BALTICCONNECTOR - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTISELOSTUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS INKOO 27.5.2015 TERHI RAUHAMÄKI
SISÄLTÖ 1. Vuorovaikutus ja projektitiimi 2. YVA-selostuksen rakenne 3. Tehdyt selvitykset 4. Herkät kohteet putkilinjauksella 5. Arvioidut vaikutukset 6. Arvioinnin keskeiset tulokset 7. Johtopäätökset ja seuranta Kuva: Ramboll 2
VUOROVAIKUTUS YVA-MENETTELYN AIKANA YVA-ohjelmavaiheen kuuleminen Inkoossa, Paldiskissa ja Tallinnassa maaliskuussa 2014 Laaja-alaisen seurantaryhmän kokous Suomessa (tammikuussa 2015) YVA-selostusvaiheen kuuleminen Inkoossa toukokuussa 2015, Paldiskissa ja Tallinnassa elokuussa 2015 Lausunnot ja mielipiteet YVA-ohjelma ja -selostusvaiheessa 3
Projektinjohtaja ja YVA-projektipäällikkö Terhi Rauhamäki Viron projektinjohtaja Andres Piirsalu Laadunvarmistus Jaana Tyynismaa (Viro: Vahur Värk) Suomen YVA-projektikoordinaattori Anna-Katri Räihä Viron YVA-projektipäällikkö Rein Kitsing Viron projektisihteeri Kerttu Kõll Asiantuntijat Suomi - Vesilupa-asiantuntija: Pirkko Virta, Lotta Lehtinen, Kari Kainua - Luonto: Soile Turkulainen ja William Velmala - Natura tarvearvio ja Natura-arvio: Soile Turkulainen ja William Velmala - Kalastus ja kalasto: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen / Kala- ja vesitutkimus, Eero Taskila - Merihydrologia: Hannu Lauri / YVA Oy, Lotta Lehtinen, Kari Kainua - Meribiologia: Ari Ruuskanen ja Patrik Kraufvelin / Monivesi Oy, Lotta Lehtinen, Pekka Majuri (pohjaeläimet) - Merigeologia: Henry Vallius ja Aarno Kotilainen / GTK - Maa- ja kallioperä, pohjavedet: Maarit Korhonen - Maisema- ja kaava (kulttuuriympäristö): Mariikka Manninen / Ramboll - Sosiaaliset vaikutukset: Jari Laitakari ja Ville Koskimäki - Melu: Carlo di Napoli - Ilmanlaatu ja ilmasto, turvallisuus: Mirja Kosonen - Meriliikenne: Jyrki Latvala ja Jaakko Kettunen - Paikkatietoasiantuntija (kartat): Jari Ruohonen - Kemia: Jani Mäkelä, Antti Hasanen, Kyösti Viertola - Ruoppaus ja vesirakentaminen: Sakari Lotvonen ja Jari Lassila - Suurpaineputki: Isto Arponen, Jari Etholen ja Lauri Kansanen Asiantuntijat Viro - YVA-asiantuntija: Rein Kitsing ja Jüri Teder - Vesilupa-asiantuntija: Rein Kitsing ja Jüri Teder - Luonto: Natalja Kolesova, Inga Lips - Natura tarvearvio ja Natura-arvio: Natalja Kolesova, Mariliis Kõuts - Kalastus ja kalasto: Mariliis Kõuts - Merihydrologia: Urmas Lips, Germo Väli, Taavi Liblik - Meribiologia: Natalja Kolesova, Inga Lips - Merigeologia: Kaarel Orviku - Maa- kallioperä: Kaarel Orviku - Maisema- ja kaava (kulttuuriympäristö): Kerttu Kõll ja Kaur Lass - Sosiaaliset vaikutukset: Kaur Lass - Melu: Aleksander Klauson, Janek Laanaru - Meriliikenne: Taavi Liblik, Germo Väli - Paikkatietoasiantuntija (kartat): Kerttu Kõll - Kemia: Jüri Teder - Ruoppaus, vesirakentaminen: Urmas Lips, Taavi Liblik, Priit Põldre
YVA-SELOSTUKSEN RAKENNE YHTEYSTIEDOT - ESIPUHE - YVA-TYÖRYHMÄ - TIIVISTELMÄ SANASTO 1 HANKE 2 YVA-MENETTELY, VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN 3 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 4 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET SUOMESSA 5 HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 Merenpohja, maa- ja kallioperä sekä pohjavedet 7.1.1 Suomenlahti 7.1.2 Inkoo 7.2 Hydrologia, vedenlaatu ja vesiluonto 7.3 Kalasto ja kalatalous 7.4 Melu ja tärinä 7.5 Liikenne 7.6 Ilmanlaatu 7.7 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet 7.8 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö 7.9 Maisema ja kulttuuriperintö 7.10 Ihmiset ja yhteiskunta 8. ARVIOINTIMENETELMÄT JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 8.1 Merenpohja 8.1.