalvelut Tavarankuljetuspalveluissa ollaan muita toimialoja tyytymättömämpiä tieliikenteen rajanylityspaikkoihin ja rautatiekuljetuksiin. Tieverkon eri osista he pitävät muita toimialoja tärkeämpiä vähäliikenteiset teitä ja yhteyksiä satamiin ja he ovat muita tyytymättömämpiä pääteiden ympärivuorokautisiin ja vuotisiin kuljetusolosuhteisiin sekä muiden teiden ympärivuotisiin kuljetusoloshteisiin. He eroavat muiden toimialojen vastaajista myös siinä, että he ovat muita tyytymättömämpiä kaupunkiseutujen pääteihin sekä katuverkkoon. Rataverkon eri osista tavarankuljetuspalveluiden vastaajille ovat muita toimialoja tärkeämpiä yhteydet teollisuuslaitoksiin, satamiin ja Venäjän raja-asemille. He ovat antaneet yhteyksistä raja-asemille ja muille valtakunnallisesti merkittäville sekä muille radoille keskiarvoa selvästi muita toimialoja paremmat tyytyväisyysarviot. 13
3.2 Toimialoittaisia erityispiirteitä Huolintapalvelut Huolintapalvelujen piirissä ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä tieliikenteen rajanylityspaikkoihin ja vesikuljetuksiin. Huolintapalvelut antavat keskiarvoa paremmat arviot tieverkosta kaikkien tekijöiden osalta. Rautatieliikenteen osalta muita enemmän kritiikkiä saavat talviajan kuljetusolosuhteet sekä yhteydet teollisuuslaitoksiin Rautatieliikenne saa kritiikkiä talviajan kuljetusolosuhteista ja yhteyksistä teollisuuslaitoksiin. Kauppamerenkulun väylien eri tekijöihin ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä. 14
3.3. Vertailu aiempien vuosien tuloksiin Keskeiset huomiot vuosien 2013 ja 2015 välillä: Tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena on pysynyt lähes samana kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2013. Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana on laskenut (tyytyväisiä ja erittäin tyytyväisiä 41 % -> 36 %). Tyytyväisyys vähäliikenteisiin teihin on laskenut edelleen. Vähäliikenteisten ratojen merkitys on laskenut edellisestä tutkimuksesta. Rautatiekuljetusten ympärivuotista kuljetusmahdollisuutta ei pidetä yhtä tärkeänä kuin aiemmin. Vesiväylien osalta arviot muiden kuin pääväylien merkityksestä on laskenut selvästi ja myös tyytyväisyys niihin on laskenut. 15
4. Yksityiskohtaiset tulokset: elinkeinoelämä kokonaisuutena 16
4.1 Kuljetuksiin liittyvät toiminnot Kuinka suuri merkitys seuraavilla kuljetuksiin liittyvillä toiminnoilla on yrityksenne liiketoiminnan kannalta? Tiekuljetuksilla on suurin merkitys lähes kahdelle kolmannekselle vastanneista. Rautatiekuljetuksilla on valtaosalle vain vähäinen merkitys. Vesikuljetusten osalta vajaalla puolella vastaajista merkitys on vähäinen tai ei kovin suuri. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 Tiekuljetus N= 1465 Tieliikenteen terminaalit N= 1358 2% 3% 8% 15% 25% 17% 23% 62% 30% 16% Tieliikenteen rajanylityspaikat N= 1138 36% 18% 19% 18% 10% Rautatiekuljetus N= 1027 Rautatieliikenteen terminaalit N= 946 68% 71% 16% 14% 9% 9% 5% 3% 4% 1% Rautatieliikenteen rajanylityspaikat N= 895 75% 11% 9% 4% 1% Vesikuljetus N= 1081 39% 9% 16% 20% 17% Satamat N= 1183 25% 11% 16% 25% 22% Terminaalit satama-alueella N= 1113 32% 13% 21% 21% 14% Lentokuljetus N= 1100 Lentoasemat N= 1096 Terminaalit lentoasema-alueella N= 1039 Yhdistetyt kuljetukset (esim. k-auto, perävaunu tai 41% 39% 47% 48% 16% 13% 14% 14% 18% 19% 19% 17% 16% 19% 15% 15% 9% 9% 6% 6% Vähäinen merkitys ei kovin suuri merkitys suuri merkitys erittäin suuri, mutta ei suurin merkitys Suurin merkitys 3,16 2,48 1,58 1,49 1,44 2,67 3,09 2,72 2,37 2,46 2,19 2,19 Keskiarvo asteikolla 1-5 4,42 17
4.1 Kuljetuksiin liittyvät toiminnot B. Kuinka tyytyväinen olette seuraaviin kuljetuksiin liittyviin toimintoihin Suomessa? Tyytyväisyys on suurinta tiekuljetusten kohdalla. Yli puolet vastanneista on niihin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kaikkien rautatiekuljetuksiin liittyvien toimintojen kohdalla tyytymättömiä on huomattavasti enemmän kuin tyytyväisiä. Vesikuljetuksiin liittyviin toimintoihin puolestaan ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 Tiekuljetus N= 1443 2% 10% 37% 46% 6% 3,46 Tieliikenteen terminaalit N= 1256 3% 11% 49% 35% 3% 3,24 Tieliikenteen rajanylityspaikat N= 992 8% 8% 50% 30% 3% 3,13 Rautatiekuljetus N= 806 21% 14% 52% 11% 2% 2,58 Rautatieliikenteen terminaali N= 743 21% 15% 56% 7% 1% 2,53 Rautatieliikenteen rajanylityspaikat N= 717 20% 12% 59% 7% 2% 2,59 Vesikuljetus N= 947 9% 7% 50% 31% 4% 3,14 Satamat N= 1061 7% 9% 44% 34% 6% 3,24 Terminaalit satama-alueella N= 961 8% 10% 51% 27% 4% 3,1 Lentokuljetus N= 966 7% 7% 47% 33% 6% 3,23 Lentoasemat N= 940 9% 9% 47% 31% 5% 3,13 Terminaalit lentoasema-alueella N= 872 10% 9% 54% 22% 5% 3,03 Yhdistetyt kuljetukset (esim. k-auto, perävaunu tai kontit 12% 11% 55% 19% 2% 2,89 erittäin tyytymätön tyytymätön en tyytymätön enkä tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 18
