Arvio jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä Ruoveden kunnan alueella

1 Arvio jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä Ruoveden kunnan alueella Sako- ja umpikaivolietteen sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän jatkaminen kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena edellyttää, että jätelain 37.1 :n vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä voidaan valita vain, jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kuljetuspalvelujen kattavuus ja luotettavuus Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta voidaan päättää vain, jos voidaan perustellusti osoittaa, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kattava palvelu tarkoittaa sitä, että koko kunnan alueella on kiinteistön haltijan tilattavissa sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys ja lietteen kuljetus kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Ruoveden kunta ilmoittaa täydennyksessään, että kunnan alueella toimisi ainakin 9 kuljetusyrittäjää. Kunta ei ole täysin tietoinen kunnan alueella toimivista kuljetusyrittäjistä, koska listauksessa on mainittu sellaisia toimijoita, jotka eivät tämän hetkisten tietojen mukaan toimisi Ruoveden alueella. Jätehuoltojaoston ylläpitämän jätteenkuljetusrekisterin mukaan kunnan alueella toimii ainakin 5 kuljetusyrittäjää. Mahdollisia palveluntarjoajia on kunnan ilmoituksen perusteella todennäköisesti enemmän, ainakin kaksi, mutta nämä kuljetusyrittäjät eivät ole raportoineet kuljetustietojaan jaostolle. Lietteenkuljetuspalveluja on todennäköisesti kunnan alueella kattavasti ja luotettavasti saatavilla. Arvio perustuu siihen, että viranomaiset eivät ole saaneet asiakasyhteydenottoja siitä, että palvelua ei olisi saatavilla. Lietekaivojen tyhjennyspalveluita on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden ja kuljetusyrittäjät pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan kunnallisesti täydentävää keräystoimintaa ei ole järjestetty Ruoveden kunnan alueella. Ruoveden alueella toimivat kuljetusyrittäjät toimivat useamman (2-6) kunnan alueella. Vaikka kuljetuspalvelujen tarjoajia on kunnassa useita, jätteenkuljetusrekisteriin raportoitujen tietojen perusteella käytännössä vain yksi kuljetusyrittäjä tarjoaa tällä hetkellä palveluitaan koko kunnan alueella ja muut tyhjentävät ainoastaan muutamia kaivoja kuntarajojen tuntumassa. ELY-keskukselta saamien tietojen mukaan kunnan alueella toimivat yritykset ovat pääosin ilmoittautuneet ELY-keskuksen jätteenkuljetusrekisteriin. Yhdellä yrityksellä

2 on vanhan jätelain mukainen päätös, mutta siinä ei ole lupaa lietteenkuljetukseen. Yrityksellä on ELY:ssä vireillä päätöksen tarkistaminen, mutta tässäkään hakemuksessa ei ole mainintaa lietteiden kuljetuksesta. Tilanne, jossa myös rekisteröimättömät toimijat tekevät tyhjennyksiä, vääristää kilpailua ja luo eriarvoisuutta yrittäjien välille. Jätelain 37.1 :n 1 kohdan edellytys kuljetuspalvelujen kattavuudesta ja luotettavuudesta täyttyy pääosin. Kuljetuspalvelujen kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot Jätehuoltoviranomaisen perustehtäviin kuuluu varmistaa, että kotitalouksille tarjotaan jätehuoltopalveluja. Kunnalliseen jätehuoltoon kuuluu täydellisten ja luotettavien jätteenkuljetuspalveluiden saatavuus kohtuullisin ja yhdenvertaisin ehdoin. Koko kunnan alueella hintatason tulee olla sama, kuten myös hinta-laatusuhteen. Pienet erot palvelun laadussa, hinnassa tai hinta-laatusuhteessa eivät vielä tee palvelun ehtoja syrjiviksi. Mutta mitä suurempia perusteettomat erot ovat kuntien, kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä syrjivämpiä palvelun ehdot ovat. Ruoveden kunta toteaa hakemuksessaan, että yritysten hinnoittelu ei ole mitään aluetta syrjivää. Jos asiakas on tyytymätön jonkin yrityksen hinnoitteluun, palveluun tai tarjontaan, niin vaihtoehtoisia toimijoita löytyy tilalle useita. Ruoveden kunta on täydennyksessään esittänyt yksityiskohtaisemmin kuljetuspalvelujen hintavaihtelua. Kunnan toimittamien tietojen mukaan tyhjennysten hinta vaihtelee merkittävästi 43 129 (alv 0 %) välillä. Tosin Ruoveden kunta mainitsee täydennyksessään erään, koko kuntaa palvelevan yrityksen, jonka hintojen vaihteluväli sakokaivotyhjennyksissä on vain 12 koko kunnan alueella. Yksityiskohtaisemman hinnoittelun selvittämiseksi myös jätehuoltoviranomainen pyysi jätelain 122.n mukaisen tiedonsaantioikeuden perusteella jätteenkuljetusyrityksiä toimittamaan asiakkailta velvoitettavia voimassa olevia hintatietoja sekä tiedot hinnoitteluperusteistaan. Hintatiedot on saatu kolmelta kunnan alueella