Hyvinvointia sisäympäristöstä
Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 15.4.2016 Jari Latvala
Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä ORGANISAATION TOIMIVUUS A + B + C Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Tilojen tekninen kunto ja sisäilmastoolosuhteet Tilojen käyttäjien terveydentila ja kokemukset tilaan liittyen Toimintatavat rakennuksen ylläpidossa ja viestinnässä (huolto, siivous, haittailmoitusmenettely, haittojen hallinta) 18.11.2014 3
Kun arvioidaan olosuhteita on tarkasteltava ainakin seuraavia asioita Rakennus-tekniikka Ilmanvaihto, fysikaaliset tekijät Sisäilman epäpuhtaudet Yleinen siisteys mahdolliset riskirakenteet on selvitetty kosteusvaurioita ei ole tai ne on korjattu matalapäästöiset (M1- luokan) pintamateriaalit rakenteiden ja rakenneliitosten tiiveys on tarkistettu Ilmanvaihto on säädetty tasapainoon (paine-erot) ja iv-järjestelmä puhdistetaan säännöllisesti koneellinen tuloilma on suodatettu tehokkaasti ja on puhtaampaa kuin huoneilma huonelämpötila kesäaikana 23 26 C ja talviaikana 20 22 C vetohaittoja ei esiinny valaistus on riittävää häiritsevää melua ei esiinny poikkeavia sisäilman epäpuhtauslähteitä ei esiinny o o o Hajut (pintamateriaalit, kalusteet, rakenteet, viemärit) teolliset mineraalikuidut kosteusvauriot tilat eivät ole voimakkaasti alipaineisia sisäilma on raikas huoneessa on hyvä järjestys pinnat ovat helposti siivottavat työpinnoilla ei esiinny tahroja eikä pölyä paperimateriaali säilytetään ovellisissa kaapeissa Työterveyslaitos / Työympäristön kehittäminen / Laadukas sisäympäristö -teema / 15.4.2016 4
Kun arvioidaan käyttäjien terveydentilaa ja kokemuksia on huomioitava ainakin seuraavat asiat Tiedämme, että monet rakennetun ympäristön ominaisuudet voivat vaikuttaa sisäilmaston ja ympäristön laatuun ja aiheuttaa tilojen käyttäjille haittaa ja oireita Ilmanvaihdon ja lämpöolojen ongelmat, sisäilman huono laatu, erilaiset hajut ja epäpuhtaudet, valaistus, melu, Tiedämme myös, että pelkästään rakennetun ympäristön ominaisuudet eivät riitä selittämään käyttäjien kokemuksia Tilojen käyttö (tuotanto), asiakkaat ja käyttäjät (määrä, hajusteet, tupakointi, ) vaikuttavat sisäympäristön laatuun Työhön liittyvä psykososiaalinen kuormitus ja mm. työn tietointensiivisyys lisäävät ärsytysherkkyyttä: sama tekijä jossakin ympäristössä koetaan haittaa aiheuttavaksi ja toisessa ei Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys ympäristötekijöille vaihtelee suuresti: sukupuoli, tupakointi, terveydentila (astma, allergiat), muu yksilöllinen herkkyys (ympäristöherkkyys), Tiedämme edelleen, että ongelmatilassa työt eivät suju ja työntekijät voivat huonosti, vaikka S1 -laatutaso täyttyy puhumattakaan siitä, ettei olla vielä lähelläkään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumis- tai kuormitustasoa tilojen ja sisäympäristön käytettävyys vaikuttaa työn tuottavuuteen: 10% lasku koetuissa haitoissa -> 1%:n tuottavuuden kasvu korjaavia toimenpiteitä ei tarvitse perustella terveysriskeillä eikä sillä, että jokin raja-arvo ylittyy! Miten käyttäjien kokemusta voi mitata ja arvioida? Paljonko on paljon? Mikä on tavanomaista, mikä tavanomaisesta poikkeavaa? Viittaavatko käyttäjien kokema haitta ja oireet rakennetun ympäristön ongelmaan? www.ttl.fi/sisailmastokysely 15.4.2016 Jari Latvala
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kysely antaa tietoa koetun ongelman laadusta ja laajuudesta Kysely voi antaa viitteitä myös ongelman aiheuttajista, mutta sisäilmastokyselyn perusteella ei voi määrittää sisäilmasto-ongelman syytä vaan kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Rakennetun ympäristön ja sen altistumisolosuhteiden arvioinnin on perustuttava riittäviin rakenne- ja taloteknisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin ja altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulee käyttää rakennusterveysasiantuntijaa. Näin tilaat sisäilmastokyselyn www.ttl.fi/sisailmastokysely Täytä tilauslomake huolellisesti. Kohde voidaan tarvittaessa jakaa ongelmanratkaisun kannalta mielekkäisiin osiin, esim. kerrokset tai osastot. Asiantuntijamme neuvovat teitä mielellään alue- ja ryhmäjakoa suunniteltaessa. Lähetä tilauslomake sekä kohteessa työskentelevien henkilöiden sähköpostiosoitteet excel-liitetiedostona, ryhmäjaon mukaisesti ryhmiteltynä, osoitteeseen sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi. Asiakaspalvelu Puh. 030 474 2010, arkipäivisin klo 12 13 Lääketieteelliset kysymykset Jari Latvala, ylilääkäri GSM 046 850 5083, E-mail jari.latvala@ttl.fi 15.4.2016 6 Jari Latvala
