Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2012 Yhteenveto tuloksista 16.4.2012
Kyselyn toteuttaminen Toteutettiin neljättä kertaa, aiemmat 2006, 2008 ja 2010 Aineisto kerättiin verkkolomakkeella 1.-29.2.2012 Uutta tällä kierroksella: Palvelujen käyttöä kysyttiin vain tietokantojen poimintaluetteloinnin osalta Kysymys palvelujen tunnettuudesta jätettiin pois Uudet kysymykset viestinnästä ja palvelujen hyödyistä Avoimen palautteen kenttiä lisättiin Muutamia täydennyksiä vanhoihin kysymyksiin
Vastaajamäärä sektoreittain 2008-2012 Yleinen kirjasto Yo-kirjasto Amk-kirjasto Erikoiskirjasto Yhteiskirjasto Muu Puuttuu Yhteensä 0 200 400 600 284 301 293 168 160 189 121 79 120 39 48 47 23 16 7 15 4 595 655 664 2012 2010 2008
Vastaajien työtehtävät 0 20 40 60 80 neuvonta ja tietopalvelu muu asiakaspalvelu luettelointi ja/tai sisällönkuvailu painettujen aineistojen hankinta asiakaskoulutus- ja opastus johtaminen/esimiestyö tiedotus hallinto- ja/tai toimistotehtävät kaukopalvelu tietojärjestelmien ylläpito e-aineistojen hankinta muut tehtävät 12 28 24 22 22 19 18 33 38 43 46 61
Palveluperiaatteiden toteutuminen 2008-2012 Kansalliskirjaston palvelut ovat laadukkaita Palveluja kehitetään innovatiivisesti 3,2 3,2 3,2 3,0 3,2 3,1 Henkilökunta on ammattitaitoista Toiminta on avointa 3,0 3,0 3,0 3,5 3,5 3,4 2012 2010 2008 Toiminta on luotettavaa 3,3 3,3 3,3 Talous on läpinäkyvää 2,5 2,6 2,4 1,0 2,0 3,0 4,0 ei pidä lainkaan paikkansa pitää täysin paikkansa
Palveluperiaatteiden toteutuminen 2008-2012 Saan ajantasaista tietoa kansallisista kirjastoverkkopalveluista 3,0 2,9 3,2 Kansalliset kirjastoverkkopalvelut on selkeä palvelukokonaisuus 2,7 2,6 2,6 Tiedän, keneen tai mihin tahoon ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa Yhteistyö Kansalliskirjaston ja asiakaskirjastojen välillä toimii hyvin 2,6 2,5 2,9 2,9 2,9 2012 2010 2008 Kirjastot voivat vaikuttaa kansallisiin kirjastoverkkopalveluihin 2,6 2,6 Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut tuntee kirjastojen tarpeet 2,6 ei pidä lainkaan paikkansa 1 2 3 4 pitää täysin paikkansa
Palveluperiaatteiden toteutuminen Keskiarvojen valossa arviot ovat saman suuntaisia sektorista riippumatta: KVP on luotettava ja ammattitaitoinen, välittää ajantasaista tietoa selkeydessä, talouden läpinäkyvyydessä, vaikutusmahdollisuuksissa ja kirjastojen tarpeiden tuntemuksessa on kehittämistä. viestinnässä menty eteenpäin, mutta yhä parantamista
Palveluperiaatteiden toteutuminen: sektorien erot Ammattikorkeakoulujen arviot ovat muita sektoreita kriittisempiä lukuun ottamatta henkilökunnan ammattitaitoa Yleiset kirjastojen ja erikoiskirjastojen arviot ovat muita myönteisempiä Yleisillä poikkeuksena tieto siitä, keneen tulee ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa Palvelujen innovatiivinen kehittäminen jakaa eniten mielipiteitä Erikoiskirjastoissa 84 % samaa mieltä, amkeilla 63% Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kaikilla sektoreilla vahvuudet ja kehittämisen kohteet ovat samat
