TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lahden yliopistokeskus Toimintakertomus 2011 1

Lahden yliopistokeskus Toimintakertomus 2011 Tunnusluvut 2011 lyhyesti Vuosibudjetti 12 M Päätoimista henkilökuntaa 179 Maisteri- ja DI-ohjelmia 4 Opiskelijoita 4994 Professuureja 14 Yksiköt vuonna 2011 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Helsingin yliopisto (HY) Avoin yliopisto, Lahden toimipiste Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti Ympäristötieteiden laitos, Lahti Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lahti School of Innovation Tampereen teknillinen yliopisto (28.2.2011 saakka) Korkeakoulujen yhteiskirjasto Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Lahden yliopistokeskuksen tehtävänä on toiminta-alueensa sivistys- ja osaamistason kohottaminen sekä elinkeinoelämän palveleminen. Yliopistokeskus tekee valituilla tieteellisillä painopistealueilla monitieteistä, kansainvälisen tason tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä edistää elinikäistä oppimista. Yliopistokeskus toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää toiminnan alueellista vaikuttavuutta. 2

TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYS Lahden kampus kohti tavoite ohjelmavuosia 2013-2016... 3 LAHDEN KAMPUS KOHTI TAVOITEOHJELMA- VUOSIA 2013-2016 Ohjausryhmän puheenjohtajan katsaus... 4 Kaupunginjohtajan katsaus... 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 6 Opetus ja opetuksen tukipalvelut... 8 Voimavarat, henkilöstö ja hallinto... 10 Korkeakouluyhteistyö ja muu yhteiskunnallinen vuorovaikutus... 12 Tiivistelmä Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden toiminnasta vuonna 2011... 16 LIITE: Lahden yliopistokeskuksen tunnusluvut 2011... 22 Lahti University Consortium in Brief... 24 Lahden yliopistokeskuksen yhteystiedot ja toimipisteet 2012 Contact information... 24 Lahden yliopistokeskuksen toimintakertomus 2011 Teksti ja toimitus: Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Kannen kuvat (ylh.): Marianne Lehtonen, Maiju Saari ja Anne Antila. Taitto Markprint Oy, Lahti 2012 Lahden yliopistokeskus on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen verkosto-organisaatio. Vuoden 2011 lopussa yliopistot ja Lahden kaupunki allekirjoittivat uuden yhteistyösopimuksen toiminnasta Lahden yliopistokampuksella. Olennaisena tulevien vuosien tavoitteena on määritellä yhdessä entistä fokusoidumpi, yliopistojen strategioita ja alueen tavoitteita toteuttava tutkimus- ja opetusprofiili sekä rakentaa synergistä, monitieteistä tutkimusohjelmamallia. Lahden yliopistokampus onkin viime vuosina profiloitunut systemaattisesti valituille osaamisaloille (käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, muotoilu, ympäristö) ja kehittynyt erityisesti tutkimustoiminnan osalta. Tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuuri- ja tukipalveluratkaisuissa (muun muassa korkeakoulujen yhteiskirjasto, laboratoriofasiliteetit) on Lahdessa tehty jo pitkään alueellista yhteistyötä. Myös tilojen käytössä pyritään mahdollisimman laajamittaiseen yhteiskäyttöön. Yhteistyön tiivistämisestä edelleen on sovittu uudessa yliopistokampussopimuksessa. Vuoden 2012 aikana tehdään Lahden kampukselle toiminnan ja talouden yhteen liittävä tavoiteohjelma vuosille 2013 2016. 3

Ohjausryhmän puheenjohtajan katsaus Yliopistot valmistautuivat vuoden 2011 aikana tulevaan strategiakauteen 2013-2016. Lahden yliopistokeskuksen tulevaisuutta visioitiin kampusajattelun avulla, tiiviissä yhteydessä yliopistojen strategiaprosesseihin. Tavoitteeksi asetettiin Lahden toimintojen integrointi entistä kiinteämmäksi osaksi yliopistojen muuta toimintaa. Allekirjoitimme 29.11.2011 Lahdessa uuden sopimuksen yliopistokeskusyhteistyöstä Lahden yliopistokampuksella. Sopimuksen mukaisesti yhteisenä tavoitteenamme on, että Lahteen rakentuu ja kiinnittyy entistä kansainvälisempi osaamiskeskittymä, jolla on vahva ja omaleimainen, muista kampuksista selkeästi erottuva sisältöprofiili. Mukana on kolme yliopistoa, joiden vahvuuksien ja yhteistyön perustalle toiminta rakentuu. Tarkoituksena on kehittää monitieteistä tutkimusohjelmamallia, joka kiinteyttää tutkijoiden, yliopistojen ja alueen yhteyttä. Mallin toteutuminen edellyttää riittävän isoja yhteisiä ohjelmia. Erityisen kiintoisia monitieteisiä tutkimusohjelmia ja koulutuskokonaisuuksia voimme olettaa syntyvän tieteiden välisille rajapinnoille, osaamisaloja yhdistämällä. Yliopistoille tässä voikin avautua mahdollisuus kokeilla uudenlaisia sovelluksia, joilla on vahva kytkentä ympäröivään yhteiskuntaan. löytää edelleen uusia yhteisiä ratkaisuja ja synergiaetuja. Erityisesti Niemen alueen innovaatiokeskittymä on kasvanut nopeasti ja tulevina vuosina se todennäköisesti vahvistuu entisestään, mikä osaltaan edesauttaa korkeatasoisen yliopistokampuksen rakentumista. Vuonna 2012 Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman muotoilupääkaupunki. Myös yliopistot ovat aktiivisesti mukana vuoden toteuttamisessa. Monet muotoilupääkaupunkihankkeet ja -tapahtumat ovat omiaan tiivistämään yliopistojen ja Lahden kaupungin yhteistyötä. Ne tuovat yhteistyöhön uusia, piristäviä elementtejä ja kytkevät Lahden entistä kiinteämmäksi osaksi metropolialuetta. Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmän puolesta kiitän kaikkia kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Thomas Wilhelmsson Helsingin yliopiston rehtori Lahti on osa laajaa metropolialuetta ja sen innovaatioympäristöä. Siksi on luontevaa, että Lahden yliopistokampuksesta muodostuu myös kiinteä osa metropolialueen yliopistokampusten verkostoa. Kampus vahvistaa Lahden asemaa yhtenä Suomen elinvoimaisista suurista kaupunkiseuduista ja tukee alueen yritystoiminnan uudistamista ja uusien kasvualojen syntymistä. Yliopistokampus voi myös lisätä Lahden alueen kykyä houkutella korkeasti koulutettua väestöä. Lahdessa on viime vuosina tehty paljon infrastruktuuriin ja tukipalveluihin liittyvää kehittämistyötä, johon yliopistokeskus on osallistunut alueellisten kumppaneidensa kanssa. Esimerkkejä tästä ovat Osaamiskiinteistöt Oy, Korkeakoulujen yhteiskirjasto, Oppimiskeskus Fellmannia ja ympäristökampuksen laboratoriopalvelut. Tällä saralla on tärkeää 4