toimivalta kuljetusyrittäjältä. Viranomaisen on mahdotonta valvoa maksujen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä, koska kaikki alueella toimivat kuljetusyrittäjät eivät pyynnöstä huolimatta toimita hintatietoja viranomaiselle. Yritysten hintatietoja ja palveluehtoja ei ole myöskään saatavilla esim. internetissä, mikä hankaloittaa kotitalouksien tiedonsaantia etukäteen. Lisäksi yritysten välillä tietojen vertailtavuus on haastavaa, koska yritysten hinnoitteluperusteet vaihtelevat toisistaan merkittävästi. Jätehuoltojaostolle toimitetut hintatiedot tukevat Ruoveden täydennyksessä esitettyjä tietoja kunnan alueen hintavaihteluista (43 129 ). Saatujen tietojen perusteella ei voida yksiselitteisesti osoittaa, että hinnoittelu olisi tasapuolista koko kunnan alueella. Jätehuoltojaostolle toimitettujen tietojen mukaan hinnoitteluperiaatteet vaihtelevat. Yhdellä kuljetusyrittäjällä hinnoitteluperiaatteena on kerätty lietemäärä ja kuljetusmatka, toisella pelkästään kuljetusmatka ja kolmannella hinnoittelu on pelkästään tuntiperusteinen. Jätelain perustelujen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan rinnastaa sähkön- ja vedentoimituksen kaltaisiin välttämättömyyspalveluihin, joiden saatavuus kohtuulliseen ja tasapuoliseen hintaan on tärkeää turvata kaikille. Tasapuolisuus tarkoittaa jätelain perustelujen mukaan esimerkiksi sitä, ettei eri asi-

3 akkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita aseteta hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Jaoston saamien tietojen mukaan ei voida yksiselitteisesti osoittaa, että hinnoitteluperiaatteet olisivat syrjimättömiä koko kunnan alueella jätelain edellyttämällä tavalla. Jätelain perustelujen mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuspalvelun hinnoittelun läpinäkyvyyttä pyrittäisiin turvaamaan määräämällä kiinteistön haltijalle toimitettavassa laskussa eriteltävistä tiedoista. 85 :n vaatimuksella turvattaisiin maksun läpinäkyvyyttä silloin, kun kunta perii jätteen käsittelyä koskevan maksun jätteen kuljettajalta. Tällöin kuljettajan olisi eriteltävä kiinteistön haltijalle tekemässään tarjouksessa ja laskussa kuljettajan kunnalle maksaman käsittelymaksun osuus sekä kuljettajalle jäävä kuljetuspalvelusta perittävä osuus. Tämä helpottaisi eri kuljetusyrittäjien kilpailuttamista ja näiden tarjoamien kuljetushintojen vertailua. Ruoveden kunnan täydennyksen mukaan asiakkaille toimitetaan tyhjennyksistä lasku. Hakemuksessa toiminnan sanotaan täyttävän jätelain 85 :n mukaiset edellytykset, mutta asiaa ei ole selvitetty konkreettisesti. Alueellisella jätehuoltojaostolla ei ole tietoa kuljetusyrittäjien laskutuksen järjestämisestä, joten jaosto ei voi varmistua, käykö asiakkaalle toimitetuista jätelaskuista ilmi jätelain 85 :n edellyttämät asiat. Koska kunta perii 80.2 :n nojalla jätteen käsittelyä koskevan jätemaksun jätteenkuljettajalta, kuljettajan olisi eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään laskussa. Jätehuoltojaostolla ei ole varmuutta tämän toteutumisesta annettujen tietojen valossa. Jätelain 37.1 :n 1 kohdan edellytys kuljetuspalvelujen kohtuullisista ja syrjimättömistä ehdoista ei täyty. Jätehuollon alueellinen kehittäminen ja jätehuollon yleinen toimivuus kunnassa Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida ottaa käyttöön, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella tai se ei tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätehuollon yleiseen toimivuuteen liittyy olennaisesti jätehuoltopalvelujen saatavuus ja joustavuus sekä myös määräysten ja säädösten noudattaminen sekä lakisääteisen seurannan toteutuminen. Tätä myös Ruoveden kunta painottaa hakemuksessaan. Kunnan mukaan ajan tasalla oleva rekisteri kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on avainasemassa jätehuollon toimivuudessa ja kehittämisessä, jotta voidaan varmistua, että sako- ja umpikaivojen omistajat kuuluvat kattavasti jätteenkuljetuksen piiriin. Rekisterin kokoamiseen liittyviä ongelmia Ruoveden kunnassa käydään yksityiskohtaisemmin läpi viranomaisten toimintaa käsittelevässä arvioinnissa. Nykytilanteessa on ilmeistä, etteivät kaikki kiinteistöt ole liittyneet jätteenkuljetukseen, ja että tyhjennysväleissä ei noudateta jätehuoltomääräyksiä ja hajajätevesiasetusta. Ongelmia voi olla yritysten tekemässä jätemäärien ja tyhjennysten kirjanpidossa ja siinä, että osa lietteistä päätyy asiattomiin käsittelypaikkoihin. Tämän perusteella kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida katsoa kokonaisuutena edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta Ruoveden kunnan alueella.

