opinto opas ympäristöalan 2015 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu yliopistossa 06 30 58
ESIPUHE Ympäristöalan opinto-opas SUOMESSA YMPÄRISTÖ on ollut aina vahvasti mukana koulutuksessa. Ympäristöala on vuosien saatossa levinnyt kaikille koulutustasoille ja joka puolelle Suomea. Nykyisin opiskeluvaihtoehtoja alkaa olla itse asiassa jo niin paljon, että itselle sopivan alan löytäminen voi olla hankalaa. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto halusi tästä syystä tehdä oman osansa helpottaakseen nuorten tietä ympäristöalan opintojen pariin. Lopputuloksena tutkit nyt ensimmäistä Ympäristöalan opinto-opasta. Siihen on koottu kaikkialta Suomesta löytyviä erilaisia ympäristöalan tutkintoja. Ympäristöalan tutkintojen ominaispiirteisiin kuuluu aito kiinnostus luontoa ja ympäristöä kohtaan. Alat on jaettu ryhmittäin ammatilliseen, ammattikorkea- ja yliopistokoulutukseen. Opinto-oppaassa on pyritty tuomaan esiin ympäristöalan monipuolisuutta kaikilla koulutustasoilla. Opas sisältää perustiedot, hakuinfon ja oppilaitoskohtaiset kuvaukset jokaisesta alasta. Sen sivuilla myös eri alojen opiskelijat kertovat omia kokemuksiaan valitsemiinsa koulutusaloihin liittyen. Oppaan on tehnyt Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto. Sen toteutukseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin YKL:n opiskelijatoimikuntalaiset, jotka ovat ahkerasti kertoneet oman alansa erityipiirteistä opasta varten. Toivottavasti oppaasta on hyötyä valitessasi tulevien opintojesi suuntaa. Tervetuloa ympäristöalalle! Opiskelija-asiainhoitaja Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ry
sisältö 08 Ammatillinen koulutus 12 Kalatalousalan perustutkinto Kalastaja Kalanjalostaja Kalanviljelijä Kalastuksen ohjaaaja 18 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Ympäristönhoitaja Luonto-ohjaaja Luonnonvaratuottaja Luonto- ja ympäristö neuvoja 29 Luonnontiedelukiot 30 Ammattikorkeakoulutus 36 Kestävä kehitys 38 Puutarhatalous 41 Rakennettu ympäristöala 44 Ympäristö- ja energiatekniikka 58 Yliopistokoulutus 68 Akvaattiset tieteet 68 Biologia 84 Geofysiikka 88 Geologia 96 Maantiede 105 Meteorologia 108 Ympäristöekonomia 111 Ympäristöpolitiikka 114 Ympäristötekniikka 122 Ympäristötiede
Mitä on ympäristöala? YMPÄRISTÖALA ON poikkitieteellinen ala, joka kattaa useita eri suuntautumisvaihtoehtoja kaikilla koulutusasteilla. Ympäristöalan pääteemana on opiskelijan kiinnostus ympäristöä ja luontoa kohtaan. Ympäristöalalla opiskelijat pääsevät liikkumaan paljon ulkona ja tutustumaan luonnon monimuotoisuuteen. Kuinka paljon erilaisia kaloja Suomessa kasvaa? Miten kasvien kasvukyky vaikuttaa valon määrään? Miten kaupunki voi olla ympäristöystävällinen jo rakennusvaihdeessa? Opiskelun kohteita aina kasveista ja kaloista kaupunkeihin ja kallioihin. Kiinnostus omaa ympäristöä kohtaan alkaa jo lapsena. Luonnossa on valtava määrä asioita ja ilmiöitä, jotka kiinnostavat kasvavaa lasta. Miksi pilvet pysyvät paikoillaan? Miksi täällä on karhuja mutta ei leijonia? Miten maanjäristyksen syntyvät? Ympäristöalalla tämän kiinnostuksen annetaan jatkua ja siitä tehdään osa omaa ammattia. Ympäristöala on ollut kasvava ala 90-luvulta lähtien, jolloin ympäristöasioihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Miten meret jäätyvät ja mikä on paras tapa murskata jäätä? Miten Suomen kallioperä on syntynyt? Miten bioenergian tuotannosta voidaan tehdä vähäpäästöisempää? Nykyään ympäristötietoisuus lisää yritysten ja yhteisöjen kannattavuutta, joten ympäristöosaajia tarvitaan kaikille aloille. 