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sopimuksen yliopistokeskus yh teistyöstä allekirjoittivat (ku vassa oikealta) Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson (ohjausryhmän puheenjohtaja), Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen. Kaupunginjohtajan katsaus Viime vuosien aikana Lahti on kasvanut kokoisekseen kaupungiksi myös osaamisessa ja innovaatioissa. Nyt 2010-luvulla olemme kiistatta yksi Suomen suurista kasvukeskuksista ja innovaatiokeskittymistä. Lahden muuttovoitto on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noussut kymmenen suurimman kaupungin parhaitten joukkoon, ja erityisesti korkeastikoulutetun väestön kasvu on ollut nopeaa. Alueen merkitys kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on erityisesti ympäristö- ja muotoiluosaamiseen suunnattujen panostusten johdosta kasvanut merkittävästi. Hallituksen viimeaikaisissa linjauksissa Lahti onkin yksi niistä suurista kasvukeskuksista, joihin suurkaupunkipolitiikka ja kansallinen innovaatiopolitiikka jatkossa painottuvat. Parhaillaan valmistellaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken ns. kasvusopimuksia, joissa sovittaisiin tärkeimmistä yhteisistä tavoitteista ja toimista, joilla näiden kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kasvua vahvistetaan. Tavoitteenamme on, että sopimuksessa todetaan Lahden asema kansainvälisen tason ympäristöön ja muotoiluun erikoistuneena osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. Kasvusopimuksen syntyminen tukee osaltaan Lahden vahvaa roolia tulevassa kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja muun muassa valmisteltaessa tulevia kansallisia ja alueellisia rahoitusohjelmia. Tässä työssä menestymiseen tarvitaan kaikkia mahdollisia voimia erityisesti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Viime syksynä allekirjoitettu uusi sopimus yliopistojen yhteistyöstä Lahden yliopistokampuksella jatkaa sitä hyvää yhteistyötä, jota yliopistojen ja Lahden kaupungin välillä on toteutettu jo vuosikymmenten ajan. Samalla se on uusi vaihe lahtelaisessa yliopistotoiminnassa. Uudessa yliopistokampusmallissa Lahti mielletään olemukselliseksi osaksi metropolialueen kampuskokonaisuutta ei enää yliopistojen erilliseksi filiaaliksi, sivutoimipisteeksi. Tämä painotus on vahvasti mukana nyt allekirjoitetussa kampussopimuksessa: Lahti täydentää ja vahvistaa omilla profiilialueillaan metropolin osaamisympäristöä. Sopimus korostaa myös aiempaa enemmän sitä, että kyse on todella yliopistojen yhteisestä kampuksesta, jossa tutkimusohjelmat, opetus ja tukipalvelut rakennetaan mahdollisimman paljon yhteistyössä. Lahden alueen strategiset kärjet ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta muodostavat myös yliopistokampuksen kovan ytimen. Näitä painotuksia tukevaa toimintaa Lahti on jatkossakin valmis omalta osaltaan edistämään. Lahden kaupungin puolesta kiitän Lahden yliopistokeskusta hyvästä yhteistyöstä ja toivotan sille onnea uuteen vaiheeseensa. Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunginjohtaja 5

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Lahden yliopistokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta profiloitui selkeästi keskeisille painopistealueille. Aalto-yliopiston toimintamallin uudistaminen vaikutti siten, että ympäristöalan hankkeiden volyymi pieneni edellisvuoteen verrattuna. Muilla aloilla oli kuitenkin selkeää kasvua. Tutkimusjulkaisujen kokonaismäärä kasvoi yli 20 prosenttia. Tutkimustoiminta oli vuoden aikana entistä kansainvälisempää, mikä näkyi erityisesti tutkijoiden liikkuvuuden lisääntymisenä sekä vierailevien ulkomaisten professorien ja muiden asiantuntijoiden kasvavina määrinä. Yksiköiden tutkimustoimintaa tuodaan esille tiivistetyissä katsauksissa sivulta 16 alkaen ja yksikkökohtaiset tunnusluvut ilmenevät liitteestä. Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi LUT Lahti School of Innovationin Päijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi -tutkimus- ja kehittämisprojekti (2011 2013) on keskeinen työväline alueen elinkeino-, innovaatio- ja korkeakoulustrategioissa asetettujen, innovaatiojärjestelmän uudistamista koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Yleisenä päämääränä on jatkaa toimia, joiden avulla Päijät-Hämeeseen rakentuu tieteellisesti korkeatasoinen ja kansainvälisesti verkostoitunut innovaatio- ja korkea koulujärjestelmien tutkimus- ja kehittämiskokonaisuus. Se tukee vahvasti alueellisen innovaatioympäristön kehittämistä. Projekti muodostaa yhteishankkeen HY:n Palmenian toteuttaman Innovaatioita toiminnan rajapinnoilta tiedon ja osaamisen tuottamisen ja välittämisen foorumit Päijät-Hämeessä -projektin kanssa. Hankkeessa ryhdyttiin kehittämään työkaluja, jotka edistävät tutkimuksen ja käytännön rajapinnoilla tapahtuvien innovaatioiden syntymistä luomalla uudenlaisia tapoja tuottaa ja välittää tietoa ja osaamista. Uudet työkalut edistävät yliopistollisen tutkimustiedon ja osaamisen hyötykäyttöä; alueelle luodaan eri kohderyhmiä palvelevia toimintatapoja, joilla tieto Lahden yliopistokeskuksen tutkimushankkeiden painopisteet vuonna 2011 Hyvinvointi 14 % Liiketoiminta ja innovaatiot 35 % 4 323 000 e Lahden yliopistokeskuksen kehittämishankkeiden painopisteet vuonna 2011 Muut 31 % Hyvinvointi 21 % Muut 6 % 1 563 000 e Ympäristö 45 % Ympäristö 11 % Liiketoiminta ja innovaatiot 37 % muutetaan toiminnaksi. Projektissa on mukana kolme HY:n ainelaitosta ja kymmenkunta professoria. Palmenia ja LUT LSI käynnistivät syksyllä monitieteisen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan teemaan liittyvän kansainvälisten seminaarien sarjan, jossa on asiantuntijoina myös ulkomaisia professoreita. Sarja aloitettiin Diffusion of Innovations challenges and successes workshopilla, ja se jatkui ympäristöestetiikkaan liittyvällä sessiolla Aesthetics preservation. 6

