KÄYTTÖSELOSTE abm-tuentajärjestelmä
abm-järjestelmä Sisällys sivu Tuotekuvaus 2-3 Osat 4-5 Sallittu kuormitus 6 Asennus ja käyttö 7-10 Korkeuden säätö, yhdistelmätaulukko 11 Palkkimuotti 12-13 Tuentaesimerkkejä 14-15 Huolto ja korjaus varastolla 16-17 Tarkastukset ennen valua 18-19 Tuotekuvaus ABM-tuentajärjestelmä muodostuu alumiinitukitorneista sekä alumiini ja/tai puupalkeista. Kevyen alumiinirakenteensa ansiosta ABM-järjestelmän käsittely ja asentaminen on nopeaa ja vaivatonta. ABM - alutorni Alutorni on markkinoiden kevein tukitorni. Raskain osa painaa vain 13 kg. Tukitorni muodostuu alumiinisista kehistä ja teräsristisiteistä. Eripituisilla ristisiteillä saadaan aikaan useita eri tornikokoja. Kokoaminen ja käsittelu on yksinkertaista ja nopeaa, sillä ABM-tukitornissa on vähän erilaisia osia. ABM - alumiinipalkki Kaksiuumainen alu-palkki painaa vain 6 kg/m ja on jopa seitsemän kertaa tavallista puupalkkia vahvempi. MINI - alumiinipalkki Koolauspalkiksi suunniteltu Mini-palkki täydentää järjestelmää. Palkin korkeus on 96 mm, mikä vastaa mitallistettua 48 x 97 puutavaraa mutta lujuus on kolminkertainen. RAMI 20 - puupalkki RAMI 20 -puupalkkia voidaan käyttää ABM-tukitornin kanssa sekä niska- että koolauspalkkeina. RAMI 3-kerroslevy 21x500x2500 3-kerroksinen betonointilevy, jossa on molemmilla puolilla kestävä melamiinihartsipinnoite, n. 130 g/m 2. Paino vain 10,5 kg/m 2. 2
abm-järjestelmä ABM-tukitorni soveltuu sekä kevyiden että raskaiden, sekä matalien että korkeiden tuentojen tukitorniksi. Korkeuden säätövara on suuri, korkeus säädetään säätöruuveilla sekä alumiinisilla jatkoputkilla. ABM-alutorni on muunneltava, eri ristitukipituudet mahdollistavat tornimäärän optimoinnin tuenta-alaa ja kuormitusta vastaavaksi. Alutornien väliin jäävät leveät, vapaat kulkuväylät helpottavat työmaalla liikkumista ja rakennusaikaista tavaransiirtoa. ABM-tukitornijärjestelmän turvallinen käyttö edellyttää, että sallittuja kuormituksia ei ylitetä asennus- ja käyttöohjeita sekä tuentasuunnitelmaa noudatetaan tukitornit perustetaan painumattomalle, kuormituksen kestävälle perustukselle työssä käytetään asianmukaisia työvälineitä ja -varusteita, on aina käytettävä työhansikkaita esim. säätöruuveja asennettaessa puristusvammojen välttämiseksi. 3
Perusosat 36 976 Kehä 1800 36 975 Kehä 1200 Valmistettu erityisestä kuormitusta kestävästä alumiiniseoksesta. Laatu: AA 6351.T6 Massa: 2,28 kg/m Putkikoko: ø 70/62 Paino Kehä 1800 13,1 kg Kehät on varustettu pikalukoilla ristitukien kiinnitystä varten. Kehä 1200 8,7 kg 36 978 Säätöruuvi 1 (sis. muhvin) 36 979 Säätöruuvi 2 Kierteittetty, sinkitty putki, johon on hitsattu aluslevy. Aluslevyssä on 2 kpl T-pultteja alu-palkkien kiinnitystä varten. Säätöruuvit voidaan asentaa kehän molempiin päihin, ruuvin säätövara on 65-365 mm. 6,3 kg 6,3 kg 36 987 ABM-säätöruuvi 20 36 989 ABM-säätöruuvin haarukka 8/20 ABM-säätöruuvi 20 aluslevyyn on hitsattu kiinteä haarukka. ABM-säätöruuvin haarukka on irrallinen haarukka, joka voidaan kiinnittää säätöruuviin. Haarukka sopii sekä puu- että alu-palkeille. 