Yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunta MUISTIO 1(5) YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS Aika: Keskiviikko 2. maaliskuuta 2005, klo 10.15 13 Paikka: Oppimiskeskus Aleksandria, Huone 430, 4. krs. Fabianinkatu 28 Osallistujat: Ari Muhonen (pj.), Kai Ekholm, Ulla Nygren (Turussa), Jarmo Saarti (Kuopiossa), Kaisa Sinikara, Mirja Iivonen Sihteeri: Irma Reijonen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen, joka on ensimmäinen työvaliokunnan videoneuvotteluna järjestetty kokous. 2. Asialistan hyväksyminen Lisättiin neuvoston toimintakertomus kohdaksi 3. Muissa asioissa päätettiin käsitellä Kirjastoverkon tapaaminen, Varastokirjaston arviointi, lausuntopyyntö ISO:n kirjastotilastostandardin uudistuksesta ja virtuaaliyliopistopäivät. 3. Toimintakertomus 2004 Sihteeri on laatinut toimintasuunnitelman perusteella rungon toimintakertomukseksi. Keskusteltiin luonnoksesta. Toimintakertomuksen aineistona ovat toimintasuunnitelma, hankkeiden toimintaraportit ja neuvoston ja työvaliokunnan muistiot. Toimintakertomuksessa pyritään esittämään tilannearvio siitä, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Sihteeri ja puheenjohtaja jatkavat valmistelua. Toimintakertomus vuodelta 2004 käsitellään neuvoston kokouksessa. 4. Toimintasuunnitelman 2005 päätavoitteet Käsiteltiin toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2005 2006 ja määriteltiin kuluvalle vuodelle päätavoitteet kunkin osa alueen kohdalta. Sihteeri muotoilee keskustelun pohjalta päätavoitteet, jotka käsitellään neuvoston kokouksessa. Keskusteltiin neuvoston omien hankkeiden priorisoinnista ja rahoituksesta. Strategian uudistaminen ja osaamiskartan tekeminen valmiiksi ovat kevään tärkeimpiä hankkeita, joihin haetaan rahoitusta opetusministeriöltä. Keskusteltiin suomalaisten kirjastojen osallistumisesta kansainvälisiin kirjastoalan kokouksiin foorumeihin. Suomalaisten hankkeiden esityksiä on ollut varsin vähän Liberin ja IFLA:n kokouksessa. Todettiin, että suomalaisten yliopistokirjastojen kansainvälistä näkyvyyttä tulisi parantaa. Asiasta tulisi keskustella myös neuvostossa ja laatia neuvostolle tiedotussuunnitelma. 5. Rahoitusselvitys Keskusteltiin rahoitusselvityksen tavoitteista ja tavoista, joilla se voitaisiin toteuttaa. Todettiin, että aiempia alustavia suunnitelmia on vielä tarpeen täsmentää ja sen
Yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunta MUISTIO 2(5) jälkeen päättää selvityksen laajuudesta. Selvityksen tavoitteeksi nähtiin tukea kirjastojen valmistautumista tulosneuvotteluihin. Sen tulisi tarjota malleja ja välineitä erilaisten rahoituslähteiden ja rahoituksen kokonaisuuden hallitsemiseksi paremmin. Selvityksessä tulisi kuvata rahoituksen muodostumista eri lähteistä, mukaan lukien keskitetyn rahoituksen osuus. Selvityksessä tulisi myös kuvata vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja hahmotella rahoituksen kehityssuuntia. Vaihtoehtoja käytännön toteutukselle on tilata selvitys kirjastojen rahoitusta hyvin tuntevalta asiantuntijalta tai teettää se opinnäytetyönä tai jatko opintojen, esim. ammatillisen lisensiaatintutkinnon osana. Päätettiin, että työryhmä, johon kuuluvat Kaisa Sinikara (koollekutsuja), Arja Riitta Haarala, Maria Schröder ja Eeva Liisa Lehtonen valmistelevat kevään aikana ehdotuksen rahoitusselvityksen tavoitteista, laajuudesta ja toteutustavasta. Selvityksen rahoituksesta päätettiin ehdottaa neuvostolle, että kustannukset katettaisiin kirjastojen rahoitusosuuksin, ellei opetusministeriöstä ole saatavissa hankerahoitusta. 