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Ympäristöalan yhteishankkeita HY ympäristöekologian osaston koordinoimana jatkettiin vuoden 2011 puolelle kahta laajaa EU-hanketta (EAKR-rahoitus). STORMWATER-hankkeessa (Taajaman hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet) on ympäristöekologian osaston lisäksi mukana Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Kouvolan kaupunki, Lahti Aqua Oy, Aalto-yliopisto ja Hollolan kunta. YMLI hanketta (Uudet ympäristömittausmenetelmät liiketoimintamahdollisuutena) on lisäksi toteuttamassa Lahden ammattikorkeakoulu, Lammin biologinen asema (HY), Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Biotekniikan instituutti (HY). Muotoilu mukaan tutkimusprofiiliin Lahdessa on toiminut vuoden 2010 alusta alkaen kaksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen professoria yhteistyössä erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin kanssa. Vuoden 2011 aikana sovittiin yhteistyön ulottamisesta yliopistolliseen tutkimukseen. Syyskaudella aloitettiin prosessi, jonka päämääränä on linkittää Aalto-yliopiston muotoilun uusien sovellusalueiden tutkimusta muihin Lahden yliopistokeskuksen tutkimusteemoihin. Yhteisissä työpajoissa hahmoteltiin ja ryhdyttiin valmistelemaan HY:n, LUT:n ja Aalto-yliopiston yhteistä, monitieteistä ohjelmaa, joka yhdistää käyttäjälähtöisesti innovaatiojohtamisen, muotoilun, viestinnän ja hyvinvoinnin näkökulmia. Kaupunkilaboratorio-hankkeen valmistelu Yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen Lahden yksikön, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa on valmisteltu Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -projektia. Projektin tavoitteena on selvittää kaupunkien ja niiden ekosysteemien toimintaa, rakentamisen vaikutusta sekä luoda tietoinfrastruktuuria, jolla tuetaan tutkimusta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kaupunkiympäristön suunnittelua. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011 2010 2009 2008 2007 Tutkimusjulkaisujen kokonaismäärä 166 137 131 165 127 Referee-tutkimusjulkaisut 55 37 32 41 45 Tohtoritutkintojen määrä 5 2 3 10 3 Tutkimushankkeiden volyymi 4,3 Me 4,2 Me 3,5 Me 3,5 Me 2,9 Me Kehittämishankkeiden volyymi 1,6 Me 2,5 Me 1,8 Me 1,8 Me 3,6 Me 7

OPETUS JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Opiskelijamääriä ja opintosuorituksia koskevat luvut eivät poikkea merkittävästi edellisvuoteen verrattuna; täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä lisääntyi kuitenkin 15 prosenttia. Yksikkökohtaiset tunnusluvut esitetään liitteessä. Vuoden 2011 aikana sovittiin alustavasti yhteisiin tutkimusteemoihin linkittyvien monitieteisten koulutuskokonaisuuksien valmistelusta. UrbanEnviro UrbanEnviro-hanke jatkui vuonna 2011. Projektissa ovat mukana Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos, Palmenia ja Avoin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation, Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitos sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeen koordinoijana on Lahden yliopistokeskus. Kaikki osaprojektit - sisällön suunnittelu ja koordinointi, kv-opiskelijoiden tukipalveluiden kehittäminen sekä täydennyskoulutusmallin kehittäminen etenivät suunnitellusti. Englanninkielisiä kursseja järjestettiin projektissa 17 kpl vuonna 2011; Helsingin yliopiston MURE-maisteriohjelman (Master s Degree Programme in Multidisciplinary Studies on Urban Environmental Issues) kurssien lisäksi TTY ja LUT käynnistivät omat osuutensa kansainvälisestä koulutuskokonaisuudesta. Lisäksi Lahden yliopistokeskus järjesti kaksi kansainvälisen osaamisinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvää henkilöstökoulutuskurssia. Vuonna 2011 avattiin yliopistokeskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen verkkopalvelu www.studyinlahti.fi, mikä liittyy erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tukipalvelujen kehittämiseen. Tukipalveluiden kehittämisen merkeissä järjestettiin myös neljä International Cafeeta eli opiskelijoiden kohtaamistapahtumaa Fellmanniassa. Tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut opintopisteet Opetuksen tunnusluvut Opintopisteetön täydennyskoulutus tunteina (h) Valmistuneet maisterit ja diplomiinsinöörit Suortitetut tohtorintutkinnot 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 1566 1548 12 5 2296* 1855* 22 HY Palmenia 3667 3385 597 751 HY ymp.tiet. 3409 3914 7 8 2 3 LUT, Lahti 7360 6932 21 30 2 18298 17634 597 773 41 43 2 5 * Sisältää opistoyhteistyössä suoritetut opintopisteet sekä arvion verkko-opinnoissa suoritetuista opintopisteistä Avoin yliopistoopetus Kokonaismäärä Opiskelijamäärät Perustutkinto-, maisteri- ja DI-ohjelmien opiskelijat Tohtori- ja lisensiaattiopiskelijat Täydennyskoulutus 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 229 47 54 38 8 9 88 79 936* 960* 250 936* 710* HY Palmenia 2408 3172 2408 3172 HY ymp.tiet. 200 202 164 165 36 37 LUT, Lahti 729 566 120 140 48 48 284 199 277 179 4502 4947 338 343 92 94 2780 3621 1292 889 * Sisältää myös ikäihmisten yliopistossa opiskelleet 8

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yleisöluennot ja Helsingin yliopiston Studia Generalia löysivät yleisön www.studyinlahti.fi Korkeakoulujen yhteiskirjasto www.studyinlahti.fi Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yliopistojen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin WWW.STUDYINLAHTI.FI sopimukseen perustuvan Korkeakoulujen yhteiskirjaston toiminta alkoi vuoden alussa. Toimintaa oli alkuvuoden myös entisen Lahden tiedekirjaston tiloissa, mutta Oppimiskeskus Fellmannian valmistumisen myötä valtaosa palveluista keskitettiin uuteen oppimiskeskukseen. Yhteiskirjastoon kuuluvan ympäristökirjaston palveluja ryhdyttiin kehittämään oppimiskeskuskonseptin mukaisesti. Yhteiskirjaston ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja toiminnan kehittämisestä ja seurannasta vastaava operatiivinen yhteistyöryhmä viisi kertaa. Vuonna 2011 yliopistokeskus solmi lukioyhteistyötä koskevan sopimuksen Lahden kaupungin sivistystoimialan kanssa. Yhtenä uutena toimintamuotona koottiin yliopistokeskuksen asiantuntijoista verkosto, jonka osallistujat ovat tilattavissa lukioihin pitämään alustuksia tai tietoiskuja omasta tutkimusaiheestaan tai akateemisen maailman työelämästä. Muita yhteistyön muotoja ovat avoimen yliopiston kurssien tarjoaminen osaksi lukio-opetusta, lukiolaisten osallistuminen yliopistokursseille sekä opintoneuvonnan ja tiedotuksen tehostaminen. Keväällä 2011 järjestettiin hyvinvointia ja terveyttä käsitellyt yleisöluentosarja: Ihmisen varaosat Professori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta Tutkija Satu Parjanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Syövän hoito tänään ja huomenna Professori Heikki Joensuu, Helsingin yliopisto Kolmas ikä - kun työ on takana mutta vanhuus edessä Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto Syksyllä 2011 välitettiin Lahden Fellmanniaan Helsingin yliopiston Studia Generalia luentosarja Aineen arvoitus reaaliaikaisesti. Etäluennot saavuttivat suuren suosion sekä vakioyleisön. Jokaisella syksyn luentokerralla oli paikalla isännöimässä ja asiantuntijoina Lahden yliopistokeskuksen edustajia. Ennen syksyn ensimmäistä Studia Generaliaa oli Fellmanniassa esiintymässä lahtelaistaustainen professori Kari Enqvist (kuva alla) aiheenaan Aine ja maailmankaikkeus. 9