4.1 Kuljetuksiin liittyvät toiminnot Nelikenttä: kuljetuksiin liittyvien toimintojen merkitys ja tyytyväisyys niihin Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan tiekuljetuksiin. Tiekuljetusten merkitys koetaan kuitenkin niin suureksi, että tyytyväisyys niihin ei nouse samalle tasolle kuin merkitys edellyttäisi. 1 Tiekuljetus 2 Tieliikenteen terminaalit 3 Tieliikenteen rajanylityspaikat 4 Rautatiekuljetus 5 Rautatieliikenteen terminaalit 6 Rautatieliikenteen rajanylityspaikat 7 Vesikuljetus 8 Satamat 9 Terminaalit satama-alueella 10 Lentokuljetus 11 Lentoasemat 12 Terminaalit lentoasema-alueella 13 Yhdistetyt kuljetukset (esim. k-auto, perävaunu tai kontit junassa) 19
4.2 Kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kokonaisuutena Kuinka tyytyväinen olette kuljetustenne toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena? N= 1873 Yhteensä 81 % vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen. Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen En tyytymätön enkä tyytyväinen 11% 14% 70% Keskiarvo asteikolla 1: erittäin tyytymätön - 5: erittäin tyytyväinen 3,9 Tyytymätön 4% Erittäin tyytymätön 0% EOS 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 20
4.2 Kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kokonaisuutena Kuinka tyytyväinen olette kuljetustenne toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena? Mille alueille kuljetuksenne Suomessa pääasiallisesti keskittyvät? Vastaajat ovat tyytyväisiä kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena. Erittäin tyytyväisten osuus jää suhteellisen pieneksi, mutta tyytyväisten osuus on alueesta riippuen 67 75 prosenttia. Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan Uudenmaan alueella kuljetuksia tekevien keskuudessa ja eniten tyytymättömiä on Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin muodostamalla alueella. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Uusimaa, Itä-Uusimaa N=535 0% 4% 11% 73% 12% Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Pirkanmaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohja N=597 0% 5% 14% 70% 11% Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Keski-Suomi N=353 0% 5% 16% 69% 10% Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi N=165 0% 6% 18% 67% 10% Koko Suomi N=790 0% 2% 13% 73% 12% Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 21
4.2 Tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutaso kokonaisuutena Kuinka tyytyväinen olette tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana? Erittäin tyytyväisiä palvelutasoon kokonaisuutena on vain vähän, mutta tyytyväisiä on kuitenkin enemmän kuin tyytymättömiä Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen 1% 35% Keskiarvo asteikolla 1: erittäin tyytymätön - 5: erittäin tyytyväinen 3,0 En tyytymätön enkä tyytyväinen 28% Tyytymätön 23% Erittäin tyytymätön 7% EOS 6% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 22
4.2 Tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutaso kokonaisuutena Kuinka tyytyväinen olette tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana? Erittäin tyytyväisiä palvelutasoon kokonaisuutena on erittäin vähän. Tyytyväisten osuus vaihtelee 30 42 prosentin välillä. Koko Suomen alueella kuljetuksia tekevät ovat kaikkein tyytyväisimpiä palvelutasoon. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Uusimaa, Itä-Uusimaa N=512 7% 24% 30% 38% 1% Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohja N=580 9% 27% 30% 32% 2% Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Keski-Suomi N=345 8% 30% 31% 30% 1% Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi N=153 7% 26% 27% 40% 1% Koko Suomi N=753 5% 21% 30% 42% 2% Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 23
4.3 Tieverkkoon, rataverkkoon ja kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät 24
4.3.1 Tieverkkoon liittyvät tekijät Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen tiestöön liittyvät tekijät ovat yrityksenne liiketoiminnalle? Merkittävimpinä tiestöön liittyvinä tekijöinä pidetään tieverkon turvallisuutta, hyviä kuljetusolosuhteita myös talviaikana sekä öisin, kuljetusaikojan täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkeaa tasoa sekä tiekuljetusten kustannustehokkuutta. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso N= 1424 0% 1% 43% 46% 4,34 Tiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden N= 1404 1% 2% 44% 44% 4,28 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin N= 1186 25% 13% 26% 15% 2,91 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin N= 1072 40% 13% 18% 10% 2,45 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös talviaikana N= 1404 1% 2% 36% 53% 4,39 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös öisin N= 1366 3% 4% 39% 40% 4,09 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä N= 1361 3% 5% 39% 35% 3,98 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä N= 1364 5% 7% 37% 29% 3,77 Tieverkon turvallisuus N= 1416 1% 35% 57% 4,46 Vähäinen merkitys Ei kovin suuri merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri, muttei suurin merkitys Suurin merkitys Keskiarvo asteikolla 1-5 25