4 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ympäristöalan koulutusta saa Suomessa jokaisella koulutusasteella ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin saakka. Ympäristöalan määritteleminen ei ole kuitenkaan ihan yksiselitteistä, koska moni ala käsittelee myös ympäristöön liittyviä asioita. On tietenkin ainoastaan hyvä asia, että ympäristönäkökulma on tulllut osaksi monia aloja. Miten ilmasto muuttuu ja voiko siihen vaikuttaa? Voiko muurahaispopulaatioilla olla vaikutusta myös muihin eläimiin? Miten eloperäisestä jätteestä saa suurimman hyödyn irti? Tässä oppaassa on esitelty aloja, joissa ihmiset ovat suoraan tekemisissä luonnon tai ympäristön kanssa. Ympäristöalalle voi päästä useita eri polkuja pitkin. Tämä opas on suunnattu pääasiassa peruskoulunsa päättäville sekä lukiolaisille, jotka ovat hakemassa opintopaikkaa valtakunnallisen yhteishaun kautta. Moni ala sisältää myös muita hakuväyliä. Tämän vuoksi kannattaa tutustua opetushallituksen ylläpitämään opintopolku. fi-palveluun, jossa on listattuna useita eri väyliä ympäristöalankin opintojen pariin. Tervetuloa ympäristöalan maailmaan! YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 5
Oppilaitoksiin hakeminen Haku eri koulutuksiin vaihtelee koulutuksen tason mukaan. HAKU AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ammatilliseen koulutukseen haetaan yhteishaussa keväisin. Yhteishaku on suunnattu henkilöille, joilla ei ole ammatillista tai korkeakoulututkintoa. Valinta tehdään koulumenestyksen ja joskus pääsykokeen perusteella. Pääsykokeena voi olla myös esimerkiksi haastattelu. Jos hakijalla on jo tutkinto, haku tehdään aikuiskoulutukseen. Lukion käyneet voivat hakea yo-pohjaisiin koulutuksiin, jotka ovat usein lyhyempiä kuin yhteishaussa mukana olevat linjat. Yo-pohjaisissa linjoissa hyväksiluetaan lukiossa suoritettuja yleissivistäviä opintoja. Lue lisää sivuilta 8 29. 6 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
HAKU AMMATTIKORKEAKOULUIHIN Ammattikorkeakouluihin voi pyrkiä yhteishaussa kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Syksyn haku ajoittuu syyskuun lopulle ja kevään haku maalis huhtikuulle. Syksyisin opintopaikkoja ei ole yhtä paljon kuin keväisin. Koulutuksiin haetaan yhdellä hakemuksella, jolla voi hakea myös yliopistoihin. Hakija priorisoi opintopaikat hakemuksessaan, ja pääsee tämän perusteella sisään siihen korkeimmalle priorisoimaansa paikkaan, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakutoiveita voi jättää kuusi. Ensimmäisenä hakutoiveena mainittu oppilaitos käsittelee hakemuksen. Ensimmäisestä hakutoiveesta voi saada myös lisäpisteitä valintaa varten. Ammattikorkeakouluopinnot vaativat pohjakoulutukseksi ammatillisen koulutuksen tai lukion. Yhdellä hakukierroksella voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan. Haku tapahtuu keskitetysti opetusministeriön opintopolku.fi-palvelun kautta. Lue lisää sivuilta 30 57. HAKU YLIOPISTOIHIN Haku yliopistoihin tapahtuu korkeakoulujen yhteishaussa. Yliopistoopinnot vaativat pohjakoulutukseksi ammatillisen koulutuksen tai lukion. Oppaassa on eritelty jokaisen oppiaineen kohdalla hakuun liittyviä erityispiirteitä. Osaan saman aineen yliopistoista voi hakea samalla pääsykokeella ainekohtaisessa yhteishaussa. Tällaisia aineita on esimerkiksi biologia. Opiskelijat valitaan usein sisään pääsykokeen sekä koulumenestyksen perusteella. Pääsykokeet järjestetään touko kesäkuussa, ja valinnoista tiedotetaan heinäkuun alkupuoliskoon mennessä. Lue lisää sivuilta 58 131. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 7
Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus antaa opiskelijalle vankan ammattitaidon. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on tarjota tutkinto, jonka pohjalta opiskelija voi työllistyä suoraan opiskelemalleen alalle. Ammatillisten opintojen jälkeen opiskelua voi jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lue lisää sivuilta 8 29. 