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät 8.1.2 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset 8.1.3 Käytön aikaiset vaikutukset 8.1.4 Yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä ja vaihtoehtojen vertailusta 8.1.5 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen 8.2 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet 8.3 Hydrologia ja vedenlaatu 8.4 Vesiluonto 8.5 Kalasto ja kalatalous 8.6 Melu 8.7 Tärinä 8.8 Liikenne ja liikenneturvallisuus 8.9 Päästöt ilmaan 8.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet 8.11 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö 8.12 Maisema ja kulttuuriympäristö 8.13 Ihmiset ja yhteiskunta 8.14 Luonnonvarojen käyttö 8.15 Jätteet ja niiden käsittely 8.16 Poikkeus- ja onnettomuustilanteet 8.17 Käytöstäpoisto 8.18 Vaikutukset vesienhoidon ja merenhoidon tilatavoitteisiin 8.19 Suomen valtion rajat ylittävät vaikutukset 8.20 Nollavaihtoehto 8.21 Yhteisvaikutukset 9. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 10. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 11. LÄHTEET LIITTEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA NATURA-ARVIOINNIN TARVEARVIOINTI IMPERIA: VAIKUTTAVUUDEN OSATEKIJÖIDEN LUOKITTELUT TIIVISTELMÄ VIRON YVA-SELOSTUKSESTA 5
MENETELMÄT JA TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET Osa-alue Merenpohja Hydrologia ja vedenlaatu Vesiluonto Arviointia varten tehdyt selvitykset Sedimenttinäytteet Akustiset tutkimukset ROV- ja magnetometriset tutkimukset Syvyysolosuhteiden tutkimus, viistokaikuluotaukset, penetroiva kaikuluotaintutkimus Geotekninen näytteenotto Vesistömallinnus, muiden vesirakennushankkeiden (mm. Nord Stream) tarkkailutulokset Kovien merenpohjien kasvillisuus- ja eläimistötutkimus Vesikasvillisuus -ja pohjaeläimistöselvitykset Pohjaeläinnäytteet suunnitellulla reitillä Kalasto ja kalatalous Verkkokoekalastukset, kalanpoikaspyynti ja ammattikalastusselvitys Kalojen poikastuotantoalueet -selvitys Melu Maanpäällisen melun melumallinnus Vedenalaisen melun äänitasojen laskennalliset arviot Liikenne Erillisselvitykset (liikennemäärät, alustyypit, riskianalyysit jne.) Kuljetusmäärät ja -reitit 6
MENETELMÄT JA TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET Osa-alue Ilmasto ja ilman laatu Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet, Natura-tarvearviointi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Poikkeus- ja onnettomuustilanteet Arviointia varten tehdyt selvitykset Ilmanpäästöjen laskenta arvioidun laivojen polttoaineen kulutuksen perusteella Kompressoriaseman päästöjen laskenta Liito-oravan, viitasammakon, merkittävien pesimälintujen, luontodirektiivissä mainittujen sudenkorentojen sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontotyyppien inventoinnit Merinisäkässelvitykset Saaristolintujen pesimä- ja lepäilijälaskennat Kaavatilanteen päivitys Kartta- ja ilmakuvatarkastelut Kohdekäynti Kartta- ja ilmakuvatarkastelut Maisemahistoriallinen tarkastelu Kokous Museoviraston edustajien kanssa Luotausaineistoihin perustuva selvitys vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä Muinaisjäännösinventointi Kvantitatiivinen riskinarvio Sosiaaliset vaikutukset Yleisötilaisuudet ja seurantaryhmä Mediaseuranta, mielipiteet ja lausunnot 7
HERKÄT KOHTEET PUTKILINJAUKSELLA 8