Tyytyväisyys palveluja ja hankkeita koskevaan tiedotukseen, keskiarvot Tapahtumat (esim. Kirjastoverkkopäivät, Asiantuntijaseminaarit) Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot (YSA, Allärs, MUSA ja Cilla) Kansalliset tietokannat (Arto, Fennica, Linda, Viola) Kirjastoverkolle suunnattu koulutus Elektronisten aineistojen hankinta (FinELib) Kirjastoalan formaatit ja standardit Kirjastojärjestelmät (Voyager, Aleph)* Julkaisuarkistopalvelut (Doria ja Theseus)* Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT)* Nelli-portaali* Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) Kansallinen metatietovaranto -hanke 3,3 3,2 3,1 3,1 3,1 3,0 3,0 2,9 2,9 2,8 2,7 2,7 UKJ:n valmisteluryhmän toiminta 2,5 * vain asiakassektorit 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0
Tyytyväisyys tiedotukseen Tapahtumat 5 43 35 16 Asiasanastot 8 46 30 16 Kansalliset tietokannat 7 62 20 11 Kirjastoverkolle suunnattu koulutus 10 52 25 12 FinELib 9 46 18 26 Kirjastoalan formaatit ja standardit 11 47 14 27 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen EOS
Tyytyväisyys tiedotukseen Kirjastojärjestelmät* 12 56 17 13 Julkaisuarkistopalvelut* 10 38 11 40 Nelli-portaali* 22 43 11 20 KITT* 12 36 10 41 Kansallinen metatietovaranto -hanke 20 36 7 33 KDK-hanke 20 38 12 25 UKJ:n valmisteluryhmän toiminta 21 26 6 41 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % * Vain asiakassekorit Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen EOS
Tyytyväisyys palveluja ja hankkeita koskevaan tiedotukseen Sektorien erot vaihtelevat palvelu- ja hankekohtaisesti Esim. yleiset kirjastot ovat muita sektoreita tyytyväisempiä asiasanastoja koskevaan tiedotukseen, mutta muita tyytymättömämpiä tapahtumista saatuun tietoon Tyytyväisyys yhteisten palvelujen tiedotukseen on kuitenkin kaikilla sektoreilla suurempaa kuin hankkeiden. Vain osalle kirjastosektoreista kohdennettujen palvelujen tiedotuksen arviot ovat jonkin verran kriittisempiä kuin kaikille yhteisten
Arvioi, kuinka paljon seuraavista palveluista on ollut hyötyä kirjastollesi, % Kansalliset tietokannat 2 19,2 74,6 2,2 E-aineistojen hankinta 10 18,8 55,3 11,7 Kirjastojärjestelmät* 1,7 14 78,4 5,6 Nelli-portaali** 27,7 25,9 36,4 5,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan vähän melko paljon erittäin paljon en osaa sanoa * vain korkeakoulukirjastot **Vain korkeakoulu- ja yleiset kirjastot
Arvioi, kuinka paljon seuraavista palveluista on ollut hyötyä kirjastollesi, % Julkaisuarkistopalvelut* 9 24,7 42,3 19,7 KITT* 13 34,7 22,4 25,6 Koulutukset 18,2 37,4 29,9 10,9 Tapahtumat 16,5 39,4 27,1 11,9 Käyttäjäkyselyt 19,9 33,9 19,5 22,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan vähän melko paljon erittäin paljon en osaa sanoa * vain korkeakoulukirjastot
Palvelujen hyödyt Kaikkien palvelujen kohdalla yli puolet vastaajista katsoo, että niistä ollut melko paljon tai erittäin paljon hyötyä Sektorien erot Yleisissä kirjastoissa pidetään koulutuksia, tapahtumia, Nelliä ja käyttäjäkyselyjä sekä FinELibiä vähemmän hyödyllisenä kuin muilla sektoreilla Erikoiskirjastot kokevat hyötyvänsä FinELibistä ja KITTistä muita vähemmän Korkeakoulusektorilla julkaisuarkistopalvelut hyödyttävät enemmän amkja yhteiskirjastoja kuin yo-kirjastoja
Palvelujen tärkeys 2012
