LAPIN LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 Rovaniemi 2015
2 S I S Ä L L Y S 1. SUUNNITELMAN TAUSTA 1 2. KUNTIEN ILMOITTAMAT PERUSTAMISHANKKEET 2 3. SUUNNITELMAN MÄÄRÄRAHAPERUSTEET JA MERKITYS 2 4. LAPIN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 3 4.1. Suunnitelman perusteet 3 4.2 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallan perustamishankkeet 4 4.3. Lapin aluehallintoviraston toimivallan perustamishankkeet 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallan perustamishankkeet vuosina 2016 2019 Lapin aluehallintoviraston toimivallan perustamishankkeet vuosina 2016 2019 Lapin liiton lausunto
1. SUUNNITELMAN TAUSTA Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Valtakunnallista rahoitussuunnitelmaa varten liikunnan aluehallintoa edustava aluehallintovirasto laatii kunnilta saatujen ehdotusten perusteella alueellansa toteutettavaksi aiotuista perustamishankkeista kiireellisyysjärjestysluettelon. Luettelossa esitetään mukaan otettavat hankkeet. Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Liikuntalaissa tarkoitettujen liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään toimenpidettä (rakentaminen tai hankinta), jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 20 000 (ALV 0 %). Liikuntalain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi siirtää aluehallinnon valmisteltavaksi tai päätettäväksi osan liikuntapaikkarakentamiseen varatusta määrärahasta. Liikunnan aluehallinto toimii tällä hetkellä valtionapuviranomaisena sellaisten perustamishankkeiden osalta, joiden kokonaiskustannusarvio on enintään 700 000 euroa (ALV 0 %). Perustamishankkeiden valtionavustuksen laskennallisena määräytymisperustana on perustamishankkeen arvonlisäverollinen kustannusarvio.
2 2. KUNTIEN ILMOITTAMAT PERUSTAMISHANKKEET Lapin kuntia pyydettiin ilmoittamaan tiedot kustannusarvioiltaan vähintään 20 000 (ALV 0 %) suuruisista perustamishankkeista, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosien 2016 2019 aikana. Kunnat ilmoittivat suunnitelmakaudelle kaikkiaan 13 aluehallintoviraston ja kahdeksan opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvaa perustamishanketta. Hankkeiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yli 35 miljoonaa euroa (taulukko 1). Ministeriön toimivallan hankkeista viisi ja aluehallintoviraston toimivallan hankkeista seitsemän on peruskorjaus-/perusparannushankkeita. Aluehallintoviraston toimivallan hankkeista lukumääräisesti suurin hankeryhmä ovat erilaiset ulkoliikuntapaikat. Vastaavasti ministeriön toimivallan hankkeista suurimpina hankeryhminä ovat uimahallit. Taulukko 1. Suunnitelmakaudelle 2016 2019 ilmoitetut perustamishankkeet Liikuntapaikka AVI OKM Yhteensä ryhmät lkm 1000 lkm 1000 lkm 1000 Ulkokentät 9 1520 3 4 148 12 5 668 Sisäliikuntatilat 1 310 2 2 435 3 2 745 Vesiliikuntatilat - - 3 26 551 3 26 551 Maastoliikuntapaikat 2 86 - - 2 86 Erityisliikuntapaikat - - - - - - Huoltorakennukset 1 149 - - 1 149 Muut hankkeet - - - - - - Yhteensä 13 2 065 8 33 134 21 35 199 3. SUUNNITELMAN MÄÄRÄRAHAPERUSTEET JA MERKITYS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan aluehallintovirasto asettaa ministeriön toimivallan hanke-esitykset kiireellisyysjärjestykseen. Tämä lista on pohjana ministeriössä loppuvuodesta laadittavalle rahoitussuunnitelmalle vuosille 2016 2019. Suunnitelmat ovat ohjeellisia. Ministeriön valtionavustusta koskevat päätökset tehdään varsinaisessa hakemusvaiheessa asiakirjoissa esitettyjen tietojen sekä aluehallintovirastolta että valtion liikuntaneuvostolta saatujen lausuntojen pohjalta.