6. Yliopistokirjastojen edustajien nimeäminen digitaalisen kirjaston palveluiden ohjausjärjestelmän ryhmiin Kansalliskirjasto on pyytänyt kirjastoverkon eri sektoreita nimeämään edustajansa digitaalisen kirjaston palveluiden ohjausjärjestelmän ryhmiin. Todettiin, että työvaliokunta on sähköpostikokouksessaan nimennyt seuraavat yliopistokirjastojen edustajat: Verkkopalveluryhmä: Ylikirjastonhoitaja Ari Muhonen, TKK, Linnea2 konsortion puheenjohtaja, yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja Laitteistoryhmä: Atk suunnittelija Ari Ahlqvist, Helsingin yliopisto Ohjelmisto ja standardointiryhmä: Atk pääsuunnittelija Ari Hovila, Vaasan tiedekirjasto Tritonia Tilastoryhmä / Vaikuttavuuden arviointi: erikoissuunnittelija Anneli Ahtola, Tampereen yliopiston kirjasto. Lisäksi työvaliokunta on esittänyt kansalliskirjastolle, että verkkopalveluryhmään nimettäisiin käyttäjien ja muiden tahojen edustajiksi seuraavat henkilöt: Kehittämispäällikkö Kari Liukkunen, Oulun yliopisto Tietotekniikkapäällikkö Teo Kirkinen, Helsingin yliopisto. 7. Keskustelu yliopistokeskusten kirjastoista Yliopistokeskukset, joita on kuudella paikkakunnalla (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki), kokoavat yhteen paikkakunnalla toimivien yliopistojen toiminnat sateenvarjo organisaation alle. Kukin emoyliopisto vastaa omasta toiminnastaan, minkä lisäksi kullekin yliopistokeskukselle on nimetty koordinoiva yliopisto, joka vastaa kokonaisuuden kehittämisestä. Yliopistokeskuksissa toimivat kirjastot ja niiden emokirjastojen johtajat kokoontuivat syyskuussa pohtimaan usean organisaation yhdistelmäkirjastojen erityisongelmia (muistio kokouksesta liitteenä). Ongelmat liittyvät kirjaston toiminnan organisointiin, rahoitukseen ja aineistojen tarjontaan.
Yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunta MUISTIO 3(5) Työvaliokunnassa todettiin, että usean eri organisaation yhdistelmäkirjastojen rahoitus ja omistussuhteet voivat olla vaikeaselkoisia ja mutkikkaita. Yksiköiden perustamiseen myönnetyssä hankerahoituksessa ei ole otettu huomioon kirjastojen perustamiseen tarvittavaa rahoitusta. Myöskään emoyliopistojen kirjastoilla ei ole erillisiä resursseja kehittää yliopistokeskusten kirjastojen toimintaa. Opetusministeriön näkemyksen mukaan koordinoivilla yliopistoilla on vastuu koko toiminnan kehittämisestä. Tähän vastuuseen tulisi kuulua myös kirjasto ja tietopalveluiden kehittäminen. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähtiin palvelusopimusten tekeminen. Erityisongelmana ovat lisensioidun aineiston käyttöoikeudet, jotka sovitaan organisaatiokohtaisesti. Usean organisaation kirjastoille soveltuvaa konsortiomallia ei ole olemassa, minkä vuoksi synergiaedut yhteishankinnoista jäävät saamatta. Todettiin, että painetun aineiston saatavuus on myös ongelmallista, sillä kirjastojen omalla aineistotarjonnalla ei pystytä kattamaan kaikkia tarpeita. FinELib on käynnistänyt selvitystyön lisensioidun aineiston käyttöoikeuskysymyksistä yhdistelmäkirjastoissa. Tämän työn toivotaan tuovan ratkaisumalleja osaan ongelmista. Painetun aineiston saatavuusongelmat liittyvät kaukopalvelun periaatteiden linjauksiin ja ne on syytä ottaa huomioon kaukopalvelun kehittämisessä. Päätettiin, että seurataan FinELibin käynnistämän selvitystyön tuloksia ja palataan asiaan syksyn ensimmäisessä kokouksessa. 