KORKEAKOULUDIPLOMIKOKOKEILUN TAUSTALLA MONIPUOLISET JA SUJUVAT OPINTOPOLUT Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13.3.2014 Petri Haltia
HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitusohjelma Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen OKM-YO ja -AMK sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Korkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus
Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä koskevan työryhmän toimeksianto OKM:n 12.9 2012 asettama työryhmä koskien korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Työryhmän tehtävänä oli tehdä tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa esityksiä Suomeen soveltuvista, hallituksen työelämän kehittämistä ja koulutuksellista tasa-arvo koskevia tavoitteita tukevista toimenpiteistä - koulutustarjonnan ja työvoiman koulutusrakenteen kehittämiseksi - koulutuksen järjestämistapojen sekä tutkintorakenteiden monipuolistamiseksi Ehdotusten pohjaksi työryhmän tuli selvittää kansainvälisiä koulutusratkaisuja rakennemuutokseen vastaamiseen, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen, työvoimapotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä arvioida ehdotusten taloudelliset vaikutukset Muistio luovutettiin ministerille 14.2.2013
Työryhmän tehtävän tausta Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä rakennemuutoksessa elinkeinoelämän voimakkaat muutokset väestön ikääntyminen koko työvoimapotentiaali käyttöön työurien pidentäminen työllisyysasteen nostamiseksi mahdollisuudet päivittää ja uusintaa osaamista työmarkkinoiden sukupuolisegregaation purkaminen Koulutustason nostaminen osaamisen kasvanut merkitys Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa kasvanut viime aikoina selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä. 25-34 vuotiaat suomalaiset sijoittuvat korkea-asteen tutkinnon suorittaneista OECD-maiden keskijoukkoon Asetettu 12.9.2012 Korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen tarve lisääntyy Tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavammaksi kansaksi 2020 mennessä Korkeakouluopintoja entistä joustavammin ja laajemmalle väestönosalle Työikäisen väestön koulutusrakenteella on suora yhteys työllisyysasteeseen
Työryhmän määrittelemä tavoitetila Korkeakoulutusjärjestelmä, jossa koulutusmahdollisuuksia tarjotaan elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti ja jossa opinnot suoritetaan nykyistä nopeammin ja joustavammin, näin nostaen väestön osaamistasoa ja samalla pidentäen työuria. Tämä tarkoittaa mm., että korkeakoulutukseen päästään entistä paremmin välittömästi toisen asteen koulutuksen jälkeen, lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden koulutusura voi jatkua katkeamatta aikuisten korkeakoulutukseen osallistumisen kynnys on matala ja opiskelumahdollisuudet joustavia. entistä useammalla on mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja tutkintoja tai osaamista tuottavia kokonaisuuksia suoritetaan entistä enemmän. korkeakoulutuksessa on iältään, tavoitteiltaan ja toiveiltaan moninaiselle opiskelijajoukolle useita vaihtoehtoja tutkinnon suorittamiselle ja osaamisen saavuttamiselle, täydentämiselle tai uudelleen suuntaamiselle. korkeakoulujen tutkintorakenne, koulutustarjonta sekä joustavat toimintamallit mahdollistavat kiinteän yhteyden koulutuksen ja työelämän välillä, katkeamattomat työurat ja yksilölliset opintopolut. tutkintorakenne ja koulutustarjonnan alueellinen saatavuus tarjoavat todelliset mahdollisuudet entistä laajemmalle opiskelijajoukolle saavuttaa korkeakoulutasoista osaamista. tehokkaat osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät käytännöt tukevat työ- ja opintourien yhdistämistä. korkeakouluilla on valmius vastata rakennemuutosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin monipuolisella koulutustarjonnalla sekä tutkimus- ja kehitystyöllä
Toimenpide-ehdotukset Monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan Vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa
MONIPUOLISTETAAN JA JÄSENNETÄÄN KORKEAKOULUJEN TARJONTAA KORKEAKOULUDIPLOMEILLA Tavoitteena ovat tunnistettavat osaamiskokonaisuudet, korkeakouludiplomit, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Toteutetaan vuosina 2013-2018 kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksia Kokeilun tavoitteena on selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja voidaanko niiden avulla tehokkaasti edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Kokeiluun mukaan lähtevät korkeakoulut määrittelevät kokonaisuudet yhteistyössä työelämän kanssa. Voidaan järjestää korkeakoulun päättämällä tavalla esimerkiksi avoimena korkeakouluopetuksena, hyödynnetään yliopistokeskusten ja maakuntakorkeakoulujen mahdollisuuksia. Kokeilun arvioinnin pohjalta päätetään, onko kokonaisuuksista tarkoituksenmukaista kehittää pysyvä osa korkeakoulututkintojen järjestelmää.
Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulut valitsevat, läpinäkyvin etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa korkeakoulutukseen pääsylle selkeä vaihtoehto, jolla tehostetaan resurssien käyttöä sekä yksilön että korkeakoulun näkökulmasta Korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella 2017-2020 laajentamalla koulutustarjontaa yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että mahdollistetaan sekä tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen että osaamiskokonaisuuksien luominen Maksujen periaatteita tarkastellaan siten, että otetaan huomioon rahoituspohjan riittävyyden turvaaminen, monipuolisemman tarjonnan mahdollistaminen ja laajojen osallistumismahdollisuuksien varmistaminen
Asiantuntijuus edellä Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen perustuu Valtioneuvoston hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2009-2014. Asiaa valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uuden korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen luomista. Esitys perustuu korkeakoulujen tutkintoja täydentävän koulutuksen nykytilan analyysiin ja asiantuntijuustutkimukseen. Uusi erikoistumiskoulutus korvaisi ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot ja yliopistojen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja erikoistumisopinnot. Koulutuksille luotaisiin selvät säädökselliset puitteet, jolloin se muodostaisi uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2015.
Työryhmän keskeiset esitykset: Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Erikoistumiskoulutusten yleisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Korkeakoulu ottaa erikoistumiskoulutusten opiskelijat. Soveltuvin osin opiskelijoita koskevat säädökset. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. Rekisteristä ja siihen merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta.
Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Rahoitus parhaillaan jatkovalmistelussa Hallituksen esitys tavoitteena lausunnoille keväällä 2014