Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma Marja-Liisa Haavio Heikki Murtomaa Lauri Kuosmanen
SISÄLLYS 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Toteutus 4. Aikataulu 5. Organisaatio 6. Menot ja rahoitus 7. Seuranta ja arviointi 8. Raportointi ja julkaisut 9. Kirjallisuus
1. Tausta Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuollon järjestelyistä ja suun terveydentilasta tiedetään Suomessa vähän eikä aihepiiristä ole annettu suosituksia. Helsingin yliopiston ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteishankkeena käynnistettiin keväällä 2003 kyselytutkimus Suun terveydenhuolto psykiatrisia potilaita hoitavissa sairaaloissa vuonna 2002. Tutkimusraportti julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2005 (1). Vastausten mukaan vain pieni osa potilaista oli sairaalassaolonsa aikana saanut suunhoitopalveluja. Annettu hoito oli käytännössä akuuttihammashoitoa. Myös maksujärjestelyt vaihtelivat huomattavasti. Useat kyselyyn vastanneet johtavat lääkärit esittivät ehdotuksia mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuollon parantamiseksi. Hankkeen taustana oli mielenterveysjärjestöjen yhteiselimen Mielenterveyden neuvottelukunnan vuonna 2002 julkistama kannanotto, joka koski mielenterveyspotilaiden fyysisten sairauksien, mm. suusairauksien, ehkäisyn ja hoidon puutteita ja tästä aiheutuvia ongelmia (2). Aloitteen kannanottoon olivat tehneet mielenterveyspotilaiden omaiset. Muista Pohjoismaista mm. Ruotsissa on keskushallinnon piirissä jo 1970-luvulta lähtien tehty selvityksiä ja annettu suosituksia erityisryhmien suun terveydenhuollosta. Näissä asiakirjoissa on käsitelty myös mielenterveyspotilaita (3,4,5). Tanskalaisten raporttien mukaan mielenterveyspotilaat saavat tai käyttävät suunhoitopalveluja vähemmän kuin väestö keskimäärin; myös suun terveys on huonompi ja suunhygienian taso heikompi kuin väestöllä keskimäärin (6,7,8,9). Ruotsia koskevat tiedot ovat samansuuntaisia. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti syksyllä 2005 mielenterveys- ja päihdehuollon kehittämishankkeen, jonka kokemusten pohjalta on tarkoitus laatia kansallinen mielenterveystyön strategia. Tämä hanke on valtakunnallisen vuosia 2004 2007 koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman linjausten mukainen (10). Kehittämishanketta toteutetaan kolmella alueella: 1) Vantaan, Keravan ja Peijaksen sairaanhoitoalueella (Sateenvarjoprojekti), 2) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella (Pohjanmaahanke) ja 3) Lapin sairaanhoitopiirin alueella (Lapin sairaanhoitopiirin hanke). Suun terveydenhuollon osahankkeen valmistelu aloitettiin vuonna 2006 (11). Hanketta varten koottiin työryhmä, jonka jäseniksi kutsuttiin Sateenvarjo-projektin ja suun terveydenhuollon sekä mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa edustajia (liite 1). 2. Tavoitteet 2.1. Osahankkeen avulla pyritään edistämään mielenterveyspotilaiden suun terveyttä ja suunhoitopalveluihin pääsyä sekä potilaiden ja heidän omaistensa ja tukihenkilöidensä tietämystä suun terveydestä ja sen merkityksestä yleisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. 2.2. Kansallista mielenterveystyön strategiaa valmisteltaessa on voitava hyödyntää osahankkeen tuloksia siten, että suosituksiin ja ohjeisiin sisällytetään myös suun terveydenhuolto. 2.3. Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuoltoa kehitetään perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mm. seuraavien osatavoitteiden saavuttamiseksi: 2
2.3.1. Tutkimustiedon lisääminen mielenterveyspotilaiden suun terveydestä, hoidon tarpeesta ja palveluiden käytöstä. 2.3.2. Mielenterveyspotilaita koskevien lähetekäytäntöjen aktivoiminen suun terveydenhuollon kunnallisiin palveluihin. 2.3.3. Psykiatrisesta hoidosta vastaavan henkilöstön ja suun terveydenhuollon henkilöstön sekä omais- ja muiden järjestöjen yhteistyön aktivoiminen. 2.3.4. Mielenterveyshuollon henkilöstön, mielenterveyskuntoujien sekä omais- ja muiden järjestöjen yleisesti suun terveydenhuoltoa sekä erityisesti mielenterveyskuntoutujien suun terveydentilaa koskevan tiedon lisääminen. 2.3.5. Suun terveydenhuollon henkilöstön psykiatrisia sairauksia ja niiden hoitoa koskevan tiedon lisääminen. 2.3.6. Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistäminen mm. kehittämällä suuhygienistien toimintamalleja. 3. Toteutus 3.1. Keravan tutkimushanke (nuoret psykiatriset potilaat) yhteistyössä Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa (ylihammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto) (liite 2). Tutkimussuunnitelma: suun terveys, hoidon tarve, palveluiden käyttö, kohderyhmän käsitykset suun terveyden merkityksestä yleisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. 