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET YVA-lain mukaisesti arvioitu vaikutukset: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten arvioinneissa on lisäksi kuvattu epävarmuustekijät toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma suunnitelma YVA-menettelyn jälkeisille mahdollisille jatkotoimenpiteille 9
KESKEISET TULOKSET - MERENPOHJA Hienoaineksien suspensiota - ajallinen kesto kuitenkin suhteellisen lyhyt. Pohjan muokkauksen fyysisten vaikutusten voimakkuus kokonaisuudessaan Suomenlahdella pieni. Rannikoiden läheisyydessä vaikutukset ovat rajoitetun ajan suurempia. Kokonaisvaikutus sielläkin on silti vähäinen. Pysyvää muutosta, jolla on ympäristöllistä merkitystä, ei aiheudu Suomen puolella. Sedimentit ovat pääosin maaperälle ja ruoppausmassoille esitettyjen ohjearvojen perusteella suhteellisen puhtaita, eikä niistä arvioida olevan merkittävää haittaa meriympäristölle. Käytön aikana eroosio- ja akkumulaatioolosuhteet putken välittömässä läheisyydessä voivat hiukan muuttua. 10
KESKEISET TULOKSET HYDROLOGIA JA VEDENLAATU Suurimmat vaikutukset rannikon lähellä, työvaiheista auraus saaristossa aiheuttaa voimakkaimmat samentumat. Rakentamisen eri vaiheista syntyvä samennus kuitenkin kohtalaisen pientä. Samennuksen osalta pienimmät vaikutukset tulevat linjattaessa putki reittivaihtoehdon VE FIN 2 mukaisesti ja käyttäen rantautumisvaihtoehtoa RK2. Ravinteiden kasvi- ja eläinplanktontuotantoa lisäävät rehevöittävät vaikutukset jäävät paikallisiksi ja kokonaisuutena vähäisiksi. Painetestin jälkeisten huuhteluvesien vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Hanke ei vaikuta lähialueen meren tilan pitkäaikaisseuranta-asemien vedenlaatuseurantaan ratkaisevasti. Putken käytön aikana aiheutuu vain hyvin lieviä vaikutuksia pohjavirtausten ja edelleen eroosiomuutosten muodossa putken lähiympäristössä. Hankkeen ei arvioida vaarantavan tai viivästyttävän merkittävästi hyvän tilan saavuttamista merialueella. 11
KESKEISET TULOKSET VESILUONTO Samentuminen estää valon pääsyä kasveille ja kiintoaineen uudelleen sedimentoituminen heikentää pohjaeliöstön elinmahdollisuuksia. Vaikutukset kuitenkin paikallisia ja ajallisesti rajoittautuneita. Vaikutusten kokonaismerkittävyys rantavyöhykkeen vesikasvillisuuden ja pohjaeläinten osalta on arvioitu vähäiseksi vaihtoehtojen VE FIN 1, VE FIN 2 ja RK2 osalta, kohtalaiseksi RK1 osalta. Uudelleen sedimentoituvalla pohja-aineksella ei ole merkittävää vaikutusta pehmeiden pohjien selkärangattomien monimuotoisuuteen kokonaisuudessa valoisan kerroksen alapuolisilla alueilla. Käytön aikana avomerialueiden pohja-aineksen raekoon muutoksen myötä pohjaeläinten yhteisörakenne muuttuu. Vaikutuksen merkittävyys on kuitenkin suhteellisen vähäinen. Käytön aikana hankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia rantavyöhykkeen vesikasvillisuuteen tai pohjaeläimiin. 12
KESKEISET TULOKSET KALASTO JA KALATALOUS Kalasto Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Inkoon sisäsaaristoon sekä väli- ja ulkosaaristoon. Merkittäviä vaikutuksia voi syntyä kutu- ja poikashabitaatin tuhoutumisen seurauksena rantautumisalueilla (RK1) sekä kiintoainevaikutuksen ja vedenalaisen melun seurauksena koko saaristovyöhykkeen alueella. Avomerialueella erityisesti vedenalaiset räjäytykset vaikuttavat laajalla alueella kaloihin. Kiintoainevaikutus jää avomerialueella kuitenkin vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Pohjakaloihin vaikuttaa pohjan muuttuminen, jolla voi olla joko negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia kalalajista riippuen. Käytönaikaiset vaikutukset kalastolle ovat merkityksettömiä. Kalastus Rakentamisen aikana merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kohdistuu koko saaristovyöhykkeen kalastukseen. Rantautumisvaihtoehdon RK1 aiheuttama haitta alueen poikastuotannolle arvioidaan pysyväksi haitaksi. Ulkomerialueella troolikalastukselle aiheutuu rakentamisen aikana väliaikaista häiriötä. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä käytönaikaisia vaikutuksia kalastukselle. 13
KESKEISET TULOKSET VEDENALAINEN MELU 14
KESKEISET TULOKSET MAANPÄÄLLINEN MELU VE FIN 1 VE FIN 2 15
KESKEISET TULOKSET MAANPÄÄLLINEN MELU RK1 RK2 16
KESKEISET TULOKSET KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET, NATURA-TARVEARVIOINTI Barön selän luonnonsuojelualueen (YSA010484) saarten ja luotojen linnustoon kohdistuvat rakentamisen ajan vaikutukset (rakentamisen aiheuttama häiriö, melu ja samentuminen) ovat tilapäisiä, ja niitä voidaan lieventää ottamalla lintujen pesiminen huomioon töiden ajoittamisessa. Vaihtoehdon VE FIN 1 aiheuttamat vaikutukset ovat suurempia kuin vaihtoehdon VE FIN 2. Melu ja rantaveden samentuminen ulottuvat osaan Stor-Ramsiön luonnonsuojelualuetta (YSA014191), mutta niillä ei arvioida olevan vaikutusta sen luontoarvoihin. Visuaalinen häiriö ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi pääasiassa vedessä eläviin merinisäkkäihin. Hankealueen lähistöllä ei sijaitse luotoja, joille kerääntyisi suuria määriä hylkeitä. Vedenalainen melu voi kuitenkin vahingoittaa yksittäisiä merinisäkkäitä. Räjäytyksissä tuleekin käyttää paineaaltojen vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä, jotta merinisäkkäille ei aiheuteta vaurioita. Suomenlahden avomerialueella hankkeen vaikutukset luontoon eivät ole kovin merkittäviä. Maalinjausten ja kompressoriaseman rakentamisella on vähäinen vaikutus paikallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin ja linnustoon. Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa. Natura-tarvearviointi ei tuonut esiin seikkoja, joiden vuoksi varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi olisi tarpeellinen. 17
KESKEISET TULOKSET LIIKENNE JA PÄÄSTÖT ILMAAN Liikenne ja liikenneturvallisuus Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuu muulle laivaliikenteelle lähinnä hetkellisiä, enemmillään kullakin alueella muutaman vuorokauden mittaisia paikallisia vaikutuksia. Putkenlaskualus vaatii ympärilleen halkaisijaltaan noin kolmen kilometrin laajuisen turvaalueen. Vaikutusten laivaliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Maanpäällisen maakaasuputken rakentamisen liikenne kuormittaa alueen teitä vain muutaman viikon ajan. Vaikutukset muuhun liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Putken käytön aikana suoritetaan säännöllisesti putken sisä- ja ulkopuolisia tarkastuksia sekä huoltotöitä, joiden vaikutusten muulle liikenteelle arvioidaan olevan vähäisiä. Päästöt ilmaan Laivaliikenne aiheuttaa typen oksidien, rikkidioksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Rakentamisen aikaisen alusliikenteen päästöt ilmaan ovat alle yhden prosentin Itämeren alueen laivaliikenteen nykyisistä päästöistä. Laivaliikenteen päästöjen vaikutuksen ilmanlaatuun arvioidaan olevan vähäinen. Maanrakennustöihin liittyvän pölyämisen arvioidaan jäävän työkohteen välittömään läheisyyteen. Käytön aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäiset. 18
KESKEISET TULOKSET MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Hanke ei aiheuta rajoitteita tai vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan Suomenlahdella. Inkoossa hankkeen aiheuttamat vaikutukset ovat lähinnä paikallisia, aidatulle alueelle kohdistuvia. Merkittävimmät vaikutukset liittyvät asemakaavan mahdolliseen muuttamistarpeeseen. Maanalainen maakaasuputki ja kompressoriasema estävät tulevaisuudessa osittain maakuntakaavassa alueelle tarkoitettua kiviainesten ottoa. Maisema ja kulttuuriperintö Inkoon maa-alueelle sijoittuvien maakaasuputkiosuuksien, kompressoriaseman ja mahdollisen maakaapelin vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Myös suhteessa laajempaan maisemakokonaisuuteen vaikutukset ovat vähäiset teollisen toiminnan alueella. Hankkeella ei ole vaikutuksia maa-alueella sijaitseviin maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin. Merenpohjaan asennettava maakaasuputki saattaa aiheuttaa vaikutuksia vedenalaiseen kulttuuriperintöön joko suoraan rakentamisesta tai rakentamisen aiheuttamista veden virtausmuutoksista johtuen. Myös räjäytyksistä voi aiheutua kohteisiin mekaanisia vaurioita. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta vaikutusten arviointi edellyttää lisäselvityksiä. Alustavien tietojen perusteella kaksi kartoitetuista mahdollisista muinaisjäännöskohteista sijoittuu VE FIN 1 läheisyyteen ja yksi vaihtoehdon VE FIN 2 läheisyyteen. 19
KESKEISET TULOKSET IHMISET JA YHTEISKUNTA Väliaikaisia meluhaittoja vesi- ja maa-alueilla, lisääntyvä vesiliikenne sekä lyhytaikaiset tärinähaitat maalla ja merellä. Virkistyskäytön ja kalastuksen osalta meriputken lähivesialueiden hyvin lyhytaikainen sameneminen aiheuttaa hyvin vähäistä haittaa. Vaikutukset ovat lyhytkestoisia ja luonteeltaan väliaikaisia. Vaikutusten merkittävyyden kokemiseen vaikuttavat ihmisten kokemat luontoarvot (lyhytaikainen vaikutus meriveteen, kalakantaan, lintuihin ja muihin luonnoneliöihin), maisema-arvot, omaisuuden arvon muutos, virkistyskäytön häiriintyminen sekä tilapäiset muutokset vesiliikennöinnissä. Vaikutukset fyysisessä luonnonympäristössä sekä virkistysarvoissa, maisemahaitassa sekä vesiliikenteessä ovat kuitenkin lyhytkestoisia. Vähäinen positiivinen vaikutus Inkoon alueelle lisääntyneen teollisen taloudellisen aktiviteetin myötä. Vaihtoehtojen ja rantautumispaikkojen osalta ei ole vaikutusten kannalta merkittäviä eroja. 20
KESKEISET TULOKSET POIKKEUS-JA ONNETTOMUUSTILANTEET RAKENTAMINEN Putkenlaskualuksen, putken kuljetusaluksen tai merenpohjan muokkaukseen osallistuvan aluksen törmääminen ohikulkevaan laivaan on epätodennäköistä mutta mahdollista. Öljyvuodon riski on hyvin pieni. Ammukset ja tynnyrit poistetaan ennen maakaasuputken rakentamista. KÄYTTÖ Hanketta varten tehty kvantitatiivinen riskinarvio Kohdat, joissa putki tulee suojata putken vaurioitumisen estämiseksi Riskin suuruus on laskettu ilman suojaustoimia Putken suojaustoimin riski pienennetään hyväksyttävälle tasolle, jolloin onnettomuustiheys esisuunnittelun vaiheessa saa olla enintään kerran 100 000 vuodessa putken kilometriä kohden. Lähtökohtaisesti maakaasuputki suunnitellaan ja suojataan siten, että edellä mainittu riski ei ylity. Kuva: Ramboll 21
KESKEISET TULOKSET POIKKEUS-JA ONNETTOMUUSTILANTEET 2 Pienen vuodon tapauksessa vaarallinen alue on lyhimmillään muutamia kymmeniä metrejä, maakaasuputken epätodennäköisessä murtumatapauksessa vaara-alue ulottuu edullisissa sääolosuhteissa yli 700 metrin etäisyydelle. Vaara-alueella ei ole vakituista asutusta. Pienen vuodon tapauksessa vaara-alueella ei ole myöskään loma-asutusta. Keskisuuren vuodon tapauksessa vaara-alueella on vaihtoehdosta riippuen enintään yhdeksän loma-asuntoa, suuren vuodon tapauksessa enintään 23 loma-asuntoa ja