Toimialue 1/HO/sk 1.4.2014 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 6.2.2014 klo 8.40 12.00 Paikka FM 5 Iso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön yliopistonlehtori, dosentti Anne Konu Pirkanmaan shp hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen, kohta 5 > Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Pirkanmaan shp:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, kohta 4 Asiantuntijalääkäri Rainer Zeitlin Toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Sairaanhoitaja Mira Jokinen, Tays kutsuttuna, asia 2 Erikoislääkäri Petri Sillanpää, Tays kutsuttuna, asia 2 Professori Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tays kutsuttuna, asia 5 Osastonylilääkäri Saara Metso, Tays kutsuttuna, asia 5 Osastonlääkäri Marja Työläjärvi, Tays kutsuttuna, asia 5 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.40. 2. Tutustuminen Taysin vainajatoiminnan uusiin tiloihin ja kirurgian koulutuskeskukseen Hoitoeettinen neuvottelukunta on käsitellyt vainajan hyvää hoitoa kokouksissaan 8.9.2010 ja 3.5.2011. Lisäksi hoitoeettinen neuvottelukunta on ottanut kantaa kirurgian koulutuskeskuksen suunnitteluun 9.9.2011 sekä vainajan käyttöön kirurgian koulutuskeskuksessa tarvittavaan lupaan 5.3.2013. Taysin vainajatoimintaa varten on rakennettu uudet tilat Taysin uudistamisohjelman osana. Kesäkuussa 2013 käyttöön otetussa O-rakennuksessa on vainajien säilytystilat, ruumiinavaustilat sekä kirurgian koulutuskeskus. Sairaanhoitaja Mira Jokinen, joka toimii Taysin vainajatoiminnan yhteyshenkilönä, esitteli O-rakennuksen tiloja. Jokisen opastuksella hoitoeettinen neuvottelukunta tutustui vainajien säilytystiloihin, ruumiinavaustiloihin ja omaisten tiloihin. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, kun vainajia siirretään ja käsitellään, että se tapahtuu arvokkaasti ja kunnioittavasti.
Toimialue 1/HO/sk 1.4.2014 2 (5) Hoitoeettinen neuvottelukunta tutustui tämän jälkeen O-rakennuksessa olevaan kirurgian koulutuskeskukseen. Koulutuskeskuksen toiminnasta vastaava lääkäri, erikoislääkäri Petri Sillanpää esitteli koulutuskeskuksen tiloja ja toimintaa. Koulutuskeskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Koulutuskeskuksessa käytettävät vainajat valitaan oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen tulevista. Näiden vainajien omaisilta on selvitetty, miten vainaja olisi eläessään suhtautunut tämän tapaiseen lääketieteelliseen opetukseen. Jos olisi epäilyä, että vainaja olisi eläessään tällaista vastustanut, ei vainajaa sitten ole käytetty koulutuksessa. Koulutuskeskus tarjoaa mahdollisimman totuudenmukaiset olosuhteet kirurgisten toimenpiteiden opettelulle. Vainajan ulkonäköön ei saa jäädä koulutustilaisuuden jäljiltä muutoksia. Koulutuskeskuksessa annetaan myös anatomian opetusta lääketieteen opiskelijoille. Koulutuskeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota vainajaa kunnioittavaan käytökseen. Koulutuksen aikana valokuvaaminen tai videokuvaaminen on kielletty. Jokainen koulutukseen osallistuja joutuu allekirjoittamaan sitoumuksen kirurgian koulutuskeskuksen sääntöjen noudattamisesta. Koulutuskeskuksessa myös korostetaan sitä, että opetustilaisuuden aikana tai sen jälkeenkään ei ole soveliasta keskustella opetuksessa olleista vainajista ulkopuolisten kuullen. Koulutettavia sitoo vaitiolovelvollisuus. Hoitoeettinen neuvottelukunta oli tyytyväinen uusiin vainajatoiminnan tiloihin sekä kirurgian koulutuskeskuksen toimintaan ja tiloihin. 3. Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja 4. Sote-uudistuksen tilanne Hoitoeettinen neuvottelukunta hyväksyi edellisen kokouksen 21.11.2013 pöytäkirjan. Hoitoeettinen neuvottelukunta on toivonut tilannekatsausta sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksesta. Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, joka on ollut jäsenenä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmässä, kertoi sote-uudistuksen tilanteesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisenä tavoitteena on, että hallinto ja rakenteet varmistavat hyvin toimivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. On pyritty palvelujen laajaan integraatioon ja toisaalta selkeään ja tehokkaaseen hallintoon. Pyritään ihmisten ja väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseen. Samoin pyritään turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa sekä vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella. Laatuvaatimukset ohjaavat entistä enemmän palvelujen järjestämistä. Sote-alueet on suunniteltu niin, että ne perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin. Uudenmaan maakunnassa olisi yksi sote-alue. Epäselvää on muun muassa yliopistosairaaloiden asema. Valmistelussa on otettu huomioon kielelliset oikeudet. Rahoitus tulee kunnallisveron tuotolla ja valtionosuuksilla. Moni asia on kuitenkin valmistelussa jäänyt avoimeksi. Valmistelutyössä on useassa asiassa noussut esiin erimielisyys hallituksen linjauksen ja asiantuntijoiden näkemyksen välillä.