VOIMAVARAT, HENKILÖSTÖ JA HALLINTO Lahden yliopistokeskuksen tulolähteet vuonna 2011 Toiminnan kokonaisvolyymi 12 607 000 e 2 230 269 e 17 % 114 989 e 1 % 3 503 236 e 28 % Yliopistot ja valtio Kunnat Suora EU-raha 978 640 e 8 % 985 655 e 8 % 4 793 969 e 38 % Alueellinen EU-raha Maksupalvelu Muut Lahden yliopistokeskuksen kokonaisvolyymi oli yli 12 miljoonaa euroa vuonna 2011. Rahoituslähteinä olivat valtion ja yliopistojen (38 %) lisäksi kunnat (28 %), EU:n alueellinen ja suora rahoitus (17 % ja 1 %), maksullinen palvelutoiminta (8 %) sekä muut lähteet (8 %). Lahden kaupungin toiminta-avustus oli tärkeää perusrahoitusta, kaupungilta ja muilta kunnilta saatiin myös EU-hankkeiden kuntarahoitusta. Resurssien yksikkö- ja tulolähdekohtainen erittely ilmenee liitteessä. Lahden yliopistokeskuksessa työskenteli vuoden 2011 lopussa 179 henkilöä ja heistä noin 80 % asuu Päijät-Hämeessä. Päätoimisen henkilöstön lisäksi toiminnassa oli mukana runsaasti sivutoimisia yliopistojen asiantuntijoita muun muassa kouluttajina sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Kummiprofessuuri- ja kummilaitosyhteistyö lisäsi paikallista osaamis- ja tiedepohjaa kuluvan vuoden aikana kaikissa yliopistoyksiköissä. Henkilöstön, opiskelijoiden ja kummiverkostojen kansainvälistyminen on jatkunut vuoden 2011 aikana. Lahden yliopistokeskus on yliopistojen ja Lahden kaupungin yhteistyösopimukseen perustuva verkosto. Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä (s. 15), johon kuuluvat mukana ole vien yliopistojen rehtorit ja Lahden kaupunginjohtaja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Operatiivisesta johtamisesta vastaa johtoryhmä (s. 15), johon kuuluvat yliopistojen alueyksiköiden johtajat ja kolme Lahden kaupungin edustajaa. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2011 seitsemän kertaa. Helsingin yliopisto oli edelleen vuonna 2011 Lahden yliopistokeskusta koordinoiva yliopisto ja yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen, yliopistokeskuksen yhteinen palveluyksikkö. Lahden yliopistokeskuksen viestintää toteutettiin yhteisen viestintästrategian mukaisesti tavoitteena yliopistokeskuksen näkyminen vahvana alueel- Päätoiminen henkilökunta 31.12. 2011 2010 2009 2008 2007 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus 24 45 63 56 49 Helsingin yliopisto 121 122 110 100 114 Avoin yliopisto, Lahden toimipiste 9 8 8 9 11 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti 54 56 45 41 62 Ympäristötieteiden laitos, Lahti 58 58 57 50 41 LUT Lahti School of Innovation 30 29 32 31 23 TTY Lahden yksikkö (28.2.2011 asti) 3 4 6 7 Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö 4 4 3 3 5 Lahden tiedekirjasto (31.12.2010 asti) 6 6 6 6 179 209 219 203 204 10

TOIMINTAKERTOMUS 2011 lisena toimijana ja korkeatasoisena tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan keskittymänä. Yliopistokeskuksen toimintaa esiteltiin päättäjille, kuntalaisille, elinkeinoelämälle, medialle ja tutkijayhteisölle tekstein, esitelmin, tapahtumin ja näyttelyin. Koko maakuntaan elokuussa 2011 jaetun tiedotuslehden teemoina olivat yliopistokeskuksen kymmenvuotishistorian ja ajankohtaisten tutkimusaiheiden esittelyn rinnalla uusi oppimiskeskus Fellmannia sekä lukioyhteistyö. Lisäksi lehdessä kerrottiin entiseen tapaan ajankohtaisia kuulumisia ja tarjottiin koko alueen yliopistokoulutuskalenteri. Lahden yliopistokeskuksen verkkosivujen visuaalinen ilme ja rakenne uudistettiin kevään aikana. Lahden yliopistokeskuksen professorit 2011 Lahdessa toimii useita yliopistojen professoreita ja tutkimusryhmiä. Aalto-yliopisto Insinööritieteden korkeakoulu Lahden keskus Professori Juha Kaila (jätehuoltotekniikka) Professori Ari Jolma (ympäristösuunnittelun tietotekniikka) (Ympäristönsuojelutekniikan professuuri oli täyttämättä) Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Professori Pekka Aula (valtiotieteellinen tiedekunta, verkkoviestintä, osa-aikainen 1.8.2011 alkaen) Professori Janne Matikainen (osa-aikainen Aulan tilalla 1.8.2011 alkaen) Professori Antti Karisto (valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaaligerontologia) Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos, Lahti Professori Timo Kairesalo (vesistöekologia) Professori Martin Romantschuk (ympäristöbiotekniikka) Professori Heikki Setälä (kaupunkiekosysteemitutkimus) Professori Rauni Strömmer (maaperäekologia) Lahden yliopistokeskus täytti keväällä 10 vuotta ja juhli kumppaneidensa kanssa Sibeliustalossa seminaarissa, jossa muisteltiin menneitä ja arveltiin tulevaisuutta. Illalla henkilöstö juhli kymmenotteluhengessä Myllysaaressa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Professori Vesa Harmaakorpi (tuotantotalous, erityisesti innovaatiojärjestelmät) Professori Timo Pihkala (johtaminen ja organisaatiot, erityisesti yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen) Professori Hannu Rantanen (tuotantotalous, erityisesti teollisuustalous) Professori Tuomo Uotila (tulevaisuustiedon johtaminen, 1.5.2011 alkaen) Professori Helinä Melkas (palveluinnovaatiot, 1.5.2011 alkaen) Yliopistokeskuksen yksiköiden professoreiden lisäksi Lahdessa toimii kaksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen professoria. He tekevät työtään tiiviissä yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluja taideinstituutin kanssa. Päijät-Hämeen alueen osaamis- ja tiedepohjaa vahvistaa yliopistokeskuksessa kehitetty kummiprofessuuri- ja kummilaitosjärjestelmä. Useat suomalaiset ja ulkomaiset professorit ja yliopistot osallistuvat sen kautta tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön alueella. 11