murtuman ollessa kyseessä loma-asuntoja on enimmillään 92. Kaasun vuotaminen mereen ja siitä seuraava kaasupilven muodostuminen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi, voisi kaasupilvi syttyä palamaan leimahtamalla ja aiheuttaa vahinkoa tulipaloon joutuneille ihmisille. Tällaisen yksilöön kohdistuvan riskin arvioidaan olevan suurin niillä henkilöillä, jotka työskentelevät Tukholman ja Helsingin välisellä laivalla. Yksilöön kohdistuvan vuotuisen riskin suuruudeksi saatiin yksi onnettomuus harvemmin kuin miljoonassa vuodessa. Kaasun vuotaminen mereen ja siitä seuraava kaasupilven muodostuminen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma. 22
YHTEISVAIKUTUSTEN TARKASTELU 23
KESKEISET TULOKSET SUOMEN VALTION RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET Ei merkittäviä Suomen valtion rajat ylittäviä vaikutuksia. Suomen aluevesillä tehtävistä vesistötöistä ei aiheudu merkittävää samennusta, joka kulkeutuisi valtion rajojen yli. Haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan riskiä vesiympäristölle. Vedenalaisen melun ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia merinisäkkäiden, lintujen ja kalojen käyttäytymiseen Viron puolella. Hankkeen Suomen puolen toiminta ei aiheuta vaikutuksia Virossa sijaitsevan lähimmän Natura-alueen (Naissaare EE0010127, SCI) suojeluperusteisiin. Putken asennukseen osallistuvien laivojen päästöillä on hyvin vähäistä vaikutusta ilmanlaatuun Viron alueella silloin, kun laivat ovat lähellä Viron aluetta. Suomen vesialueella tapahtuvassa erittäin epätodennäköisessä pahimmassa mahdollisessa onnettomuustilanteessa vaarallisen syttyvän kaasupilven laajuus on hieman yli 700 metriä -> yltäisi Viron puoleiselle vesialueelle. Alusliikenteen turvallisuuteen ei merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia. Vähäiset ihmisiin ja yhteiskuntaan ulottuvat rajat ylittävät vaikutukset. 24
JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA Hankkeen toteuttaminen tukee Suomen energiamarkkinoiden pitkän aikavälin kehittämisen tavoitetta lisätä maakaasun hankintavaihtoehtoja huoltovarmuuden ja maakaasumarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa osaltaan muiden fossiilisten polttoaineiden korvaamisen ja siten päästöjen vähentämisen. Kaikki linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, kun hankkeen suunnittelussa panostetaan erityisesti rakentamisen aikaisten rakentamistoimien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen. Hankkeen merkittävimmät kielteiset vaikutukset aiheutuvat rakentamisvaiheessa. Rakentamisesta aiheutuvan suuremman kiintoainespitoisuuden vuoksi haitalliset vaikutukset vedenlaatuun, vesiluonnolle, kalastolle, kalastukselle ja linnustoon ovat suuremmat vaihtoehdossa VE FIN 1 kuin vaihtoehdossa VE FIN 2. Rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset vedenlaatuun, kalastoon, kalastukselle ja turvallisuuteen ovat suuremmat rantautumispaikan RK1 kuin RK2 tapauksessa. 25
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön Alustava seurantaohjelma Vedenlaadun seuranta rakennusvaiheessa, mahdollisuuksien mukaan osana alueen yhteistarkkailua Pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimukset, mahdollisuuksien mukaan osana alueen yhteistarkkailua Melun seurantamittaukset rakennusvaiheessa, jotta voidaan tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin Kalataloudellisten vaikutusten seuranta rakennusvaiheessa Linnusto- ja merinisäkässeuranta merialueella rakennusvaiheessa Ammusten raivausten osalta erillinen tarkkailuohjelma 26
KIITOS! 27