8. Keskustelu kansallisen digitointiohjelman organisaatiosta Kansalliskirjaston Mikkelin yksikkö koordinoi kirjastojen digitointiohjelman toimintaa, joka on perustunut yksittäisten kirjastojen kiinnostukseen. Toiminnan jatkuessa ohjelmalle tulisi muodostaa organisaatio ja määritellä, miten yhteiset linjaukset digitoitavasta aineistosta tehdään. Digitoinnin kohteina on sekä isoja kokonaisuuksia, joita rahoitetaan keskitetysti, että pienempiä erityisaineistoja, joita digitoidaan paikallisella rahoituksella. Yliopistokirjastoista erityisesti vapaakappalekirjastot ja Viikin tiedekirjasto ovat tehneet kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja käyttöön tarjoamiseen liittyvää digitointia. Todettiin, että digitoinnilla on suuri kansallinen merkitys kulttuuriperinnön yleisen saavutettavuuden kannalta. Tämän vuoksi digitointi on erityisesti vapaakappalekirjastoja koskettava asia. Yksittäisen yliopiston kannalta digitoitua aineistoa tarvitsevien tutkijoiden osuus tutkimustoiminnan kokonaisuudesta on varsin pieni. Yliopistoissa on tarvetta erityisesti oppiaineistojen digitointiin. Kurssikirjoja on digitoitu useassa yliopistokirjastossa. Isojen aineistovarantojen digitointi voi hyödyttää myös opetusta, mutta sitäkin tärkeämpää on FinELibin aineistojen käytön laajentaminen opetuksessa. Tässä mahdollisuutena nähtiin yhteistyö SVY:n kanssa. Todettiin, että yliopistokirjastot tukevat kansalliskirjaston roolia digitoinnin kansallisena vastuutahona. Vapaakappalekirjastot ovat digitoinnissa tärkeä yhteistyökumppani. Yliopistokirjastot voivat olla kansalliskirjaston tarjoaman maksullisen digitointipalvelun käyttäjiä esimerkiksi kurssikirjojen ja muun kirjaaineiston digitoinnissa. Sen lisäksi kirjastot digitoivat myös paikallisesti omiin tarpeisiin.
Yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunta MUISTIO 4(5) 9. Informaatiotutkimuksen opetuksen jatko Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia on järjestänyt kirjasto ja tietopalvelualan pätevöitymiskoulutusta. Sen rinnalla HY:oon on saatu viestinnän laitokselle määräaikainen (3 v.) informaatiotutkimuksen professuuri, jonka rahoitus päättyy elokuussa 2005. Pätevöitymiskoulutushankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat vedonneet eri tahoihin, jotta ne ottaisivat kantaa koulutuksen ja sen rahoituksen jatkuvuuden puolesta. Tavoitteena on vakinaistaa informaatiotutkimuksen koulutus HY:ssa. Keskusteltiin asiasta ja todettiin, että on tarvetta jatkaa informaatiotutkimuksen koulutusta pääkaupunkiseudulla. Valtuutettiin Ari Muhonen allekirjoittamaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle osoitettu lausunto, jossa kirjastot tukevat neuvottelujen aloittamista Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle perustetun informaatiotutkimuksen professuurin rahoittamiseksi kesäkuusta 2005 alkaen. 