4.3.1 Tieverkkoon liittyvät tekijät Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette Suomen tieverkkoon seuraavien tekijöiden osalta? Tyytyväisyyden taso tieverkkoon jää kokonaisuudessaan alhaiseksi. Vaikka tyytyväisiä on kohtuullisen paljon, niin erittäin tyytyväisten pieni osuus aiheuttaa keskiarvojen jäämisen pieniksi. Tyytyväisimpiä ollaan kuljetusaikojen ennustettavuuteen ja täsmällisyyden korkeaan tasoon (3,28/5) sekä tiekuljetusten kustannustehokkuuteen muihin toimitusmuotoihin nähden (3,27/5). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso N= 1405 4% 12% 40% 41% 4% 3,28 Tiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden N= 1387 2% 13% 44% 37% 4% 3,27 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin N= 1038 6% 12% 52% 28% 3% 3,10 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin N= 936 9% 11% 53% 24% 4% 3,03 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös talviaikana N= 1372 8% 23% 38% 28% 3% 2,97 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös öisin N= 1332 6% 16% 42% 32% 4% 3,12 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä N= 1311 8% 23% 42% 25% 3% 2,92 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä N= 1286 8% 21% 45% 24% 3% 2,94 Tieverkon turvallisuus N= 1389 8% 20% 39% 28% 5% 3,01 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 Liikennevirasto 26 26
4.3.1 Tieverkkoon liittyvät tekijät Nelikenttä: Tieverkkoon liittyvien toimintojen merkitys ja tyytyväisyys niihin Tieverkon toimintojen osalta tulos on hyvin samanlainen kuin edellisessä tutkimuksessa: Vähämerkityksisinä pidetyt erikois- ja vaarallisten aineiden kuljetukset ylittävät odotustason ja muut toiminnot jäävät selvästi sen alle.. 1 Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso 2 Tiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden 3 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin 4 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin 5 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös talviaikana 6 Hyvät kuljetusolosuhteet päätiestöllä myös öisin 7 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä 8 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla tiestöllä 9 Tieverkon turvallisuus Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 27
4.3.2 Rataverkkoon liittyvät tekijät Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen rataverkkoon liittyvät tekijät ovat yrityksenne liiketoiminnalle? Kaikkein tärkeimpinä rataverkkoon liittyvinä tekijöinä nousevat esiin rataverkon turvallisuus sekä kuljetusaikojen täsmällisyys ja ennustettavuus. Näiden tekijöiden ohella hyvät kuljetusolosuhteet päärataverkolla myös talviaikana sekä rautatiekuljetusten kustannustehokkuus muihin kuljetusmuotoihin nähden koetaan merkittävinä tekijöinä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso N= 63 2% 3% 14% 35% 46% 4,21 Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden N= 63 3% 5% 10% 48% 35% 4,06 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin N= 53 32% 4% 19% 30% 15% 2,92 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin N= 52 37% 6% 19% 14% 25% 2,85 Hyvät kuljetusolosuhteet päärataverkolla myös talviaikana N= 61 5% 5% 8% 41% 41% 4,08 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus päärataverkolla N= 59 9% 3% 19% 36% 34% 3,83 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla N= 60 12% 10% 25% 30% 23% 3,43 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla N= 58 9% 12% 36% 22% 21% 3,34 Rataverkon turvallisuus N= 62 3% 2% 8% 42% 45% 4,24 Vähäinen merkitys ei kovin suuri merkitys suuri merkitys erittäin suuri, mutta ei suurin merkitys Suurin merkitys Keskiarvo asteikolla 1-5 28
4.3.2 Rataverkkoon liittyvät tekijät Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette Suomen rataverkkoon seuraavien tekijöiden osalta? Yleisin tyytyväisyyden kohde on rataverkon turvallisuus. Muut osatekijät jäävät arvioissa varsin matalalle tasolle. Kaikkein eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat rautatiekuljetusten kustannustehokkuus verrattuna muihin toimitusmuotoihin sekä kuljetusaikojen täsmällisyys ja ennustettavuus. Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso N= 61 Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden N= 61 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7% 21% 26% 25% 54% 43% 13% 0% 12% 0% 1 2 3 4 5 2,74 2,44 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin N= 42 14% 12% 57% 17% 0% 2,76 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin N= 44 Hyvät kuljetusolosuhteet päärataverkolla myös talviaikana N= 60 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus päärataverkolla N= 56 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla N= 57 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla N= 59 5% 7% 5% 23% 4% 11% 5% 14% 5% 17% 68% 50% 63% 65% 68% 18% 2% 20% 2% 20% 4% 16% 0% 9% 2% 3,07 2,90 3,09 2,91 2,85 Rataverkon turvallisuus N= 60 2% 5% 45% 30% 18% 3,58 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 29