Ranuan yläaste, Pappilantie 4, Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely 2/2016. TAUSTATIETOJA * kaikki Vastanneiden lkm 36 Vastaus% 80 Naisten osuus (%) 71 69 Päivittäin tupakoivia (%) 21 11 Astma (%) 8 9 Psykosos kuormitus (%) 10 9 15.4.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 7
Ranuan yläaste, Pappilantie 4, Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely 2/2016. SUOSITUKSET Kyselyn tulosten perusteella on syytä kartoittaa ja tutkia tarkemmin ilman epäpuhtauslähteet (mineraalikuitulähteet, kosteus- ja homevauriot rakenteissa ja näihin liittyvät riskirakenteet), mahdolliset rakenteiden epätiiveyskohdat sekä ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet (erityisesti mahdollinen alipaineisuus). Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös prosessinhallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Kaikki tutkimuksissa havaitut tai havaittavat tekniset vauriot ja puutteet on kyselyssä esille tulevan koetun haitan ja oireilun vuoksi syytä korjata kiireellisesti. Mikäli kohteessa todetaan kosteus- ja homevaurioita eikä niiden nopea korjaaminen ole mahdollista, on niiden terveydellinen merkitys arvioitava. Suosittelemme kontrollikyselyn tekemistä ½-1 vuoden kuluttua mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen. 15.4.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 8
Kun arvioidaan käyttäjien terveydentilaa ja kokemuksia on huomioitava ainakin seuraavat asiat http://www.oppiportti.fi/op/dvk00010 15.4.2016 9 Jari Latvala
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen vastuu tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta Työturvallisuuslain mukaan työpaikan tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta vastaa työnantaja. Lakia sovelletaan työolosuhteisiin (ml. opiskeluun liittyvä työ) Haitta ja vaaratekijöiden arviointiin työnantajan on käytettävä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. (työturvallisuus- ja tilaajavastuulaki) 2016 julkaistaan Toimintaohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Mikäli haittaa tai vaaraa ei voida poistaa, lain mukaan sen terveydellisen merkityksen arvioon on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja erityisesti työterveyshuollon erikoislääkäreiden tulee osata ja hallita ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen (terveyshaitta ja terveysvaara) arvioinnissa tarvittavat menetelmät ja tieto. Valvova viranomainen on AVI.
Asuntojen, koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten, oleskelutilojen, terveellisyydestä ja turvallisuudesta vastaa tilojen omistaja "Terveyshaitta" terveydensuojelulaissa (763/1994) terveyshaitalla tarkoitetaan ensisijaisesti sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä tilojen terveellisyydestä vastaa tilojen omistaja lakia sovelletaan asuntojen lisäksi mm. kouluihin ja päiväkoteihin Terveyshaitta arvioidaan uuden 5/2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksen mukaisesti siinä märiteltyjä asiantuntijoita, menetelmiä ja viitearvoja käyttäen ja soveltaen: Arvioinnissa huomioidaan asetuksessa annetut viitearvot, mutta arvio perustuu kokonaisarvioon olosuhteista. Tilojen omistajan on käytettävä arvioinnissa asumisterveysasetuksen mukaisia asiantuntijoita. Valvova viranomainen on terveydensuojeluviranomainen eli (kunnan) terveystarkastaja Haitta määritellään olosuhteena eikä edellytä olosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointia Terveydensuojelulaki ei tunne terveysvaaran käsitettä Terveydensuojeluviranomainen saattaa tarvita lääkäriasiantuntijan apua toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin
Kun arvioidaan organisaation toimivuutta on tarkasteltava ainakin seuraavia asioita Tarvitaanko sisäilmaryhmää?
Koordinoiva sisäilmaryhmä Kohdekohtainen sisäilmaryhmä
Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh