30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Asuntojen kysyntä etenkin kasvukeskuksissa on pysynyt voimakkaana ja painottunut matalan korkotason ja kotitalouksien asumismieltymysten seurauksena omistusasuntoihin. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuonna 2003 noin 6 prosenttia koko maassa ja ovat nyt reaalisesti hieman yli 60 % korkeammalla tasolla kuin laman jälkeen vuoden 1996 alussa. Hintataso sekä aikaisempaa suuremmat lainat ovat lisänneet riskejä asuntomarkkinoilla. Vilkas asuntokauppa ja asuntorakentaminen, hidastunut talouskasvu sekä vähentynyt muuttoliike ovat vähentäneet muiden kuin pienten vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä on helpottanut niin vapaarahoitteisten kuin sosiaalisten vuokra-asuntojen saantia. Samalla vajaakäyttö on lisännyt riskejä ja varovaisuutta uusissa vuokra-asuntohankkeissa. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin oli marraskuussa 2003 noin 95 000 hakijaa eli noin 15 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudulla hakijat vähenivät voimakkaimmin, ja arava- tai korkotukivuokra-asunnon sai yli 35 % hakijoista, kun edellisenä vuonna asunnon sai 20 % hakijoista. Koko maassa asunnon sai sitä hakeneista 41 %, kun edellisenä vuonna asunnon sai 35 %. Vailla asuntoa oli marraskuussa 2003 noin 8 200 yksinäistä ja noin 420 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni vuodessa noin 1 400:lla ja asunnottomien perheiden noin 350:llä. Aravavuokra-asunto osoitettiin vuonna 2003 kaikkiaan noin 81 300 hakijalle. Asuntoja tuotettiin vuonna 2003 noin 32 500, joista noin 5 900 valtion tuella. Vuonna 2004 tuotanto on vilkastumassa edelleen noin 34 000 asuntoon tuetun tuotannon supistuessa alkuvuonna puolestaan 33 %, mikä vastaisi likimain 4 000 asunnon vuositoteumaa. Edullisen korkotason sekä kotitalouksien vahvan luottamuksen ja asunnonhankinta-aikeiden vuoksi asuntotuotannon odotetaan jatkuvan vilkkaana 2005 ja painottuvan kotitalouksien kysynnän mukaisesti omistusasuntoihin. Kysyntäsuhteiden muutos, vuokra-asuntojen parantunut saatavuus ja suhdannetilanne huomioon ottaen vuonna 2005 arvioidaan arava-, korkotuki- ja takauslainoituksella aloitettavan noin 5 500 asunnon rakentaminen eli vilkkaammin kuin alkuvuonna 2004 toteutui. Mikäli rakentamishalukkuus osoittautuisi tätä suuremmaksi, valtuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan enimmillään 10 000 asunnon aloitus. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään vaiheittain. Asuntotuotannon kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan asuntokysynnän alueilla. Pääkaupunkiseudulla tuotantoa on rajoittanut pahiten pula kaavoitetuista rakennuskelpoisista asuntotonteista, mikä ylläpitää ylikysynnästä koituvaa hintojennousua ja muuttoliikettä etäälle työpaikoista. Korkeiksi nousseet asuntohinnat sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen, etenkin pienasuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa vaikeuttavat työvoiman saantia ja johtavat monilla pienipalkkaisten alojen työntekijöillä kohtuuttoman suuriin asumismenoihin, joita siksi huojennetaan asumistuella. Vuonna 2005 valtion tukemista uusista asunnoista pääosa rakennetaan vastaavasti kuin aikaisempina vuosina pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueelle sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2003 kasvukeskusten osuus uusista arava- ja korkotukiasunnoista oli 83 % ja pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden 45 %. Uustuotannon tuen suuntaamisella kasvukeskuksiin ja tuetun tuotannon pienasuntovaltaisuudella pyritään parantamaan varsinkin pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen asuntotilannetta. Kasvukeskusten asuntotuotannon lisäämiseksi tuetaan kunnallistekniikan rakentamisavustuksella uusien asuntorakennusalueiden käyttöönsaantia. Avustuksen käyttöalue laajenee Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin. Monilla alueilla on vähentynyt asuntokysyntä johtanut asuntojen tyhjäksi jäämiseen ja asuntojen vajaakäyttöön. Muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta. Vähentyvän asuntokysynnän ongelmia pyritään helpottamaan erityistoimin. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ensisijaisesti vapauttamalla taloja rajoituksista sekä myös valikoiduin kustannustehokkain tukitoimenpitein. Asumisoikeusasuntojen vajaakäyttöä lisää asukkaiden muutto omistusasuntoon, ja asukkailla on halukkuutta ostaa osin jo rahoittamansa asumisoikeusasuntonsa omaksi. Asumisoikeuskiinteistöjen omistajayhteisöjen heikon omapääomarakenteen vuoksi vaihtuvuus ja vajaakäyttö rasittaa asumisoikeusyhteisöjen ja -asukkaiden taloutta ja lisää valtion Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