600 9,3 kg 3,0 kg 36 977 Jatkoputki laatalla 1140 36 954 Jatkoputki 1130 Käytetään korkeuden säätöön joko tornin ylä- tai alapäässä. Laatta 133x175 on hitsattu jalan päähän. 3,3 kg 3,0 kg 2,3 kg 36 955 Jatkoputki 740 Jatkoputkia on myös ilman laattaa, käytetään säätöruuvien kanssa. 36 953 Kaksoishaka + sokka Kaksoishaka (1) on valmistettu galvanoidusta teräksestä, käytetään liittämään jatkoputki kehään (4) tai kehät yhteen jatkoholkin kanssa (5). Kaksoishakaan kuuluu sokka (3). Kaksoishaka 0,3 kg Huomaa kaksoishaan asento eri tapauksissa. 36 952 Jatkoholkki Kehät liitetään toisiinsa jatkoholkilla (2) ja varmistetaan kaksoishaalla. Jatkoholkki 0,4 kg 36 872 ABM-liitin 48x76 Putkiliitintä 76x48 käytetään sidottaessa tornit kehistä telineputkilla toisiinsa. 2,1 kg 4
ABM-Ristituki 36 990 60x60 L=0,85 m 36 980 120x60 L=1,34 m 36 981 120x120 L=1,70 m 36 982 180x60 L=1,90 m 36 983 180x120 L=2,16 m 36 984 240x60 L=2,47 m 36 985 240x120 L=2,68 m Ristituki on valmistettu galvanoidusta teräsputkesta, vahvistettu liitos. Ristituen a-mitta on tornin pituusmitta. Ristisiteen tunnus on leimattu ristituen päähän. Tornikoko voidaan valita eri ristisidemitoista Esimerkkejä: Paino 2,0 kg 2,7 kg 3,4 kg 3,8 kg 4,4 kg 4,9 kg 5,4 kg L Kehä H = 1200 mm ristiside 2400x600 mm 2400 1800 Kehä H = 1800 mm ristiside 1800x1200 mm Ristiside a x b mm 2400 x 1200 2400 x 600 1800 x 1200 1800 x 600 1200 x 1200 1200 x 600 Tornin pituusmitta Kehä 1800 Kehä 1200 mm mm 2400 2615 2163 2400 1800 2078 1470 1800 1200 1587 600 1200 RAMI 20-Puupalkit 44 245 2,45 m 44 290 2,90 m 44 330 3,30 m 44 390 3,90 m 44 490 4,90 m 44 540 5,40 m 44 590 5,90 m Paino = 5,4 kg/m Qsall = 11,0 kn Msall = 5,0kNm 2 E x I = 450 knm 2 ABM-Alumiinipalkit 40 124 2,40 m 40 130 3,00 m 40 136 3,60 m 40 142 4,20 m 40 148 4,80 m 40 154 5,40 m 40 160 6,00 m 40 172 7,20 m 84 187 Paino = 6,0 kg/m Tukivoima päässä = 25 kn Msall = 12,5 knm I = 906 cm 4 E = 7000 kn/cm 2 MINI-Alumiinipalkit 40 020 2,00 m 40 030 3,00 m 40 040 4,00 m 40 050 5,00 m 40 060 6,00 m 96 Jänneväli Sallittu kuormitus 1,20 m 16,2 kn/m 1,50 m 8,7 kn/m 1,80 m 4,9 kn/m 2,10 m 3,1 kn/m 2,45 m 2,0 kn/m Taipuma (1-aukko) mm g x L 4 638 Paino = 2,4 kg/m Tukivoima (max) = 38,9 kn Qsall = 17,3 kn Msall = 2,6 knm I = 114 cm 4 E = 7030 kn/cm 2 5
Sallittu kuormitus Sallittu kuormitus on 42,0 kn / jalka. Psall (kn) Pitkiä jatkoputkia käytettäessä sallittu kuorma saa kuitenkin olla enintään 40,0 kn / jalka. Jatkoputkia käytettäessä yhdessä säätöruuvien kanssa, sallittua kuormaa rajoittaa jatkoputken ulosvetopituus oheisen taulukon mukaan. Jos kehän sekä alapäässä että yläpäässä on ulosvedetyt jatkoputket, sallittu kuorma on 20,0 kn / jalka. Alumiininiskapalkkien jatkos limittämällä palkit säätöruuvin aluslevyllä vähentää sallittuja kuormia, epäkeskeisen liitoksen sallittu kuormitus on 25,0 kn / jalka (ks. sivu 9). Ulosvetopituus (m) Edellytys sille, että sallittuja kuormia voidaan soveltaa, on, että tornien perustus on suora ja painumaton. Perustaan ei saa tulla epätasaisia painumia. Jos tornit perustetaan maan varaan, on jalkojen alla käytettävä paineentasauslevyjä, vähintään 400 x 400 mm, levyjen pitää olla riittävän jäykkiä ja kestäviä. Tarvittaessa on tehtävä laskelmat aluspuun koon selvittämiseksi. Niskapalkit kohtisuoraan kehään nähden Tornit on sidottava kiinteään kohteeseen aina tornin huipusta sekä vähintään 10 m:n korkeusvälein sekä pituus- että poikittaissuuntaan. Tornin yläpäät voidaan sitoa esim. käyttämällä jäykän kentän muodostavaa muottia, joka tukeutuu aiemmin valettuihin seiniin tai pilareihin. Sidonta voidaan tehdä myös 48 mm:n telineputkilla ja telineliittimillä. Alutorneja saa käyttää vain pystysuorien kuormien kannatukseen. Betonivalu on suoritettava siten, että torniin kohdistuva kuormitus jakautuu tasaisesti. Niskapalkit kehän suuntaisesti Tornit on asennettava pystysuoraan. Kaltevuusvirhe e<h/100. Niskapalkit asennetaan tukitorneihin kohtisuoraan kehään nähden (a). Mikäli niskapalkit asennetaan kehän suuntaisesti (b), sallittu kuorma pienenee siten, että se on enintään yhden kehän korkuisille torneille 35,0 kn / jalka kahden tai useamman kehän korkuisille torneille 31,0 kn / jalka. Tuentasuunnitelmaa tulee noudattaa, muutokset vain suunnittelijan luvalla. 6
Asennus ja käyttö YLEISTÄ Seuraa tarkasti tuentasuunnitelmaa ja piirustusta sekä annettuja ohjeita. Tarkista, ettei mikään tukitorniosa ole vaurioitunut eikä säätöruuvien kierteissä ole likaa tai betonijäämiä, joka voisi vaikeuttaa käsittelyä. Pidä aina ylimääräisiä osia varalla. PERUSTAMINEN Jotta torni voi ottaa sille tulevan kuorman, pitää perustuksen olla suora, sillä pitää olla riittävä kantavuus ja se ei saa aiheuttaa epätasaisia painumia. Torneille on pyrittävä saamaan mahdollisimman keskeinen kuormitus myös valun aikana. Tornien sijoittamista eri tavoin painuville alustoille tulee välttää. Jos tornit perustetaan maan varaan, on jalkojen alla käytettävä paineentasauslevyjä, vähintään 400 x 400 mm, ja jotka ovat riittävän jäykkiä ja kestäviä. Tarvittaessa aluspuun koon selvittämiseksi on tehtävä laskelmat. Pohjapaineen voidaan olettaa jakautuvan tasaisesti koko aluspuun tai aluslevyn alueelle tasaisissa kuormituksissa. Sallittuina pohjapaineina voidaan käyttää esim. Tukitelineohjeessa RIL 147-1993 esitettyjä arvoja. Tornien sijoittamista eri tavoin painuville alustoille tulee välttää. ASENNUS Suunnittele asennustyö huolellisesti. Asennustyössä tarvittava työvoima on 1-2 miestä. ABM-tukitorni voidaan koota vaaka-asennossa tai pystyyn. Kun torni kootaan vaaka-asennossa, kehät, säätöruuvit ja tarvittaessa jatkoputket kiinnitetään toisiinsa muodostamaan säädettävät tikkaat. Kehien yhdistämisessä käytetään jatkoholkkeja ja kaksoishakoja. Varmista kaikki jatkoholkit kaksoishaoilla huolellisesti, ettei mikään torniosa irtoa asennuksen aikana. ylempi kehä kaksoishaka + sokka jatkoholkki alempi kehä 7
Tikkaiden pituus määräytyy tuentakorkeuden ja käsittelytavan perusteella. Säätöruuvien ja jatkoputkien avulla sovitetaan tuentakorkeus oikeaksi. Kaksoishaan avulla liitetään jatkoputki kehään. Sovita ensiksi kaksoishaan pidempi sakara noin 25 mm haluttuun kehän reikään. Työnnä sitten jatkoputkea sisään, kunnes putken pää koskettaa kaksoishakaa. Kierrä jatkoputkea siten, että kaksoishaan sakara asettuu putken päässä olevaan pulttiloveen ja näin kaksoishaan voi automaattisesti työntää myös jatkoputken toiseen reikään. Kun korkeuden säätämiseksi käytetään säätöruuvia, asennetaan kehään muhvillinen säätöruuvi, jotta torni on mahdollisimman vakaa ja stabiili. Kun korkeuden säätämiseen käytetään sekä jatkoputkea ja sen sisään asennetaan lisäksi säätöruuvi, poistetaan muhvi säätöruuvista. Säätöruuvit säädetään hieman ylipitkiksi, koska myöhemmin tehtävä hienosäätö on helpompi tehdä tornia laskemalla. säätöruuvi ja jatkoputki kaksoishaka kehä muhvillinen säätöruuvi TORNIEN PYSTYTYS Tikkaat ja irralliset ristituet siirretään pystytyspaikalle. Suositeltava maksimi tikaspituus pystyyn nostettaessa on kolme pitkää (1800) tai neljä lyhyempää kehää. Kehät nostetaan pystyyn yhdensuuntaisiksi, väli sovitetaan oikeaksi. Jokaisessa kehässä on neljä pikalukkoa ristitukien kiinnitystä varten. Kiinnitetään alin ristitukipari ja sen jälkeen muut siten, että jokaisen kehysparin välille asennetaan kaksi ristitukea. Raskaissa kuormituksissa käytetään kehien välissä ylimääräistä ristitukiparia. Se voidaan lukita samoihin pikalukkoihin kuin kehysparin välissä olevat toiset ristituet. Tarkista erityisen huolellisesti, että alustalla on riittävä kantavuus kaikki säätöruuvit on säädetty siten, että kaikki putket kuormittuvat tasaisesti kaikki kuormat tulevat keskeisesti torneissa on riittävä purkuvara Kiipeäminen torniin ristisiteiden asentamiseksi on tehtävä tornin sisäpuolella. Raskaissa kuormituksissa käytetään kehien välissä ylimääräistä ristitukiparia. 8
SIIRTO Tornia voidaan siirrellä ja nostaa tarvittaessa kokonaisena yksikkönä. Tällöin säätöruuvit on sidottava kiinni putoamisen estämiseksi. Nosturilla nostettaessa nostoliinat tai nostoketjut (4-haaraiset) on kiinnitettävä tornin kehiin, tornia ei saa nostaa säätöruuveista tai kehän vaakatuista eikä ristisiteistä. Nostettava torni on jäykistettävä esim. alumiinipalkkiniskoilla, jotka on kiinnitetty säätöruuveihin T-pulteilla, sekä ristisidonta telineputkilla ja liittimillä tai puutavaralla. Ennen nostoa on varmistettava, että tornin kaikki osat on kiinnitetty. Ennen kuin nostoraksit irrotetaan, on varmistettava, että torni on tukevalla alustalla ja vakaasti jaloillaan. Kiipeäminen torniin nostoketjujen kiinnittämiseksi ja irrottamiseksi on tehtävä tornin sisäpuolella. NISKAPALKKIEN ASENNUS Niskapalkit on asennettava mieluummin tornin pituussuuntaan eli kehiin nähden kohtisuoraan. Alumiinipalkki, jota käytetään niskapalkkina, kiinnitetään säätöruuveihin T-pultilla. Säätöruuvin molemmat T-pultit on kiinnitettävä alu-palkin pohjauraan, jotta varmistetaan keskeinen kuormitus. Alumiinipalkki jatketaan tuen kohdalla puskuliitoksena (b). Varmista, että palkkien päät ovat ehjät ja molemmat palkit ovat tuella vähintään 65 mm. ABM-alumiinipalkkiliitos voidaan tehdä myös limittämällä palkit aluslevyllä, jota on käännetty 45 (c). Tämä asennustapa vähentää sallittuja kuormia, epäkeskeisen liitoksen sallittu kuormitus on 25,0 kn. RAMI 20-puupalkkia käytettäessä niskapalkkina säätöruuveihin lisätään säätöruuvin haarukat. ABM-säätöruuvin haarukka on 4-suuntainen, joko yksi palkki tai kaksi palkkia rinnan. Puupalkit jatketaan limittämällä palkit haarukassa. Haarukan tukevan rakenteen takia limitys ei vähennä sallittuja kuormituksia. Em. syystä on suositeltavaa ja turvallista, että myös ABM-alumiinipalkkien limityksissä käytetään säätöruuvin haarukkaa. ABM-säätöruuvin haarukka on mitoitettu sekä ABM-alumiinipalkille, että RAMI 20-puupalkille sopivaksi. ABM-säätöruuvin haarukan asennus 9
Sidonta ja purku, korkeuden säätö SIDONTA Tornit on sidottava kiinteään kohteeseen aina tornin huipusta sekä vähintään 10 m:n korkeusvälein sekä pituus- että poikittaissuuntaan. Tornin yläpäät voidaan sitoa esim. käyttämällä jäykän kentän muodostavaa muottia, joka tukeutuu aiemmin valettuihin seiniin tai pilareihin. Sidonta voidaan tehdä myös 48 mm:n telineputkilla ja telineliittimillä. Mikäli tuenta on peitetty suojapeitteellä tai vastaavalla, tai tuulikuormat pääsevät muutoin vaikuttamaan tukitorneihin, on tuulisidonta laskettava erikseen tukitelineohjeiden mukaisesti ja siteitä on lisättävä laskennallinen määrä. Samoin, jos tuennalle tulee muita vaakakuormia. PURKU Tukitornien purkaminen aloitetaan poistamalla jännitykset säätöpäitä löysäämällä ja laskemalla säätövara alas. Tämän jälkeen poistetaan niska- ja koolauspalkit sekä muottilevyt. Tornit siirretään kokonaisena avoimeen kohtaan, josta ne nostetaan nosturilla seuraavaan käyttöpaikkaan tai purkupaikkaan. Matalat tornit voidaan siirtää käsin, raskaammat haarukkatrukilla, tällöin tornit nostetaan kehien alta apuniskapalkkeja käyttäen. Mikäli tukitorneja ei ole mahdollista siirtää kokonaisina, tornit puretaan paikallaan. Torneja ei saa kaataa kyljelleen. Purkaminen aloitetaan yläpään säätöruuveista ja edetään osa kerrallaan alaspäin. Osia ei saa pudotella tai heitellä. Korkeissa