10. Neuvoston 15.3. kokouksen asialista Neuvoston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Yliopistokirjastojen verkoston osaamiskartta vuoteen 2010 ENCompassin kustannusten jako informaatiolukutaitohankkeen katsaus neuvoston toimintakertomus toimintasuunnitelman päätavoitteet ja hankkeet kansalliskirjastoyhteistyön ja sektoriyhteistyön tavoitteet kansalliskirjaston strategiatyön katsaus 11. Strategian päivitysseminaari 14.3. Educa Instituutilta on pyydetty tarjousta strategiaseminaarin ohjauksesta ja osaamiskartoituksen aineiston loppuhionnasta. Saadun tarjouksen kokonaishinta on 3660 euroa (sis. alv). Ohjaajana on toimitusjohtaja Heljä Hätönen. Hyväksyttiin tarjous. Päätettiin hakea rahoitusta ensisijaisesti opetusministeriöltä. Tarvittaessa työskentely voidaan rahoittaa myös kirjastojen maksuosuuksin. 12. Ilmoitusasiat Merkittiin tiedoksi, että Tietokarttahankkeen ohjausryhmä on laatinut kansalliskirjastolle suunnitelman hankkeen ja pysyvän palvelun resurssitarpeista. Kokoelmien kartoituksen ja kuvailun ohjeet ovat valmistuneet, joten suunnittelu ja kartoitustyö kirjastoissa pääsee alkamaan. Hanselin kokoamaan kirjahankintojen kilpailutusta valmistelevaan ryhmään osallistuvat yliopistokirjastoista Jukka Kananen Kuopiosta ja Liisa Rajamäki HY:n keskustakampukselta. Kansalliskirjasto järjestää syksyllä fyysisten kokoelmien turvakysymyksiä käsittelevän seminaarin. Seminaariin kutsutaan puhujiksi kansainvälisiä asiantuntijoita. Todettiin, että myös verkkoaineiston turvakysymykset ovat tärkeitä ja koskettavat kaikkia aineistoja lisensioineita kirjastoja. Turvakysymyksiä olisikin tarvetta käsitellä laajemmin siten, että mukaan tulisivat myös tietoturvaa ja tekijänoikeuksia koskevat ongelmat. Kirjastoissa tarvitaan yhteisiä menettelytapoja ja linjauksia.
Yliopistokirjastojen neuvoston työvaliokunta MUISTIO 5(5) 13. Muut asiat 13.1. Kirjastoverkon tapaaminen 7.4.2005 Kansalliskirjasto järjestää kirjastoverkon tapaamisen 7.4. Teemoja ovat kansalliskirjaston toimialan laajennus ja tietoaineistojen valtakunnallisen saatavuuden parantaminen. Sovittiin, että Jarmo Saarti osallistuu aihetta käsittelevään paneeliin. 13.2. Varastokirjaston arviointi Varastokirjaston arvioinnin on tehnyt selvitysmies Sauli Laitinen. Opetusministeriö järjestää arviointiraportista kuulemistilaisuuden 11.3. Ari Muhonen osallistuu siihen. 13.3. Lausunto kirjastotilastostandardin uudistuksesta SFS on pyytänyt lausuntoa ISOn työryhmän ehdotuksesta kansainvälisen kirjastotilastostandardin uudistamiseksi (ISO CD 2789). Lausuntoa on pyydetty 22.4. mennessä. Liitteenä ovat SFS:n lausuntopyyntö, työryhmän luonnos uudistetuksi standardiksi, Markku Laitisen koonti luonnokseen sisältyvistä muutoksista nykyiseen standardiin verrattuna ja ISOn kommenttilomake. Päätettiin, että lausunnon laatii työryhmä, johon kuuluvat Tuulikki Nurminen, Kaisa Sinikara, Anneli Ahtola ja Irma Reijonen. 13.4. VVYOP 05 päivät Suomen virtuaaliyliopisto järjestää virtuaaliyliopistopäivät 22. 23.3. Ohjelmassa on workshopeja, jonne kirjastolaiset ovat valmistelleet esityksiä informaatiolukutaidosta, lisensioidun aineiston käyttöoikeuksista ja verkkokurssien säilyttämisestä. Tiedotetaan kirjastoille päivien ohjelmasta. 14. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.05.