Palvelujen tärkeys 2012 Palvelujen tärkeydessä hienoista laskua Selkeimmin Arton, Violan ja Mandiksen hakukäyttö ja poimintaluettelointi Vastaajien enemmistö pitää kuitenkin vähintään melko tärkeinä kaikkia palveluja paitsi bx-suosituspalvelua Merkityksen väheneminen painottuu palveluihin, jotka sijoittuivat viime kyselyssä vähemmän tärkeisiin Muuten tulokset ovat samankaltaiset kuin vuosina 2008 ja 2010
Palvelujen onnistuminen 2012
Palvelujen onnistuminen 2012 Kaikkien palvelujen keskiarvo 2,8 vuonna 2010 keskiarvo oli 3,0 keskiarvo laski kaikille sektoreilla, eniten yleisillä kirjastoilla erikoiskirjastot hieman muita tyytyväisempiä Kirjastojärjestelmät sekä Lindan palvelut arvioitiin hieman onnistuneemmiksi kuin vuonna 2010 Muiden palvelujen arvioissa on tapahtunut enemmän tai vähemmän laskua
Palvelujen onnistuminen: kriittisimmät arviot Elektronisten aineistojen bx-suositupalvelu: 51 % vastaajista pitää huonosti tai ei kovin hyvin onnistuneena KITT: 50 % Nelli-portaali: 48 % Mandis: hakukäyttö ja poimintaluettelointi 39 % KITT, Nelli ja bx saivat myös 2010 kriittisiä arvioita, sen sijaan Lindan poimintaluetteloinnin arvio parani: 2010 keskiarvo oli 2,8 -> nyt 3,0
4 3 2 1 Palvelujen onnistuminen: kriittisimmät arviot 2008-2012 bxsuosituspalvelu KITT Nelli Mandis: hakukäyttö 0 2008 2010 2012 Onnistuminen: 1 = huonosti 2 = ei kovin hyvin 3 = hyvin 4 = erittäin hyvin
Kaikkien palvelujen tärkeyden ja onnistumisen keskiarvo 2008-2012 4 3 2 1 Tärkeys Onnistuminen 0 2008 2010 2012 Tärkeys: 1 = ei lainkaan tärkeä, 2= ei kovin tärkeä, 3= tärkeä, 4= erittäin tärkeä Onnistuminen: 1 = huonosti 2 = ei kovin hyvin 3 = hyvin 4 = erittäin hyvin
Palvelujen kuiluanalyysi Kirjastojärjestelmät (Voyager, Aleph), 315 kpl Nelli-portaali, 444 kpl Elektronisten aineistojen hankinta (FinElib), 258 kpl Verkkoarkisto ja elektroniset vapaakappaleet, 158 kpl Formaattien ja standardien kehittäminen ja koordinointi, 305 kpl Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT), 197 kpl Kansalliskirjaston ylläpitämät asiasanastot (YSA, Allärs, MUSA ja CILLA), 465 kpl Halti (Elektronisten aineistojen hallintajärjestelmä), 200 kpl Julkaisuarkistopalvelut (Doria ja Theseus), 263 kpl Linda: poimintaluettelointi, 254 kpl Bibliografista kuvailua ohjaavat viralliset suomalaiset luettelointisäännöt (ISBD), 318 kpl Linda: hakukäyttö, 483 kpl Käyttäjäkyselyt, 388 kpl Tunnistepalvelut (ISBN, ISSN, ISMN, URN), 277 kpl Fennica: hakukäyttö, 440 kpl Fennica: poimintaluettelointi, 223 kpl Arto: hakukäyttö, 430 kpl Elektra: hakukäyttö, 211 kpl bx -elektronisten aineistojen suosituspalvelu, 78 kpl Mandis: poimintaluettelointi, 71 kpl Mandis: hakukäyttö, 145 kpl Viola: poimintaluettelointi, 78 kpl Viola: hakukäyttö, 197 kpl Arto: poimintaluettelointi, 94 kpl -1,0-0,8-0,8-0,7-0,7-0,6-0,6-0,5-0,5-0,4-0,4-0,4-0,3-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 max 4 3,7 3,1 3,6 3,2 3,5 3,0 3,6 3,3 3,3 3,4 3,4 3,6 3,2 3,5 3,3 3,2 3,0 2,7 2,3 2,5 2,4 2,5 2,8 2,4
Kuiluanalyysin valossa: Palvelut, joita pidetään tärkeinä ja joissa on eniten kehittämisen varaa, ovat Kirjastojärjestelmät Nelli-portaali Elektronisten aineistojen hankinta Verkkoarkisto ja elektroniset vapaakappaleet Formaattien ja standardien kehittäminen ja koordinointi.