8 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN hakeudutaan pääosin keväisin ja syksyisin järjestettävässä yhteishaussa. Aikuisille ja jo pidempään työelämässä olleille on olemassa näyttötutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Tässä oppaassa keskitytään kuitenkin nuorten koulutuksiin, mutta eri oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa myös muista vaihtoehdoista suorittaa koulutus. Ammatillisen tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuu opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta. Peruskoulun jälkeen tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta, lukion jälkeen noin kaksi vuotta. Aikuiskoulutuksen kesto näyttötutkintona arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ammatillista koulutusta voi suorittaa Suomessa yhdeksällä eri koulutusalalla. NÄITÄ OVAT: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemus- ja talousala turvallisuusala Tässä oppaassa keskitytään luonnonvara- ja ympäristöalan ammatilliseen koulutukseen. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 9
Ammatillinen koulutus Luonnonvara- ja ympäristöala ammatillisessa koulutuksessa Luonnonvara- ja ympäristöala sisältää useita eri suuntauksia. Alan keskeinen tehtävä on luonnonvarojen kestävä käyttö ja huomioiminen sekä ympäristömyönteinen toiminta. Luonnonvaraja ympäristöalalla opiskellaan eläinten, kasvien ja niihin liityvän teknologian parissa. ALALTA VALMISTUVAT työllistyvät laajalti eri tehtäviin, kuten metsätiloille, puutarhoille, viher- ja metsäalan yrityksiin sekä puutarhakauppoihin. Tässä oppaassa on kerrottu seuraavista ympäristöalaan liittyvistä tutkinnoista: Kalatalouden perustutkinto: kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja, kalastuksenohjaaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: ympäristönhoitaja, luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöneuvoja Puutarhatalouden perustutkinto: puutarhuri 10 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 11 Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus KALATALOUSALAN PERUSTUTKINTO YLEISINFO Tutkinto: Kalatalousalan perustutkinto 120 opintoviikkoa Pohjatiedot: Peruskoulu, lukio tai ylioppilastutkinto Kesto: 2 3 vuotta. Ylioppilaat voivat suorittaa tutkinnon kahdessa vuodessa. Koulutusohjelmat: Kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja, kalastuksenohjaaja KUVAUS Kalatalouden perustutkinto tarjoaa kalatalouden ammatteihin tukevan perusosaamisen, jota voit vahvistaa valitsemassasi suuntautumisessa. Opit monipuolisesti kalastamaan ja viljelemään kaloja, jalostamaan saaliin myyntikuntoon sekä liikkumaan vesillä. Opit hoitamaan vesistöjä ja seuraamaan niiden tilaa näytteitä ottamalla. ALAN VAATIMUKSET: kiinnostus urheilukalastukseen vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot kiinnostus kalavalmisteisiin ja kalankäsittelyyn asiakaspalveluhenkisyys 12 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus Kiinnostus myös harrastuskalastukseen on tärkeää ja taidot siinä monipuolistuvat, sillä monet ihmiset viettävät vapaa-aikaa vesillä ja saaristossa. Oppilaitoksilla on erikoistumislinjoista riippuen nykyaikaiset tilat kaikkiin kalastusalan ammatteihin sekä monipuolisesti veneitä ja aluksia. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa käytännössä. Opintoihin sisältyy työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. KALATALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOINA OVAT: kalanjalostus ja kalakauppa, jolloin valmistut kalanjalostajaksi vesiviljely, jolloin valmistut kalanviljelijäksi elinkeinokalastus, jolloin valmistut kalastajaksi matkailukalastus, jolloin valmistut kalastuksenohjaajaksi HAKU Haku kalatalousalan perustutkintoon tapahtuu keväisin ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteishaun kautta. MISSÄ OPISKELLA: (suluissa opiskelupaikkojen tarjonta) Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto (jalostaja, viljelijä, kalastaja, ohjaaja) Ammattiopisto Lappia, Simo (jalostaja, viljelijä, kalastaja, ohjaaja) Ammattiopisto Lappia, Kemi (Kivikangas) (jalostaja, viljelijä, kalastaja, ohjaaja) Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala (jalostaja, ohjaaja) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI (jalostaja, viljelijä, kalastaja, ohjaaja ) ALAN YLEINEN LUONNE Hyvä ruumiillinen kunto on tarpeen, sillä