torneissa on huomioitava, että tornien sidonta toisiinsa irrotetaan sitä mukaa kun purku etenee alaspäin ja tornit mataloituvat. Kiipeäminen torniin osien irrottamiseksi on tehtävä tornin sisäpuolella. KORKEUDEN SÄÄTÖ, YHDISTELMÄTAULUKKO Tornikorkeuden karkeasäätö tapahtuu 1800 mm ja 1200 mm kehien valinnalla. Hienosäätö tehdään tornin ylätai alapäässä olevien säätöruuvien tai jatkoputkien avulla. Säätövaihtoehtoja: säätöruuvit tornin molemmissa päissä, säätöalue 300+300=600 mm säätöruuvit toisessa ja jatkoputket toisessa päässä, säätöalue 300+900=1200 mm, jatkoputken säätö 150 mm:n välein säätöruuvit toisessa ja jatkoputket + säätöruuvit toisessa päässä, säätöalue 300+300+900=1500 mm A= 65-365 mm B= 10-910 mm C= 1200, 1800 mm D= 1200 mm D A C B 10
YHDISTELMÄ- TAULUKKO säätöalue paino [ kg ] 6,3 13,1 8,7 3,3 0,3 0,4 3,8 4,4 1340-1920 8 2 2 75,40 a) säätöruuvit mol. päissä, laskuvara 20 mm b) säätöruuvi toisessa ja jatkoputki1140 toisessa päässä, laskuvara 20 mm a 140 720 mm b 95 1275 mm Säätöruuvi Kehä 1800 Kehä 1200 1295-2475 4 2 4 4 2 64,60 1940-2520 8 2 2 85,40 1895-3075 4 2 4 4 2 74,60 2540-3120 8 4 4 4 4 103,20 2495-3675 4 4 4 8 4 4 92,40 3140-3720 8 2 2 4 4 2 2 113,20 3095-4275 4 2 2 4 8 4 2 2 102,40 3740-4320 8 4 4 4 4 123,20 3695-4875 4 4 4 8 4 4 112,40 4340-4920 8 2 4 8 8 4 2 141,00 4295-5475 4 2 4 4 12 8 4 2 130,20 4940-5520 8 4 2 8 8 2 4 151,00 4895-6075 4 4 2 4 12 8 2 4 140,20 5540-6120 8 6 8 8 6 161,00 5495-6675 4 6 4 12 8 6 150,20 6740-7320 8 6 2 12 12 2 6 188,80 6695-7875 4 6 2 4 16 12 2 6 178,00 7340-7920 8 8 12 12 8 198,80 7295-8475 4 8 4 16 12 8 188,00 8540-9120 8 8 2 16 16 2 8 226,60 8495-9675 4 8 2 4 20 16 2 8 215,80 9140-9720 8 10 16 16 10 236,60 9095-10275 4 10 4 20 16 10 225,80 10340-10920 8 10 2 20 20 2 10 264,40 10295-11475 4 10 2 4 24 20 2 10 253,60 10940-11520 8 12 20 20 12 274,40 10895-12075 4 12 4 24 20 12 263,60 12140-12720 8 12 2 24 24 2 12 302,20 12095-13275 4 12 2 4 28 24 2 12 291,40 12740-13320 8 14 24 24 14 312,20 12695-13875 4 14 4 28 24 14 301,40 13940-14520 8 14 2 28 28 2 14 340,00 13895-15075 4 14 2 4 32 28 2 14 329,20 Jatkoputki 1140 mm Kaksoishaka Jatkoholkki Ristituki, pituus x 600 Ristituki, pituus x 1200 Paino, tornikoko 120 x 180 11
Palkkimuotti Betonipalkkien muotitus tehdään tehokkaasti ja helposti RAMI 20-puupalkeilla ja säädettävillä palkkituilla. Tuentana voi käyttää ABM-tukitorneja ja terästukia. Palkkimuotti voidaan koota myös kiinteäksi palkkipöytämuotiksi. Tällöin on palkin sivumuottiin tehtävä n. 15 mm vinous purkua varten. 1) asenna pituussuuntaiset niskapalkit 2) asenna koolauspalkit kuormituksen mukaiseen jakoon. 