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA MUU YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Vuonna 2011 osallistuttiin useisiin alueellisiin foorumeihin, joilla edistettiin korkeakoulutoiminnan yhteistyötä sekä yliopistotoiminnan alueellista vaikuttavuutta. Yhteistyö alueen muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa on jatkunut vakiintuneissa työryhmissä rakentavassa hengessä. Yhteistyössä on ollut mukana myös useita muita kotimaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä ulkomaisia yliopistoja. Alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköiden johtajien muodostamassa korkeakoulutyöryhmässä käsiteltiin muun muassa korkeakoulujen alueellista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, hankeyhteistyötä ja kansainvälistymisen haasteita sekä tila- ja tukipalveluasioita, erityisesti oppimiskeskus Fellmannian käyttöönottoa. Vakioaiheena olivat myös yhteiset tapahtumat ja viestintä. Paikallisesta yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta mainittakoon yliopistokeskuksen yksiköiden edustajat useissa alueen kehittämiseen tähtäävissä elimissä, kuten Osaamiskeskusohjelmassa, Hämeen Kauppakamarin koulutusvaliokunnassa, Peruspalvelukeskus Oivassa, Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterissa jne. Vuonna 2011 kirjattiin tilastoihin yhteensä yli 500 T&K-asiakasta, edunsaajaa ja kumppania. Lukujen takana on tutkimusta, opinnäytetöitä, strategiaprosesseja sekä muita asian tuntijatehtäviä, työryhmiä ja neuvottelukuntia. Yliopistokeskus osallistui muun muassa seuraavien alueellisten työryhmien työskentelyyn: Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian seurantaryhmä, Lahden kaupunginhallituksen korkeakoulupoliittinen toimikunta, Lahden kaupungin kansainvälisten asioiden tiimi ja Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisverkoston yhteistyöryhmä. Lisäksi yliopistokeskus osallistui Lahti kansallisessa innovaatiojärjestelmässä selvitystyön ohjausryhmään, jossa ryhdyttiin hahmottamaan Lahden roolia innovaatiokeskittymänä, josta on tavoitteena saada aikaan uuden hallitusohjelman mukainen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus, jossa myös yliopistot ovat mukana. Oppimiskeskus Fellmannia Alueellisena yhteistyönä rakennettu Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa elokuun 8. päivänä, avajaisviikkoa vietettiin 3. 10.9. mm. Taide lauantain avoimilla ovilla, opiskelijajuhlilla ja henkilöstötilaisuuksien merkeissä. Kutsuvierasavajaiset järjestettiin 7.9. ja opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi valtiosihteeri Tapio Kosunen. Ensimmäisen kuukauden aikana kävijöitä Fellmanniassa oli 23 000. 12

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Oppimiskeskuksen käyttöönotto viestintä ja valmennus -hankkeen avulla tuettiin Fellmannian täysimääräistä käyttöönottoa viestintätoimien ja yhteisen henkilöstökoulutuksen avulla. Hankkeessa Helsingin yliopiston Avoin yliopisto teki selvitystyön opetusteknologian käytöstä Päijät-Hämeen koulutusorganisaatioissa. Yliopistokeskuksen ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän yhteishanke sai Päijät-Hämeen liitosta maakunnallista kehittämismäärärahaa. Fellmanniassa konkretisoitui myös korkeakoulutoimijoiden Opin ovi -ohjauspalvelun yhteistyö. Vakiopäivystysaikojen ja ohjaajaringin yhteispelillä saatiin Fellmanniassa sijaitseva neuvontapiste aktiivisesti palvelemaan alueen aikuisopiskelijoita. Lahden yliopistokeskuksen yksiköillä oli vakiopäivystysaika torstai-iltapäivisin. Vuoden 2011 lopussa aloitettiin World Design Capital -2012 hankkeen Oppimiskeskus Fellmannian palvelumuotoilun kehittävä arviointi suunnittelu. Hankkeen avulla jatketaan toiminnan kehittämistä Fellmannian toiminta- ja tausta-ajatusten mukaisesti. Korkeakoulutusta.fi Korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä -verkkopalvelun www.korkeakoulutusta.fi ylläpitoa ja kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Palvelu on vakiinnuttanut asemansa korkeakoulutuksen tietolähteenä alueella ja sillä oli vuoden 2011 aikana yli 8 500 yksittäistä käyttäjää ja sivuja selattiin yli 32 000 kertaa. Verkkopalvelun yhteistyön puitteissa järjestet tiin vuoden aikana myös useita infotilaisuuksia korkeakouluopintojen mahdollisuuksista alu eella yhdessä kaikkien korkeakoulutusta antavien toimijoiden kanssa (Kysy korkeakoulutuksesta ja Tarinoita sun tulevaisuudesta). Palvelu oli esillä myös Aikuis opiskelijan viikon tapahtumassa Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikko, Tutkijoiden yössä sekä Lahden tiedepäivässä. Tutkijoiden yö Järjestyksessään kuudes Tutkijoiden yö toteutettiin 23.9. Fellmanniassa teemalla Uuden ajan oppiminen. Tapahtuman tarkoituksena oli lähentää kansalaisia, yhteisöjä, yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimustyötä toisiinsa. Toiminta- ja tietopisteissä kävijät saivat konkreettisen kuvan tutkijoiden tutkimusaiheista, -menetelmistä sekä tuloksista. Kävijät voivat esim. tallentaa paikallishistoriaa omien valokuvien avulla, tutustua ympäristöekologiaan ympäristökahvilassa tai mittauttaa kehonkoostumustaan. Koko perheelle oli tarjolla elämyksellistä ohjelmaa Pelle Pelottoman Tutkimuspajassa, jossa esiteltiin mm. katapultteja sekä tuuli- ja vesivoimaa, ja jossa sai osallistua Lahden seudun pyöräilyreittien suunnitteluun. Kävijöitä kirjattiin yli 500 ja ikähaitari vaihteli kirjaimellisesti vauvasta vaariin. 13

Yhdeksäs Lahden tiedepäivä Lahti Science Day Lahden tiedepäivä - Lahti Science Day järjestettiin uudessa oppimiskeskus Fellmanniassa marraskuun lopussa ja tapahtuma keräsi jälleen suuren kuulijajoukon, noin 300 osallistujaa. Avauspuheen pitivät professorit Vesa Harmaakorpi ja Heikki Setälä ja päivä päättyi Janne Matikaisen ja Harri Kuuselan keskusteluun uusista oppimismenetelmistä. Auditorion ohjelmaa pystyi seuraamaan myös nettiyhteyksillä. Tieteellisiä esityksiä oli yli 40 viidessä eri teemaryhmässä. Palmenia järjesti lisäksi englanninkielisen soveltavaan estetiikkaan liittyneen seminaarin Environmental Aesthetics, jossa pääpuhujana oli professori Glenn Parsons Kanadasta. Palkintoja Vuoden korkeakouluteko Fellmannialle Tiedon ja oppimisen kohtaamispaikka Fellmannia sai Lahden kaupungin myöntämän vuoden korkeakoulutekotunnustuksen Lahden Tiedepäivän yhteydessä. Uuden ajan oppimiskeskus on alueen yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyön konkreettinen ilmentymä, todetaan tunnustuksen perusteluissa. Fellmanniassa toimivat Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus sekä korkeakoulujen yhteiskirjasto, jota taloudellisesti ylläpitävät Lahden ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin lisäksi Lahden kaupunki ja Lahden yliopistokeskus. kohtaamispaikka on lyhyessä ajassa valloittanut niin päijäthämäläisen suuren yleisön kuin opiskelijat ja tiede-elämän edustajat. Lisäksi perusteluissa korostettiin, että koko Fellmannian uudistus ja toimintafilosofia toteuttavat Lahden seudun kolmea kärkeä: muotoilua, ympäristövastuullisuutta ja käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa ja että tämä tiedon ja oppimisen 14