Avoin palaute: viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen Mahdollisuus vuorovaikutteiseen viestintään ja online-keskusteluun Jalkautuminen kirjastojen arkeen Säännöllinen tiedotus esimerkiksi kirjastot.fi sivustolla Verkkosivuille selkeyttä, mm. yhteystietoihin Lisää selkeyttä ja tarkoituksenmukaista kohdentamista Useat vastaajat toivoivat selkeitä kuukausi- tai viikkotiedotteita, joista tärkeät asiat tulisivat nopeasti ja helposti ilmi. Myös säännöllisiä webinaari-tietoiskuja toivottiin. Ruotsinkielistä tiedotusta enemmän Yleiset kirjastot voisivat olla enemmän mukana työryhmissä ja tiedotuksessa, yleisten tarpeet paremmin huomioon Keskustelu- ja kehittämisfoorumeiden kehittäminen. Kirjastoalan opiskelijat voisivat kuulua viestinnän piiriin.
Avoin palaute: koulutuksen kehittäminen Enemmän konkreettisia esimerkkejä ja työpaja-tyyppistä opetusta jossa voisi oppia tekemällä Koulutuksia pitäisi järjestää myös ruotsiksi Aineistokohtaisten teknisten koulutusten sijaan koulutuksia, joissa vertaillaan samantapaisia palveluja ominaisuuksien ja sisällön osalta Tilaisuuksia tasapuolisemmin ympäri Suomea, esim. kiertävät roadshowkoulutukset suurimmissa opiskelijakaupungeissa. Tietoiskuja uusista hankkeista ja muutoksista esim. maakuntakirjastokokousten yhteydessä Koulutuksien videointi, jotta niitä voisi katsoa myös podcastina Koulutuksista voisi tiedottaa enemmän
Koulutustoiveita Marc21, VuFind, Aleph-luettelointi, Hankkeet: KDK, UKJ Luettelointisäännöistä ja luetteloinnin käytännöistä Elektronisten palveluiden kehittämisestä ja markkinoinnista Kirjastojen tulevaisuuteen liittyvistä teemoista, uudenlaisista palvelukonsepteista, kirjastojärjestelmien kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kirjastojen yhteistyöstä, kaukopalvelusta ja maksuttomuudesta kirjastojen välillä FinELib-aineistot, e-aineistojen käyttö ja e-aineistolisenssit sekä e-kirjojen hankintaperusteet kansallisella tasolla ISBD-säännöistä erityisaloilla, esim. musiikki Tilastoista ja standrdeista Vielä lisää Nelli (SFX) koulutusta Digitoinnista
Onhan erittäin järkevää keskittää tietyt erikoisosaamiset sekä kaikkia hyödyttävä alan infrastruktuurin ylläpito koko kirjastokenttää palvelevaan yksikköön. Erinomainen malli, kaikki hyötyvät!