3.2. Vantaan tutkimushanke yhteistyössä Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa (johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni) (liite 3). a) Kyselytutkimuksen avulla selvitetään Vantaalla ja Keravalla mielenterveystyötä tekevän henkilöstön suun terveydenhuoltoon liittyviä arvoja ja asenteita. b) Laaditaan tulosten pohjalta koulutusohjelma ko. henkilöstön suun terveydenhuoltoon liittyvien valmiuksien lisäämiseksi. c) Toteutetaan hoitokokeilu, jossa selvitetään uusien skitsofreniapotilaiden hoitohalukkuutta, hoitoon hakeutumista, henkilökohtaisen vastuunoton muutosta sekä akuuttien hammashoitojen vähenemistä. Hoitokokeilu tehdään mini-interventiona. 3.3. Laaditaan lähetepohja suunhoitoon ja arvioidaan sen toimivuus (liite 4). Järjestetään asiasta Keravan ja Vantaan perusterveydenhuollon lääkäreiden ja erikoissairaanhoidon psykiatrian lääkäreiden kanssa kokous, jossa sovitaan lähetekäytännöstä sekä siihen liittyvästä seurannasta. 3.4. Järjestetään syksyllä 2007 mielenterveystyön ja suun terveydenhuollon yhteinen koulutustilaisuus (liite 5). 3.5. Laaditaan ehkäisevää suun terveydenhuoltoa painottava opaskirjanen mielenterveyskuntoutujia sekä heidän omaisiaan ja tukihenkilöitään varten ja arvioidaan sen toimivuus. Käsikirjoitusluonnos valmiina (liite 6). Toteutetaan laaja koulutuskierros yhdessä mielenterveysalan kolmannen sektorin kanssa. 3
3.6. Laaditaan ja testataan suuhygienistien toimintamalli, joka sisältää mm. mielenterveyspotilaiden ja heidän tuki- ja hoitohenkilöstönsä opastusta ja ohjausta suun hoidossa, koulutusta, konsultointia ja ehkäiseviä hoitotoimenpiteitä. 3.7. Laaditaan aloite suun terveydenhuollon sisällyttämiseksi mielenterveyspotilaan kokonaishoitosuunnitelmaan. Järjestetään asiasta neuvottelu/kokous Vantaan ja Keravan psykiatrisen hoidon johtavien henkilöiden kanssa. 3.8. Laaditaan aloite suun terveydenhuollon hoitoyksikön perustamiseksi Peijaksen sairaalaan. Sairaalassa hoidossa olevien potilaiden suunhoitopalveluja voitaisiin aluksi kohentaa Peijaksen alueelle tuotavan liikkuvan suunhoitoyksikön avulla. 3.9. Osahankkeen tuloksiin tukeutuen luodaan pohjaa kohdassa 2.2 tarkoitettujen suositusten ja ohjeiden valmistelulle (yhteistyössä valtion ja kuntien edustajien kanssa). 4. Aikataulu Osahanke toteutetaan vuosien 2007 2009 aikana. Syksyllä 2007 järjestettävässä koulutustilaisuudessa esitellään alustavia tuloksia. 5. Organisaatio Sateenvarjo-projektia johtaa PSYKO-yhteistyöryhmä. Suun terveydenhuollon osahankkeen työryhmän jäsenet on lueteltu liitteessä 1. Keravan tutkimusprojektista vastaa ylihammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto ja Vantaan projektista johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni. 6. Menot ja rahoitus Kustannuksiin kuuluu mm. kolmen suuhygienistin palkkaus. Suuhygienistin palkka on laskettu kuntatyönantajan ilmoittamien tietojen mukaan (2407 / kk, palkkaus on laskettu 13 kuukauden mukaan ja 30 % sivukustannuksin). Kokonaismenoiksi vuosille 2007 2009 on arvioitu 360 250 euroa; vuoden 2007 menoiksi on arvioitu 76 750 euroa. Rahoitus jakautuu valtion ja kuntien kesken siten, että valtion osuus on ¾. 7. Seuranta ja arviointi Hankkeen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan prosessiarvioinnin sekä tutkimuksen keinoin. Tutkimukselliset osiot toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa. 8. Raportointi ja julkaisut Sateenvarjo-projekti vastaa kokonaisraportoinnista. Suun terveydenhuollon osahankkeen tulokset julkaistaan sosiaali- ja terveysalan sarjoissa/lehdissä.
9. Kirjallisuus 4 1. Haavio M-L, Autti-Rämö I, Murtomaa H, Sillanpaa M. Suun terveydenhuolto psykiatrisia potilaita hoitavissa sairaaloissa vuonna 2002. Suom Lääkäril 2005;60:4141 5. 2. Kannanotto mielenterveyspotilaan ja kuntoutujan oikeudesta fyysiseen hoitoon. Mielenterveyden neuvottelukunta 29.8.2002. Helsinki 2002. 3. Särskilda tandvårdsanordningar för vissa patientgrupper. Promemoria avgiven av 1967 års folktandvårdsutredning. Socialdepartementet, SOU 1971:38. Stockholm 1971. 4. Sjukhustandvårdens omfattning, inriktning och arbtesuppgifter. Stoia. Utredning av socialstyrelsen. Socialdepartementet, Ds S 1983, 4. Stockholm 1983. 5. Välfärd och valfrihet service, stöd och vård för psykiskt störda. Slutbetänkande av Psykiatriutredningen. SOU 1992:73. Stockholma 1992. 6. Hede B, Peterson PE. Tandpleje på psykiatriske institutioner I Danmark. Tandlaegebladet 1988;92:601 3. 7. Hede B. Dental health behaviour and self-reported dental health problems among hospitalized psychiatric patients in Denmark. Acta Odontol Scand 1995;53:35 40. 8. Hede B. Oral health in Danish hospitalized psychiatric patients. Community Dent Oral Epidemiol 1995;23:44 8. 9. Hede B, Petersen PE. Self-assessment of dental health among Danish noninstitutionalized psychiatric patients. Spec Care Dentist 1992;12:33 6. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004 2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2003:20. Helsinki 2004. 11. Haavio M-L. Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuollon kehittäminen. Muistio 31.1.2006. Helsinki 2006.