4.3.2 Rataverkkoon liittyvät tekijät Nelikenttä: Rataverkkoon liittyvien toimintojen merkitys ja tyytyväisyys niihin Tyytyväisyys liittyy eniten rataverkon turvallisuuteen. Kustannustehokkuudessa ja kuljetusten täsmällisyydessä ja ennustettavuudessa puolestaan on eniten parantamisen varaa. 1 Kuljetusaikojen täsmällisyyden ja ennustettavuuden korkea taso 2 Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus muihin mahdollisiin toimitusmuotoihin nähden 3 Hyvät edellytykset erikoiskuljetuksiin 4 Hyvät edellytykset vaarallisten aineiden kuljetuksiin 5 Hyvät kuljetusolosuhteet päärataverkolla myös talviaikana 6 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus päärataverkolla 7 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla 8 Ympärivuorokautinen kuljetusmahdollisuus muulla rataverkolla 9 Rataverkon turvallisuus Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 30
4.3.3 Kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät ovat yrityksenne liiketoiminnalle? Tärkeimmäksi tekijäksi nähdään ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus. Muillakin mainituilla tekijöillä nähdään olevan suuri merkitys. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus 3% 3% 6% (talvisatama - väylän jäänmurto taattu läpi 18% 70% 4,50 Jäänmurron toimivuus 24/7) N= 271 4% 2% 12% 31% 50% 4,20 Väylän kapasiteetti - syväys ja leveys) N= 258 4% 7% 26% 34% 29% 3,76 Väylän kapasiteetti - liikenteen sujuvuus) N= 255 3% 2% 21% 39% 35% 4,00 Linjaliikenteen aikataulujen pitävyys) N= 277 3% 3% 11% 35% 47% 4,19 ETA (estimated time of arrival) aikataulujen pitävyys) N= 275 1% 2% 10% 30% 57% 4,40 Vesiväyläverkon turvallisuus) N= 274 1% 3% 14% 36% 46% 4,25 Vähäinen merkitys Ei kovin suuri merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri, muttei suurin merkitys Suurin merkitys Keskiarvo asteikolla 1-5 31
4.3.3 Kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette Suomen kauppamerenkulun väyliin seuraavien tekijöiden osalta? Vastaajat ovat kohtuullisen tyytyväisiä kauppamerenkulun väyliin. Erittäin tyytyväisten suhteellisen pieni osuus saa kuitenkin keskiarvot jäämään alle 4:n tason. Tyytymättömien ja erittäin tyytymättömien osuus jää kaikkien tekijöiden kohdalla pieneksi. Eniten tyytyväistä palautetta saavat vesiväyläverkon turvallisuus, ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus sekä jäänmurron toimivuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus (talvisatama - väylän jäänmurto taattu läpi talven) N= 275 1% 5% 22% 57% 16% 3,82 Jäänmurron toimivuus 24/7 N= 250 2% 4% 24% 54% 16% 3,79 Väylän kapasiteetti - syväys ja leveys N= 238 2% 5% 35% 45% 12% 3,61 Väylän kapasiteetti - liikenteen sujuvuus N= 240 1% 4% 34% 51% 10% 3,65 Linjaliikenteen aikataulujen pitävyys N= 263 2% 7% 39% 47% 6% 3,49 ETA (estimated time of arrival) aikataulujen pitävyys) N= 266 2% 7% 44% 41% 6% 3,43 Vesiväyläverkon turvallisuus N= 253 1% 2% 29% 53% 16% 3,82 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 32
4.3.3 Kauppamerenkulun väyliin liittyvät tekijät Nelikenttä: Kauppamerenkulun väyliin liittyvien toimintojen merkitys ja tyytyväisyys niihin Kaikki tekijät nähdään tärkeinä ja niihin ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Etaaikataulujen pitävyys on kauimpana odotusarvoa kuvaavasta viivasta. 1 Ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus (talvisatama väylän jäänmurto taattu läpi talven) 2 Jäänmurron toimivuus 24/7 3 Väylän kapasiteetti - syväys ja leveys 4 Väylän kapasiteetti liikenteen sujuvuus 5 Linjaliikenteen aikataulujen pitävyys 6 ETA (estimated time of arrival) aikataulujen pitävyys 7 Vesiväyläverkon turvallisuus Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 33
4.4 Liikenneväyläverkoston osat Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen liikenneväyläverkon eri osat ovat kuljetuksillenne? Osat kysytty lomakkeella liikennemuodoittain, tässä yhdistetty samaan kuvioon. Päätiet ja kauppamerenkulun pääväylät nähdään kaikkein merkittävimpinä liikenneväyläverkon osina. Kauppamerenkulun pääväyliin ollaan liikenneväyläverkoston osista kaikkein tyytyväisimpiä pääteiden tyytyväisyysarvion jäädessä alhaisemmaksi. Tyytyväisyys vähäliikenteisiin teihin jää kaikista väyläverkon osista pienimmäksi. Väylän merkitys 1 2 3 4 5 Tyytyväisyys väylään 1 2 3 4 5 Päätiet N= 1414 Kauppamerenkulun pääväylät N= 277 Raskaan tavaraliikenteen radat N= 59 Kaupunkiseutujen päätiet N= 1406 Yhteydet satamiin N= 60 Yhteydet teollisuuslaitoksiin N= 58 Katuverkko N= 1396 Yhteydet satamiin N= 1305 Yhteydet Venäjän raja-asemille N= 58 Vähäliikenteiset tiet N= 1344 Muut valtakunnallisesti merkittävät Yhteydet lentoasemille N= 1274 Muut liikennöidyt radat Yhteydet raja-asemille N= 1224 Muut kauppamerenkulun väylät N= 223 Yhteydet Ruotsin raja-asemille N= 50 Saimaan syväväylä N= 195 1,9 2,3 2,3 4,5 4,4 4,1 4,0 4,0 3,8 3,7 3,6 3,5 3,3 3,1 3,0 2,8 2,8 3,2 3,8 2,9 3,2 2,9 2,8 3,1 3,4 2,9 2,5 2,8 3,3 2,8 3,2 3,1 2,8 3,0 Keskiarvo asteikolla 1-5 Asteikot: Merkitys: 1= vähäinen merkitys 5=suurin merkitys Tyytyväisyys: 1= erittäin tyytymätön 5=erittäin tyytyväinen 34