luottoriskejä. Asumisoikeustalojen käyttö- ja luovutusrajoituksia muutetaan 1.1.2005 alkaen hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti siten, että siellä missä asunnoilla ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina, asuntoja voidaan hakemuksen pohjalta vapauttaa rajoituksista maksamalla valtion lainaosuus takaisin. Tyhjiä asumisoikeusasuntoja pyritään käyttämään ensisijaisesti vuokra-asuntoina tai ne myydään. Järjestelyllä, johon liittyy myös varallisuusehdon poistaminen yli 50-vuotiailta asunnonhakijoilta, torjutaan asuntojen tyhjäkäyttöä ja turvataan näin asumisoikeuskäytössä säilyvien asuntojen taloudellista vakautta. Uusien asumisoikeusasuntojen sijasta pyritään tuottamaan osaomistusasuntoja keväällä 2004 parannetuin ehdoin, joiden mukaan asukas saa sijoittamaansa 15 prosentin omarahoitusosuutta vastaavan omistusosuuden, ja osuus kasvaa rakennuslainan lyhennysten myötä. Korjausrakentamisessa kiinnitetään huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista. Uutena avustusmuotona otetaan käyttöön sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Asuinrakennusten korjaamisen energia-avustuksilla toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa. Asunto-osakeyhtiötaloille myönnetään edelleen korjaus- ja energia-avustuksia. Lisäksi asunto-osakeyhtiötalojen korjaukseen myönnetään edelleen korkotukilainoja taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi otetaan käyttöön uusi avustusjärjestelmä. Avustuksia myönnetään korkotukilainan lisäksi kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville. Nykyisistä asunnottomien, pakolaisten ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksista luovutaan ja avustukset myönnetään uuden järjestelmän mukaan. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2003 lopussa 158 900 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 430 milj. euroa, josta 53 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuen saajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2003 ilman asumistukea keskimäärin 56 % ja se aleni asumistuen jälkeen 27½ prosenttiin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 50 %. Vuonna 2005 asumistuen perusteet säilytetään vuoden 2004 tasolla. Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja 2001 2002 2003 Yksinäisten asunnottomien määrä(arvio) 10 000 9 600 8 200 Sosiaalisen asunnon hakijoista sai asunnon koko maa, % 34,8 36,6 41,0 kasvukeskukset, % 24,7 26,8 34,3 pääkaupunkiseutu, % 16,9 20,1 35,4 Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen muutos pääkaupunkiseutu, % -0,9 10,5 5,9 muu maa, % -0,8 5,3 6,3 Vuokranmuutos (uudet vapaarahoitteiset vuokrasuhteet) pääkaupunkiseutu, % 5,3 1,7 4,2 muu maa, % 3,5 1,0 4,3 Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2003 ja arvio vuosista 2004 2005 2003 2004 2005 asuntoa asuntoa asuntoa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 32 500) (n. 34 000) (n. 33 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut asunnot 5 916 4 000 5 500 vuokra-asunnot 4 395 asumisoikeusasunnot 638 as. oy talot ja -asunnot 244 omakotitalot 427 osaomistusasunnot 212 Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto) 26 584 n. 30 000 n. 27 500 Korjauslainoitus (arava ja korkotuki) 10 545 11 000 11 000 Asuntojen hankinta 36 823 39 830 39 000 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 969 1 500 2 500 arava-, korkotuki- ja takauslainoitus 494 330 500 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 35 360 38 000 36 000 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2003 2005 (milj. euroa) 2003 2004 2005 Yleinen asumistuki 430 428 425 Eläkeläisten asumistuki 270 282 296 Opiskelijoiden asumislisä 225 228 231 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 390 390 420 Arava- ja korkotukilainavaltuus 1) 694 460 610 Vuokra- ja asumisoikeustalojen takauslainojen hyväksymisvaltuus - 50 30 Takausvaltuus omistusasuntolainoille 300 300 300 Maksetut korkotuet ja takauskorvaukset asuntolainojen korkotuki 73,2 37,2 41,7 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 0,8 0,5 0,4 takauskorvaukset 0,1 0,1 0,1 Avustusvaltuudet korjaus- ja energia-avustukset 70,3 70,0 70,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 2,0 2,6 2,6 avustukset erityisryhmille 8,2 11,8 22,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 6,0 3,5 12,5 avustus rakennusperinnön hoitoon - 1,5 1,5 lainojen anteeksianto, purettavat talot - 3,5 3,5 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 425 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. 1) v. 2003 toteuma, v. 2004 toteuma-arvio, v. 2005 TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Asumistuen ehtoja parannetaan asumistukilain 15 :n 1.1.2005 voimaan tulevalla muutoksella, jolla asumistuen välitarkistusta edellyttävää kuukausitulojen nousun rajaa korotetaan 160 eurosta 300 euroksi. Asumistuen perusteet pidetään muutoin vuoden 2004 tasolla. 2005 talousarvio 425 000 000 2004 talousarvio 428 000 000 2003 tilinpäätös 430 000 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannusta varten myönnettäviä lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 610 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 240 000 000 euroa. Vuonna 2005 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, uusia aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra-asuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2006 2008 myönnettävistä aravalainoista ja hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien ja hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 140 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 50 000 000 euroa. Vuonna 2005 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 30 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 300 000 000 euroa vuoden 2005 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekäomistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2005 aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 700 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain,asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille lainavuosina 6 10 6 %, kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Avustukset myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (x/2004) mukaisia avustuksia, sekä vuoden 2004 loppuun mennessä aravalainavarauksen saa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