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Vuoden Helmi 2011 Padasjoen säästöpankkisäätiön Vuoden Helmi 2011 -tutkimusapuraha luovutettiin Lahden tiedepäivän yhteydessä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin -hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään käyttäjälähtöisesti palvelukonseptia muistelu- ja terveystikulle; tavoitteena on tukea ikääntyvien hyvinvointia. Muistelutikulle voidaan tallentaa elämäkerrallisia dokumentteja, kuten perhevalokuvia, tekstejä, ääni- ja videotallenteita sekä käyttäjän harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin liittyvää materiaalia. Terveystikulle tallennetaan hätätilanteessa tarvittavat perustiedot, terveyteen liittyviä seurantataulukoita ja testejä viitearvoineen sekä mahdollinen hoitotahto. Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmä ja johtoryhmä 2011 Ohjausryhmä 2011 Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto Vararehtori Hannu Rantanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vararehtori Paul H. Andersson, Tampereen teknillinen yliopisto (28.2.2011 asti) Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Professori Timo Pihkala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja, asiantuntija Pääsihteeri Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokeskus, sihteeri Johtoryhmä 2011 (suluissa varajäsen) Lahden kaupunki Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Mika Mäkinen) Toimialajohtaja Maritta Vuorinen (José Valanta, 1.8.2011 alkaen Sari Alm) Toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo (Tomi Tura) Helsingin yliopisto Professori Timo Kairesalo (Heikki Setälä) Johtaja Juha-Pekka Liljander (Raisa Valve), varapuheenjohtaja Johtaja Tapio Kosunen (Kaisa Vuorivirta) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Professori Timo Pihkala (Vesa Harmaakorpi), puheenjohtaja Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Professori Tapio Luttinen (Matti Lintuniemi) Tampereen teknillinen yliopisto (28.2.2011 asti) Professori Pentti Järvelä (Sauli Eerola) Asiantuntija: Professori Eero Miettinen, Aalto-yliopisto Taideteollinen korkeakoulu Pääsihteeri Senja Jouttimäki, esittelijä Suunnittelija Mari Merenluoto, sihteeri 15

Tiivistelmä Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden toiminnasta vuonna 2011 diplomi-insinööriä vuonna 2011. Jatko-opiskelijoita Lahden keskuksessa oli yhteensä yhdeksän, joista ulkomaalaisia kolme. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Päätoiminen henkilökunta 24 Keskuksen johtaja professori Tapio Luttinen www.aalto.fi/lahti Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvan Lahden keskuksen lisäksi Aalto-yliopiston Taideteollisella korkeakoululla on ollut toimintaa Lahdessa vuonna 2011. Alla olevat tiedot koskevat ainoastaan Lahden keskuksen toimintaa. Vuonna 2011 Aalto-yliopisto käynnisti yhdessä alueellisten sidosryhmien kanssa yliopiston Lahdessa tapahtuvan toiminnan uuden toimintamallin suunnittelutyön. Uuden toimintamallin tavoitteena on edistää ja vahvistaa yliopiston toimintaa Lahden alueella ja osana Lahden yliopistokeskusta, huomioiden sekä yliopiston että alueen päämäärät. Osana tätä prosessia myös Lahden keskuksen asema itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä päättyy, ja sen nykyiset toiminnot liitetään osaksi Insinööritieteiden korkeakoulun Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitosta vuoden 2012 aikana. Lahden keskuksen tutkimustoiminta on keskittynyt ympäristötekniikkaan, erityisesti jätehuoltotekniikkaan sekä ympäristösuunnittelun tietotekniikkaan. Vuoden 2011 aikana Lahden keskuksessa toteutettiin kaikkiaan yhdeksää eri rahoittajien rahoittamaa tutkimusprojektia sekä kahta kehityshanketta. Tärkeimpiä tutkimusprojektien rahoittajia olivat Tekes, EU 7. puiteohjelma, Suomen Akatemia sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Lahden keskus tuottaa ympäristötekniikan diplomi-insinöörin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ympäristötekniikan DI-ohjelmassa oli 38 opiskelijaa ja ohjelmasta valmistui 5 Aalto-yliopiston Lahden keskus toteutti yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa EcoMill- Ympäristötehokkuuspaja -hanketta, jossa tavoitteena on mm. kehittää uusia opetusmenetelmiä erityisesti ympäristötekniikan opetukseen. Lisäksi keskus on osallistunut kahteen kansainväliseen EU/ COST sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto/nordplus rahoittamiin koulutuksen kehittämishankkeisiin vuonna 2011. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Lahden keskus sai ensimmäisen palkinnon tutkimuslaitosten sarjassa Tekesin ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin Vihreä ICT -kilpailussa. Kilpailun tarkoituksena oli nostaa esille innovatiivisia ideoita, joilla sekä parannetaan ympäristön ja elämän laatua että luodaan uutta liiketoimintaa: Kierrätyspalvelimessa se, mitä me kannamme ulos paperi- ja muovipusseissa, tulee näkyväksi. Kierrätyspalvelin seuraa reaaliajassa kiinteistöjen ja asuinalueiden jätekertymiä ja tyhjennyksiä. Jätejakeiden määriä voidaan monitoroida samaan tapaan kuin veden ja energian kulutusta. Palvelu toimii Internetissä, jossa yleinen aluetieto on kaikkien luettavissa ja kiinteistötieto on vain asukkaiden ja taloyhtiöiden hyödynnettävissä. Jätehuoltoyhtiöt ja yritykset käyttävät palvelua jätehuollon suunnittelussa ja painoon perustuvassa laskutuksessa. Kierrätyspalvelin-hankkeen toteuttavat yhdessä Aalto yliopiston Lahden keskuksen kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Turun seudun jätehuoltoyhtiö Oy. Hankkeeseen osallistuu myös vaaka-sensorijärjestelmän kehittävä yritys ja datan jalostamisen muita asiantuntijoita. EAKR-rahoitteisessa hankkeessa tutkitaan ja suunnitellaan Kierrätyspalvelimen perusmalli ja sitä testataan pilotti alueilla. Hankkeen kesto on 2011-2013. 16