Toimialue 1/HO/sk 1.4.2014 3 (5) Valmistelutyöryhmän raportti on lähetetty lausuntokierrokselle tammikuussa 2014. Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2015 ja uusien alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2017. Jäätiin odottamaan epäselvien asioiden ratkaisua ja päätöksiä. Vasta tämän jälkeen on mahdollista arvioida uudistuksen eettisiä ulottuvuuksia. 5. Pakkokeinojen käyttö anoreksiapotilaan hoidossa Hoitoeettinen neuvottelukunta on käsitellyt 28.11.2012 syömishäiriöpotilaan (erityisesti anoreksiapotilaan) hoitoa. Hoitoeettinen neuvottelukunta ei tällöin nähnyt eettisiä ongelmia anoreksiapotilaiden hoitokäytännöissä Taysissa. Pidettiin kuitenkin tärkeänä toiminnan kehittämistä niin, että hoito voisi tapahtua samassa yksikössä yhteneväisin menetelmin iästä riippumatta. Anoreksiapotilaan hoitokäytäntöjä käsiteltäessä ei kuitenkaan erityisesti perehdytty pakkokeinoihin. Näihin kuitenkin jossain tilanteissa joudutaan turvautumaan. Nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino alusti aiheesta. Anoreksia nervosa on sairaustila, jossa potilas vähentää ravinnonottoa niin kauan ja pitkäaikaisesti, että hän laihtuu sairaalloisen laihaksi ja elintoiminnot häiriintyvät. Potilaan ruumiinkuva on myös häiriintynyt. Hän pitää laihtumista tavoiteltavana. Täysivaltainen päätöksentekokykyinen ihminen voi päättää jättää oman sairautensa hoitamatta, vaikka se johtaisi hengenvaaraan. Psyykkisten sairauksien kohdalla katsotaan kautta länsimaiden, että on tilanteita, joissa sairaus alentaa potilaan arvostelukykyä ja päätöksentekokykyä niin, että on oikeutettua hoitaa häntä jopa vastoin hänen ilmaistua tahtoaan. Alaikäisellä anoreksia nervosa voi täyttää mielenterveyslaissa tahdosta riippumattomaan hoitoon oikeuttavan vakavan mielenterveyden häiriön kriteerit. Anoreksiaa ei pidetä mielisairautena. Täysi-ikäisellä mielenterveyslaki kuitenkin edellyttää mielisairautta, jotta tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan soveltaa. Oleellinen kysymys on, voiko täysi-ikäinen anoreksiapotilas valita syömättömyyden, vaikka se johtaisi hengenvaaraan ja menehtymiseen. Onko anorektinen käyttäytyminen vapaan tahdon ilmaus vai ei? Voidaanko katsoa, että sairaustila on muuttanut hänen harkintakykyään? Osastonylilääkäri Saara Metso kertoi anoreksiapotilaan hoidosta sisätautiosastolla. Metson mukaan aliravitsemustila johtaa verensokerin mataluuteen ja sitä kautta heikentää aivojen toimintaa ja päätöksentekokykyä. Aivojen toiminnan muutoksen näkee käytännössä jo noin viikon pakkoruokinnan jälkeen, jolloin potilas virkistyy. Sydänfilmin rytmihäiriöt katoavat 10-14 päivässä. Akuutin hengenvaaran vuoksi Metson mukaan on perusteltua tässä tilanteessa käyttää pakkokeinoja eli pakkoruokintaa ja nenämahaletkua. Hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylisen näkemyksen mukaan lapsella ja nuorella pakkokeinoja voidaan perustella mielenterveyslain mukaisella vakavalla mielenterveyden häiriöllä. Aikuisten kohdalla, jos anoreksiaa ei voida pitää mielisairautena, ollaan harmaalla alueella. Hoitoeettinen neuvottelukunta kävi asian tiimoilta vilkkaan keskustelun. Aikuisilla pakkokeinojen käyttöä, pakkoruokintaa ja nenämahaletkua, pidettiin eet-
Toimialue 1/HO/sk 1.4.2014 4 (5) 6. Hoitoeettinen seminaari tisesti perusteltuna, koska näin voidaan torjua välitön hengenvaara vakavasti aliravitulla anoreksiapotilaalla. Neuvottelukunta katsoi, että anoreksiapotilaan alentuneen päätöksentekokyvyn perusteella pakkokeinojen käyttö olisi perusteltua. Koska pakkokeinojen käyttö aikuisen anoreksiapotilaan ruokinnassa on valtakunnallinen ongelma, päätettiin kysyä ETENEn näkemystä siitä, haluaako se ottaa asian käsiteltäväkseen. Hoitoeettinen seminaari järjestetään 11.3.2014. Seminaarin ohjelma on seuraava: Hoitoeettinen seminaari: Valinnanvapaus terveydenhuollossa Aika: Tiistai 11.3.2014 Paikka: FinnMedi 5, auditorio klo 12-12.45 Avaus. Valinnanvapauden filosofia ja etiikka. Piispa Juha Pihkala klo 12.45-13.45 Valinnanvapaus lisääntyy terveydenhuollossa - Mistä on kysymys ja kuka maksaa? Lääkintöneuvos Timo Keistinen, STM Klo 13.45-14.15 Tauko Klo 14.15-14.30 Valinnanvapauden lisääntyminen potilaan näkökulmasta klo 14.30-15.15 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin varautuminen valinnanvapauden lisääntymiseen. Johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Klo 15.15-16.00 Uhkaako valinnanvapauden lisääntyminen lääkärin ja palveluntuottajan etiikkaa?. Professori Amos Pasternack 7. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Palkinto on myönnetty vuosittain. 8. Seuraava kokous Palkinnosta tiedotetaan aikaisempien vuosien käytännön mukaan potilas- ja kansanterveysjärjestöille, terveydenhuollon laitoksille ja muille terveydenhuoltoa lähellä oleville tahoille. Lisäksi palkinnosta ilmoitetaan Aamulehdessä. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään 4.4.2014 mennessä. 9. Kokouksen päättäminen Seuraava hoitoeettisen neuvottelukunnan kokous on tiistaina 6.5.2014. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00
Toimialue 1/HO/sk 1.4.2014 5 (5) Juha Pihkala Puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri