Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen opetussuunnitelma

päivitetty LIITE 2: Yh 25.4.2007 asia 6 50 Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen opetussuunnitelma 23.4.2007 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

2 Sisällysluettelo 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 9.1. Toimialan tavoitteet ja visio... 5 A) Kone-, metalli- ja muoviala... 5 9.2. Toimialat ja toimijat... 5 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 6 9.4. Toimialan SWOT... 6 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 6 B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka... 7 9.2. Toimialat ja toimijat... 7 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 7 9.4. Toimialan SWOT... 9 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 9 C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala... 10 9.2. Toimialat ja toimijat... 10 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 11 9.4. Toimialan SWOT... 11 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 12 D) Auto- ja kuljetusala... 14 9.2. Toimialat ja toimijat... 14 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 14 9.4. Toimialan SWOT... 15 9.5. Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen... 15 E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala... 16 9.2. Toimialat ja toimijat... 16 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 16 9.4. Toimialan SWOT... 17 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 18 F) Kiviala... 19 9.2. Toimialat ja toimijat... 19 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 19 9.4. Toimialan SWOT... 20 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 20 G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala... 21 9.2. Toimialat ja toimijat... 21 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 21 9.4. Toimialan SWOT... 22 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 22 H) Tekstiili- ja vaatetusala... 23 9.2. Toimialat ja toimijat... 23 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät... 23 9.4. Toimialan SWOT... 24 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen... 24 10. TOIMINNAN PERIAATTEET... 25 10.1. Koulutusalan toiminta-ajatus... 25 10.2. Koulutusvisio... 25

10.3. Yhteistyö... 25 A) Kone-, metalli- ja muoviala... 26 10.3. Yhteistyö... 26 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 26 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 27 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 28 10.3.4. Osaamisen kehittämisen periaatteet... 29 B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka... 29 10.3. Yhteistyö... 29 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 29 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 29 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 31 10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 32 C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala... 32 10.3. Yhteistyö... 32 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 32 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 33 10.3.3. Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 37 10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 37 D) Auto- ja kuljetusala... 37 10.3. Yhteistyö... 37 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 38 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 39 10.3.3. Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 40 10.3.4. Osaamisen kehittämisen periaatteet... 40 E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala... 41 10.3. Yhteistyö... 41 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 41 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 41 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 43 10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 43 F) Kiviala... 43 10.3. Yhteistyö... 43 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 44 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 44 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 45 10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 45 G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala... 45 10.3. Yhteistyö... 45 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 46 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 46 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 47 10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 48 H) Tekstiili- ja vaatetusala... 48 10.3. Yhteistyö... 48 10.3.1. Opintoalan toimijat PKKY:ssä... 48 10.3.2. Opintoalan koulutustarjonnan nykytila, SWOT... 48 10.3.3. Opintoalan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa... 49 3

10.3.4. Opintoalan osaamisen kehittämisen periaatteet... 49 10.3.5. Koulutusala-/opintoalatiimit ja niiden tehtävät... 49 11. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN... 51 11.1. Koulutusalan/opintoalojen tutkinnot... 51 11.2. Muu perustehtävää tukeva toiminta... 51 Kehittämishankkeet... 51 Maksullinen palvelutoiminta... 52 Osallistuminen muuhun kehittämiseen... 52 12. YHTEISTYÖ... 52 Työelämäyhteistyö... 52 Maakunnalliset ohjausryhmät/toimielimet... 52 Sidosryhmäyhteistyö... 53 Kansainvälisyys... 53 4

5 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1. Toimialan tavoitteet ja visio Tekniikan ja liikenteen koulutusalaan liittyvät teollisuuden toimialat ovat maakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Niiden tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ikärakenteen muutoksessa sekä saada toimialalleen kansainvälistä kilpailukykyä korkeatasoisella osaamisella ja innovaatioilla. Toimialojen yritysten teknologiset puitteet on oltava maailmanlaajuisesti edistyksellisiä. Koulutusalan toimintaan liittyvien toimi-/opintoalojen tavoitteet ja visiot löytyvät maakunnallisista ja seutukunnallisista kehittämisohjelmista, erityisesti maakunnan kehittämisohjelmasta POKAT 2010 ja osaamiskeskusohjelmista. Koulutusalan laajuuden vuoksi tarkemmat toimiala-/opintoalakohtaiset tavoitteet ja visiot ovat erikseen esitetty opintoaloittain: A) Kone-, metalli- ja muoviala B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala D) Auto- ja kuljetusala E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala F) Kiviala G) Talotekniikka-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausala H) Tekstiili- ja vaatetusala Lisätietoja: www.pohjois-karjala.fi, www.carelian.fi A) Kone-, metalli- ja muoviala 9.2. Toimialat ja toimijat Kone-, metalli- ja muovialalla toimii maakunnassa muutamia suuria ns. kärkiyrityksiä, joiden ympärille on syntynyt merkittävä alihankintayritysten verkosto. Lisäksi maakunnassa on em. alalla lopputuotteita valmistavia pk-yrityksiä, joiden tuotteet menevät pääosin kotimarkkinoille, mutta myös vientiin. Merkittäviä yrityksiä kone-, metalli- ja muovialalta: Abloy Oy Perlos Oyj John Deere Forestry Oy Mantsinen Oy Exel Oyj Outokumpu Technology Oy Thermo Electron Oy Kesla Oyj Amcor Flexibles Oy Joptek Oy New Steel Oy

6 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä enemmän teollisia työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin. Uusia työpaikkoja on syntynyt metalli- ja muovialoille, metsäteollisuuteen sekä kivi ja kaivannaisteollisuuteen. Kymmenessä vuodessa teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut yli 3000 työpaikalla. Työpaikkojen kokonaismäärän ei odoteta kasvavan lähivuosina huippuvuosien tahtiin. Lähivuosien kannalta merkittävä työmarkkinoiden kehitykseen vaikuttava asia on eläkkeelle siirtyvän väestön määrän kasvaminen ja työikäisen väestön määrän pieneneminen. Maakuntaohjelmakaudella 2007 2010 työikäisen väestön määrä pienenee 2000 hengellä ja seuraavina vuosina pieneneminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Ennakko 2010-hankkeen yritysten haastattelussa ilmoittama työvoiman kokonaistarve (sekä uudet rekrytoitavat että eläkkeelle siirtyviltä vapautuvat) seuraavan viiden vuoden aikana on 818 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä reagoimaan maakunnan väestörakenteen muutokseen ja työvoimantarpeeseen niin, että nykyiset työpaikat säilyvät maakunnassa ja että pystytään luomaa uusia työpaikkoja. Vuosina 2003 2007 opiskelunsa aloittaneet ovat työmarkkinoiden käytettävissä seuraavan viiden vuoden aikana. Aloituspaikkoja on kone- ja metallitekniikassa em. ajanjaksona 550, mikä ei riitä täyttämään nyt ilmoitettuja rekrytointitarpeita (Ennakko 2010-hanke). Työvoimapoliittisella koulutuksella pitää edistää ja ylläpitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Työelämässä olevien henkilöiden osaamisen tasoa pitää parantaa siten, että osaaminen täyttää globalisaation uudet vaatimukset. 9.4. Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö alan vetovoima TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen Venäjän potentiaalin hyödyntäminen osaaminen, koulutus paluumuutto luonto ja ympäristö kilpailutekijänä ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen (Kiina-ilmiö) pula osaavasta työvoimasta työikäisen väestön muuttaminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Ennakko 2010-hankkeen Metallialan työvoima- ja osaamistarpeet Pohjois-Karjalassa julkaisussa todetaan, että tulevaisuuden menestyvien organisaatioiden yksi keskeisimmistä kilpailueduista on osaaminen. Perinteiset strategianäkemykset, jotka perustuvat hintaan, kustannuksiin tai erikoistumiseen eivät riitä takaamaan kilpailuedun säilymistä. Osaaminen on investointi yritykseen. Myös kone-, metalli- ja muovialojen yrityksissä osaamisen merkitys kilpailutekijänä lisääntyy.

7 Tutkimuksen mukaan yritykset tuntevat erittäin hyvin nykyiset osaamistarpeet. Tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnissa oli eroja riippuen yritysten koosta. Pienissä yrittäjävetoisissa yrityksissä tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen ja yksilöiminen oli vaikeaa. Yrityksissä, joissa työskentelee 41 100 työntekijää, tunnistetaan osaamistarpeiden muuttuvan 70 %:ssa tutkituista yrityksistä. Yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä 80 % vastanneista ilmoitti osaamistarpeiden muuttuvan tulevaisuudessa. Tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään laaja-alaisempaa ammatillista osaamista, joka ei kaikissa tapauksissa ole perinteistä kone-, metalli- ja muovialan osaamista. Työtehtävät monipuolistuvat ja niiden vaatimustaso kasvaa. Automaation merkitys tulee lisääntymään osaamistarpeiden muutoksissa. Muita merkittäviä osaamistarpeita tulevaisuudessa ovat projektiosaaminen, vaativa koneistus, muovikomposiittiosaaminen, tiimiosaaminen, ATK-osaaminen, asennus- ja huoltoosaaminen, sähköalan osaaminen, kielellinen osaaminen ja kansainvälisyysosaaminen. B) Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikka 9.2. Toimialat ja toimijat Sähkö-, automaatio-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan ammattilaisia työskentelee kaikilla teknologiateollisuuden sekä energiatekniikan aloilla asentamassa ja ylläpitämässä tuotantolaitteita sekä infrastruktuuria. Myös rakentaminen ja palvelut työllistää paljon sähköalan henkilöitä. Kunnat ja kuntayhtymät sekä oppilaitokset ovat myös merkittäviä työllistäjiä. Joensuun tiedepuistossa toimii suuri joukko innovatiivisia IT yrityksiä, joiden henkilöstöllä on korkea-asteen koulutus. Merkittäviä yrityksiä sähkö-, tieto- ja tietoliikennealalla ovat mm: PKS OY / Enerke Oy ABB Oy Service Enocell Oy Fortum Service Elisa Oyj Relacom Finland Oy YIT Primatel Oy Blancco Oy Isoworks Oy JDL palvelut Oy Abloy Oy Perlos Oyj Jotwire Oy Gossutek Oy Pielisen omakeskus Oy Sekä suuri määrä sähkö- ja teleurakointiliikkeitä, joissa työskentelee merkittävä osa maakunnan sähköalan henkilöstöstä 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Sähköasennus- ja sähkölaitosalalla työskentelevien asentajien keski-ikä on varsin korkea ja eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Teollisuudessa tarvitaan sähkö- ja automaatiotekniikan ammattilaisia pitämään tuotantolaitteet toimintakunnossa. Nämä tehtävät pysyvät tulevaisuudessakin Suomessa ja työpaikkojen määrä on kasvussa. Eläkkeelle siirtyvien

8 määrä on suurta ja pelkästään vapautuvien työpaikkojen täyttäminen edellyttää runsaasti uutta koulutettua työvoimaa. Tietoliikenneala on ollut voimakkaan muutoksen alla viime vuosien aikana. Operaattorit ovat ulkoistaneet verkonrakennus- ja ylläpitotehtäviä valtakunnallisille ja kansainvälisille yrityksille. Vuosituhannen vaihteeseen asti tietoliikennealan työpaikat lisääntyivät voimakkaasti ja nyt yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintojaan kiristyvän kilpailun olosuhteissa. Tästä johtuen tietoliikennealan työpaikat vähenevät jossakin määrin perinteisessä puhelinoperaattoritoiminnassa. Tietoliikennealalla kasvava toimiala on turvatekniikan ja asumisturvallisuuden järjestelmien kasvava kysyntä. Väestön ikääntyessä erilaisten tukipalvelujen tarve kasvaa. Uusien elektroniikkateollisuuden ja tietoliikennetekniikan kehittämien sovellutuksien avulla voidaan parantaa ikäihmisten asumisturvallisuutta ja mahdollistaa itsenäinen asuminen omassa kodissa tai palvelukodissa mahdollisimman pitkään. Turvatekniikan järjestelmien avulla voidaan lisätä hoivapalvelujen tehokkuutta ja laatua sekä osittain vähentää uusien hoitohenkilöiden palkkaamisen tarvetta. Elektroniikka ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat hakeutuvat suuressa määrin jatko-opintoihin. Tästä kertoo se, että he valitsevat muita useammin kahden tutkinnon opinnot. Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto suoritetaan samanaikaisesti. Valtakunnallisessa työvoimatarveselvityksessä ITC ala palkkaa vuosittain suuren joukon uusia työntekijöitä. Yli puolet palkattavista henkilöistä on joko AMK- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuoteen 2015 mennessä Pohjois-Karjalassa siirtyy eläkkeelle sähkö- ja elektroniikkatöissä työskentelevistä 36,2 % vuoden 2000 työntekijämäärän tasoon verrattuna (Maakunnassa työssä käyvät työlliset toimialoittain 1975 2000 ja ennuste vuodelle 2015) Suomessa teknologiateollisuuteen palkataan vuosittain n. 13000 vakituista työntekijää. Heistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen palkataan n. 4000. Lisäksi kone- ja metallituoteteollisuuteen palkattavista toisen asteen suorittaneista viidesosalla on sähkö- ja elektroniikka-alan koulutus, insinööreistä ja diplomi-insinööreistä neljäsosa on sähkö-, tieto- tai automaatioalan tutkinnon suorittaneita. Teknologiateollisuuteen palkattavista sähkö- ja tietotekniikka-alan henkiöistä yli puolet on elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan tutkinnon suorittaneita. (EK:n raportti Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2005 ) Ammatillisesta perustutkinnosta on muodostunut todellinen vaihtoehto lukiolle väylänä korkean asteen opintoihin. Opiskelu ammatillisen väylän kautta insinööriksi tuottaa usein lukioväylää paremmat valmiudet insinöörin tehtäviin. Joensuun tiedepuistossa on suuri joukko innovatiivisia ITC yrityksiä joista voi kasvaa Blancco Oy:n kaltaisia kansainvälisiä huippuyrityksiä.

9 9.4. Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: sähköalan hyvä imago nuorten keskuudessa, vetovoimaisuus työpaikat sijoittuvat monille eri toimialoille joten suhdanneriippuvuus on vähäistä. työpaikat ovat pääosin rakentamisen ja palvelujen piirissä, joten työt pysyvät Suomessa myös jatkossa. tiivis yhteistyö ammattiopiston kanssa ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: sähköalan toiminta on suurelta osin sidoksissa muuhun teknologiateollisuuteen sekä rakentamisen. Tämän vuoksi näiden alojen suhdannevaihtelut ja myös rakennemuutokset vaikuttavat sähköalan työpaikkojen kehitykseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: uusien innovaatioiden hyödyntäminen elinkeinoelämän eri alueilla antaa uusia mahdollisuuksia. Uudet tuotteet ja palvelut perustuvat suurelta osin elektroniikan ja tietotekniikan soveltamiseen. Tämä mahdollistaa uusien yritysten syntymisen sekä jo toimivien yritysten kehittymisen. hyvinvointipalvelujen kasvava tarve luo uutta työtä. Venäjän läheisyys. Suomalaisten yritysten rakennusvienti Venäjälle kasvaa voimakkaasti ja tämä luo työtilaisuuksia myös sähköalalle. TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: ikäluokkien pieneneminen lisää kilpailua eri koulutusalojen kesken. Uhkana on motivoituneen opiskelija-aineksen riittävyys. kilpailukyvyn säilyminen. Teollisuustuotannon kilpailukyvyn heikkeneminen voi lisätä tuotannon siirtymistä pois Suomesta. tietotyön siirtyminen Intiaan 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Sähköalalla tarvitaan entistä laaja-alaisempaa osaamista. Sähköasennus sekä automaatio- ja kunnossapidon töissä asentajan pitää hallita niin vahvavirta kuin automaatio- ja ohjausjärjestelmien asennustyöt. Elektroniikka ja tietoliikennetekniikan alueelle palkattavilta työntekijöiltä edellytetään usein AMKtai yliopistotutkintoa. Tämän vuoksi on tärkeätä tarjota kaksoistutkinnon suorittamisen mahdollisuus ja näin varmistaa onnistuminen jatko-opinnoissa. Kielitaidon merkitys kasvaa entisestään. Vieraskielisen tekstin ymmärtäminen on tärkeätä, sillä usein laitteiden asennus- ja huoltodokumentit ovat englanninkielisiä. Euroopan yhdentymisen syventyessä töitä tehdään usein erikielisten työporukoiden kanssa ja asioita pitää pystyä hoitamaan vieraalla kielellä. Käytetty vieras kieli on useimmiten englanti. Koulutuksessa kannattaakin panostaa vieraan kielen opiskeluun. Sähköalan työt ovat usein palvelutuotannossa ja näissä töissä tarvitaan hyvät yhteistyö ja asiakaspalvelutaidot. Töissä tarvitaan myös entistä enemmän hyvää tietotekniikan välineiden ja järjestelmien hallintaa.

10 Elektroniikka- ja tietoliikennealalla menestyminen edellyttää innovatiivisuutta ja uusien teknikoiden ja teknologioiden nopeaa soveltamista. Alan henkilöstöltä edellytetään innovatiivisuutta, ongelmanratkaisutaitoja, jatkuvaa kouluttautumista, ryhmätyötaitoja, hyvää kommunikaatio-osaamista ja kielitaitoa. C) Elintarvike-, prosessi- ja laboratorioala 9.2. Toimialat ja toimijat Elintarviketuotanto työllistää maakunnassa runsaat 900 henkilöä, mikä on noin kahdeksan prosenttia teollisista työpaikoista. Elintarviketuotannon liikevaihdossa on ollut viime vuosina kasvava trendi. Toimiala on jakaantunut selvästi suuriin yrityksiin, jotka toimivat maakuntaa laajemmilla markkinoilla aina vientiin saakka ja lähinnä paikallisilla markkinoilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Elintarvikealan pk-yritysten keskeiset liiketoiminnalliset vahvuudet liittyvät paikallisten markkinoiden tuntemiseen, omasta maakunnasta saatavien raaka-aineiden käyttöön ja asiakkaan lähellä toimimiseen. Keskeiset kilpailutekijät ovat ammattitaitoinen henkilöstö, yrityksen hyvä maine sekä palvelun nopeus ja joustavuus. (Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2004; Savonia amk D8/2004). Elintarviketuotannon suhteellinen kehitys liikevaihdolla mitattuna on ollut koko maata myönteisempi. Maatalous ja jalostus mukaan luettuina lähes 5000 henkeä saa elantonsa elintarvikealasta. Pohjois-Karjalassa toimii kaikkiaan 144 elintarvikkeiden jalostusta harjoittavaa yritystä, joista on muutama suurempi yli 20 henkilöä työllistävä yritys, mutta pääosa yrityksistä on alle 20 henkilöä työllistäviä. Eniten yrityksiä toimii leipomoalalla, mutta myös lihan- ja kalanjalostuksessa sekä vihannesten ja marjojen jalostuksessa toimii useita elintarvikeyrityksiä. Merkittäviä yrityksiä elintarvikealalta: Valio Oy HK Ruokatalo Oy Puljonki Oy Vaasa & Vaasan Oyj Karelian Lihajaloste Oy Pielispakari Oy Porokylän Leipomo Oy Leipomo Immonen Ky Merkittäviä yrityksiä Paperiteollisuuden alalla: Enocell Oy Pankaboard Oy Amcor flexibles Oy Koli-Print Oy Puunjalostuksen teollinen toiminta paperin valmistuksen osalta on keskittynyt Pohjois-Karjalassa olevien vesistöjen varrelle Lieksaan ja Enoon. Alan koulutuksella on hyvät yhteistyösuhteet em. yrityksiin. Lisäksi järjestämme lyhytkurssitoimintaa ja koulutamme alan yrityksissä olevia työntekijöitä.

11 Laboratorioala on keskittynyt Joensuuhun ja sen lähiympäristöön. Toimijoina voidaan mainita Joensuun kaupungin ympäristövirasto, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, metsäntutkimuslaitos sekä Joensuun yliopisto, joka on suurin laboranttien työllistäjä Pohjois-Karjalassa. Laborantteja työskentelee myös Abloylla, Exelillä, Perloksella ja Thermo Fisher Scientificillä, Valiolla sekä Enocellillä Enossa ja Geologian tutkimuskeskuksella sekä Mondo Mineralsilla Outokummussa. 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä enemmän teollisia työpaikkoja kuin koskaan aikaisemmin. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti elintarvikealalle uusien yritysten syntymisen mukana. Työvoiman ikääntymisen myötä laboranttien työllisyysnäkymät ovat hyvät ja valtaosa valmistuvista laboranteista pystyy työllistymään omaan maakuntaan. Osa laboratorioalalta valmistuneista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, mihin laboratorioalan koulutus antaa hyvän pohjan. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä reagoimaan maakunnan väestörakenteen muutokseen ja työvoimantarpeeseen niin, että nykyiset työpaikat säilyvät maakunnassa ja että pystytään luomaa uusia työpaikkoja. Vuosina 2003 2007 opiskelunsa aloittaneet ovat työmarkkinoiden käytettävissä seuraavan viiden vuoden aikana. Vuotuiset perustutkintopaikat n. 60 uutta aloituspaikkaa antavat hyvän perustan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Lisäksi työvoimapoliittisella koulutuksella pitää edistää ja ylläpitää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. 9.4. Toimialan SWOT Elintarvikealan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: monipuolinen yritysrypäs ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö matkailun hyödyntäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: rikas raaka-ainetarjonta Pietarin ja Petroskoin alueen kasvun hyödyntäminen osaaminen, koulutus uusia innovaatioita terveyden ja ravinnon toimialalla ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti pääomien vähyys investoidaan heikosti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: puute vetovoimaisista veturiyrityksistä pula osaavasta työvoimasta yrittäjäpolven vaihdokset globalisaation tuomat uhat ympäristön muutokset

12 Laboratorioalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen uusien yritysten perustaminen osaaminen, koulutus ammattitaitoista työvoimaa saatavilla ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen laboratoriopalvelujen tarve jokapäiväisessä elämässä työväestön ikärakenne TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen (Kiina-ilmiö) laboratorioiden yhdistäminen ja alan työpaikkojen väheneminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen Paperiteollisuuden ja jalostuksen toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat suuret yritykset ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta koulutuksen ja työelämän yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: globalisaation hyödyntäminen Venäjän potentiaalin hyödyntäminen osaaminen, koulutus luonto ja ympäristö kilpailutekijänä ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: vähäinen yrityskanta työväestön ikärakenne nuorten poismuutto syrjäinen sijainti TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: suurten yritysten tuotannon siirtyminen puu raaka-aineen saatavuus heikkenee pula osaavasta työvoimasta työikäisen väestön muuttaminen julkisen rahoituksen ja verotulojen väheneminen 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Laboratorioalan yleisvaatimuksia ovat tietotekniset perustaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalvelu, tietoisuus kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun vaatimuksista sekä kierrätyksen toteutuksesta. Yhä tärkeämpään asemaan ovat nousemassa ongelmanratkaisu- ja tiimityötaidot sekä kyky tuottaa julkaisukelpoisia raportteja. Keskeisiä ammatillisia taitoja ovat laatu ja tiedonhallinta, peruslaitteet ja niiden huolto sekä laiteanalytiikka. Tietotekniikan monipuolinen käyttö, tiedonhankinnan taidot, kielitaito sekä taito itsenäiseen työskentelyyn mahdollistavat jatkuvan itsensä ammatillisen kehittämisen. Työturvallisuusohjeiden tinkimätön noudattaminen on myös olennainen osa ammattitaitoa. Leipomoalan yleistä osaamista ovat yhteistyökyky, ryhmätyökyky ja oma-aloitteisuus. Alalla vaaditaan myös kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, viestintätaitoja sekä asiakaspalvelutaitoa. Työtekijätason osaamisessa korostuvat laatu, tuotantotoiminnot ja henkilökohtainen osaaminen. Toisaalta leipomotyötekijältä/leipurilta vaaditaan teollisen leivonnan osaamista (isot leipomot) ja toisaalta kädentaitoja (pienet leipomot). Osaamisvaatimuksissa korostuu myös monipuolisuus eli ei tehdä vain yhtä työvaihetta.

13 Liha-alalla teurastamotoiminta ja lihanjalostus ovat keskittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti. Alalle on syntynyt paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla toimivia pienimuotoisia teurastamoita sekä lihankäsittely- ja jalostuslaitoksia. Osa laitoksista toimii maatilan yhteydessä ja osa erillään itsenäisinä yksiköinä. Pienissä tuotantolaitoksissa työn luonne on erilainen kuin suurissa yksiköissä. Pienissä yksiköissä käsitellään laaja-alaisesti yrityskohtaisesti tuotantosuunnan mukaan vaihtelevia teuras- ja riistaeläinlajeja. Liha-alalla riistankasvatus on uusi ja nouseva elinkeinoala, johon kohdistuu paljon mielenkiintoa. Sen suurimmat haasteet ovat ammattimaisuuden lisääminen, riista- ja riistantarhauskäsitteen selkiyttäminen kuluttajille asti ja markkinoinnin lisääminen. Riistankasvatus sopii yrittäjille, jotka etsivät uusia toimeentulomahdollisuuksia hyödyntäen maatilan rakennuskapasiteettia, koneistusta ja maa-alaa. Riistatalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia ammattina, yrittäjänä, liitännäis- tai sivuelinkeinoina Työelämän keskeinen kehityspiirre on nopeasti uudistuva tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Suoritettavan työn luonne muuttuu ja työvälineistö kehittyy, mikä asettaa jatkuvia kehitysvaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Monipuolisella ammatin osaamisella on ratkaiseva vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Tuotekehitys on jatkuva, asiakkaan toiveista lähtevä prosessi. Omavalvonta takaa lihatuotteiden ja jalosteiden turvallisuuden ja hyvän laadun. Tarvitaan jatkuvaa tuotantovaiheiden kriittisten pisteiden valvontaa, jotta tuotannon häiriöt voidaan välttää tai korjata välittömästi. Kasvisten ja marjan viljelyllä on vahvat perinteet Pohjois-Karjalassa. Perinteisten herukoiden ja mansikan rinnalle on noussut myös uusia viljeltäviä marjalajikkeita. Marjojen jalostuksessa pakasteiden, hillojen ja mehujen rinnalle on vahvasti nousemassa uusia jalosteita, kuten kuivatuotteet, marjaviinietikat. Kasvisten osalta jalostus on ollut vähäistä ja niitä on aiemmin toimitettu pääasiassa pestynä ja pakattuna kuluttajille. Nyt kuitenkin kasvisten jalostusastetta on lähdetty viemään muutamissa pk-yrityksissä jalostetumpaan suuntaan. Luonnontuotteiden osalta Pohjois-Karjala on suomen mittakaavassa erittäin merkittävä luonnonmarjojen ja sienten tuottajamaakunta. Luonnontuotteiden jalostuksessa toimii useita pkyrityksiä ja erityisesti sienten vienti ulkomaille on määrällisesti ollut jatkuvasti kasvussa. Järvikalalla on raaka-aineena ekologinen ja puhdas imago, jonka vuoksi sen kysyntä on ollut kasvussa. Kalanjalostusyrityksiä Pohjois-Karjalassa toimii useita, osa puhtaasti kalanjalostustoiminnassa ja osa kalastuselinkeinoon kytkettynä. Tuoreella, pakastetulla järvikalalla ja kalatäyssäilykkeillä olisi kysyntää enemmänkin, kuin mitä maakunta sitä pystyy tällä hetkellä tuottamaan. Mädin talteen otto ja jalostus on kalastajille merkittävä osa elinkeinoa. Jalostusasteen nostamiseen ja elintarvikeketjun laadun takaamiseen tarvitaan jatkuvaa kouluttamista. Elintarvikealalla yleisesti elintarvikejalostajien mahdollisuus on erikoistumisessa. Yleisinä elintarvikealan osaamisvaatimuksina voidaan mainita laatu-, omavalvonta-, tuotantoprosessi-, tuotekehitys- liiketoiminta- ja markkinointiosaaminen, yhteistyötaidot ja oma-aloitteellisuus (mm. yritysten välinne yhteistyö, tuoteperheiden rakentaminen) ja erilaisissa verkostoissa toimimisen hallinta. Prosessiteollisuuden tulevaisuuden osaamishaasteissa korostuu monitaitoisuus. Hyvän prosessituntemuksen lisäksi työtekijöiltä vaaditaan myös kunnossapidon perusteiden osaamista. Automaatiojärjestelmien (perusteiden) tunteminen on myös keskeistä osaamista.

14 Oma-aloitteisuus, kyky työskennellä ryhmässä sekä oikea asenne ympäristö- ja työturvallisuusasioihin ovat osa tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. D) Auto- ja kuljetusala 9.2. Toimialat ja toimijat Auto- ja kuljetusalan keskeisimmät toiminnat liittyvät autoon ja ajoneuvotekniikkaan sekä logistiikkaan. Ajoneuvotekniikan ympärille rakentuu yksityis- ja ammattikäytössä olevien ajoneuvojen, työkoneiden, moottorikäyttöisten laitteiden ja pienkoneiden myynnistä, huollosta, korjauksesta, varustelusta ja palvelutoiminnasta huolehtiva valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen yritysverkosto. Logistiikan piiriin kuuluu niin henkilö- kuin tavaraliikenne varasto- ja jakelutoimintoineen. Kuljetukset ovat niin paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia kuin myös kansainvälisiä. Kuljetuksen kohteina ovat niin ihmiset, eläimet, elintarvikkeet, kappaletavara, maa-aineet, teollisuuden erilaiset raaka-aineet ja valmistuotteet kuin myös kemikaalit. Lisäksi puutavarakuljetukset ovat Pohjois- Karjalassa merkityksellisessä asemassa. Ajoneuvotekniikan keskeisimpiä toimijoita ovat monimerkkiset alueellisesti kattavat autoliikkeet. Myös pienemmät erilaisia palveluja maakunnassa tuottavat yritykset ovat ihmisten jokapäiväisen elämän ja alan työllisyyden kannalta merkittäviä. Logistiikan tehtäviä hoitavat suuret kuljetusyritykset, mutta myös pienillä paikallisilla ja erikoiskuljetuksiin keskittyneillä yrityksillä on oma merkittävä roolinsa kansantalouden ja yritystoiminnan joustavan käynnissä pidon turvaamiseksi. 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Autotekniikka on elektroniikan kehittyneisyyden myötä tullut vuosi vuodelta huollon, diagnosoinnin ja korjauksen osalta entistä vaativammaksi. Muuttuvat ja kehittyvät tekniikat vaativat asentajilta ja huoltohenkilöstöltä entistä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista ja taitoja. Erityisesti päästönormien nopea tiukkeneminen, autojen turvajärjestelmien ja ajovakausjärjestelmien kehittyminen sekä polttoaineiden kalleus ja rajallisuus ovat vauhdittaneet ja vauhdittavat teknistä kehitystä. Myös korikorjauksen ja maalauksen tieto-taito vaatimukset uudistuvat uusien materiaalien, rakenteiden, suojakäsittelyjen ja turvalaitteiden myötä. Oman haasteensa koulutukseen tuo alan monimerkkisyys erilaisine tekniikoineen. Kuljetuksia sääntelevän asetusten ja säädösten muuttumiset, kuljetusten ja kuljetusohjauksen teknistyminen ja kuluttajansuojaan ja asiakaspalveluun sekä kansainvälistymiseen liittyvät seikat lisäävät koulutustarvetta logistiikassa. Kaiken edellä olevan lisäksi runsas eläköityminen aloilla ja siirtymiset aloja sivuaviin ja tukeutuviin ammatteihin tuovat ongelmia koulutetun työvoiman riittävään saatavuuteen. Auto- ja kuljetusalan vuosittaiseksi koulutustarpeeksi maakunnassa on arvioitu 194 henkilöä. Vuosittaisia aloituspaikkoja on ollut käytettävissä ammattiopistojen tekniikassa ja liikenteessä 102 119. Näiden lisäksi on ammattiopisto Valtimon koulutuksena puutavaran kuljetukseen yhden ryhmän verran ja Liperissä varastotehtäviin saman verran.

15 9.4. Toimialan SWOT Ajoneuvotekniikka ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahvat maakunnalliset ja valtakunnalliset toimijat nykyaikaiset toimintaympäristöt toimivat koulutusjärjestelmät tekniikan nopea kehittyminen auto on keskeinen kulku- ja kuljetusväline TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: hyvillä osaajilla kysyntää kulkeminen ja kuljetustarve kasvavat erikoispalvelujen kysyntä kasvaa uudet tekniikat tuovat uutta tekemistä ihmisten mukavuudenhalu ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: suuret pääomakustannukset voimakkaasti säädelty ala tekniikan nopea kehittyminen alan imago vaatii kirkastusta TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: väestön väheneminen ja keskittyminen elinkeinoelämän kehityssuunnat lainsäädäntö ja ohjeistus väestön ikärakenne Logistiikka ALAN SISÄISET VAHVUUDET: varastot ovat pyörillä hyvä oleva kalusto hyvät tietojärjestelmät vakiintuneet asiakassuhteet toiminnan luotettavuus kotimaisuus TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: rataliikenteen rajallisuus ja kehittymättömyys ovelta ovelle ja ajallaan teollisuustuotannon kasvu keskusvarastointi elintarvikealan laatuvaatimukset valo kaivannaisteollisuudessa kasvava palvelun tarve kuljettajan ammattitaitovaatimus-direktiivi kauppa ja teollisuus ulkoistavat ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: monipuoliset kustannuspaineet kansainvälinen kilpailu pieni ja pienenevä väestöpohja toimintaolosuhteet säiden armolla TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: kansainvälisen liikenteen ulos liputus väestön väheneminen ja ikärakenne kustannuspaineet metsäteollisuuden ja sen raaka-ainehuollon näkymät teollisuustuotannon ja kaupan hiipuminen 9.5. Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Alan yleisvaatimuksiksi ovat kohoamassa itseohjautuvuus, asiakaspalvelu, yhteistyötaidot, yrittäjähenkisyys ja kustannustietoisuus. Tarvitaan myös tietoisuutta kuluttajan suojasta, kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun vaatimuksista sekä kierrätyksen toteutuksesta. Keskeisinä ammatillisina taitoina nousevat esiin autoelektroniikan tuntemus ja diagnostiikan hallinta sekä näiden yhdistäminen ongelmanratkaisuun. Merkittävää on myös tietotekniikan ja