4.4 Tieverkon eri osien merkitys Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen tieverkon eri osat ovat kuljetuksillenne? Päätieteillä on selvästi suurin merkitys kuljetuksille. Suurelle osalle vastanneista yhteydet raja- lentoasemille ja raja-asemille eivät ole tärkeitä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Päätiet N= 1414 1% 6% 32% 60% 4,5 Kaupunkiseutujen päätiet N= 1406 2% 5% 16% 41% 36% 4,04 Katuverkko N= 1396 5% 10% 24% 36% 25% 3,67 Yhteydet satamiin N= 1305 13% 9% 17% 29% 32% 3,58 Yhteydet lentoasemille N= 1274 21% 14% 22% 25% 18% 3,04 Yhteydet raja-asemille N= 1224 26% 14% 27% 22% 12% 2,79 Vähäliikenteiset tiet N= 1344 9% 14% 30% 30% 17% Vähäinen merkitys ei kovin suuri merkitys suuri merkitys erittäin suuri, mutta ei suurin merkitys Suurin merkitys 3,31 Keskiarvo asteikolla 1-5 35
4.4 Tyytyväisyys tieverkon eri osiin Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette Suomen tieverkoston eri osien toimivuuteen omien kuljetustenne kannalta? Erittäin tyytyväisiä kaikkiin tieverkon osiin on vain vähän ja suuri osa vastaajista on valinnut neutraalin vaihtoehdon, joten keskiarvot jäävät vain kohtuulliselle tasolle. Tyytyväisyys on suurinta pääteitä kohtaan sekä yhteyksiin satamiin ja lentoasemille. Vähäliikenteisten teiden toimivuuteen ollaan selkeästi kaikkein tyytymättömimpiä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Päätiet N= 1384 4% 15% 40% 37% 4% 3,24 Kaupunkiseutujen päätiet N= 1359 3% 13% 47% 34% 3% 3,2 Katuverkko N= 1353 4% 14% 53% 27% 2% 3,09 Yhteydet satamiin N= 1203 3% 9% 44% 38% 6% 3,35 Yhteydet lentoasemille N= 1169 4% 6% 47% 35% 7% 3,34 Yhteydet raja-asemille N= 1093 4% 9% 58% 26% 3% 3,15 Vähäliikenteiset tiet N= 1391 10% 22% 47% 12% 1% 2,45 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 36
4.4 Tieverkon eri osat merkitys ja tyytyväisyys Nelikenttä: Tieverkon eri osien merkitys ja tyytyväisyys niiden toimivuuteen Tyytyväisyys on kaikilla tieverkon osailla samalla tasolla lukuun ottamatta vähäliikenteisiä teitä, joiden tyytyväisyysarvio on muita teitä selvästi alemmalla tasolla. Päätiet nähdään kuljetuksille muita teitä merkittävämpinä, mutta tyytyväisyys niihin on samalla tasolla kuin muillakin tieverkon osilla. 1 Päätiet 2 Kaupunkiseutujen päätiet 3 Katuverkko 4 Yhteydet satamiin 5 Yhteydet lentoasemille 6 Yhteydet raja-asemille 7 Vähäliikenteiset tiet Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 37
4.4 Rataverkon osat Suomen rataverkko RATAVERKON OSAT Raskaan tavaraliikenteen radat Yhteydet teollisuuslaitoksiin Yhteydet satamiin Yhteydet Venäjän raja-asemille Yhteydet Ruotsin raja-asemille Muut valtakunnallisesti merkittävät radat Muut liikennöidyt radat (vähäliikenteiset radat) 38
4.4 Rataverkon eri osien merkitys Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen rataverkon eri osat ovat kuljetuksillenne? Raskaan tavaraliikenteen radat sekä yhteydet teollisuuslaitoksiin ja satamiin sekä yhteydet Venäjän raja-asemille nähdään merkittävimpinä rataverkon osina. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Raskaan tavaraliikenteen radat N= 59 9% 5% 12% 22% 53% 4,05 Yhteydet teollisuuslaitoksiin N= 58 14% 5% 14% 22% 45% 3,79 Yhteydet satamiin N= 60 10% 7% 10% 22% 52% 3,98 Yhteydet Venäjän raja-asemille N= 58 17% 9% 14% 26% 35% 3,52 Yhteydet Ruotsin raja-asemille N= 50 40% 20% 20% 12% 8% 2,28 Muut valtakunnallisesti merkittävät radat N= 56 Muut liikennöidyt radat (vähäliikenteiset radat) N= 51 14% Vähäinen merkitys Ei kovin suuri merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri, muttei suurin merkitys Suurin merkitys 22% 11% 16% 36% 31% 25% 22% 14% 10% 3,14 2,82 Keskiarvo asteikolla 1-5 39
4.4 Tyytyväisyys rataverkon eri osiin Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette Suomen rataverkon eri osien toimivuuteen omien kuljetustenne kannalta? Rataverkon eri osien osalta tyytyväisyystaso jää alhaiseksi, sillä mikään rataverkon osista ei ylitä keskiarvoa 3. Kaikkein vähiten tyytymättömyyttä aiheuttavat yhteydet satamiin, yhteydet Venäjän raja-asemille sekä raskaan tavaraliikenteen radat. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Raskaan tavaraliikenteen radat N= 57 9% 14% 58% 18% 2% 2,89 Yhteydet teollisuuslaitoksiin N= 55 13% 16% 53% 18% 0% 2,76 Yhteydet satamiin N= 56 11% 16% 48% 23% 2% 2,89 Yhteydet Venäjän raja-asemille N= 52 8% 14% 56% 23% 0% 2,94 Yhteydet Ruotsin raja-asemille N= 41 10% 12% 71% 7% 0% 2,76 Muut valtakunnallisesti merkittävät radat N= 49 8% 14% 65% 12% 0% 2,82 Muut liikennöidyt radat (vähäliikenteiset radat) N= 42 12% 5% 71% 12% 0% 2,83 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 40
4.4 Rataverkon osat merkitys ja tyytyväisyys Nelikenttä: Rataverkon eri osien merkitys ja tyytyväisyys niiden toimivuuteen Kuviosta erottuu havainnollisesti, miten tyytyväisyys eri rataverkon osiin on samalla, hieman asteikon puolivälin alapuolelle sijoittuvalla, tasolla niiden merkittävyydestä riippumatta. Raskaan tavaraliikenteen radat, yhteydet teollisuuslaitoksiin sekä yhteydet satamiin ovat kaikkein kauimpana odotusarvoa edustavasta viivasta ja siten selkeitä kehityskohteita. 1 Raskaan tavaraliikenteen radat 2 Yhteydet teollisuuslaitoksiin 3 Yhteydet satamiin 4 Yhteydet Venäjän raja-asemille 5 Yhteydet Ruotsin raja-asemille 6 Muut valtakunnallisesti merkittävät radat 7 Muut liikennöidyt radat (vähäliikenteiset radat) Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 41