työtä tehdään ulkona vaihtelevissa sääoloissa. Työ on fyysisesti raskasta, siinä joutuu esimerkiksi nostelemaan painavia saaveja. Työn kausiluontoisuuden vuoksi on sopeuduttava vaihtelevaan työrytmiin. Työtahti on ajoittain kiireinen ja työajat voivat olla epäsäännölliset. Suuntautumisesta riippuen työolosuhteet vaihtelevat esim. säätilan mukaan. Työ on vastuullista asiakaspalvelutyötä. ALAN TERVEYDELLISET VAATIMUKSET Kalatalousalalla ja kalatalousalan koulutuksessa edellytetään työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat tämän oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella, jos opiskelijalla on esim. vaikea liikuntaelin- ja selkäsairaus, tasapainoelimistön toiminnan häiriö, vaikea yliherkkyys tai erittäin vaarallinen tartuntatauti. JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Ammatillisista perustutkinnoista sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Luonteva jatko-opintoväylä esim. ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto. Yliopistossa voi suorittaa esimerkiksi akvaattisten tiedeiden pääaineessa maisterin tutkinnon. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot antavat jatkokoulutusmahdollisuuden ammatillisen opettajan työtehtäviin. Tutustu tämän oppaan ammatillisiin koulutuksiin sekä yliopistokoulutuksiin, jos mietit jatko-opintoja ammatillisen koulutuksen pohjalta. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 13
Ammatillinen koulutus KALATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon suuntautumisvaihtoehdot kalastaja Missä opiskella: Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto Ammattiopisto Lappia, Simo ja Kemi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI KOULUTUKSEN KUVAUS Ammattikalastukseen liittyviä aiheita käsitellään koulutuksessa monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Erilaiset pyydykset ja pyyntimenetelmät tulevat tutuiksi, samoin perehdytään kalastuksessa tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttöön, huoltoon ja korjaukseen. Kalastuslakiin ja viranomaissäädöksiin ja -määräyksiin perehdytään niin teoriassa kuin käytännön sovelluksissakin. Kalastusaluksen käyttöön harjaannutaan käytännössä ja opitaan pitämään katkeamatta yllä kalan laadun kannalta tärkeää kylmäketjua, joka takaa korkealuokkaisen kalan kuluttajan pöytään saakka. Ammatin hienouksia opitaan ja hiotaan työssäoppimispaikoissa, joissa opiskelijat voivat suuntautua heitä kiinnostaville aloille. Työpaikoilla opitut taidot ja ammattiin liittyvät asiakokonaisuudet osoitetaan omaksutuiksi erilaisin näyttökokein. TYÖLLISTYMINEN Valmistuttuasi työskentelet kalastuksen alalla tai yrittäjänä. Kasvavana ammattikalastuksen muotona on rehevöityneiden vesistöjen kunnostustoimenpiteenä toteutettava hoitokalastus. Kalastukseen erikoistuneen koulutusohjelman suorittanut osaa kalastaa ammattikalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä kalastusyrittäjänä tai kalastusaluksen työntekijänä. Ammattitaitovaatimuksiin kuluvat mm. kalastuksen apulaitteiden käyttötaito, vesillä liikkumisen teoreettiset ja käytännön taidot ja saadun saaliin oikeaoppinen alkukäsittely ja jalostus. Ympäristöselvityksiin liittyvät kala- ja vesistötutkimukset sekä kalastusmatkailu tarjoavat myös haastavia työmahdollisuuksia. Työpaikat: matkailualan yritykset, oma yritys, vähittäiskauppa, kalastusyritykset Työpaikat: matkailualan yritykset, oma yritys, vähittäiskauppa, kalastusyritykset 14 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus kalanjalostaja Missä opiskella: Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto Ammattiopisto Lappia, Simo ja Kemi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI Koulutuskeskus Salpaus KOULUTUKSEN KUVAUS Kalanjalostus on perinteikäs luontoammatti, jossa kalanjalostaja on huippuosaaja. Opinnoissa kalanjalostaja tutustuu perinteisiin kalankäsittelytapoihin, kalanjalostukseen sekä kalastuskauppaan. Opinnoissa pääsee tutustumaan myös asiakaspalveluun sekä yritystoimintaan. TYÖLLISTYMINEN Kalanjalostaja on kalankäsittelyn ja -jalostuksen sekä kalakaupan ammattilainen. Kalanjalostajan työtehtäviin kuuluvat mm. kalan fileointi, kalajalosteiden, kuten savukalan valmistus ja kalatuotteiden myynti kaupan kalatiskillä. Monet elintarvikemyymälöissä työskentelevät kalaosaston vastaavat ovat opiskelleet kalanjalostajiksi. Kalanjalostusta harjoitetaan Suomessa pienissä ja keskisuurissa teollisuusyrityksissä. Raaka-aineina käytetään kotimaisista kaloista eniten viljeltyä kirjolohta, siikaa, silakkaa, kuhaa ja ahventa. Ulkomaisista raaka-aineista käytetään eniten viljeltyä lohta, kirjolohta, silliä, silakkaa ja makrillia. Raaka-aineista tehdään tuorekalafileitä, savukalaa, säilykkeitä ja eineksiä. Jalostajan pitää tuntea myös ulkomaiset oudommat raaka-aineet, äyriäiset ja simpukat osatakseen neuvoa asiakkaita ruoanvalmistuksessa. Opinnoissa pääsee tutustumaan myös asiakaspalveluun sekä yritystoimintaan. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 15
Ammatillinen koulutus KALATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon suuntautumisvaihtoehdot kalanviljelijä Missä opiskella: Ammattiopisto Livia Ammattiopisto Lappia, Simo ja Kemi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI KOULUTUKSEN KUVAUS Kalanviljelijä työskentelee kalanviljelylaitoksessa ruokakalan tai kalanpoikasten tuotannossa. Tehtäviin kuuluu kalojen kasvun tarkkailua, ruokintaa ja ja altaiden puhtaanapitoa. Työpaikkoja on kalankasvatuslaitoksissa ja -yrityksissä. Kalanviljelijän on hallittava eri viljely- ja ruokintamenetelmät. Työssä tarvitaan myös huolellisuutta ja hyvää kuntoa. Yksityisyrittäjänä toimivan on tunnettava yrityksen toimintaan liittyvät asiat. Kaloja viljellään sekä ruoaksi että istukkaiksi. Suomessa käytetään vuosittain 12 miljoonaa euroa kala- ja rapukantojen hoitoon istuttamalla poikasia. Uhanalaisten kalakantojen säilyttämisestä vastaa Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, joka myös ylläpitää istutustilastoja. Ilman tuki-istutuksia mm. lohi- ja taimensaaliit olisivat vain murto-osa nykyisestä. Oppilaat, jotka valmistuvat oppilaitoksesta omaavat hyvän tietotaidon kalanviljelystä. Vankka työkokemus saadaan työskentelemällä kalanviljelylaitoksella ja muilla laitoksilla. TYÖLLISTYMINEN Kalanviljelijä työskentelee kalanviljelylaitoksessa ruokakalan tai kalanpoikasten tuotannossa. Hän tarkkailee kalojen kasvua altaissa sekä huolehtii niiden ruokinnasta ja kasvatusaltaiden puhtaudesta. Kalanviljelijän työtehtäviin voi kuulua myös kutukypsien kalojen hankinta luonnonvesistä, kutevien kalojen lypsy sekä mädin hedelmöitys ja jatkokäsittely hautomossa. Ruokakalaksi viljellään enimmäkseen kirjolohta. Yhä enemmän viljellään myös siikaa sekä pieniä määriä nieriää, taimenta ja sampea. Kalanviljelijä osallistuu kasvatuksen ohella usein myös ruokakalojen teurastukseen, jatkojalostukseen ja markkinointiin. Kalanpoikasia tuotetaan luonnonvesiin istutettaviksi ja ruokakalalaitoksille jatkokasvatusta varten. Poikasten kasvuun vaikuttavat mm. sää, kylmyys, ravinto, kasvatusaltaan kunto jne. Istukkaita tuottavissa kalanviljelylaitoksissa työhön kuuluu myös kalanpoikasten pakkaaminen ja kuljetus istutuspaikalle. Kalanviljely on kausiluonteista työtä. Kiireisintä on kesäisin ja syksyisin, jolloin kalojen elintoiminnot ovat vilkkaimmillaan ja ravinnontarve suurimmillaan. Kalojen teurastus ja markkinointi ajoittuvat näihin vuodenaikoihin. Talvella on hiljaisempaa, silloin esimerkiksi kunnostetaan altaita. Työ on yleensä päivätyötä, mutta kiireisinä aikoina työpäivät venyvät. Ammattiin kuuluvan matkustelun määrä riippuu mm. kalanviljelyaltaiden ja asiakkaiden sijainnista. Yksityisyrittäjänä toimivan kalanviljelijän on osattava suunnitella koko laitoksensa toiminta. Hänen on tunnettava mm. yrittämiseen liittyvä lainsäädäntö. Ammattiin kuuluu tärkeänä osana tuotteiden markkinointi ja myynti. Tämä on palvelutyötä, jossa on hyötyä ihmissuhdetaidoista. 16 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus kalastuksenohjaaja Missä opiskella: Ammattiopisto Livia Ammattiopisto Lappia, Simo ja Kemi Koulutuskeskus Salpaus Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI KOULUTUKSEN KUVAUS Kalastuksenohjaajan ammatillisiin opintoihin sisältyvät mm. seuraavat osa-alueet: vesi- ja kalantutkimustiedon kerääminen ja hyödyntäminen kalastus ja pyydysrakentaminen kalastustuotteiden käsittely ja jalostus vesiviljely kalastusmatkailussa toimiminen Valinnaisia opintoja voi valita vaikkapa osaamisalalta, kalavesien tutkimuksen ja näytteenoton, kalastusvälinekaupan, ravunviljelyn, tuotekehityksen ja yritystoiminnan sektoreilta. Lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää erilaisia ammattitaitoa syventäviä (esim. eräopastus, virkistyskalastusmenetelmät) tai jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja sekä työkokemukseen perustuvaa osaamista osaamisen tunnustamisen kautta. Ammattiaineiden opiskelun toteutus voidaan tarvittaessa räätälöidä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan käytäntöpainotteiseksi mm. työssäoppimisten avulla. Opiskelijat pääsevät opintojensa aikana perehtymään sekä päivittäisissä harjoitustöissä että työssäoppimisjaksoilla monipuolisesti kalatalousalan eri työtehtäviin. Ammatillisissa opinnoissa käydään läpi kalatalousalan eri sektorit, minkä jälkeen opiskelija valitsee oman kiinnostuksensa mukaisen osaamisalan ja opiskelee ko. aihepiiriä aikaisempaa syvällisemmin. TYÖLLISTYMINEN Kalastuksenohjaaja osaa työskennellä kalastusmatkailuyrityksen opastus- ja asiakaspalvelutehtävissä joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Ammattitaitovaatimuksiin kuuluvat mm. erilaisten virkistyskalastusmenetelmien osaaminen, erätaidot ja asiakaspalvelu. Tyypillisiä työpaikkoja ovat erityyppiset matkailu- ja ohjelmapalveluyritykset, eri kalastuskohteiden markkinointiin keskittyvät toimijat sekä kalavesien neuvontajärjestöt. Huomattava osa kalastuksenohjaajista toimii joko itsenäisinä yrittäjinä tai osana osuuskuntamuotoista monialaista toimintaa. Huomattava osa kalastuksenohjaajista toimii joko itsenäisinä yrittäjinä tai osana osuuskuntamuotoista monialaista toimintaa. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 17
Ammatillinen koulutus LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO YLEISINFO Tutkinto: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 120 opintoviikkoa Pohjatiedot: Peruskoulu, lukio tai ylioppilastutkinto Kesto: 2 3 vuotta Koulutusohjelmat: Ympäristönhoitaja, luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, puutarhuri 18 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus KUVAUS Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittanut ammattilainen työskentelee luonto-opastuksen ja -matkailun tai luonnontuotealan piirissä. Ympäristöalan ammattilainen toimii puolestaan kaupunkien, taajamien ja maaseudun ympäristönhuollossa tai maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden ja yritysten ympäristönhoitotehtävissä. Alan ammattilaiset tuottavat monipuolisia luonto- ja ympäristöalan palveluja. HAKU Haku tapahtuu ammatillisten koulutusten ja lukioiden yhteishaussa keväisin. Osa paikoista voi järjestää pääsykokeen tai haastattelun. MISSÄ OPISKELLA: Kouvolan seudun ammattiopisto, Luonnonvaran toimipiste Ammattiopisto Luovi, Muhoksen yksikkö Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipiste Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perho Hyria koulutus Oy, Hyvinkää Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Ammattiopisto Livia, Maaseutuopisto, Tuorla Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto Lapin ammattiopisto, Metsäruusuntien toimipiste ALAN TERVEYDELLISET VAATIMUKSET Luonto- ja ympäristöalan tutkinto vaatii fyysistä ja henkistä kuntoa. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto-opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla: insuliinihoitoinen diabetes epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toimintahäiriöt sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apuvälineillä sydän- ja verenkiertoelinten sairaus fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoittava hengityselinten sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus munuaissairaudet psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus Vaatimukset vaihtelevat oppilaitoksittain. Ota siis aina selvää oman oppilaitoksesi terveydellisistä vaatimuksista. JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Ammatillisista perustutkinnoista sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Luonteva jatko-opintoväylä esim. ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, esimerkiksi agrologin, hortonomin, metsätalousinsinöörin tai ympäristösuunnittelijan tutkinto. Yliopistossa voi suorittaa esimerkiksi ympäristönsuojelutieteellisessä maisterin tutkinnon, metsänhoitajan tutkinnon tai erikoistua matkailumaantieteeseen. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot antavat jatkokoulutusmahdollisuuden ammatillisen opettajan työtehtäviin. Tässä oppaassa on kerrottu paljon myös ammatillisesta ja yliopistokoulutuksesta, joihin kannattaa tutustua ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 19
Ammatillinen koulutus LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon oppiaineet Ympäristönhoitaja Missä opiskella: Kouvolan seudun ammattiopisto Ammattiopisto Luovi Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipiste Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perho Hyria koulutus Oy, Hyvinkää Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI Lapin ammattiopisto, Metsäruusuntien toimipiste KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ympäristöalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut ympäristönhoitaja kunnostaa ja hoitaa rakennettua ympäristöä ja luontoa. Ympäristönhoitaja tunnistaa ja kunnostaa erilaisia ympäristökohteita ja valitsee niiden hoitomenetelmiä. Hän tekee erilaisia selvityksiä luonnosta, maaperästä, vedestä, ilmasta ja yleensä ympäristön tilasta. Ympäristönhoitaja lajittelee jätteitä ja tekee jätehuollon eri työtehtäviä. Kaikille tutkinnon suorittajille yhteinen osa on Kestävällä tavalla toimiminen. Ympäristöalan koulutusohjelman ympäristönhoitaja suorittaa lisäksi osan Ympäristön hoitaminen, jossa perehdytään luonnon ehdoilla ympäristön huoltoon ja hoitamiseen. Näiden pakollisten ammatillisten tutkinnon osien lisäksi suoritetaan valinnaisia tutkinnon osia, joilla vahvistetaan osaamista ammatillisessa suuntautumisessa. TYÖLLISTYMINEN Ympäristöhoitaja toimii työssään kestävän kehityksen kaikilla osa-alueilla, mutta keskittyy puhtaan veden hankintaan, vesi- ja jätehuoltoon, erityisesti haja-asutusalueilla, ja ympäristön tilan arviointiin. Tärkein työllistäjäsi on ympäristöhallinto. Myös kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset voivat työllistää ympäristönsuojelun ja virkistyspalvelujen puolesta. Työnantajia voivat olla ympäristönhuoltoyritykset, muut yritykset, kunnat, kaupungit tai oma yritys. Ympäristönhoitaja voi työskennellä esimerkiksi luontoalueiden ja urheilualueiden kunnossapitäjänä, kuntien tai yritysten ympäristönhoitajana tai jätehuollon tehtävissä. Ympäristönhoitajan koulutus antaa valmiudet toimia monissa eri tehtävissä niin yksityisyritysten kuin kunnallisen työnantajan palveluksessa. Kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen ja päivittäminen kuuluvat alan töihin. Ympäristönhoitajan työtehtäviä ovat useat ympäristönhoitotyöt, mm. perinnebiotoopit ja rakennetut perinnemaisemat, metsät, suot, vesistöt ja kalakannat. Lähiympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen viihtyisiksi toimintaympäristöiksi on ympäristönhoitajan yrittäjämäistä toimintaa. Maisemanhoitoon liittyviin työtehtäviin kuuluvat mm. kuntien ja taajamien viheralueiden hoitotyöt, liikenneympäristöjen viheralueiden hoito ja maisemointityöt. 20 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015