3 4. LAPIN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 4.1. Suunnitelman perusteet Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella saadaan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon, työelämän ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksiin. Väestön liikuntaharrastuksen edistäminen edellyttää liikuntapaikkaverkoston kehittämistä ja perusparantamista. Tähän liittyvä valtionaputoiminta on välttämätöntä. Ministeriön yleisenä avustusperiaatteena vuodesta 2010 lähtien on ollut, että avustus kattaa noin neljänneksen hakijan esittämästä kustannusarviosta. Ministeriön linjaus on hyvä ja kunnallista liikuntapaikkarakentamista tukeva. Lapin aluehallintoviraston keskeisiä valtionaputoiminnan linjauksia ovat: Liikuntalain perusteella etusijalle asetetaan kunnalliset ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikkahankkeet. Uusien rakentamishankkeiden arvioinnin kohdalla kiinnitetään huomio hankkeiden alueelliseen ja paikalliseen merkitykseen. Aluehallintoviraston toimivallan hankkeiden kohdalla painopisteenä ovat kunnan perusliikuntapaikat ja lähiliikuntapaikat. Alueellista merkitystä omaavat, ylikunnalliset hankkeet ja hankkeet, joissa olemassa olevia rakenteita muutetaan liikuntakäyttöön. Näiden kohdalla on kuitenkin korostettava erikseen hankekohtaista arviointia. Huomioidaan Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa esitetyt painoalalinjaukset, jotka koskevat lasten ja nuorten liikuntaympäristöjen kehittämistä sekä terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisäämistä. Tuetaan peruskorjaushankkeita. Sisäliikuntatilojen kohdalla suosituimmuusasemassa ovat yhteishankkeet opetustoimen kanssa erityisesti silloin, kun on kyse kunnan pääliikuntatilasta. Ei-kunnallisissa hankkeissa on kunnan puoltava kannanotto. Hankkeet ovat tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja, turvallisia sekä liikuntaesteettömiä. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain.
4 4.2. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallan perustamishankkeet Perustamishankkeet, joiden kustannusarviot (ALV 0 %) ovat yli 700 000, kuuluvat ministeriön toimivaltaan. Ne asetetaan kuntien ilmoittaman aloitusvuoden mukaan vuosittaiseen kiireellisyysjärjestykseen. Vuosi 2016 Sijat 1 3 Lapin aluehallintovirasto esittää valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan hyväksyttäväksi Lapin alueelta seuraavat hankkeet: Tornion uimahallin peruskorjaus, Kolarin keskusurheilukentän peruskorjaus ja Simon Maksniemen koulun liikuntasalin laajennus. Hankkeet ovat kunnallisia ja hyvin perusteltuja. Tornion kaupunki, Tornion uimahallin peruskorjaus Tornion uimahalli on rakennettu 1992 ja se sisältää allastilojen lisäksi myös kuntosalin. Uimahallin kokonaispinta-ala on 4630 m 2. Uimahallin peruskorjauksessa uusitaan rakennuksen pintarakenteet sekä talo- ja allastekniikka. Lisäksi rakennetaan uusi opetusallas. Hankkeen tarveperusteluna on uimahallin iästä johtuva peruskorjauksen tarpeellisuus. Uimahallin käytettävyyden varmistamiseksi ja sen toimivuuden parantamiseksi suunniteltu hanke on välttämätön. Lisäksi hankkeen tarveperusteluna korostuu sen merkitys ylikunnallisena perusliikuntapaikkana. Hanke sisältyy vuosille 2015 2018 vahvistettuun valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2016 ja 2017. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuodelle 2016. Hankkeen rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kolarin kunta, Keskusurheilukentän peruskorjaus Hanke käsittää 1988 rakennetun yleisurheilukentän peruskorjauksen. Kentällä on kuusi kestopinnoitettua ympärikiertävää juoksurataa ja kuusi rataa etusuoralla. Kentän ympärikiertävien ratojen pituus on 400 metriä. Kentän keskusta on nurmipintainen. Kolarin keskusurheilukentän peruskorjauksen tarveperusteluina ovat nykyisen kentän huono kunto ja käytettävyys. Peruskorjauksella pidennetään kentän vuosittaista käyttöaikaa sekä toimivuutta merkittävästi. Lisäksi hankkeen tarveperusteluna korostuu kentän merkitys ja suosio yhtenä kunnan perusliikuntapaikkana. Kenttä palvelee aktiivisen seuratoiminnan ohella myös koululaisliikuntaa. Hanke ei sisälly voimassa olevaan valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan.