4 Vuoden 2013 päätöksenteon yhteydessä todettiin, että sako- ja umpikaivolietteet ovat kuuluneet kuntavastuulliseen jätehuoltoon jo vuodesta 2007 lähtien, jolloin kuljetus on päätetty järjestää ns. sopimusperusteisesti. Näiden vuosien aikana sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto ei kuitenkaan ole kehittynyt jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi, eikä Ruoveden kunta ei ole vuoden 2013 jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi. Ruoveden kunnan hakemuksen mukaan alueellinen yhteistyö jätehuollossa tehostuu, kun sako- ja umpikaivolietteet voidaan viedä lähimmälle jätevedenpuhdistamolle, kuten nyt on toimitettu. Jätehuollon alueellinen kehittäminen pitää kuitenkin sisällään muitakin seikkoja kuin lietteiden kuljettamisen lähimmälle jätevedenpuhdistamolle. Sillä tarkoitetaan mm. kuljetusmatkojen optimoimista, hyötykäyttöratkaisujen kehittämistä sekä kuljetusten nivoutumista jätehuollon alueellisiin kehittämissuunnitelmiin. Jätehuollon alueellinen kehittäminen on merkittävästi haastavampaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kuljetuspalvelujen tarjoajat ovat hajallaan, eikä yhtä yhtenäistä tahoa jätehuollon kehittämiseen ole. Kehitystyötä hankaloittaa entisestään se, että pääosa kuljetusyrityksistä on pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja satsata alan jätehuollon kehitystyöhön. Koska kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen kautta ei voida asettaa laatuvaatimuksia kuljetuspalveluille, jätehuollon alueellista kehittämistä on mahdollista tehdä koordinoidusti vain jätehuoltomääräysten avulla. Myös ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että jätehuoltoyhtiöllä on yksittäisiä kuntia paremmat valmiudet sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon kehittämiseen. Jätelain 37.1 :n 2 kohdan edellytys jätehuollon yleisen toimivuuden edistämisestä sekä jätehuollon alueellisen kehittämisen tukemisesta ei täyty. Kuljetusjärjestelmän ympäristö- ja terveysvaikutukset Jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voi ottaa käyttöön, jos se lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Edellytyksen täyttymistä on tarkasteltava vanhasta sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta saatujen kokemusten perusteella: Miten tyhjennykset ja kuljetukset ovat toimineet, mikä on kiinteistöjen liittymisprosentti, noudatetaanko jätehuoltomääräyksiä, onko jätettä päätynyt muualle kuin kunnalliseen jätehuoltoon? Mikäli ongelmia on esiintynyt, tällöin ei ole perusteita jatkaa jätteenkuljetusta uuden lain mukaisena kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena. Ruoveden kunta toteaa hakemuksessaan, että kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei aiheudu enempää haittaa ja vaaraa ympäristölle ja terveydelle kuin kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, koska lakisääteiset vaatimukset kuljetusjärjestelmille ovat samat. Lähtökohta on tämä, mutta tosiasiassa näin ei ole. Jätehuoltojaoston ylläpitämän jätteenkuljetusrekisterin mukaan Ruoveden alueelta on vuonna 2014 raportoitu 799 kiinteistön tyhjennykset. Määrä on merkittävästi vähäisempi kuin vuonna 2013, jolloin tyhjennyksiä raportoitiin tehdyiksi 900 kiinteistöllä. Määrän putoaminen johtuu osaksi siitä, että kaksi alueella toimivaa kuljetusyrittäjää ei ole pyynnöistä huolimatta raportoinut vuoden 2014 kuljetustietojaan jätehuoltojaostolle. Määrän putoaminen ei kuitenkaan täysin selity tällä, koska näiden toimijoiden tyhjennysten piirissä vuonna 2013 on ollut vain kymmenkunta kiinteistöä. Rekisterien

5 vertailu osoittaa, että Ruoveden viemäriverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä on edelleen paljon järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella. Lisäksi edelleen on epäselvää se, kuinka paljon kiinteistöjä pitäisi olla järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä kunnan alueella. Jätteenkuljetusrekisteriin raportoitujen tietojen perusteella kunnan alueelta asianmukaiseen käsittelyyn päätyneen lietteen määrä on vähentynyt selvästi vuoden 2014 aikana, jolloin lietettä kerättiin 3 200 m 3. Vuonna 2013 lietettä oli kerätty miltei 4 900 m 3. Osa kunnan alueella syntyvästä lietteestä päätyy todennäköisesti pelloille ravinteina hyödynnettäväksi, mutta lietteen asianmukaisesta hygienisoinnista ei ole tietoa. Kunnan alueelta ei ole tehty yhtään ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä. Lietteiden ohjautuminen luvallisten vastaanottopaikkojen ulkopuolelle jätehuoltomääräyksiä noudattamattomilta kiinteistöiltä aiheuttaa nykyjärjestelmän merkittävimmät ympäristöhaitat (esim. ravinnekuormitus vesistöihin ja talousvesikaivojen veden laadun huononeminen). Jätehuoltojaoston ylläpitämästä jätteenkuljetusrekisteristä