3) naulaa palkin pohjamuottilevy koolauspalkkeihin 4) aseta ja kiinnitä palkin sivun muottilevy 5) aseta RAMI-puupalkki tai sahatavarajuoksu 6) sovita palkkituki koolauspalkin (2) päälle, työnnä se sivumuottia (4+5) vasten ja kiristä siipimutteri tiukasti vasaraa käyttäen 7) liitä palkkituen säätöosa (7) oikeaan korkeuteen 8) aseta ylempi RAMI-puupalkki palkkituen säätöosan tukirautaan (7) 9) asenna vastakkainen sivumuotti samalla tavalla raudoituksen jälkeen 37 950 Palkkituki 6,5 kg 37 951 Palkkituen säätöosa 4,5 kg Palkkitukiväli Palkki- Maksimi palkkitukiväli Ei Laatta korkeus laattaa t=20 cm t=30 cm Palkkikorkeus Palkkituki (cm) 30 35 40 45 50 55 60 (m) 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 (m) 1,50 1,25 1,05 0,95 0,85 0,75 0,65 (m) 1,25 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 12
Esimerkkipiirrustus palkkimuotista 2 3 7200 800 6400 800 160 Rami 20 palkki pituussuunnassa 700 540 RAMI 2450 RAMI 2450 RAMI 2450 RA Palkkituen jatko-osa k/k 800 Rami 20 koolaus k 500 Palkkituki k/k 800 Rami 20 niska RAMI 2450 RAMI 2450 Rami 20 koolaus k 400 Pudotuspäähaarukka palkkien päissä ja limityksissä kierrettävä tukipää välituilla terästuki Europlus 350 terästuen tukijalka palkkien päissä ja limityksissä 13
Tuentaesimerkkejä 1. Ohuen laatan tuenta Yksittäistorni Kaksoistorni 2. Paksun laatan tuenta Kehien välissä ylimääräiset ristituet Kehät kytkettyinä pareiksi 3. Korkeat tukitornit 14
Esimerkkipiirustus abm-tuennasta 15
Huolto ja korjaus varastolla TORNIT KEHÄT 1. Tarkista ja poista valujätteet. 2. Tarkista kehien suoruus sekä päiden kunto. 3. Tarkista, ettei hitsaussaumoissa ole murtumia, ja jos niitä on, vie kehät hitsattaviksi. 4. Tarkista pikalukot, voitele tarvittaessa. Rikkinäiset lukot vaihdetaan. 5. Tarkista mitat mittatulkilla pistokokein, ja aina jos rungossa näkyy vaurioita. 6. Tarkista että pikalukon tappi on suora. Tapin ulko-osan pitäsi osoittaa vinosti alaspäin. RISTITUKI TI-F051060 1. Tarkista päät, oikaise (kylmänä) tarpeen mukaan. 2. Tarkista ettei murtumia ole ja poista vaurioituneet käytöstä. 3. Tarkista ristituen ruuviliitos. SÄÄTÖRUUVI 1. Tarkista ruuvin päässä oleva keskistysmuhvi. 2. Tarkista kosketuspinnat, poista betonijätteet. 3. Tarkista, että kierteet ovat kunnossa. 4. Tarkista välys säätömutterin ja kierreosan välissä, maksimi 5 mm. Katso liite TI-F051060 5. Tarkista että T-pultit ovat kiinni säätöruuvissa, lisää puuttuvat pultit. 6. Tarkista että kierreosassa on rajoitin, joka estää säädön ylikorkeaksi. 7. Voitele kierteet ohuelti mutterin vierestä. mått ± 2,5 mm totalt klapp 5 mm ALUPALKIT 1. Tarkista palkin pinnat ja T-pulttiura ja poista betonijätteet. 2. Tarkista palkin päät, oikaise ja tarkista laipat. Jos palkki on pahoin vaurioitunut, katkaistaan se lähimpään varastopituuteen. Pituustoleranssit + 0, -5,0 mm. 3. Jos puurima on vaurioitunut enemmän kuin 20 cm matkalla, rima vaihdetaan osittain tai kokonaan. 4. Jos palkki katkaistaan, on pituutta osoittava merkintä myös muutettava. Muutostiedot viedään varastokirjanpitoon. VARASTOINTI JA KULJETUS Kaluston siirroissa ja varastoinnissa on käytettävä kuormalavoja tai kuljetuskehikoita. Yhdessä lavassa on 40 kpl kehiä, kehät sidotaan kiinni pakkausvanteella. Ristitukien, jatkoputkien ja säätöruuvien kuljetuksessa ja varastoinnissa käytetään avonaisia ja laidallisia varastokehikoita. 16