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsingin yliopisto (HY) Avoin yliopisto Lahden toimipiste Henkilöstö Lahdessa 9 sekä laajasti yhteistyössä Avoimen yliopiston Helsingin toimipisteen henkilöresursseja Yksikön vetäjä erikoissuunnittelija Kaisa Vuorivirta, joka toimi myös projektipäällikkönä Fellmannian kehittämishankkeessa. www.helsinki.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto toi alueelle Helsingin yliopiston eri tiedekuntien korkeatasoista opetusta: perus- ja aineopintoja sekä tutkinnossa vaadittavia kieli- ja yleisopintoja. Uuden ajan oppimiskeskus on antanut mahdollisuuksia syvemmän yhteistyön ja paremman palvelun toteuttamiseksi. Avoin yliopisto otti aktiivisen roolin Fellmannian kehittämisessä ja yhteisten palveluiden muotoilemisessa. Mm. yhteisissä henkilökuntavalmennuksissa Avoin yliopisto pystyi tarjoa- Avoin yliopisto oli myös aktiivisesti mukana vuonna 2011 käynnistyneessä yhteistyössä Lahden lukiokoulutuksen kanssa. Avoin yliopisto on mm. tarjonnut tietoa yliopisto-opinnoista sekä mahdollisuuden opintoihin jo lukioaikana. maan osaamistaan verkkopedagogiikassa alueen korkeakouluyhteisön käyttöön. Avoin yliopisto on Fellmannian tiloja ja fasiliteetteja hyödyntäen lisännyt sähköisesti välitettyä opetusta alueella. V. 2011 aikana Avoin yliopisto panosti vahvasti verkkovälitteisen opetuksen ja nk. välitetyn opetuksen kehittämiseen. Opintoja tuotiin sähköisesti Lahden alueelle ja samalla luotiin mallia niin pedagogisesti kuin teknisestikin välitetylle opetukselle. Erityinen huomio kohdistui vuonna 2011 ympäristöalan opintojen kehittämiseen, Avoin yliopisto mm. aloitti yhteistyössä ympäristöekologian osaston kanssa Ympäristötiede ja ympäristöasioiden hallinta 25 op perusopinnot verkko-opintoina syksyllä 2011. Avoin yliopisto osallistui Lahdessa aktiivisesti alueellisen www.korkeakoulutusta.fi verkkopalvelun ylläpitoon. Palvelu on vakiinnuttanut asemansa korkeakoulutuksen tietolähteenä alueella. Avoin yliopisto ryhtyi syksyllä 2011 sähköisesti välittämään suosittuja Studia Generalia -yleisöluentoja Helsingistä Fellmannian tiloihin Lahteen. 17

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämis KESKUS Palmenia Lahti työllistymistä. Työttömille tarjottiin mahdollisuus osallistua terveystarkastukseen ja ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen. Työttömien parissa työskentelevät puolestaan saivat uusia työvälineitä asiakkaiden arjenhallinnan tukemiseen. Henkilökunta 54 Yksikön johtaja Juha-Pekka Liljander www.helsinki.fi/palmenia/lahti Palmenian Lahden yksikkö on jaettu kolmeen kehittämisohjelmaan: Hyvinvointitieto ja elämänkulku Viestintä sosiaalisissa verkostoissa Yhteisöjen luova kehittäminen ja monikulttuurisuus. Päijät-Häme -hankkeessa pilotoitiin uudenlaista ennaltaehkäisevää toimintamallia, jossa toimintakyvyn menettämisen riskissä olevat yli 70-vuotiaat henkilöt ohjautuvat terveyskeskuksen vastaanotolta kolmannelle sektorille toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ryhmiin. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemukset toimintamallista olivat myönteisiä ja mallia kehitetään eteenpäin. :ssä toteutettiin keväällä 2011 musiikki- ja keskustelupainotteisia työpajoja ja lasten tutkijaryhmiä, joissa lapset kertoivat, millaisia kysymyksiä lapsille tulisi esittää luokka-asteilla 2-6 toteutettavassa verkkokyselyssä. Lasten suunnittelemiin kysymyksiin perustuva verkkokysely toteutettiin syksyllä 2011, ja siihen vastasi yli 2000 lasta. Takaisin Liipolaan -tutkimuksessa tuotettiin tietoa lähiössä kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja nykyisistä kehittämistarpeista. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan etnistä ja kulttuurista segregaatiokehitystä ja väestön ikääntymistä lähiössä. Rytmi-projektissa onnistuttiin luomaan olemassa oleviin palvelujärjestelmiin uudenlaisia yhteistyömalleja, jotka tukevat heikossa työmarkkinaasemassa olevien työnhakijoiden hyvinvointia ja Valtakunnallisen TAIKA-hankkeen jatko käynnistyi vuonna 2011. TAIKA II - Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä -hankkeessa kokeillaan taidemenetelmien metodiikkaa työelämän kehittämisessä ja tutkitaan systemaattisesti menetelmien vaikutuksia työpaikoilla. AMARE-hankeperhe jatkoi toimintaansa monikulttuurisuuden edistämiseksi. AMARE-ohjauskeskus ohjaa ja tukee koulutettuja tai koulutukseen haluavia maahanmuuttajia hakeutumaan osaamistaan vastaaviin työtehtäviin, täydentämään opintojaan yliopistoissa ja korkeakouluissa suomalaista työelämää vastaaviksi ja suunnittelemaan itselleen tarkoituksenmukaista työuraa. Ope-Amare -koulutus valmentaa maahanmuuttajataustaisia opettajia ja kasvattajia yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. REKRY-AMARE -hanke keskittyy korkeasti koulutettujen työperäisen maahanmuuton kysymyksiin. MONNI Monikulttuurisempi koulu -hankkeessa ehkäistään maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Viestintä sosiaalisissa verkostoissa kehittämisohjelma jatkoi vahvana viestinnän ammattilaisten kouluttajana kehittämällä edelleen koulutuksia, joiden avulla mahdollistuu kehittyminen oto-tiedottajasta viestinnän johtamisen tehtäviin. Lahden alueen toimijoiden viestinnän osaamisen kehittämiseen tarjottiin sosiaalisen median seminaareja. Kulttuurialan täydennyskoulutuksen uusi avaus oli Mokuhanga japanilaisen puupiirrostekniikan erikoiskurssi, joka sisälsi sekä käytännön työpajan että siihen liittyvän teoreettisen taustoituksen. Suuren suosion saavuttanut kurssi toteutettiin kahdesti vuoden 2011 aikana. 18

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yhteistyössä Päijät-Hämeen kesäyliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin ensimmäistä kertaa Päijät-Hämeen ikäpäivät. Vuonna 2011 alueyksikössä käynnistyi Lahden Tutkijapraktikum, jota toteutettiin yksikön ja Helsingin yliopiston kolmen ainelaitoksen sosiaalitieteiden laitoksen, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen sekä opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä. Praktikum edistää monitieteistä tutkimusta ja yhdistää tutkimusosaamista alueellisiin kehittämistarpeisiin tavalla, joka tukee väitöskirjan tekemiseen tähtäävää tutkijakoulutusta ja lahjakkaiden tutkijoiden etenemistä tutkijanuralla. Muotoilun, viestinnän ja maineen yhteys nousi teemana esiin vuoden aikana. Verkkoviestinnän professuuri -hankkeessa (EAKR) panostettiin muotoilun ja viestinnän sekä maineen yhteyden selventämiseen. Aiheesta valmistui kevään aikana kaksi pro gradu -työtä, joissa aineistoa oli koottu Lahden alueelta. Lisäksi kehitettiin syksyllä alkanut Clean Design maineen -rakentaminen -hanke, joka alkoi EAKR-rahoitteisena syksyllä. Hanke liittyy Lahden tiede- ja yrityspuiston Clean Design Center -hankkeeseen (EAKR). Hankkeessa aihetta pyritään pohtimaan konkreettisesti alueen yritysten näkökulmasta ja siinä on mukana myös Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinstituutti. Palmenian yhteydessä toimiva KansainväliNen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) järjesti Lahdessa IX kansainvälisen ympäristöestetiikan konferenssin Aesthetics of Human Spaces. Between Urban and Nature. KSEI järjesti Lahdessa myös syysseminaarin teemalla Puita näkyvissä! Kaupunkimetsät asutuksen ja luonnon rajapinnalla. Lahden professoripöytä kokoontui vuonna 2011 kymmenen kertaa Päijät-Hämeessä. BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Lahti Henkilökunta 58 Ympäristöekologian vastuuprofessorina ja ympäristötieteiden laitoksen varajohtajana toimii professori Timo Kairesalo www.helsinki.fi/ymparistotieteet Vuoden 2011 aikana ympäristöekologian osastolla oli käynnissä yhteensä 33 eri tutkimushanketta: kolme EU:n komission alaisen tutkimusohjelman, seitsemän Tekesin ja neljä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, sekä yhdeksän säätiöiden tutkimusapurahoilla rahoitettua hanketta sekä 10 muuta (EAKR, ESR, OKM, KatuMetro, kunnat, yritykset, yhdistykset) ulkopuolisella, täydentävällä rahoituksella toteutettua hanketta. EU:n, Suomen Akate mian sekä Tekesin rahoittamat hankkeet ovat pääosin usean kansainvälisen tai kansallisten, eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkimusryhmien yhteishankkeita. Tekes-rahoitteisissa hakkeissa oli mukana partnereina ja rahoittajina yhteensä yli 40 ympäristö- ja ICTalan yritystä. Kaksi uutta Tekes-hanketta (2011-2013) sai rahoituspäätöksen alkuvuodesta 2011. Ympäristöekologian tutkijat ja virkahenkilöt ovat tuottaneet vuoden 2011 aikana yli 20 kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistua artikkelia. Lisäksi on julkaistu useita muita yleistajuisempia artikkeleita eri lehdissä. Ympäristöekologian jatko-opiskelijoita on mukana valtakunnallisissa, opetusministeriön rahoittamissa Ympäristötieteen ja -tekniikan tutkijakoulussa (ENSTE) ja Vesistöjen ja valuma-alueiden tutkijakoulussa (VALUE). 19

Ympäristöekologian oppiaine pystyy tarjoamaan kaiken luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoihin vaadittavan opetuksen Lahdessa. Ympäristöekologian pääaineessa annetaan opetusta ensisijaisesti akvaattisessa ja terrestrisessä ekologiassa, ympäristöbiotekniikassa, ekotoksikologiassa ja ympäristökemiassa. Sivuaineikseen opiskelijat voivat Lahdessa valita ympäristökemian, ympäristömikrobiologian, ympäristöasioiden hallinnan sekä englanninkielisen kaupunkitutkimukseen liittyvän Urban Environmental Ecology kokonaisuudet. Kesän päähaussa 2011 ympäristöekologiaan valittiin valtakunnallisen biologian yhteisvalinnan kautta maisterintutkintoa suorittamaan 25 pääaineopiskelijaa. Lukuvuoden 2011 aikana valmistui 11 luonnontieteiden kandidaattia, 7 filosofian maisteria ja 3 filosofian tohtoria. Lisäksi hyväksyttiin 11 pro gradu -tutkielmaa. Ympäristöekologiassa oli kuluvan vuoden aikana 36 jatko-opiskelijaa suorittamassa tohtorintutkintoa. Osa annetusta, ympäristöekologian tutkintovaatimuksiin kuuluvasta (valinnaisesta) opetuksesta toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Lahden yksikön kanssa. Tämä yhteistyö on antanut mahdollisuuden tuottaa opintojaksoja, joihin oppiaineen omat resurssit eivät yksinään riitä tai jotka kiinnostavat laajempaakin opiskelijajoukkoa. Samalla tämä yhteistoiminta tuo ympäristöekologian erityisosaamista yliopiston ulkopuolisten ulottuville. Ympäristöekologian väitöstilaisuudet Lahdessa: 13.5. FM Saara Vauramo: Urban Ecosystem Services at the Plant-Soil Interface 25.5. FM Jussi Huotari: Dioxide and Methane Exchange between a Boreal Pristine Lake and the Atmosphere 16.9. FM Sari Kauppi: Bioremediation of Diesel Oil Contaminated Soil and Water 21.12. FM Mirva Ketola (os. Nykänen): Sedimentary Zooplankton Remains as Indicators of the Lake Ecological Quality and Trophic Structure Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lahti School of Innovation Henkilökunta 30 Yksikön johtaja professori Timo Pihkala www.lut.fi/lahti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Lahti School of Innovation tarjoaa yliopistotasoista liiketoimintaosaamista erityisesti innovaatiokyvykkyyden ja suorituskyvyn johtamisen tutkijana ja kehittäjänä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä tehtiin useiden, myös kansainvälisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimushankkeet joko palvelivat suoraan tai sivusivat elinkeinoelämää ja sen toimintatapoja. Julkisen sektorin kehittäminen on lisääntynyt voimakkaasti. LUT LSI:n koordinoima Lahti Living Lab on kuulunut European Network of Living Labs -verkostoon vuodesta 2007. Verkoston kautta on saatu tietoa erilaisista Living Lab -käytännöistä, metodologioista, seminaareista ja hankehauista. ENoLL-verkosto on jakautunut teemoihin, joista Lahti Living Lab:in kannalta kiinnostavimpia on ehealth ja eparticipation -teemat. Yhteistyötä on tehty yhteisten artikkelien muodossa. Uusia tutkimushankkeita valmisteltiin mm. Suomen Akatemialle, EU:n 7. puiteohjelmaan ja Tekesille. Julkaisutoiminta yksikössä aktivoitui huomattavasti ja julkaisujen laatu parani entisestään. Julkaisuja tuotettiin kaikkiaan 76 kpl, joista 15 referee-julkaisua. Alla muutama hanke-esittely: Osterit lähiöiden helmet -tutkimushanke toteutettiin elokuusta 2009 joulukuuhun 2011 osana ympäristöministeriön ja ARAn koordinoimaa valtakunnallista lähiöohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli 20