käy ilmi, ettei kaivojen lakisääteisiä tyhjennysvälejä aina noudateta. Pelkästään jo vuoden 2013 ja 2014 tyhjennystietoja tarkastelemalla voidaan havaita kiinteistöjä, jotka ovat tyhjentäneet jätevesijärjestelmänsä vuonna 2013, mutta ei lainkaan vuonna 2014 tai päinvastoin. Tämä myös osaltaan selittää järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määrän vähenemisen noin 100 kiinteistöllä. Jätelain perustelujen mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lainsäädännölliset vaatimukset kaivojen tyhjentämiselle olisi otettava huomioon kuljetusyrityksen ja kiinteistön haltijan välisissä sopimuksissa, joten kuljetusyrittäjät ovat toiminnassaan velvollisia noudattamaan jätehuoltomääräysten ja lainsäädännön mukaisia tyhjennysvälejä. Nykyinen kuljetusjärjestelmä tekee tästä velvollisuudesta kuljetusyrittäjien kannalta kuitenkin hankalan, koska kuljetusyrittäjät voivat käydä tyhjentämässä asiakkaan kaivon ainoastaan silloin, kun se tilataan tyhjennettäväksi, vaikka lakisääteisiä tyhjennysvälejä ei noudatettaisikaan. Liian pitkät tyhjennysvälit voivat heikentää jätevesijärjestelmän puhdistustehoa, esimerkiksi, jos lietettä pääsee sakokaivoista maasuodattamoon. Tämän hetkisen järjestelmän muodostama kilpailutilanne osittain myös rajoittaa yrittäjää puuttumasta asiakkaan kaivojen kunnossapitoon sekä mahdollisiin laiminlyönteihin tyhjentämisessä. Kuljetusyrittäjä pelkää menettävänsä asiakkaita, jos hän yrittää valistaa asiakasta esimerkiksi kaivon kunnosta. Kuljetusyrittäjät eivät myöskään voi tyhjentää muita kaivoja kuin mitä heiltä on tilattu. Nykyinen kuljetusjärjestelmä ei myöskään näiltä osin palvele ympäristönsuojelua. Ympäristön kannalta on myös huomioitava lietteiden kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lietekuljetuksissa merkittävää ovat erityisesti pitkät kuljetusmatkat. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksessa kuljetusyrittäjät pyrkivät optimoimaan kuljetuksiaan keräämällä lietteitä saman alueen useammalta kohteelta kerralla. Koska kunnan asiakasmäärä on pääasiassa yhden kuljetusyrittäjän toiminnan piirissä, kunnan alueella on päällekkäisiä ajosuoritteita vähemmän kuin kunnissa, joissa asiakasmäärät ovat jakautuneet tasaisemmin useamman kuljetusyrittäjän välille. Pyrkimystä kuljetusten optimointiin tukevat myös jätteenkuljetusrekisteristä satunnaisotannalla otetut tiedot. Kunnan ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen päästöjä ja kuljetussuoritteita on tarkasteltu useissa eri tutkimuksissa. Kunnan kilpailuttama kuljetus on todettu useassa tutkimuksessa kuljetussuoritteeltaan ja päästöiltään paremmaksi vaihtoehdoksi. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus johtaa logistisesti tehottomiin kuljetusjärjestelyihin; eri tutkimuksissa (esim. Motiva 2007; Oulun Jätehuolto & Oulun seudun jätteenkuljetusyrittäjät 2008; Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2009) on todettu,

6 että siirryttäessä kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä kunnan kilpailuttamaan järjestelmään, ajosuoritteet ja/tai kuljetukseen liittyvät päästöt ovat vähentyneet 14 50 %. Myös Liikenne- ja viestintäministeriön (2012) tuorein selvitys koskien yhdyskuntajätteen logistiikkaa nostaa esiin ongelmat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kokonaislogistisesta tehottomuudesta, ja selvitys suosittelee alueellisessa jätteenkeräyksessä siirtymistä keskitettyihin ratkaisuihin eli kunnan keskitetysti kilpailuttamaan järjestelmään. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella on sekä kuljetussuoritteita, kustannuksia, energiankulutusta että ympäristövaikutuksia lisäävä vaikutus. Koska kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä aiheuttaa korkeampia liikennemääriä ja sitä kautta enemmän hiukkaspäästöjä, se ei myöskään näiltä osin aiheuta vähemmän ympäristövaikutuksia kuin kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelain 37.1 :n 2 kohdan edellytys siitä, ettei kuljetusjärjestelmä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, ei täyty. Päätöksen vaikutukset ovat kokonaisuutena myönteiset ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Kotitalouksien kannalta jätteenkuljetuksessa on keskeistä palvelun saatavuus, laatu ja hinta. Kotitalouksien asemaan vaikuttaa myös niiden välinen yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Kotitalouksien näkökulmasta lietteiden kuljetuspalveluja on kattavasti saatavilla Ruoveden kunnan alueella, ja kuljetusyrittäjät pitävät tärkeänä palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Kotitaloudet eivät nykyisessä järjestelmässä ole kuitenkaan yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Kuten edellä on esitetty, tämän hetkiset erot sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon hinnoitteluperiaatteissa aiheuttavat eriarvoisuutta kotitalouksien välille. Kotitaloudet eivät nykyisessä järjestelmässä ole kuitenkaan yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Kuten edellä on esitetty, tämän hetkiset erot sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon hinnoitteluperiaatteissa aiheuttavat eriarvoisuutta kotitalouksien välille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntalaisille ei pystytä varmistamaan yhdenvertaista ja tasapuolista palvelua ja hinnoittelua. Tällä hetkellä esimerkiksi kuljetusmatkan pituus ja asiakkaan asuinpaikka vaikuttavat palvelusta perittävään hintaan. Niillä alueilla Suomessa, joissa on jo siirrytty kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen (osa Lakeuden jätelautakunnan alueen kunnista, Kemiönsaari, Mäntyharju, Juupajoki) asiakkaan kertatyhjennyksestä maksama kuljetushinta vaihtelee 60 euron molemmin puolin (alv 0 %). Juupajoella nouto- ja kuljetusmaksu vuoden 2015 jätetaksassa on 62,50 (alv 0 %). Kunnan ilmoittamien hinnoittelutietojen perusteella tyhjennysten hinnat tällä hetkellä olisivat 43 129 Ruoveden kunnan alueella. Yleisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) vuoden 2010 selvityksessä todettu kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta edullisemmaksi. Kotitaloudet voivat kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa itse sopia kuljetusten ehdoista ja hinnoista kuljettajien kanssa. Toisaalta kuljettajien itse päättämistä hinnoista ei ole saatavissa yleisesti tietoa ja yksittäisen kotitalouden neuvotteluvoima ehtoihin liittyen on vähäinen. Varsinkin Ruoveden kunnan alueella, kun vain yksi kuljetusyrittäjä toimii koko kunnan alueella ja hänen toimintansa piirissä on pääosa asiakkaista, asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa hinnoitteluun tai hinnoitteluehtoihin on

7 vähäinen. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa etukäteistieto hinnoittelusta sekä hintojen tasapuolisuus yksittäisen kunnan sisällä toteutuisi nykyistä paremmin. Kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen siirtymisen myötä, kaikille kotitalouksille pystytään varmistamaan yhdenvertainen ja tasapuolinen hinnoittelu, eikä esimerkiksi kuljetusmatkan pituus vaikuttaisi palvelusta perittävään hintaan. Yhtenäisen laskutuksen ja hinnoittelun lisäksi koko toiminta-alueelle saadaan läpinäkyvät laskutusperusteet, jotka ovat julkisesti nähtävillä mm. internet-sivuilla. Kotitalouksien oikeusturva paranisi, kun palvelun ehdot olisivat kaikille kiinteistön haltijoille samat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaalla on myös käytössään jätelain mukaiset julkisoikeudellisia maksuja koskevat veloituksettomat muutoksenhakukeinot. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa maksuvelvolliselta puuttuu jätelain mukainen oikeus muistutuksen tekemiseen. Maksut perustuvat yksityisoikeudellisiin sopimuksiin kuljetusyrittäjän ja kotitalouden välillä, minkä vuoksi mahdolliset riitatapaukset käsitellään kuluttajariitalautakunnassa tai viime kädessä käräjäoikeudessa. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen paremmuutta perustellaan usein sillä, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijalla on mahdollisuus tilata palvelunsa haluamaltaan kuljetusyrittäjältä haluamanaan ajankohtana joustavasti. Osin kuitenkin joustavuus on tarkoittanut lainsäädännön vastaista lietesäiliöiden tyhjentämistä liian harvalla tyhjennysvälillä. Osa kotitalouksista voikin kokea, että lainsäädännöstä ja jätehuoltomääräyksistä poikkeavat kuljetusyritykset tarjoavat parempaa palvelua, kuin kuljetusliikkeet, jotka eivät suostu poikkeamaan jätehuoltomääräyksistä asiakkaan eduksi. Asiaa tarkastellessa on kuitenkin tarpeen muistaa se, miksi jätehuoltoa on tarpeen säädellä lailla (= ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi) ja erityisesti velvoittaa asukkaat liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain noudattaminen ja noudattamisen valvonnan edellytysten luominen on ensisijainen asia. Kotitalouksien yhdenvertaiseen asemaan mm. jätehuollon rahoituksessa vaikuttaa se, onko liittyminen jätteenkuljetukseen kattavaa ja noudatetaanko jätehuoltomääräyksissä ja lainsäädännössä asetettuja kaivojen tyhjennysvälejä. Kuten edellä arvioinnissa on esitetty, vain osa asiakkaista huolehtii lietteiden tyhjennyksestä, sillä nykyisessä järjestelmässä vapaamatkustaminen on helppoa. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta. Asiakaspalvelun kannalta eri järjestelmissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakas voi olla suoraan yhteydessä tuttuun kuljetusyrittäjään ja sopia kuljetusten järjestelyistä yksityiskohtaisesti, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia. Toisaalta kuljetusyrittäjät ovat hajallaan ja missään ei ole julkisesti saatavilla ajantasaista listausta jätehuoltorekisteriin merkityistä yrittäjistä, heidän yhteystiedoistaan ja tarjottavista palveluista ehtoineen. Tämä heikentää kotitalouksien oikeusturvaa. Vaikutukset yritysten toimintaan Ruoveden kunnan hakemuksessa nostetaan esille huoli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen yritysvaikutuksista. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen voidaankin katsoa vahvistavan jo nyt alalla toimivien yrittäjien asemaa. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysten merkitys yritysten toiminnassa ja siten liikevaihdossa kuitenkin vaihtelee, ja kilpailuttamisen merkitystä on haasteellista arvioida yksiselitteisesti yrityskentän muutosten näkökulmasta. Jokaisella Ruoveden kunnan alueella toimivalla kuljetusyrittäjällä on muutakin yritystoimintaa kuin pelkästään asumisessa syntyvän lietteiden kuljetuksia. Käytettäessä asiakaspohjaa ainoana mittarina, voidaan

8 todeta, että asiakaskunta kaupungin alueella toimivien kuljetusyrittäjien välillä on jakautunut hyvin epätasaisesti. Käytännössä vain yksi toimija toimii koko kunnan alueella ja hänen toimintansa piirissä on pääosa kunnan alueen tyhjennyksistä. Loput toimivat hyvin rajatuilla alueilla kuntarajojen tuntumassa. Siitä, kuinka suurta osuutta sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja kuljetus muodostaa yritysten liikevaihdosta, ei ole tietoa. Ruoveden kunnan hakemuksessa esitettiin pelko siitä, että pienet yritykset eivät menesty kilpailussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen jätelain kokonaisuudistuksen pohjatiedoksi 2010 laatimassa selvityksessä on kuitenkin arvioitu, että suurilla yrityksillä ei ole mitään erityistä etua kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä. Sopivien urakka-alueiden avulla voidaan mahdollistaa erikokoisten yritysten menestyminen tarjouskilpailussa. Myös Lakeuden jätelautakunnan alueella, jossa kunnan järjestämä lietteenkuljetus on laajimmin käytössä, kilpailutuksessa ovat menestyneet lähinnä pienet perheyritykset. Lakeuden jätelautakunnan alueelta ei myöskään ole saatu viitteitä siitä, että yritykset olisivat joutuneet lopettamaan toimintansa kilpailutusten vuoksi. Kuljetusten hankinta aloitetaan jaoston toimialueella hankintalainsäädännön mahdollistamana neuvottelumenettelynä. Paikallistuntemus asiassa on ensiarvoisen tärkeää, joten neuvottelumenettely edesauttaa pienten paikallisten kuljetusyritysten menestymistä kilpailussa. Uusien yritysten markkinoille tulo ja yritystoiminnan tehostaminen ja todellisen kilpailun aikaansaaminen on nykyjärjestelmässä vaikeaa, koska yksittäisten asiakkaiden saaminen ei riitä kannattavaan liiketoimintaan. Uusia yrityksiä tulee kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen markkinoille lähinnä yrityskauppojen kautta. On mahdollista, että jo vakiintuneiden yritysten toiminta loppuu siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, mutta tämä on yhtä todennäköistä, jos nykyinen kuljetusjärjestelmä säilytetään. Väite perustuu yleiseen tietoon siitä, että tietyllä ajanjaksolla kuljetusyritykset lopettavat tai muuttavat toimintaansa myös silloin kuin kuljetusjärjestelmä on ollut sopimusperusteinen. Väitettä tukevat myös alueellisen jätehuoltojaoston tiedot siitä, että vuosien 2012 2014 aikana yhteensä 11 toimijaa on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ilmoittanut lopettaneensa lietteen tyhjennykset jaoston toimialueella. Asiassa on huomioitava, että työpaikkojen määrä on sidoksissa kuljetettavan sako- ja umpikaivolietteen määrään, ei siihen millä kuljetusjärjestelmällä työ toteutetaan. Nykyisessä järjestelmässä paljon kiinteistöjä on järjestetyn jätehuollon ulkopuolella, lakisääteisiä tyhjennysvälejä ei noudateta ja tyhjennyksiä tekevät myös ELY-keskukseen rekisteröimättömät toimijat, joten tilanne väistämättä vaikuttaa heikentävästi yritysten elinvoimaan. Juupajoella, jossa on siirrytty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuonna 2012, kunnan lukuun toimivan paikallisen yrittäjän lietteiden tyhjennykset kunnan alueella ovat lisääntyneet 20 % vuoden 2014 aikana. Ruoveden kunta nostaa hakemuksessaan esille myös pelon siitä, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutuksissa saatu hintaetu saataisiin työntekijöiden työehtoja heikentämällä. Markkinataloudessa kilpailuttajan tehtävänä on luoda puitteet oikeudenmukaiselle kilpailulle, mutta kilpailijoiden on itse määriteltävä ja huomioitava palvelunsa hinnoittelussa, kuinka toimien ne noudattavat kaupallisiakin yrityksiä koskevia lainsäädäntöjä, joilla säädellään mm. työaikaa, työturvallisuutta, työsopimusehtoja, ympäristönsuojelua ja yhteiskuntavastuuta. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Arvioidessa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutusta viranomaisten toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota jätehuoltoviranomaisen omaan toimintaan ja kuljetusten seurantaan, jätevirtojen seurantaan, jätehuoltomää-