4.4 Rataverkon erityiskysymykset Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette rataverkon erityiskysymyksiin? Tyytyväisyysarviot ovat kahtiajakautuneet, joten keskimääräinen tyytyväisyys ei nouse kovinkaan korkealle. Eniten kritiikkiä saavat yritysten tarpeiden huomioon ottaminen rataverkon ylläpidossa ja kehittämisessä sekä ratapihojen toiminnallisuus sekä välityskyvyn riittävyys. Myös rataverkon kuntoon ollaan hieman useammin tyytymättömiä kuin tyytyväisiä. Muita tyytyväisempiä vastaajat ovat rataverkon laajuuteen ja akselipainojen riittävyyteen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Rataverkon laajuuteen N= 63 6% 10% 41% 38% 5% 3,25 Rataverkon kuntoon N= 63 5% 18% 56% 22% 0% 2,95 Rataverkon kapasiteettiin eli välityskykyyn N= 62 3% 21% 50% 24% 2% 3,00 Rataverkon mahdollistamaan akselipainojen riittävyyteen 9% 12% 48% 22% 10% 3,14 Sähköistetyn rataverkon laajuuteen N= 59 9% 15% 48% 25% 3% 3,00 Ratapihojen toiminnallisuuteen N= 54 9% 24% 50% 15% 2% 2,76 Ratapihojen kuntoon N= 53 4% 11% 64% 21% 0% 3,02 Ratapihojen välityskyvyn riittävyyteen N= 56 Yrityksenne tarpeiden huomioon ottamiseen rataverkon 4% 16% 16% 25% 68% 46% 11% 2% 11% 4% 2,91 2,61 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 42
4.4 Rataverkon erityiskysymykset Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette rataverkon erityiskysymyksiin? Metsä, -metalli, kemia- ja energia-ala Muut alat Rataverkon laajuuteen Rataverkon kuntoon Rataverkon kapasiteettiin eli välityskykyyn Rataverkon mahdollistamaan akselipainojen riittävyyteen Sähköistetyn rataverkon laajuuteen Ratapihojen toiminnallisuuteen Ratapihojen kuntoon Ratapihojen välityskyvyn riittävyyteen Yrityksenne tarpeiden huomioon ottamiseen rataverkon 3,28 2,93 2,96 3,11 2,76 2,68 3 2,8 2,56 1 2 3 4 5 3,24 2,97 3,03 3,16 3,18 2,81 3,03 3 2,66 1 2 3 4 5 Keskiarvo asteikolla 1-5 43
4.4 Kauppamerenkulun väylät 44
4.4 Kauppamerenkulun eri väylästöjen merkitys Kuinka merkittäviä seuraavat Suomen kauppamerenkulun väylien eri osat ovat kuljetuksillenne? Merenkulun pääväylät koetaan muita väyliä huomattavasti tärkeämmiksi. Saimaan syväväylällä on suurimmalle osalle vastaajista vain vähäinen merkitys. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Kauppamerenkulun pääväylät (kartassa meriväylät punaisella) N= 277 3% 3% 7% 30% 58% 4,38 Muut kauppamerenkulun väylät (kartassa meriväylät mustalla) N= 223 42% 15% 20% 13% 9% 2,32 Saimaan syväväylä (kartassa sisävesiväylä sinisellä "Saimaan kanava") N= 195 62% 10% 13% 7% 8% 1,88 Vähäinen merkitys Ei kovin suuri merkitys Suuri merkitys Erittäin suuri, muttei suurin merkitys Suurin merkitys Keskiarvo asteikolla 1-5 45
4.4 Kauppamerenkulun eri väyläluokat merkitys ja tyytyväisyys Nelikenttä: Kauppamerenkulun väylien merkitys ja tyytyväisyys niiden toimivuuteen Kauppamerenkulun pääväyliin ollaan kohtuullisen tyytyväisiä, mutta tyytyväisyys ei silti ole aivan niiden korkeata merkitystä vastaavalla tasolla. 1 Kauppamerenkulun pääväylät 2 Muut kauppamerenkulunväylät 3 Saimaan syväväylä Asteikot: 1 = vähäinen merkitys 5 = suurin merkitys 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen 46
4.5 Tieverkon yhteysvälit Oheiseen Suomen karttaan on merkitty joukko yhteysvälejä, jotka on listattu ohessa. Valitkaa niistä yrityksenne kuljetusten kannalta tärkeimmät yhteysvälit. 47
4.5 Tieverkon yhteysvälien merkitys Yrityksen kuljetusten kannalta tärkeimmät tieverkon yhteysvälit E12/3-tie; Helsinki Tampere E18/1-tie; Helsinki Turku E75/4-tie; Helsinki Jyväskylä E18/Kehä III E75/4-tie; Jyväskylä Oulu Tie nro 5; Helsinki Kuopio E12/3-tie; Tampere Pohjanmaa Muu päätie Länsi-Suomessa Muu päätie Etelä-Suomessa E8/8-tie; Turku Vaasa Kehä III:n sisäpuolinen tieverkko 2-tie; Helsinki Pori Tie nro 6; Helsinki Lappeenranta Tie nro 12; Tampere Lahti Kouvola Muu päätie Itä-Suomessa E8/8-tie; Vaasa Oulu 40% 34% 33% 32% 26% 24% 23% 23% 22% 20% 19% 18% 18% 16% 15% 15% E63/tie nro 9; Turku Kuopio Vähäliikenteinen tie Länsi- Suomessa Tie nro 23; Pori Jyväskylä Joensuu E18/7-tie; Helsinki Vaalimaa Vähäliikenteinen tie Etelä- Suomessa Muu päätie Pohjois- Suomessa Vähäliikenteinen tie Itä- Suomessa Tiet nro 16-77-9; Vaasa Kuopio Joensuu E75/4-tie; Oulu Utsjoki Tie nro 20; Oulu Kuusamo Vähäliikenteinen tie Pohjois- Suomessa E63/tie nro 5; Kuopio Kuusamo Tie nro 6; Lappeenranta - Kajaani Muu E8/ tie nro 21; Oulu Kilpisjärvi 13% 13% 12% 11% 11% 10% 10% 9% 8% 7% 7% 6% 6% 6% 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 0% 5% 10% 15% 48