16 tiedonhankinnan taidot, kielitaito sekä jatkuva itsensä ammatillinen kehittäminen ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ja täsmällisyyteen. Keskeinen vaatimus kaikessa toiminnassa on vastuullisuus. Työturvallisuuden toteutuminen työprosesseissa on myös olennainen osa ammattitaitoa. E) Puu-, verhoilu- ja sisustusala 9.2. Toimialat ja toimijat Opintoalan toimialoihin kuuluvat puusepänala, saha-ala, verhoiluala ja sisustusala. Näihin toimialoihin kuuluvia yrityksiä on Pohjois-Karjalassa noin 400. Valtaosa yrityksistä on pieniä yrityksiä, monet yhden hengen yrityksiä. Yritysten toiminnan laajuus ja työtehtävät vaihtelevat suuresti. Suurimpia yrityksiä toimialalla Pohjois-Karjalassa ovat: Stora Enso Timber Oy, Kiteen saha Uimaharjun saha UPM-Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas Puhos Board Oy, lastulevytehdas Kitee Finn Wood Floors Oy, Tuupovaara Kidex Oy, Kitee 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Monet suuremmat yritykset, varsinkin levy- ja saha-alalla, korvaavat ja ovat jo korvanneet eläkkeelle lähteviä tehostamalla tuotantoa automaatio-astetta nostamalla. Toisaalta suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan, joka tarjoaa monelle pienelle yritykselle mahdollisuuksia toimia alihankkijana. On kuitenkin paljon työtehtäviä, varsinkin pienissä yrityksissä, joihin tarvitaan osaavia nuoria tekijöitä. Lisäksi monet pienemmät yritykset puusepän-, verhoilu- ja sisustusalalla ovat vailla jatkajaa nykyisen yrittäjän jäädessä eläkkeelle. Ammattialasta ja yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria kaivataan. Käsityövaltaiset yritykset eivät työllistä suurta ihmisjoukkoa, mutta ne ovat silti merkittäviä palveluiden tarjoajia yhteiskunnassamme. Ammattitaidon ja toimivan tuotantoteknologian lisäksi tarvitaan paljon asiakaslähtöistä ajattelua ja kykyä markkinoida osaamistaan.

17 9.4. Toimialan SWOT Puusepänalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: ammattitaitoinen työvoima valmistamisen perinteet vahvat yrittäjäpersoonat tuotantoteknologian yleistaso pienten erien toimituskyky hyvä maine (esim. Venäjällä) TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: puun arvostuksen nousu sisustamisen painoarvon kasvu lähimarkkinoiden taloudellinen elpyminen uudet innovaatiot suomalaisten design-imago komponenttien ostohalukkuus Euroopassa ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: asiakaslähtöisyyden puute toiminnassa markkinointiosaamisen taso pääoman ja kehittämisen henkilöstöresurssien puute erikoistuminen vähäistä pitkäjänteinen alihankinta olematonta alan edunvalvonta hajanaista tuotekehitys ei ole systemaattista TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: yleinen suhdannekehitys kansainvälinen tarjonta lisääntyy Suomen muita tiukemmat ympäristövaatimukset Ikean rahoittamat tehdashankkeet Venäjällä Yrityksellä on mahdollisuus jollain alueella vain silloin kun yrityksellä on sillä alueella kilpailuetua. Kotikalustevalmistajien uhkia, osa on jo toteutunut: Ikealle valmistavien pohjoismaisten yritysten putoaminen Ikean toimittajayritysten joukosta pois ja myynnin suuntaaminen kotimaan jakelijoille julkikalustevalmistajien toiminnan suuntaaminen kotikalusteisiin, esim. laivakalusteiden menekin vähentyessä jos uusia laivoja ei piakkoin saada työn alle tai liikerakentamisen tason pysyessä alhaalla jakeluketjut vähentävät toimittajia Tämä on vain ajan kysymys merkittävän kotimaisen jakeluketjun myynti ulkomaiselle suurelle ketjulle KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Mahdollisuus tai uhka ovat asioita, jotka ovat ympäristössä olemassa yrityksen omista toimista riippumatta.

18 Saha-alan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: vahva kotimarkkina nykyaikainen teknologia tuotannon tehokkuus osaamisen taso kansainvälistyminen toimivat sivutuotemarkkinat hyvä raaka-aine metsäpolitiikka TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: uudet liiketoimintamallit uudet markkina-alueet jakelukanavien kehittäminen (kotimaa/tuonti) uudet markkina-alueet yhteistyö/erikoistuminen teknologian kehittyminen puun käytön kasvu ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: yritysten taloudellinen asema hintakilpailukyky sijainti vientimarkkinoihin nähden yritysten koko globaaleilla markkinoilla vähäinen yhteistyö voimattomuus raaka-ainemarkkinoilla TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: tarjonnan kasvu, kilpailun kiristyminen ei saada joustoa raaka-aineen hintoihin raaka-aineen saatavuus (kotimaa/tuonti) sivutuotteiden kysyntä/hinta kilpailevat materiaalit ympäristökysymykset KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Verhoilu- ja sisustusalan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: ammattitaito joustavuus erilaisiin työtehtäviin TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: yleinen kiinnostus kotien sisustamiseen halu säilyttää vanhat kalusteet (verhoilu) kuluttajat tarvitsevat kädentaitajia ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: omien palvelujen markkinointi verkostoitumisen puute pienen yrityksen on vaikea ottaa vastaan suuria tilauksia TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: talouskasvun hiipuminen kuluttajien rahankäytön siirtyminen pois kodin sisustuksesta 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Suurissa levyteollisuusalan, puusepänalan ja saha-alan yrityksissä koneidenhuolto- ja tietotekniikkaosaaminen saavat yhä suuremman roolin. Puualan perustaitojen opiskelu toimii hyvänä pohjana kaikille näille aloille. Varsinkin saha-alan ja levyteollisuuden ammattitaidon oppimisen

19 kannalta työssäoppiminen alan yrityksissä on keskeisessä roolissa. Suurten yritysten toiminta on useimmiten kansainvälistä, joten kielitaito ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä ammattiin valmistuvalle. Suomalainen ammattiosaaminen ei voi kilpailla maailmanmarkkinoilla työn hinnalla. Varsinkin puusepänalan yritysten tulee erikoistua johonkin tiettyyn asiaan massatuotannon sijaan. Menestymisen edellytyksenä on ennakkoluuloton ja innovatiivinen uusien mahdollisuuksien etsiminen kilpailluilta markkinoilta. Nuoria tulee tukea uutta luovaan ajatteluun. Puusepän-, verhoilu- ja sisustusalan pienten yritysten menestyksen edellytykset ovat korkeatasoinen työnlaatu ja asiakkaan yksilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen. Hyvä maine ja tyytyväiset asiakkaat ovat käsityövaltaisen yrityksen paras myynnin edistäjä. Kaiken kokoisissa yrityksissä asiakaslähtöistä toimintaa tulee kehittää. Markkinointiin tulee investoida. F) Kiviala 9.2. Toimialat ja toimijat Kivialalla toimii maakunnassa Suomen suurimmat kärkiyritykset, joiden ympärille on syntynyt merkittävä alihankintayritysten verkosto. Vuolukiviteollisuuden lopputuotteista yli puolet menee vientiin. Graniittiteollisuus toimii lähes kokonaan lopputuotteiden osalta kotimarkkinoilla. Rakennuskivi ja ympäristökiviasennuksia hoitaa kiviasennukseen erikoistuneet yritykset. Merkittäviä yrityksiä kivialalta: Tulikivi Oyj Nunnanlahden Uuni Oy Vuoleri Oy KaavinKivi Oy Sulokivi Oy Joensuun ympäristötuotanto Oy 9.3. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisklusterin työvoimatarpeiden ennakointi raportin mukaan eläkepoistumaa korvaavan työvoiman tarve on 170 henkilöä vuosina 2006 2010 ja 165 henkilöä vuosina 2011 2015. Uutta työvoimaa tarvitaan myös tuotannon kasvusta johtuen. Vuoteen 2015 mennessä klusterin työpaikkojen uskotaan lisääntyvän 250 kappaletta Pohjois-Karjalassa. Muualla Itä-Suomen alueella ei työvoimantarveselvitystä ole tehty. Kuitenkin Pohjois-Savon ja Kainuun alueella työvoimantarve on ennakoitavissa kymmeninä työpaikkoina. Lisäksi maakunnassa on lisääntyvä tarve kaivannaistuotannossa ja henkilöstökoulutuksessa.

20 9.4. Toimialan SWOT ALAN SISÄISET VAHVUUDET: kiviteollisuutta ei voi viedä Kiinaan luonnonmateriaali raaka-aineena kivimateriaalia riittävästi saatavilla tulisijatuotantoon soveltuvaa vuolukivimateriaalia ei ole muualla saatavilla hyvä ja laaja-alainen koulutus rakentaminen on vilkasta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET kivellä on hyvä imago vuolukiveä on riittävästi tuotannon työturvallisuuden kehittämishankkeet tutkimustyö kaivoshankkeissa vilkasta metallien hinta maailman markkinoilla korkealla tuo työtä alueille, joissa on pulaa työpaikoista ALAN SISÄISET HEIKKOUDET: alan vetovoima on haaste väestön ikärakenne kivityö koetaan raskaana vaatii paljon pääomaa TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT: energian hinnan lasku ikäluokat ja muuttoliike talous ja resurssit kiviteollisuuden ympäristönormit kiven halpatuonnin lisääntyminen kireä kilpailu työvoimapula 9.5. Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Kivialan teknologian kehitys on nopeaa. Uutta tuotantoteknologiaa tuodaan maahan ja kehitetään kotimaassa. Tuotantolaitokset automatisoivat työmenetelmiä. Perinteisestä kiviteollisuuden käsityömäisestä tuotannosta siirrytään nopeaa vauhtia automaation ohjaamiin tuotantomenetelmiin. Tuotannon muutokset vaativat työntekijöiltä hyvää muuntumiskykyä. Kivialan koulutuksen tulee antaa opiskelijoille hyvä ja laaja peruskoulutus. Työpaikoilla tapahtuva erikoistuminen on oltava hyvin suunniteltua ja tavoitehakuista. Kivialan tuotannossa koneiden ja laitteiden tuotantokapasiteetin noustessa logistiikan merkitys kasvaa. Tuotannossa logistiikka tarkoittaa materiaalien ja tuotteiden kuljetusta. Kokonaislogistiikka on taas merkittävä tuotteiden laadun mittari. Hyvän laadun säilyttäminen tuotteissa edellyttää koko tuotannon logistiikan toimivuutta. Tuotteita käyttävät asiakkaat ovat entistä laatutietoisempia ja reklamoivat helposti pienistäkin laatueroista. Kivialalla toimimiseen vaikuttavat entistä tiukemmat ympäristönormit. Ympäristönormit edellyttävät kiviaineksen tarkempaa hyödyntämistä. Tuotantoa kehitetään suuntaan, joka entistä tarkemmin hyödyntää louhitun kiviaineksen. Työntekijöiltä edellytetään parempaa materiaalituntemusta ja materiaalin valintaperusteita. Rakennuskivi- ja ympäristökiviasennuksissa nousee esille piirustusten lukutaito ja työmaan mittaukset. Uusilla työmailla ei aina ole mittamiehiä erikseen vaan mittaukset jäävät kiviasentajan tehtäväksi. Lisäksi asennuksista vastaavat yritykset ovat ulkoistaneet itse asennustoiminnan pienille asentajaporukoille, jolloin yritystoiminta ja asiakaspalvelu nousevat uutena kiviasentajan osaamisalueeksi.