9 räysten noudattamisen seurantaan, liittymisen seurantaan sekä jätehuollon toimivuuden seurantaan ja suunnitteluun. Jätehuoltoviranomaisen toimintaan kuuluu, että se omalta osaltaan seuraa edellä mainittujen seikkojen toteutumista toimialueellaan. Lisäksi jätehuoltoviranomainen ylläpitää jätelain mukaisesti jätteenkuljetusrekisteriä. Varsinaista jätehuollon valvontaa (jätelain ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta) ei kuitenkaan voi siirtää kunnalliselle jätehuoltoviranomaiselle, vaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on jätelain 24 :ssä määrätty kunnallisen jätehuollon valvontavastuu. Kyseinen valvontavastuu on osittain päällekkäinen lainsäädännössä ELY-keskukselle asetetun valvontavastuun kanssa. Molemmat tahot valvovat myös jätehuoltoviranomaisen toimintaa ja sen päätösten lainmukaisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset viranomaistoimintaan ovat erittäin merkittävät. Tiedonpuute sako- ja umpikaivolietteiden syntypaikoista ja määrästä, alalla toimivista kaikista kuljetusyrityksistä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaistyön lähes mahdottomaksi. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit. Jätehuoltojaosto tai ympäristönsuojeluviranomainen ei kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voi saada varmuutta siitä, että kaikki kiinteistöt huolehtivat sako- ja umpikaivolietteensä tyhjennyksistä ja lietteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolloin on olemassa ympäristön pilaantumisen riski. Ruoveden kunnan poikkeamishakemuksessa todetaan, että kiinteistön omistajat huolehtivat itse järjestelmään kuulumisvelvoitteista ja siitä, että lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Kunta painottaa, että ajan tasalla oleva rekisteri on ainoa keino, jolla voidaan varmistaa, että sako- ja umpikaivojen omistajat kuuluvat kattavasti järjestelmän piiriin ja että annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Rekisterin kokoaminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on kuitenkin merkittävästi hankalampaa. Epäasiallinen lietteiden käsittely, laiminlyönnit jätevesijärjestelmän kunnossapidossa, ja jätehuoltomääräyksiä pidemmät tyhjennysvälit ovat todennäköisempiä silloin, kun lietteiden jätehuollon piiriin kuuluvien kiinteistöjen ja kuljetusten seurantaa ei voida toteuttaa yhtä tehokkaasti kuin kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta kattavaa kiinteistökohtaista jätemäärien seuraamiseen tarkoitettua rekisteriä on koottu noin kahden ja puolen vuoden ajan. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella kiinteistöllä on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, ei kunnista ole saatu, koska tätä varten ei ole kerätty rekistereitä. Tietojen saamisessa rekisteriin on ollut vaikeuksia ja nykyisin esimerkiksi yritysten toimittamien lietteiden kuljetustietojen muokkaaminen, tallentaminen ja vertaaminen rakennustietoihin vaativat huomattavia resursseja. Ruoveden alueen kuljetustietojen laatu on parantunut vuodesta 2012, mutta edelleen kuljetustietojen laadussa on merkittäviä puutteita: osoitetiedoissa on virheitä ja/tai puutteita, osoitetietoja ei ole merkitty lainkaan (raportoitu ainoastaan työn tilaaja) tai tyhjennetyn lietteen määriä puuttuu. Puutteelliset osoitetiedot aiheuttavat sen, että tyhjennykset eivät kohdennu millekään kiinteistölle eivätkä tyhjennystiedot täsmää rakennusrekisterin kanssa. Kohdentumattomia kiinteistöjä joudutaan etsimään manuaalisesti, eikä kaikkia tyhjennyksiä saada kohdentumaan tästäkään huolimatta. Jätehuollon toimivuuden seuranta on nykyjärjestelmässä mahdotonta. Ruoveden kunta on hakemuksessaan listannut kaupungin alueella toimivia kuljetusyrittäjiä. Näistä kolmen kuljetusyrittäjän tietoja ei ole raportoitu jätehuoltoviranomaiselle vuosittain, jonka vuoksi jätehuoltoviranomainen on joutunut siirtämään asian ELY-keskukselle valvontamääräyksen antamista varten. Valvontaviranomaisen toimenpiteitä ei ole tarkoitettu pääsäännöksi, vaan sovellettavaksi ainoastaan silloin,

10 kun mikään muu ei auta. Menettely kestää vuosia ja valvonnan kannalta oleelliset kuljetustiedot saatetaan saada vasta sitten kun on jo liian myöhäistä. Vaikka Ruoveden kunnan hakemuksessa vedotaan siihen, että valvonnan mahdollisuudet ovat samat molemmissa kuljetusjärjestelmissä, näin ei tosiasiassa ole. Koska rekisteröityjen kuljetusyritysten toimittamat tyhjennystiedot kattavat vain osan kaupungin viemäriverkoston ulkopuolisten alueiden kiinteistöistä, tarvitsee valvonnan kannalta käyttökelpoista rekisteriä varten koota tietoja eri lähteistä. Oman haasteensa rekisterin ylläpitoon tuo laajentuva viemäriverkosto ja muuttuvat jätevesijärjestelmät kiinteistöillä, jonka vuoksi tietojärjestelmän ajantasaisena pitäminen vaatii huomattavia voimavaroja. Jätehuoltoviranomaisella on järjestelmään kuulumisen osalta seurantavelvollisuus, mutta viime kädessä valvontatehtävät kuuluvat kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa em. viranomaistehtävissä tarvittavat tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä, joista viranomaisen tulee koota tarvittavat tiedot ja sovittaa ne yhteen. Kiinteistöt on käytävä yksi kerrallaan läpi viranomaisten toimesta mm. kyselylomakkeiden ja kuntien myöntämien rakennuslupien avulla. Tietoja joudutaan pyytämään kiinteistön haltijoilta yhteistyössä kunnan ja jätehuoltoviranomaisen kanssa. Työmäärä on valtava kuljetusjärjestelmästä riippumatta, mutta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaiset toimisivat yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa, joka pääasiallisesti huolehtisi kiinteistöjen jätevesijärjestelmien selvittämisestä. Kattavat tiedot päivittyisivät viimeistään tyhjennysten yhteydessä. Ruoveden kunta painottaa täydennyksessään ajan tasalla olevan rekisterin tärkeyttä jätehuoltoon kuulumisvelvoitteen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonnassa. Kuten edellä on kuvattu, rekisterin kokoaminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä on merkittävästi haastavampaa ja vie valtavan määrän viranomaisten resursseja. Myös rekisterin ajan tasalla pitämiseen liittyy merkittäviä haasteita. Mikäli jätehuoltoviranomainen saisi jossakin määrin selvitettyä, millä kiinteistöillä lietettä syntyy, ei jätehuoltoviranomaisella ole kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa muita keinoja puuttua laiminlyönteihin kuin tiedottaa tyhjennysvelvoitteesta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi jokaisen kiinteistön ja jokaisen tyhjennyskerran osalta käyttää erikseen hallinnollisesti raskaita pakkokeinoja tyhjennysten saamiseksi kiinteistölle. Tällaiseen työhön ei ole mitään mahdollisuuksia ottaen huomioon sen, miten suurilta kiinteistömääriltä tyhjennykset puuttuvat. Jätelain 37.1 :ssä määrättyjen edellytysten täyttymisen seuranta on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jätehuoltoviranomaisen ei ole mahdollista varmistua siitä, että kuljetuspalveluita on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, eikä viranomainen voi myöskään vaikuttaa kuljetuspalveluiden tarjontaan, laatuun, hintaan tai laskutuskäytäntöihin. Yrityksen kieltäytyminen antamasta hintatietoja on erityisen ongelmallista eikä jätehuoltoviranomainen voi näin varmistua, että maksut ovat tasapuolisia ja kohtuullisia. Kuljetusyritysten hinnoittelu ei myöskään ole läpinäkyvää. Jätehuoltoviranomaisen toiminnan kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että se joutuu keskittämään resurssejaan tehtäviin ja asioihin, jotka tulisi hoitua jo jätelain velvoittamina. Viranomaisten toiminnan osalta kuljetusjärjestelmäpäätöksessä on ennen kaikkea kyse siitä, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta mahdollistetaan asialliset valvonnan ja viranomaistoiminnan edellytykset lisäämättä kuntalaisten kustannuksia epätasa-arvoisesti ja turhaan. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusrekisterin ylläpito aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia jätehuollon järjestämiseen. Työtä varten joudutaan palkkaamaan lisäresursseja niin kuntaan kuin

11 jätehuoltoviranomaiseen. Sako- ja umpikaivokaivojen lietteitä koskevan rekisterin kustannukset tulisi pystyä kohdentamaan jätelain mukaisesti jätteentuottajille. Mikäli kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta jatkettaisiin, viranomaistoiminnan uusien kustannusten kattaminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti on ratkaistava. Valtakunnallisesti kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kustannusten jakautuminen on ratkaistu usein siten, että jätevedenpuhdistamojen vastaanottohintaan on lisätty kuutioperusteinen hallinnointimaksu. Tällä hallinnointimaksulla on katettu sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon viranomaistoiminnan aiheuttamia kustannuksia. Mikäli kunnassa olisi käytössä lietteen osalta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, kuljetusjärjestelmän aiheuttaman työmäärän kasvusta johtuvat kustannukset jyvitettäisiin todennäköisesti viemäriverkoston ulkopuolisille asiakkaille lietteen vastaanottohinnassa. Jätelain 37.1 :n 3 kohdan edellytykset päätöksen myönteisistä vaikutuksista kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan eivät täyty.