KIRJALLINEN KYSYMYS 229/2009 vp Ylempää AMK-tutkintoa suorittavan sosiaaliturva Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän osaksi on vakiintunut ylempi AMK-tutkinto, joka on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinto on hyvin työelämälähtöinen, ja se suoritetaan työn ohessa. Lähiopetusjaksot järjestetään iltaisin tai viikonloppuisin. Keskeinen osa tutkintoa on opinnäytetyönä suoritettava työelämänkehittämistehtävä, joka tehdään omassa työpaikassa tai jossakin työyhteisössä. Tutkinnon suorittaminen kestää noin kaksi vuotta. Ylempien AMK-tutkintojen keskeisin tarkoitus on antaa työelämässä oleville ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ihmisille mahdollisuus jatkokouluttautua ja täydentää osaamisprofiiliaan. Jotta opiskelu ja työnteko onnistuisi samanaikaisesti, on opinnot hajautettu niin, että opintoja on kuukausitasolla alle kuusi opintopistettä. Tämän vuoksi ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen. Koska lakiin on kirjattu ylemmän AMK-tutkinnon asema osana suomalaista korkeakoulututkintojärjestelmää, työvoimatoimistot katsovat, etteivät ylempää tutkintoa opiskelevat ole työttömiksi jäätyään työmarkkinoiden saavutettavissa eivätkä näin ollen voi saada työmarkkinatukea. Eli ylempää AMK-tutkintoa opiskeleva putoaa työttömäksi jäädessään sosiaalisen turvaverkon läpi viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen piiriin. Nykyinen tilanne on katastrofi sadoille ylempää AMK-tutkintoa opiskeleville suomalaisille. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi muuttaa tilannetta helposti, sillä työttömyysturvalain 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Kuitenkin työvoimatoimistot tulkitsevat työvoimapoliittisissa lausunnoissaan, että heidän näkemyksensä mukaan ylempää AMK-tutkintoa opiskelevien opiskelua ei katsota sivutoimiseksi, vaikka opiskelujen aloittamisen ehtona on voimassa oleva työsuhde ja todellisuudessa opiskelija on töissä koko opiskelujensa ajan. Nykyisten työvoimatoimistojen työvoimapoliittisten lausuntojen vuoksi opiskelijat eivät saa myöskään ansiosidonnaista päivärahaa. Nykyisen tulkinnan epäkohtana on se, että ylempää AMK-tutkintoa opiskelevat joutuvat jättämään opintonsa kesken ja odottamaan lomautusjakson päättymistä ennen kuin voivat hakea uudelleen opiskelupaikkaa. Tällainen käytäntö on äärimmäisen epäoikeudenmukainen niin opiskelijoiden kuin ammattikorkeakoulujenkin kannalta, eikä missään määrin edistä myöskään yhteiskunnan tavoitetta saada ihmiset päivittämään osaamistaan taloustaantuman aikana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ylempää AMK-tutkintoa varten opiskeleminen tulkitaan sivutoimiseksi opiskeluksi? Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2009 Tuomo Puumala /kesk 2
Ministerin vastaus KK 229/2009 vp Tuomo Puumala /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Puumalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 229/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ylempää AMK-tutkintoa varten opiskeleminen tulkitaan sivutoimiseksi opiskeluksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalaissa on säädetty, että päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Päätoimisina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Tämän on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan sekä ammattikorkeakoulututkintoa että ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Työttömyysturvalaissa säädetään myös, että työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tällöin opintoja pidetään sivutoimisina, eivätkä ne ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle. Säännös koskee myös opintoja, joiden tavoitteena on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Soveltamiskäytännössä on katsottu, että vähintään 10 kuukauden pituista opiskeluaikaista työssäoloa voidaan yleensä pitää osoituksena työssäolon vakiintuneisuudesta. Opinnot voidaan katsoa tapauskohtaisesti sivutoimisiksi tätä lyhyemmänkin työssäolon perusteella, esimerkiksi tilanteessa, jossa työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Vuoden 2007 lopussa toimintansa päättänyt työministeriö on ohjeistanut asiasta ohjeessa opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta (O/14/2007 TM). Opintojen osoittaminen sivutoimisiksi edellä kerrotulla tavalla edellyttää riittävän pitkän opiskeluaikaisen työssäolon lisäksi, että opinnot ovat edenneet normaalisti. Jos opinnot eivät ole edenneet, työnhakija ei voi osoittaa työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, etteivät opinnot ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Opintojen katsotaan pääsääntöisesti edenneen normaalisti, jos opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen. Jos opintoihin kuitenkin kuuluu jo lähtökohtaisesti vain vähän suoritettavaa (kuten esimerkiksi muun lainsäädännön mukaan sivutoimisiksi tarkoitetut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot), opintojen etenemistä arvioidaan sen mukaan, missä ajassa kyseiset opinnot yleensä suoritetaan. Jos henkilö on tässä tilanteessa suorittanut opintojaan samaan tahtiin kuin kyseiset opinnot yleensä on tarkoitus suorittaa, opinnot voidaan katsoa sivutoimisiksi edellyttäen, että työssäoloa koskeva vaatimus täyttyy. Hallitus selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa omaehtoisia opintoja koskevan koulutuspäivärahajärjestelmän ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämistä. Tässä yhteydessä tulee arvioitavaksi uudistusten vaikutus myös työttömyysturvalain säännöksiin, jotka 3
Ministerin vastaus koskevat opiskelun vaikutusta oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 4
Ministerns svar KK 229/2009 vp Tuomo Puumala /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 229/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Puumala /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att studier för högre YH-examen ska tolkas som studier som utgör bisyssla? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs att studerande på heltid inte har rätt till arbetslöshetsförmåner. Som heltidsstudier betraktas bland annat studier som syftar till avläggande av yrkeshögskoleexamen. Den etablerade tolkningen är att detta avser både yrkeshögskoleexamen och högre yrkeshögskoleexamen. I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs också att arbetssökande inte betraktas som studerande på heltid, om det på grundval av arbetssökandens stadigvarande tid i arbete eller idkande av företagsverksamhet under studietiden är uppenbart att studierna inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. Då anses studierna utgöra bisyssla, och är inget hinder för erhållande av arbetslöshetsförmåner. Bestämmelsen gäller också studier som syftar till högre yrkeshögskoleexamen. I tillämpningspraxisen har det ansetts att minst 10 månaders tid i arbete under studierna i allmänhet kan betraktas som ett bevis på att arbetet är stadigvarande. Från fall till fall kan studierna anses utgöra bisyssla också utgående från en tid i arbete som är kortare än 10 månader, till exempel i situationer där arbetslösheten beror på permittering eller uppsägning på ekonomisk eller produktionsrelaterad grund. Arbetsministeriet, som upphörde med sin verksamhet vid utgången av 2007, har utfärdat regler för detta i anvisningen om hur studier påverkar rätten till arbetslöshetsförmåner (A/14/2007 AM). För att studierna ska kunna bevisas utgöra bisyssla på det sätt som anges ovan, förutsätts förutom en tillräckligt lång tid i arbete under studierna också att studierna har framskridit i normal takt. Om studierna inte har framskridit, kan arbetssökanden inte på det sätt som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa bevisa att studierna inte utgör något hinder för att ta emot heltidsarbete. I regel anses studierna ha framskridit i normal takt om den studerande skulle ha rätt till studiestöd. Om studierna emellertid redan från början omfattar endast lite studieprestationer (exempelvis studier som enligt annan lagstiftning avses utgöra bisyssla och som syftar till högre yrkeshögskoleexamen), bedöms framskridandet av studierna utgående ifrån hur lång tid det i allmänhet tar att genomföra studierna i fråga. Om personen i en sådan situation har genomfört studier i samma takt som de aktuella studierna i allmänhet är avsedda att genomföras, kan studierna anses utgöra bisyssla under förutsättning att kravet på tid i arbete uppfylls. Regeringen utreder tillsammans med arbetsmarknadsorganisationer frågan om utveckling av systemet med utbildningsdagpenning för frivilliga studier och den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen. I detta sammanhang bedöms också 5
Ministerns svar reformernas effekter på de bestämmelser i lagen om utkomstskydd för arbetslösa som gäller studiernas inverkan på rätten till arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd. Helsingfors den 14 april 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 6