neissa kohteissa Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia opiskelijaasuntojen omapääoma-avustuksia samoin kuin omapääoma-avustuksia asunnottomien ja pakolaisten asuttamiseen, yhteensä enintään 22 000 000 euroa. myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (102/2002) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 70 000 000 euroa. myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (x/2004) mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muiden kasvukeskusten kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 12 500 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2006 2009 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 40 000 000 euroa. Vuonna 2005 alueelliset ympäristökeskukset saavat Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla asuntorahaston niille osoittamien valtuusosuuksien rajoissa myöntää avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Avustusta voi myöntää yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennuskohteiden tai asuinkäyttöön kunnostettavien kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. Varainhankintavaltuudet Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 500 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion tukemassa sosiaalisessa asuntotuotannossa painopiste siirtyy hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vähitellen aravatuotannosta korkotukituotantoon, mikä avaa edellytykset eräiden merkittävien uusien avustusten käyttöönotolle. Jotta siirtymä korkotuen suuntaan voisi tapahtua joustavasti, määritellään korkotukilainojen hyväksymiselle ja aravalainojen myöntämiselle yhteinen valtuus kuitenkin siten, että kokonaisvaltuudesta osoitetaan enintään tietty määrä aravalainoja varten. Perusparannuslainoituksessa siirrytään kokonaan korkotukilainoitukseen. Aravaperusparannuslainoituksesta luovuttaessa huolehditaan kuitenkin jo annettujen lainavarauksien kattamisesta. Myös aravalainojen myöntämisestä asuntojen omaksilunastamiseen luovutaan lainojen vähäisen kysynnän vuoksi. Vuonna 2003 on myönnetty vain yksi omaksilunastamislaina. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti omistusasuntoja varten tarkoitettua asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoitusta jatketaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisiin ja talon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseksi alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti antaa korkotukilainoitukseen sisältyvän tuen lisäksi kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille avustusta asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville erityisryhmille. Opiskelija-asuntojen sekä asunnottomien ja pakolaisten asuntojen avustaminen tapahtuu jatkossa tällä avustuksella, minkä vuoksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetussa laissa olevat säännökset, jotka koskevat omapääoma-avustuksia, kumotaan. Koska laki tämän jälkeen koskee vain vuokra- ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksia, viimemainitun lain nimike muutetaan laiksi vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista. Jotta siirtymä aravalainoituksesta korkotukeen edellä mainittujen ryhmien asuntojen rahoituksessa tapahtuisi joustavasti, myönnetään aravalainavarauksen jo saaneille kohteille omapääoma-avustusta vielä vuonna 2005 vanhan avustusjärjestelmän mukaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta siten, että tehdään mahdolliseksi avustuksen myöntäminen pysyvässä asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyn tehostamiseen. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti tukea sosiaalisin perustein kotitalouksia täyttämään uuden asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) asettamat vaatimukset jätevesille. Uuden erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävän avustuksen vuoksi luovutaan avustuksista laitosrakennusten ja tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen. Asunto-osakeyhtiötaloille myönnetään edelleen korjausja energia-avustuksia. Asuntojen korjaus- ja energia-avustusvaltuudesta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energia-avustuksiin. Vuonna 2002 käynnistetty pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitettu avustusjärjestelmä on voimassa vuoden 2005 loppuun asti. Näille alueille on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä vuonna 2005 myönnettävistä avustuksista yhteensä 2 500 000 euroa. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti kunnallistekniikka-avustuksen käyttöaluetta laajennetaan myös muihin kasvukeskuksiin kuin Helsingin alueelle. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lainsäädännöksi asumisoikeusasuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämisestä. Tarkoituksena on hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti muuttaa käyttö- ja luovutusrajoituksia siten, että siellä missä asunnoille ei ole kysyntää asumisoikeusasuntoina, asuntoja voidaan hakemuksen pohjalta vapauttaa rajoituksista. Vuonna 2005 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 570 milj. euroa. Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna 2005 milj. Arvioitu saldo 1.1.2005 620 Tulot Tulot asuntolainoista ja takausmaksuista 865 Menot Luotonanto 250 Korkotuki-, takaus- ja avustusmenot 129 Rahaston oman pääoman korkomenot 206 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 125 kuoletukset 570 Arvioitu saldo 31.12.2005 205 2005 talousarvio 2004 lisätalousarvio 2004 talousarvio 2003 tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6