5 Hanke on merkitty kunnan investointiohjelmaan vuosille 2016 2017 ja sen hanke- ja rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Simon kunta, Maksniemen koulun urheilusalin laajennus Hanke käsittää Maksniemen koulun liikuntasalin laajentamisen 300 neliöllä 410 neliöiseksi. Koulun nykyinen liikuntasali on 110 m 2 ja sen yhteydessä on myös pukuhuone ja peseytymistilat. Maksniemen kylä sijaitsee Simon kuntakeskuksen ja Kemin kaupungin välissä. Kemiin on matkaa noin 10 kilometriä. Hankkeen tarveperusteluna on useammalle lajille sopivan riittävän kokoisen sisäliikuntatilan puuttuminen alueelta. Liikuntatilan käyttäjinä ovat Maksniemen kylän asukkaiden lisäksi myös alueen urheiluseurat sekä koulun oppilaat. Hanke ei sisälly voimassa olevaan valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Hanke on merkitty kunnan investointiohjelmaan vuosille 2016 2017 ja sen hanke- ja rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kiinteistö Oy Taivaanrannatie 3, Liikuntahalli Korkalovaara Suunniteltu liikuntahallihanke käsittää nykyisen tennishallin laajennusosan sekä telinevoimistelusalin. Tennishallin laajennusosa sisältää tilan yhdelle tenniskentälle ja neljälle sulkapallokentälle. Telinevoimistelusali suunnitellaan sirkusakrobatian harjoittelutilaksi. Hankkeen tarveperusteluna ovat tennikseen, sulkapalloon ja sirkusakrobatiaan soveltuvien tilojen tarjontaa suurempi kysyntä Rovaniemellä. Hanke ei sisälly voimassa olevaan liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelma ilmoitus on tehty perustettavan yhtiön lukuun.
6 Vuosi 2017 Sijat 1 3 Lapin aluehallintovirasto esittää valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan hyväksyttäväksi Lapin alueelta seuraavat hankkeet: Tornion uimahallin peruskorjauksen toinen maksatusosa, Rovaniemen uimahalli sekä Kemijärven Ahvensalmen lähiliikuntapuisto. Hankkeet ovat kunnallisia ja hyvin perusteltuja. Tornion kaupunki, Tornion uimahallin peruskorjaus Tornion uimahalli on rakennettu 1992 ja se sisältää allastilojen lisäksi myös kuntosalin. Uimahallin kokonaispinta-ala on 4630 m 2. Uimahallin peruskorjauksessa uusitaan rakennuksen pintarakenteet sekä talo- ja allastekniikka. Lisäksi rakennetaan uusi opetusallas. Hankkeen tarveperusteluna on uimahallin iästä johtuva peruskorjauksen tarpeellisuus. Uimahallin käytettävyyden varmistamiseksi ja sen toimivuuden parantamiseksi suunniteltu hanke on välttämätön. Lisäksi hankkeen tarveperusteluna korostuu sen merkitys ylikunnallisena perusliikuntapaikkana. Hanke sisältyy vuosille 2015 2018 vahvistettuun valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2016 ja 2017. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuodelle 2016. Hankkeen rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen uimahalli Rovaniemen kaupungin nykyinen uimahalli on rakennettu vuonna 1968 ja se on edelleen peruskorjattu vuonna 1995. Rovaniemen kaupunki on päätynyt korvaamaan vanhan hallin kokonaan uudella uimahallilla. Hankkeen tarveperusteluina ovat uimahallin tarve ja merkitys kaupunkilaisille keskeisenä kaupungin perusliikuntapaikkana. Vanhan uimahallin korvaaminen uudella uimahallilla parantaa Rovaniemen sekä sen lähikuntien asukkaiden vesiliikunnan harrastamis- ja harjoittelumahdollisuuksia merkittävästi. Hankkeen tarveperusteluna korostuu myös sen merkitys ylikunnallisena perusliikuntapaikkana. Hanke ei sisälly vahvistettuun valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuosille 2016 2017. Hankkeen tarkemmat hanke- ja rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat hankkeen edetessä.
7 Kemijärven kaupunki, Ahvensalmen lähiliikuntapuisto Ahvensalmen alue sijaitsee Kemijärven keskustan välittömässä läheisyydessä. Liikuntaan liittyviä olemassa olevia tiloja alueella on vain sorakenttä. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa alueelle ympärivuotiseen käyttöön soveltuva liikuntapuisto huolto- ja taukotiloineen. Liikuntapuistoon suunniteltuja lajeja ovat kesällä mm. erilaiset palloilulajit sekä erityisesti nuorisokulttuuriin liittyvät lajit, kuten skeittaus ja parkour. Talvilajeja varten alue valaistaan ja siellä voi harrastaa luistelua, jääkiekkoa, hiihtoa ja mäenlaskua. Hankkeen tarveperusteluna on kaupungin keskusta-alueella olevien ulkoliikuntapaikkojen vähäisyys liikkujille. Liikuntapuiston saavutettavuus, monipuolisuus ja ympärivuotisuus lisäävät kaupungin keskusta-alueen liikuntapaikkatarjontaa ja siten myös liikunnan harrastuneisuutta kaupunkilaisten keskuudessa. Hanke ei sisälly voimassa olevaan liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuosille 2017 2018 ja sen hankesuunnitelmat tarkentuvat hankkeen edetessä. Tornion kaupunki, Näränperän jääpallokenttä/tekojäärata Hanke käsittää 1980 -luvulla rakennetun jääpallokentän perusparannuksen, jossa olemassa oleva kenttä varustetaan jäädytyslaitteistolla. Lisäksi jääpallokentän perusparannus suunnitellaan siten, että kenttä on mahdollista varustaa kesäaikaan kolmella tenniskentällä. Tornio on Suomen johtava jääpallopaikkakunta ja jääpallo on paikkakunnan suosituimpia liikuntalajeja. Näränperän jääpallokentän perusparannuksen tarveperusteluna on jääpallon harrastus- ja pelikauden jatkaminen jäädytyslaitteistojen avulla. Jääpallon harrastusmahdollisuuksien lisäksi Näränperän jääpallokentän perusparannuksella lisätään myös muun jääurheilun harrastusmahdollisuuksia kunnassa. Kenttä palvelee aktiivisen seuratoiminnan ohella myös koululaisliikuntaa. Hanke ei sisälly vahvistettuun valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuodelle 2017 ja sen rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat hankkeen edetessä.
8 Vuosi 2018 Sija 1 Lapin aluehallintovirasto esittää valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan Lapin alueelta hyväksyttäväksi Kemijärven uimahallin peruskorjauksen Kemijärven kaupunki, Kemijärven uimahallin peruskorjaus Kemijärven uimahalli on rakennettu 1972 ja edelleen peruskorjattu sekä laajennettu vuosina 1995 1996. Uimahalli sisältää allastilojen lisäksi myös kuntosalin. Uimahallin kokonaispinta-ala on 2 957 m 2. Uimahallin peruskorjaus koskee koko rakennusta. Hankkeen tarveperusteluna on uimahallin iästä johtuva peruskorjauksen tarpeellisuus. Uimahallin käytettävyyden varmistamiseksi ja sen toimivuuden parantamiseksi suunniteltu hanke on välttämätön. Lisäksi hankkeen tarveperusteluna korostuu sen merkitys ylikunnallisena perusliikuntapaikkana. Hanke ei sisälly vahvistettuun valtakunnalliseen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Hanke on merkitty kaupungin investointiohjelmaan vuosille 2017 2018. Hankkeen rakennustekniset suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Vuosi 2019 Ei hankkeita 4.3. Aluehallintoviraston toimivallan perustamishankkeet Kunnat ilmoittivat suunnittelukaudelle 14 kustannusarvioltaan (ALV 0 %) enintään 700 000 euron perustamishanketta. Hankkeiden yhteenlaskettu arvonlisäverollinen kustannusarvio on lähes 1,4 miljoonaa euroa. Huomioitavaa ilmoitetuissa perustamishankkeissa on, että ne ovat lukumääräisesti pienemmät kuin aluehallintovirastolle vuosittain tulleet valtionavustushakemukset. Ministeriö osoittaa aluehallintovirastoille vuosittain jaettavan avustusmäärärahan alueen asukasluvun, jätettyjen hakemusten lukumäärän, niiden yhteenlaskettujen kustannusarvioiden ja käytettävissä olevien määrärahojen perusteella. Vuosittaisessa päätöksenteossa AVI noudattaa kohdassa 4.1. esitettyjä avustuslinjauksia. Liitteeseen 3 on koottu kuntien ilmoittamat AVIn toimivallan perustamishankkeet, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016 2019.
9 Liitteiden 2 ja 3 sarakkeiden selitykset Kiirr.sija Kunta Hankkeen nimi Tyyppi Real.- aste Kust.arvio Toteuttaja Esitetty rakentasen al.vuosi Huomautus Hankkeiden vuosittainen kiireellisyysjärjestys Kunta, jonka alueella hanke toteutetaan Rakentamishankkeen nimi Hankkeen LIPAS-tyyppikoodi Hankkeen realistisuusaste: 0 = ei sisälly voimassa olevan kuntasuunnitelman toteuttamisosaan 1 = sisältyy voimassa olevan kuntasuunnitelman toteuttamisosaan Kunnan ilmoittaman hankkeen kustannusarvio 1 000 euroina Hankkeen toteuttaja: 1 = kunta 2 = rekisteröity yhdistys esim. urheiluseura 3 = osakeyhtiö (Oy) 4 = muu esim. säätiö Kunnan ilmoittama hankkeen suunniteltu rakentamisen aloittamisvuosi Hankkeeseen liittyviä täydentäviä tietoja - Esit. yhteishankkeeksi = esitetään, että hankkeen rahoitukseen osallistuvat myös opetusviranomaiset