RAMI 20 - puupalkkien tarkastus Koska vaurio aiheuttaa sallittua suuremman kuormitus- tai kulumisriskin, poistetaan palkki käytöstä seuraavissa tapauksissa: 1. Palkista on sahattu pala. 2. Palkin ylä- tai alaparteesta on lohjennut pala koko laipan korkeudelta. 3. Ylä- tai alaparteesta on lohjennut pala, jonka leveys ulottuu palkin uumalle saakka, pituus yli 100 mm. 4. Palkin päässä ylä- tai alaparteessa on halkeama, pituus yli 100 mm. 5. Ylä- tai alaparteesta lohjennut pala on yli 300 mm pitkä. 6. Palkissa on ylä- tai alaparteessa läpimenevä reikä, suurempi kuin halk. 8 mm. 2 3 4 5 6 RAMI 3-kerroslevyjen tarkastus Levy poistetaan käytöstä seuraavissa tapauksissa: 1. Levystä on leikattu pala. 2. Levyyn on porattu reikä/reikiä. 3. Levyn nurkka/nurkat ovat vioittuneet - levyjen nurkista ei saa enää tiiviitä. 4. Levyjen molemmat kantit ovat lohjenneet - levyjen saumoista ei saa enää tiiviitä. 3 4 17
RAMIRENT OYJ TUKITELINEET TUKITELINEEN TARKASTUSPÖYTÄKIRJA (Liitetään työmaapöytäkirjaan tai kelpoisuusasiakirjaan) Kohde Tarkastajat PVM / / 1. RAKENNUSAINEET Laatu hyväksyttävä korj. Lujuusominaisuudet hyväksyttävä korj. 2. TELINEKALUSTON KÄYTTÖSELOSTE on ei 3. PERUSTUKSET Geotekniikan suorittama ennakkotarkastus tehty / / ei Paalutuspöytäkirja tarkastettu huom! Maapohjan ja täytekerroksen tiiveys suunniteltu toteutunut Jäätyneen maakerroksen vahvuus vaadittu mitattu Luiskien kaltevuus suunniteltu toteutunut Perustuksien liukumisen ehkäisy hyv. korj. Perustuksen kuivanapito hyv. korj. 4. SIJAINTI JA KORKEUSASEMA Sijainti hyv. korj. Korkeusasema hyv. korj. 5. PYSTYTUKIRAKENTEET Määrä suunn. muk. korj. Sijainti suunn. muk korj. 6. JÄYKISTÄMINEN JA TUENTA Vinositeiden määrä suunn. muk. korj. kiinnitys suunn. muk korj. 18
7. LIITOKSIEN SIJAINTI JA LUJUUS Tukien jatkokset suunn. muk. korj. Niskojen jatkokset suunn. muk. korj. 8. YMPÄRISTÖOLOJEN VAIKUTUS Jään muodostuminen hyv. korj. Vedenpinnan korkeus hyv. korj. 9. TELINEEN TURVALLISUUS Kulkutiet hyv. korj. Nousutiet hyv. korj. 10. HUOMAUTUKSIA / POIKKEAVUUKSIA TELINESUUNNITELMAAN Kohde Huom! Korjattava viimeistään Mikäli telinesuunnitelmasta on poikettu, tarvitaan työn jatkamiseen rakennuttajan ja telinesuunnittelijan hyväksyminen. Tehdyt korjaukset on tarkastettava ennen käyttöönottoa. PVM / / Tarkastajien allekirjoitus Lisäselvityksiä: 19
abm-tuentajärjestelmä maahantuonti - myynti - vuokraus - suunnittelu - tekninen neuvonta Valmistaja: HAKI ab, Sverige muotit ja tuentakalustot kaikkeen rakentamiseen Ramirent Oyj, PL 31, Tapulikaupungintie 37, 00751 Helsinki. Vaihde 020 750 200. www.ramirent.fi