4.5 Tyytyväisyys tieverkon yhteysväleihin E18/1-tie; Helsinki - Turku N= 467 E18/7-tie; Helsinki - Vaalimaa N= 150 E18/Kehä III N= 432 2-tie; Helsinki - Pori N= 241 E12/3-tie; Helsinki - Tampere N= 537 E12/3-tie; Tampere - Pohjanmaa N= 315 E75/4-tie; Helsinki - Jyväskylä N= 454 E75/4-tie; Jyväskylä - Oulu N= 354 E75/4-tie; Oulu - Utsjoki N= 100 Tie nro 5; Helsinki - Kuopio N= 323 E63/tie nro 5; Kuopio - Kuusamo N= 83 Tie nro 6; Helsinki - Lappeenranta N= 239 Tie nro 6; Lappeenranta - Kajaani N= 84 E8/8-tie; Turku - Vaasa N= 265 E8/8-tie; Vaasa - Oulu N= 203 E8/ tie nro 21; Oulu - Kilpisjärvi N= 70 E63/tie nro 9; Turku - Kuopio N= 175 Tie nro 12; Tampere - Lahti - Kouvola N= 227 Tie nro 23; Pori - Jyväskylä - Joensuu N= 162 Tiet nro 16-77-9; Vaasa - Kuopio - Joensuu N= 118 Tie nro 20; Oulu - Kuusamo N= 93 Kehä III:n sisäpuolinen tieverkko N= 258 Muu päätie Etelä-Suomessa N= 306 Muu päätie Länsi-Suomessa N= 309 Muu päätie Itä-Suomessa N= 205 Muu päätie Pohjois-Suomessa N= 140 Vähäliikenteinen tie Etelä-Suomessa N= 146 Vähäliikenteinen tie Länsi-Suomessa N= 173 Vähäliikenteinen tie Itä-Suomessa N= 135 Vähäliikenteinen tie Pohjois-Suomessa N= 92 Muu N= 74 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0% 3% 10% 52% 1% 7% 29% 1% 11% 35% 6% 25% 36% 1% 2% 12% 50% 3% 16% 48% 3% 13% 32% 7% 6% 17% 25% 40% 38% 2% 11% 41% 6% 19% 37% 3% 11% 39% 5% 12% 41% 14% 29% 5% 7% 5% 7% 4% 25% 26% 18% 25% 22% 41% 44% 46% 45% 48% 3% 3% 2% 6% 7% 7% 12% 18% 19% 14% 15% 19% 23% 15% 24% 27% 23% 27% 22% 34% 34% 43% 34% 26% 47% 33% 33% 51% 46% 41% 44% 41% 41% 46% 38% 37% 37% 31% 47% 34% 30% 35% 28% 31% 27% 42% 34% 44% 37% 22% 26% 21% 29% 22% 24% 13% 41% 30% 34% 28% 21% 28% 16% 27% 17% 8% 4% 13% 15% Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 4% 6% 5% 4% 5% 4% 5% 6% 2% 3% 1% 2% 2% 3% 2% 3% 3% 3% 3% 1% 1% 1% 10% 1% 5% 2% 1% 3% 1 2 3 4 5 4,17 3,73 3,47 3,01 4,18 3,15 3,41 3,11 2,98 3,35 3,1 3,38 3,27 2,7 2,98 2,84 3,03 2,86 3 2,53 3,22 3,16 3,2 3 2,81 2,94 2,61 2,4 2,19 2,51 2,42 Keskiarvo asteikolla 1-5 49
4.5 Tieverkon yhteysvälit merkitys ja tyytyväisyys Tärkeimmät tieverkon yhteysvälit ja tyytyväisyys valittujen yhteysvälien toimivuuteen Tärkeiksi kuljetusten kannalta useiten valitut tiet ovat E12/3 Helsinki - Tampere ja E18/1 Helsinki Turku, joihin ollaan myös kaikkein tyytyväisimpiä. Merkittävinä pidetään myös E75/4 Helsinki Jyväskylä tietä sekä E18 Kehä III tietä. 1. E18/1-tie; Helsinki Turku 2. E18/7-tie; Helsinki Vaalimaa 3. E18/Kehä III 4. 2-tie; Helsinki Pori 5. E12/3-tie; Helsinki Tampere 6. E12/3-tie; Tampere Pohjanmaa 7. E75/4-tie; Helsinki Jyväskylä 8. E75/4-tie; Jyväskylä Oulu 9. E75/4-tie; Oulu Utsjoki 10. Tie nro 5; Helsinki Kuopio 11. E63/tie nro 5; Kuopio Kuusamo 12. Tie nro 6; Helsinki Lappeenranta 13. Tie nro 6; Lappeenranta - Kajaani 14. E8/8-tie; Turku Vaasa 15. E8/8-tie; Vaasa Oulu 16. E8/ tie nro 21; Oulu Kilpisjärvi 17. E63/tie nro 9; Turku Kuopio 18. Tie nro 12; Tampere Lahti Kouvola 19. Tie nro 23; Pori Jyväskylä Joensuu 20. Tiet nro 16-77-9; Vaasa Kuopio Joensuu 21. Tie nro 20; Oulu Kuusamo 22. Kehä III:n sisäpuolinen tieverkko 23. Muu päätie Etelä-Suomessa 24. Muu päätie Länsi-Suomessa 25. Muu päätie Itä-Suomessa 26. Muu päätie Pohjois-Suomessa 27. Vähäliikenteinen tie Etelä-Suomessa 28. Vähäliikenteinen tie Länsi-Suomessa 29. Vähäliikenteinen tie Itä-Suomessa 30. Vähäliikenteinen tie Pohjois-Suomessa 31. Muu, mikä? 50
4.5 Rataverkon yhteysvälit Oheiseen Suomen karttaan on merkitty joukko yhteysvälejä, jotka on listattu ohessa. Valitkaa niistä yrityksenne kuljetusten kannalta tärkeimmät yhteysvälit. Rataverkon yhteysvälit Pääradan suunta: Helsinki/Vuosaari-Oulu Idän suunnan liikenne: Kerava-Lahti-Kouvola Idän liikenne: Kotka/Hamina-Vainikkala Karjalan radan suunta: Luumäki-Joensuu-Niirala/Uimaharju Joensuun poikittaisyhteydet: Joensuu-Siilinjärvi/Pieksämäki Savon radan suunta: Kouvola-Pieksämäki-Iisalmi-Kontiomäki Transitoreitti: Vartius-Oulu-Kokkola Poikittaisyhteys: Iisalmi-Ylivieska Hangon radan suunta: Hanko-Hyvinkää Turun sisämaanyhteys: Turku-Toijala Poikittaisyhteys: Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere-Pori/Rauma Pohjoisen yhteys: Oulu-Kemi-Rovaniemi Uudenkaupungin rata: Uusikaupunki-Turku Vaasan rata: Seinäjoki-Vaasa 51
4.5 Rataverkon yhteysvälit - merkitys Yrityksen kuljetusten kannalta tärkeimmät rataverkon yhteysvälit, N-158 Idän liikenne: Kotka/Hamina-Vainikkala N= 28 48% Pääradan suunta: Helsinki/Vuosaari-Oulu N= 20 Idän suunnan liikenne: Kerava-Lahti-Kouvola N= 19 Karjalan radan suunta: Luumäki-Joensuu- Poikittaisyhteys: Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere- 35% 33% 28% 24% Pohjoisen yhteys: Oulu-Kemi-Rovaniemi N= 10 Savon radan suunta: Kouvola-Pieksämäki-Iisalmi- Poikittaisyhteys: Iisalmi-Ylivieska N= 8 Muu N= 8 Transitoreitti: Vartius-Oulu-Kokkola N= 7 Hangon radan suunta: Hanko-Hyvinkää N= 6 Joensuun poikittaisyhteydet: Joensuu- Uudenkaupungin rata: Uusikaupunki-Turku N= 3 Vaasan rata: Seinäjoki-Vaasa N= 3 Turun sisämaanyhteys: Turku-Toijala N= 2 17% 16% 14% 14% 12% 10% 9% 5% 5% 3% 0% 20% 40% 60% 52
4.5 Tyytyväisyys rataverkon yhteysväleihin Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette valitsemienne yhteysvälien toimivuuteen kuljetustenne kannalta? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pääradan suunta: Helsinki/Vuosaari-Oulu N= 19 0% 11% Idän suunnan liikenne: Kerava-Lahti-Kouvola N= 6% 6% 26% 56% 58% 28% 5% 6% Idän liikenne: Kotka/Hamina-Vainikkala N= 27 4% 19% 44% 33% 0% Karjalan radan suunta: Luumäki-Joensuu- 0% 20% 60% 20% 0% Joensuun poikittaisyhteydet: Joensuu- 0% 75% 25% 0% Savon radan suunta: Kouvola-Pieksämäki-Iisalmi- 0% 13% 75% 13% 0% Transitoreitti: Vartius-Oulu-Kokkola N= 6 0% 33% 17% 50% 0% Poikittaisyhteys: Iisalmi-Ylivieska N= 7 0% 29% 43% 14% 14% Hangon radan suunta: Hanko-Hyvinkää N= 5 20% 20% 60% 0% Turun sisämaanyhteys: Turku-Toijala N= 0 0% Poikittaisyhteys: Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere- 8% 23% 46% 23% 0% Pohjoisen yhteys: Oulu-Kemi-Rovaniemi N= 8 13% 0% 50% 25% 13% Uudenkaupungin rata: Uusikaupunki-Turku N= 3 0% 33% 33% 33% 0% Vaasan rata: Seinäjoki-Vaasa N= 3 0% Muu N=8 33% 37,50% 12,50% 67% 25,00% 0% 25,00% 0,00% Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 1 2 3 4 5 3,58 3,22 3,07 3,00 3,25 3,00 3,17 3,14 2,40 2,85 3,25 3,00 3,67 2,38 Keskiarvo asteikolla 1-5 53
4.5 Rataverkon yhteysvälit merkitys ja tyytyväisyys Rataverkon yhteysvälien merkitys ja tyytyväisyys valittujen yhteysvälien toimivuuteen Kotka/Hamina-Vainikkala on selkeästi tärkein yhteysväli. Tyytyväisyys siihen on keskitasoa. Parhaat arviot saavat Vaasan rata: Seinäjoki- Vaasa, jonka merkitys muuten koetaan vähäiseksi, sekä pääradan suunta: Helsinki/Vuosaari-Oulu. 1. Pääradan suunta: Helsinki/Vuosaari-Oulu 2. Idän suunnan liikenne: Kerava-Lahti-Kouvola 3. Idän liikenne: Kotka/Hamina-Vainikkala 4. Karjalan radan suunta: Luumäki-Joensuu-Niirala/Uimaharju 5. Joensuun poikittaisyhteydet: Joensuu-Siilinjärvi/Pieksämäki 6. Savon radan suunta: Kouvola-Pieksämäki-Iisalmi-Kontiomäki 7. Transitoreitti: Vartius-Oulu-Kokkola 8. Poikittaisyhteys: Iisalmi-Ylivieska 9. Hangon radan suunta: Hanko-Hyvinkää 10. Turun sisämaanyhteys: Turku-Toijala 11. Poikittaisyhteys: Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere-Pori/Rauma 12. Pohjoisen yhteys: Oulu-Kemi-Rovaniemi 13. Uudenkaupungin rata: Uusikaupunki-Turku 14. Vaasan rata: Seinäjoki-Vaasa 15. Muu, mikä 54
4.5 Kauppamerenkulun väylät 55
4.5 Kauppamerenkulun väylien merkitys Vastanneiden yrityksen kuljetusten kannalta tärkeimmät kauppamerenkulun väylät, N-280 Helsinki 70,7 % Pietarsaari 3,2 % Turku Kotka Rauma Hamina Hanko Naantali Mäntyluoto Oulu Loviisa Saimaan Kanava Kokkola Uusikaupunki Vaasa Kemi Raahe Kalajoki Inkoo Kaskinen Tornio 40,4 % 38,6 % 33,2 % 21,8 % 18,9 % 15,4 % 15,0 % 13,2 % 8,6 % 8,6 % 7,5 % 7,5 % 6,8 % 5,4 % 5,0 % 5,0 % 4,6 % 3,6 % 3,2 % Tahkoluoto Tolkkinen Maarianhamina Parainen Kantvik Sköldvik Muu Förby Koverhar Kristiinankaupunki Eurajoki Sipoonlahti Veitsiluoto Haukipudas Norrlångvik Uskela Pohjankuru Isnäs 3,2 % 2,5 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 1,1 % 1,1 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 56
4.5 Tyytyväisyys kauppamerenkulun väyliin Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön olette väylän toimivuuteen kuljetustenne kannalta? Helsinki N= 188 Turku N= 108 Kotka N= 102 Rauma N= 89 Hamina N= 58 Hanko N= 52 Naantali N= 42 Mäntyluoto N= 39 Oulu N= 33 Loviisa N= 23 Saimaan Kanava N= 23 Kokkola N= 20 Vaasa N= 19 Uusikaupunki N= 17 Kemi N= 14 Kalajoki N= 14 Raahe N= 13 Inkoo N= 12 Kaskinen N= 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 1% 1% 19% 53% 26% 4% 3% 23% 52% 19% 0% 4% 11% 2% 0% 16% 0% 7% 12% 2% 0% 10% 2% 2% 14% 3% 0% 10% 0% 0% 12% 4% 0% 13% 0% 35% 61% 4% 0% 11% 0% 6% 0% 0% 7% 0% 14% 65% 21% 62% 20% 74% 7% 58% 31% 64% 17% 67% 21% 64% 24% 61% 22% 40% 40% 20% 53% 32% 5% 29% 21% 47% 50% 18% 21% 79% 7% 0% 15% 77% 8% 0% 25% 50% 25% 0% 10% 40% 50% 0% 4,02 3,80 4,02 4,00 3,81 4,17 3,90 4,05 4,12 4,00 3,70 3,80 3,32 3,76 3,86 3,93 3,92 4,00 3,40 Erittäin tyytymätön Tyytymätön En tyytymätön enkä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo asteikolla 1-5 57
4.5 Kauppamerenkulun väylät merkitys ja tyytyväisyys Kauppamerenkulun väylien merkitys kyselyyn vastanneille yrityksille ja tyytyväisyys valittujen väylien toimivuuteen Helsinki on selkeästi kaikkein tärkein väylä kyselyyn vastanneiden yritysten kuljetusten kannalta. Turku, Kotka ja Rauma jäävät tärkeydessä Helsingille, mutta erottuvat muista. Tyytyväisyys niihin on samaa hyvää tasoa kuin muihinkin. Erityisen korkeita tai matalia tyytyväisyysarvioita saavat hyvin harvoin käytetyt väylät 1. Tornio 2. Kemi 3. Veitsiluoto 4. Haukipudas 5. Oulu 6. Raahe 7. Kalajoki 8. Kokkola 9. Pietarsaari 10. Vaasa 11. Kaskinen 12. Kristiinankaupunki 13. Merikarvia 14. Tahkoluoto 15. Mäntyluoto 16. Eurajoki 17. Rauma 18. Uusikaupunki 19. Turku 20. Naantali 21. Färjsund 22. Eckerö 23. Maarianhamina 24. Parainen 25. Norrlångvik 26. Taalintehdas 27. Uskela 28. Förby 29. Hanko 30. Koverhar 31. Lappohja 32. Skogby 33. Tammisaari 34. Pohjankuru 35. Inkoo 36. Kantvik 37. Helsinki 38. Sipoonlahti 39. Sköldvik 40. Tolkkinen 41. Isnäs 42. Loviisa 43. Kotka 44. Hamina 45. Saimaan Kanava 46. Muu 58