Ammatillinen koulutus Luonto-ohjaaja Missä opiskella: Kouvolan seudun ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI Lapin ammattiopisto, Metsäruusuntien toimipiste KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Luontoalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut luonto-ohjaaja toimii erilaisissa luontoon liittyvissä käytännön ohjaustehtävissä pääasiassa matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelujen alalla. Hän taitaa luonnossa liikkumisen ja kertoo elävästi tarinoita luonnosta ja sen ilmiöistä sekä syistä niiden takana. Luonto-ohjaaja auttaa eri asiakasryhmiä kokemaan uusia elämyksiä suomalaisessa luonnossa. Luonto-ohjaaja käyttää ammattimaisesti tarvitsemiaan työkaluja ja -välineitä ohjelmapalveluiden ja erilaisten luontotoimintojen järjestelyissä. Luonto-ohjaajan tutkinto koostuu luonto-opastuksen opettelusta, asiakaspalvelusta, luontoon ja kulttuureihin perehtymisestä sekä luonnossa liikkumisesta. Oppilaitoskohtaisesti luonto-ohjaaja voi erikoistua eri kohteisiin kuten hevosmatkailuun, vaellusretkiin tai luonto-opastukseen. ALAN LUONNE Luonto-ohjaajan ammatti on pääosin ulkotyötä ja voi sisältää ilta- ja viikonlopputöitä. Työtehtävät voivat olla keskiraskaita/raskaita, eli hyvä peruskunto on eduksi. Koulutus edellyttää hakijoilta riittävää fyysistä ja henkistä kuntoa. TYÖLLISTYMINEN Luonnon käyttöön liittyviä työtehtäviä ovat mm. retkeily- ja virkistyskohteiden työt, liikuntapaikkojen perustaminen ja hoitaminen, tieisännöinti, yksityisteiden kunnossapitotyöt, sähkölinjojen raivaus sekä riistanhoitotyöt, vesikasvien niitto, perinnebiotooppien hoitaminen, lintuvesien hoitaminen, ruovikon niitto ja laidunnus sekä uhanalaisten lintu- ja kasvilajien elinympäristöjen hoitaminen. Suoraan luonto-ohjaamiseen liittyviä työnantajia ovat matkailu- ja luonnontuotealan yritykset tai oma yritys. Luonto-ohjaajan työllistymiseen vaikuttaa paljon myös alue ja se, millaisiin työtehtäviin on halua lähteä. Pohjois-Suomessa on paljon toimintaa eri matkailualan yrityksissä, mutta Etelä- Suomikin on vähitellen aktivoitunut luontomatkailussa. YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015 21
Ammatillinen koulutus LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon oppiaineet Luonnonvaratuottaja Missä opiskella: Kouvolan seudun ammattiopisto Ammattiopisto Livia KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Luontoalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut luonnonvaratuottaja on paikallista luontoa kestävällä tavalla hyödyntävä luonnontuotealan asiantuntija. Luonnonvaratuottaja toimii luonnontuotealan tehtävissä. Hän kerää ammatissaan tarvittavan raaka-aineen luonnosta tai viljelee tuotevalikoimaansa soveltuvia luonnonkasveja. Hän voi hyödyntää marjoja, yrttejä, sieniä, risuja, lehtiä, jäkälää tai luonnonkasveja koristeiksi tai erilaisiksi tuotteiksi. Hän käsittelee ja jatkojalostaa tuotteita elintarvikkeiksi ja hyvinvointituotteiksi. Hän osaa käyttää tarvittavia työvälineitä ja toimia tuotteelle asetettujen laatutavoitteiden ja alaa koskevien määräysten mukaisesti. Hän osaa kerätä ja työstää luonnonmateriaaleja kädentaidoissa. Opintoihin sisältyy myös perehtymistä tuotteistamiseen ja yrittäjyyteen. Tutkinnossa luonnonvaratuottaja perehtyy esimerkiksi luonnontuotekasvien viljelemiseen, luonnontuotteiden jatkojalostamiseen tai luonnontuotteiden hyödyntämiseen hyvinvoinnissa. ALAN LUONNE Luonnonvaratuottaja joutuu olemaan paljon tekemisissä erilaisten materiaalien ja luonnontuotteiden parissa, joten helposti allergisoituvalle henkilölle ala ei sovi. TYÖLLISTYMINEN Luonnonvaratuottajat työllistyvät maa- ja metsätalouden, elintarvikealan sekä matkailu- ja luonnontuotealan yrityksiin. Moni myös perustaa oman yrityksen. Kasvavia toiminta-alueita ovat neuvonta, viennin organisoiminen ja tuotannon tuotekehitys sekä jatkojalostus. 22 YMPÄRISTÖALAN OPINTO-OPAS 2015