PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 22.1.2009 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro KSU 2008 Y 337 113 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Ympäristösuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee lypsykarjatalouden laajentamista Joutsan kunnan Jousan kylässä Vastamäen tilalla. LUVAN HAKIJA Eero Paalanen Kärälammentie 210 19650 Joutsa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Liike ja yhteisötunnus 1169833 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupahakemuksen kohteena oleva toiminta tapahtuu Vastamäen tilalla, kiinteistörekisteritunnus172 402 2 87, Joutsan kunnan Jousan kylässä, osoitteessa Kärälammentie 210. Tilalla harjoitetaan lypsykarjataloutta. Lupaa haetaan 85 lypsylehmälle, 70 hieholle, 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle ja yhdelle ponille. Näiden yhteenlaskettu lannantuotanto vastaa 132 lypsylehmän lannantuotantoa. Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen laajennus on katsottu olevan olennainen muutos. Ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti, kohta 10 a. Toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa 20.11.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän 27.4.2005 myöntämä ympäristölupa.
Tila on liittynyt ympäristöntukijärjestelmään sopimuskaudelle 1.5.2007 30.4.2012. Lisätoimenpiteeksi on valittu tarkennettu typpilannoitus. 2/14 Hakemusasiakirjoihin on liitetty 9 voimassaolevaa pellonvuokrasopimusta, jotka käsittävät yhteensä 77,60 hehtaaria peltoa. Tila sijaitsee kaavoittamattomalla haja asutusalueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Nykyinen toiminta Laajennus Vastamäen tila, kiinteistörekisteritunnus 172 402 2 87, sijaitsee Joutsan kunnan Jousan kylässä. Vastamäen tilan ympäristö on tyypillistä maaseutumaisemaa, peltoa ja metsää. Lähin asuttunaapuri sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tilasta. Tila sijaitsee Ala Suonteen (14.84) vesistöalueen osa alueella. Lähimmät järvet ovat Iso Säynätjärvi ja Suontee, jotka sijaitsevat yli kilometrin päässä tilasta. Järvien vedenlaatu on hyvä tai erinomainen Suomen ympäristökeskuksen vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen 2000 2003 mukaan. Tila ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin Säynätjärvenkankaan (0917203) II luokan pohjavesialue on noin kilometrin etäisyydellä tilasta. Tilalla on vanha, vuonna 1943 rakennettu navetta, jota on korjattu useaan otteeseen ja vuonna 2005 rakennettu uusi pihattotyyppinen navetta. Vanhassa navetassa pidetään 35 40 kappaletta nuorkarjaa. Uudessa pihatossa on 60 lypsylehmää ja 18 hiehoa. Lisäksi tilan vanhasta rehusiilosta on tehty kylmäpihatto, jossa on 10 hiehoa. Laajennuksen jälkeen kylmäpihattoon ei sijoiteta eläimiä. Hakemuksen mukaan nykyisin tilalla on 64 lypsylehmää, 45 hiehoa, lihanauta ja 17 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä poni. Uusi pihatto toimii lietelantamenetelmällä. Lanta poistetaan navetasta raapalla, johdetaan poikkikouruja pitkin valuttamalla pudotuskaivoon, josta edelleen lietesäiliöön. Lannan ja virtsan varastointiin tilalla on 1 540 m 3 :n lietesäiliö, kattamaton kuivalantala, jonka pinta ala on 180 m 2 ja reunojen korkeus 1,20 m sekä betoninen ja kattamaton vuonna 1998 rakennettu 225 m 3 :n virtsasäiliö. Lietesäiliö on betoninen, altapäin täytettävä ja kattamaton. Kuivalantalassa ei ole varsinaista ajoluiskaa, mutta lantalan etuosa on viistottu ja tasaisen osan keskellä on nesteiden keräyskaivo. Rakenteeltaan kuivalantala on betoninen ja sitä on korjattu vuonna 2005 uusimalla seinät. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Tilalla lypsy tapahtuu 2 x 5 paikkaisessa lypsyasemalla. Tilan uutta makuuparsipihattoa laajennetaan niin, että navetasta löytyy paikat haetulle eläinmäärälle. Nuorkarja vanhasta navetasta tullaan sijoittamaan laajennuksen jälkeen uuteen pihattoon. Vanhassa navetassa tullaan pitämään terniikäisiä vasikoita 20 kappaletta kuivikelannalla (virtsa sidotaan kuivikkeisiin). Hakemuksen mukaan tilalle rakennetaan uusi betoninen kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus tulee olemaan 1 900 m 3. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietelan
3/14 tatilavuutta yhteensä 3 440 m 3. Lietelannan piirissä tulee hakemuksen mukaan olemaan kaikki uudessa pihatossa olevat lypsylehmät (85) ja hiehot (70). Lannan levitys Tilan käytössä on lannan levitykseen soveltuvaa peltoa 123,6 hehtaaria. Pelloista 46,0 hehtaaria on omaa ja 77,6 hehtaaria vuokrapeltoa. Tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lannasta noin 70 % levitetään toukokuun viikoilla 3 4 ja noin 30 % heinäkuun toisella viikolla. Syyslevitystä on pyritty kokonaan välttämään. Tilalle on hankittu lannan levitykseen oma 14 m 3 :n lietevaunu. Lietelanta levitetään pellolle pintalevityksenä Livakan superlevittimellä. Kaukaisimmat lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin seitsemän kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Säilörehu Tilalla tehdään noin 1 260 tonnia vuodessa säilörehua pyöröpaaleihin. Paalit avataan ruokintapöydällä, jolloin mahdollisten puristenesteiden valumista ympäristöön ei pääse tapahtumaan. Hakijan mukaan puristenesteitä ei yleensä synny. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan kuivalantalassa ja levitetään peltoon. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan laidunnetaan 20 lehmää ja 20 nuorkarjaa, ummessa olevia ja kantavia hiehoja, viiden kuukauden aikana. Laidunalaa on 6 hehtaaria. Eläimet pidetään öisin ulkona. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Eläinten juotto tapahtuu juottovaunusta. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Tilalla ei ole erillistä jaloittelutarhaa eikä suunnitteilla ole tarhan rakentamista. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 2 500 litran polttoainesäiliö sekä vuoden 2008 kesällä hankittu 3 000 litran säiliö. Säiliöt on varustettu laponestolla ja ne sijaitsevat maapohjalla. Vanha 2 500 litran säiliö jää mahdollisesti pois käytöstä. Muita öljytuotteita tilalla on enintään 400 litraa ja ne säilytetään tallissa. Kasvinsuojeluaineita ei varastoida ja pesuaineille on oma varasto. Pesuaineita tilalle hankitaan 200 litran tynnyreissä, joista se annostellaan 40 litran astioihin. Talous ja jätevedet Tilan talousvesi otetaan omasta porakaivosta, mutta tilalla on myös mahdollisuus liittyä kunnan vesijohtoverkostoon. Hakemuksen mukaan maitohuoneen jätevedet, noin 86 m 3 vuodessa, johdetaan paikallisen vesiosuuskunnan verkon kautta kunnan jätevedenpuhdistamolle samoin kuin eläinsuojan wc vedet. Eläinsuojan muut pesuvedet, 40 50 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Jätteet Hakija on ilmoittanut tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista taulukossa ilmenevän mukaisesti. Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 1 3 kpl raadonkeräily Honkajoki Oy akut 1 kpl vastaanottopiste Joutsan Kuljetus Oy jäteöljyt 0,2 t/v vastaanottopiste Joutsan Kuljetus Oy metalliromu 0,5 t/v vastaanottopiste Joutsan Kuljetus Oy kääremuovi 2 t haetaan tilalta Joutsan Kuljetus Oy 1 2 kk:n välein loisteputket 5 kpl ongelmajätteen vastaanottopiste jätekeräyspiste
pilaantunut rehu lannoitteena pelto yhdyskuntajäte 0,5 t/v vastaanottopiste jätekeräyspiste 4/14 Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Ostorehujen toimitus tapahtuu 2 3 viikon välein ja teuraseläimiä tilalta lähtee 1 2 lehmää vuodessa. Liikennettä lisää myös välitysvasikoiden kuljetus. Joutsan Kuljetus noutaa paalimuovit tarpeen mukaan 1 2 kuukauden välein. Lannanajo kestää arviolta viikon. Normaalia enemmän liikennettä on säilörehunteon yhteydessä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Maitoa tuotetaan tilalla nyt noin 470 000 kiloa ja laajennuksen jälkeen noin 688 500 kiloa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Maitohuoneen pesuvedet on johdettu jätevedenpuhdistamolle samoin kuin eläinsuojan wc vedet. Tilan lietesäiliö on rakennettu niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lannan käsittely ja varastointi pyritään tekemään mahdollisimman huolellisesti. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Maitotalousneuvoja käy tilalla kahden kuukauden välein. Lannan typpianalyysi on tehty viimeksi vuoden 2008 keväällä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminnanharjoittajan kertoman mukaan riskejä tilalla voivat aiheuttaa esim. polttoainesäiliöiden rikkoutuminen. Vuodot maaperään voidaan estää allastamalla säiliöt ja tarkkailemalla niiden kuntoa. Sähkökatkojen varalle on mahdollista hankkia aggregaatti. Tulipalojen varalle tilalla on sammuttimia. Palotarkastus tehdään vuosittain. Mahdollisessa lantavaraston rikkoutumistapauksissa lanta pumpataan toiseen lietesäiliöön. Tilalle on laadittu turvasuunnitelma. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Joutsan kunnan ilmoitustaululla 2.12.2008 2.1.2009 välisenä aikana sekä Keski Suomen ympäristökeskuksessa 1.1.2008 9.1.2009. Ympäristölupahakemusta koskeva kuulutus on julkaistu paikallislehti Joutsan Seudussa 3.12.2008. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Joutsan kunnan virastossa sekä Keski Suomen ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :ien mukaan niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, 1.12.2008 päivätyllä kirjeellä, Dnro KSU 2008 Y 337 113. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti Vastamäen tilalle on tehty 10.12.2008. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot 5/14 Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot 1.12.2008 Joutsan kunnanhallitukselta ja Joutsan kunnan rakennuslautakunnalta sekä Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitukselta. Joutsan kunnan rakennuslautakunta, kokous 10.12.2008 Rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa Eero Paalasen ympäristölupahakemuksesta. Joutsan kunnan ympäristötarkastaja Jukka Partasen mukaan Joutsan kunnanhallitus ei anna lupahakemuksesta erillistä lausuntoa (puhelu 12.1.2009) Terveystarkastaja Jarmo Liukkonen kertoi puhelimessa, ettei Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä anna lupahakemuksesta lausuntoa (puhelu 12.1.2009). Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä jätetty muita mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Lupaviranomainen on kirjeellään 13.1.2009, Dnro Ksu 2008 Y 337 113 varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakija ei ole jättänyt erillistä vastinetta. Keski Suomen ympäristökeskus myöntää Eero Paalaselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon laajentamiselle Joutsan kunnan Jousan kylässä Vastamäen tilalla, kiinteistörekisteritunnus 172 402 2 87. Laajennus tulee toteuttaa ja toimintaa harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi tulee noudattaa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan laajuus 1. Eläinsuojien eläinmäärä saa olla enintään lupahakemuksen mukaisesti. 85 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 20 alle kuuden (6) kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinmääriä voidaan kuitenkin muuttaa kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan käsittely 2. Tilan käytössä olevien lietesäiliöiden sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettu, ettei lantaa missään tilanteessa pääse valumaan ympäristöön. Rakennettava lietesäiliö on oltava altapäin täytettävä ja varustettu salaojituksella sekä näytteenoton mahdollistavalla tarkkailukaivolla. Li
säksi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. 6/14 Hakemuksen mukainen lietelantatilavuus ei ole riittävä, vaan lietelantatilavuutta on hankittava lisää noin 120 m 3. Laajennuksen jälkeen tilan käytössä tulee olla lietelannan varastointitilavuutta vähintään 3 560 m 3 (lietelanta 3 090 m 3, navetan pesuvedet 50 m 3, säilörehun puristeneste 63 m 3 sekä sadevedet noin 357 m 3 ). Lietesäiliöiden kokonaistilavuus kattaa tällöin 12 kk:n aikana muodostuvan lietelantamäärän sekä muodostuvien ja kertyvien pesu ja sadevesien sekä mahdollisen säilörehun puristenesteen tilavuudet. Kuivalantatilavuutta tulee olla laskennallisesti vähintään 88 m 3 ilman sadevesiä. Kattamattomaan kuivalantalaan tulee varata sadevesiä varten 0,1 m 3 / m 2 lantalan pinta alaa kohden. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, NaapL 3 ja 7 :t, VNa 931/2000) 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden rakenteiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Varastojen tyhjennyksistä, käsittelystä sekä lannan kuljetuksista ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju tai meluhaittaa. Lannan varastointi, käsittely ja kuljetukset on tapahduttava siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön tai vesistöön. Lannan käsittelyyn ja kuljetukseen käytettävä kalusto tulee olla huollettua ja asianmukaista. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kuljetuksesta aiheutuvat meluhaitat minimoitava. Lannan levitys ja käsittely on kielletty yleisinä juhlapyhinä sekä levityksen vaikutuspiirissä olevissa kohteissa pidettävien juhlatilaisuuksien aikana. Lannan levitys sunnuntaisin ei myöskään ole suotavaa. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. (YSL 7, 8 ja 43 :t, JäteL 19, VNa 931/2000) 4. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa on aina riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohti. Hakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 77 hehtaarin peltopinta alan. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että vastaanottajalla on toiminnan sisältävä ympäristölupa ja että Euroopan parlamentin ja asetuksen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännökset (nk. sivutuoteasetus) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. (YSL 5 ja 43 :t, EY:n asetus 1774/2002) 5. Lietelantaa tai puristenesteitä ei saa levittää luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle, ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle eikä kuivalantaa pohjaveden muodostumisalueelle. Levitettäessä lantaa talousvesien hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 50 100 metriä leveä suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Samoin vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille on jätettävä 10 metrin suojavyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lanta on mullattava välittömästi, mikäli sitä ei levitetä kasvustolle. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, VNa 931/2000) Säilörehun käsittely 6. Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, että puristenesteistä ei aiheudu maaperän eikä pinta tai pohjavesien pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. Pyöröpaalit on avattava kiinteällä alustalla, jolla puristeneste voidaan käsitellä hallitusti. Pilaantunut säilörehu on käsiteltävä asianmukaisesti kyntämällä se suoraan peltoon tai kompostoitava ennen peltoon kyntämistä tii
viillä alustalla siten, että mahdollinen puristeneste ei pääse ympäristöön. (YSL 7, 8 ja 43 :t, VNa 931/2000) 7/14 Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet 7. Toiminta tulee järjestää niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätehuollon järjestämisessä on lisäksi noudatettava Joutsan kunnan jätehuoltomääräyksiä niiden jätteiden osalta, jotka kuuluvat kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet ym.) on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet ja kemikaalit, kuten torjunta aineet on säilytettävä tiivispohjaisessa lukittavassa tilassa. Torjunta aineiden ja muiden kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet (paperi, pahvi, muovi, romumetalli ym.) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Kuolleet eläimet tulee toimittaa mahdollisimman pian käsiteltäväksi luvansaaneeseen eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli jätettä joudutaan varastoimaan tilalla, se on tehtävä asianmukaisesti peitettynä, haittaeläimiltä suojattuna, tiivispohjaisella alustalla niin, ettei varastoinnista aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jos varastointiaika tilalla on normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) pidempi, varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 45 :t, JäteL 4, 6, 12, 15 ja 19 :t, EY:n asetus 1774/2002) 8. Polttoainesäiliöt on sijoitettava betonisella suoja altaalla varustettuun katettuun tilaan 30.11.2009 mennessä tai säiliöt on korvattava kaksoisvaippasäiliöillä. Suoja altaan tilavuuden on vastattava vähintään säiliöiden tilavuutta. Polttoainesäiliöiden varastointipaikan läheisyydessä on aina oltava riittävästi sopivaa imeytysainetta vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Vastuu vuotavasta öljysäiliöstä ja aiheutetusta vahingosta kuuluu säiliön omistajalle. (YSL 7, 8, 43 ja 55 :t) Jätevedet 9. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan wc vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti viemäriverkostoon ja navetan muut pesuvedet lietesäiliöön. Antibioottimaito voidaan johtaa lietesäiliöön tai käsitellä paikallisen eläinlääkintäviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. (YSL 8, 42 ja 43 :t) Laiduntaminen 10. Laiduntaminen voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumena käytetyn maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety ja ne on pidettävä siistinä ja kunnossa. Väylille kertyvä lanta on voitava helposti poistaa. Laiduntavien eläinten pääsy Kärälammenojaan on estettävä aitauksin. Mikäli tilalle rakennetaan erillinen jaloittelutarha, on sitä koskeva suunnitelma esitettävä Keski Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen rakentamista. (YSL 7, 8, 43, 45 ja 55 :t) Yleinen siisteys 11. Eläinsuojan ja tilan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, kemikaalit ja poltto ja voiteluaineet on varastoitava asianmukai
8/14 sesti ja niitä on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän ja pohja tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (YSL 7, 8 ja 43 :t, YSA 19, JäteL 19 ja 20 :t) Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa taloudellisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43 :t, YSA 37 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Mahdollisista häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Keski Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma, joka koskee varautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin ja se on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle 30.11.2009 mennessä. (YSL 5, 7, 8, 43, 62 ja 76 :t, YSA 19 ja 30 :t) Toiminnan lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 30 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointimääräykset 15. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhka terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli laitteissa tai rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailuista ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot sekä tarvittavat huoltotoimenpiteet. Kirjaa on pidettävä myös mahdollisista häiriö ja poikkeustilanteista. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä ympäristöviranomaiselle. (YSL 4, 5, 22, 43, 46 ja 83 :t) 16. Kirjaa on pidettävä myös vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja levitysajankohdista sekä kuolleiden eläinten määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdollisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa ja pellonvuokrasopimuksissa. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle sekä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Lisäksi kirjaa on pidettävä jätteiden käsittelystä (lajit, määrät, toimituspaikat). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 5, 22, 46 ja 83 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t)
RATKAISUN PERUSTELUT 9/14 Muut ohjeet Lannan ja säilörehun puristenesteen varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Tilalla tehtävissä rakentamistöissä on noudatettava maa ja metsätalousministeriön asetusta tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suojauksista (nro 100/2001) siltä osin kuin se koskee lypsykarjarakennuksia. Lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvanmyöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudattamalla annettuja lupamääräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. (YSL 42 ) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lannan käsittely ja varastointi ovat toimintoja, joista voi aiheutua erilaisia päästöjä ympäristöön, ellei toimintaa harjoiteta huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennalta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksiä on annettu mm. lantavarastoista, lannan käsittelystä ja levityksestä, suojakaistoista, jätteistä, yleisestä siisteydestä, poikkeuksellisista tilanteista, toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta sekä tarkkailusta ja raportoinnista. Lisäksi lupaviranomainen toteaa, ettei laajennus lisää merkittävästi ympäristöhaittoja eikä sen voida katsoa aiheuttavan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän, 733 eläinyksikköä, puitteissa. Yhteenlaskettu lannantuotanto ei saa ylittää 132 lypsylehmän laskennallista lannantuotantoa. Eläinyksikkökertoimet on määritetty ympäristöministeriön 18.3.2002 päivitetyssä kirjeessä, Dnro YM4/401/2002. (Lupamääräys 1) Lupamääräys rakenteiden tiiveydestä on annettu sen varmistamiseksi, ettei lannan käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle, joista voi aiheu
10/14 tua maaperän tai pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Lietesäiliön salaojituksen ja siihen liittyvän tarkkailukaivon avulla voidaan säiliön mahdolliset vuodot havaita aikaisessa vaiheessa. Kiinteällä katteella voidaan vähentää hajuhaittoja ja estää sadeveden pääsy lantavarastoihin. Lantavarastojen tilavuuksien tulee vastata nitraattiasetuksen mukaan 12 kuukauden laskennallista lannantuotantoa. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelantatilavuutta 3 440 m 3. Vaadittavaan lietelantatilavuuteen lasketaan mukaan myös lietesäiliöihin menevät pesuvedet, laskennallinen puristenesteiden määrä sekä kattamattomiin lietesäiliöihin 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, jossa arvioidaan esikuivatun rehun ollessa kyseessä puristenesteitä kertyvän 0,05 m 3 rehutonnia kohden. Tilalla olevan virtsasäiliön huonon kunnon vuoksi (hakijan mukaan yksi palkki irti) sitä ei ole otettu huomioon tarvittavaa lietelantatilavuutta laskettaessa. Tilan kuivalantatilavuus on noin 216 m 3, jonka voidaan katsoa olevan laskennallisesti riittävä. (Lupamääräys 2) Lantavarastojen vuotuisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene eikä vuotoja tai muita päästöjä maaperään tai pohjavesiin pääse syntymään. Tarkastuksessa havaitaan myös mahdolliset syöpymät ja murtumat, jolloin tarpeelliset korjaustoimenpiteet voidaan aloittaa välittömästi. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön esimerkiksi kuormauksen tai kuljetuksen yhteydessä, on ympäristö heti siistittävä. Lannan levityksestä ja käsittelystä syntyvää hajuhaittaa voidaan rajoittaa välttämällä levitystä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. (Lupamääräys 3) Lupamääräyksen tarkoitus on varmistaa, että toiminnasta syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Lannan levitykseen tulee olla 1 hehtaari/ 1,5 lypsylehmää, 1 hehtaari/ 4 hiehoa ja 1 hehtaari/ 8 alle 8 kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä 1 hehtaari/ 4 ponia kohden. Vähimmäispintaalavaatimus, 77 ha, perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön tämän hetkisen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Vastamäen tilalla on lannan levitykseen käytettävissä 123,6 hehtaaria peltoa (omaa 46,0 ha ja vuokrapeltoa 77,6 ha), joten peltoala on mainitulla tarkkuudella laskennallisesti riittävä. (Lupamääräys 4) Lupamääräyksen tarkoituksena on suojella maaperää, pohja ja pintavesiä sekä mahdollisia talousvedenottopaikkoja. Lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella, varsinkin varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, aiheuttaa pilaantumisriskin. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Nitraattiasetuksessa liitteessä kolme on annettu suositukset suojavyöhykkeiden vähimmäisleveyksistä. Lannan levityksestä syntyvää hajuhaittaa ja ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen (Lupamääräys 5) Puristenesteen korkean ravinnepitoisuuden vuoksi se tulee ottaa talteen ja levittää lannan seassa lannoitteena. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut säilörehu on käsiteltävä ja varastoitava asianmukaisesti (Lupamääräys 6)
11/14 Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ongelma ja muiden jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn ja niiden oikeanlainen säilyttäminen vähentää niistä aiheutuvia riskejä ja haittoja. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain 6 :n mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vaaraa kuten maaperän ja pinta tai pohjaveden pilaantumista. Koska maa ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. (Lupamääräys 7) Polttoaineiden varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Vastuu vuotavasta säiliöstä kuuluu säiliön omistajalle. Nestemäisten ongelmajätteiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysaineeseen. (Lupamääräys 8) Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainesta ja fosforia eikä sitä voida sellaisenaan laskea ympäristöön. Myös wc vedet on käsiteltävä tai toimitettava jätevedenpuhdistamolle. (Lupamääräys 9) Laiduntamista koskeva lupamääräys on annettu maaperän ja pohja tai pintavesien suojelemiseksi sekä laiduntamisesta aiheutuvien haitallisten vaikutusten synnyn ehkäisemiseksi. Määräys esittää mahdollisesti rakennettavan jaloittelutarhan suunnitelma ympäristökeskukselle, on annettu tiedonkulun turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. (Lupamääräys 10) Jätelain roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettuja koneita tms. siten, että niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyvyyden vähenemistä. Haittaeläinten torjuminen on tärkeää hygienian ja yleisen viihtyvyyden vuoksi. (Lupamääräys 11) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (Lupamääräys 12) Ilmoitusvelvollisuus poikkeus ja häiriötilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoutuminen ja öljyvahingot. Pelastus ja turvasuunnitelman laatiminen edesauttaa tiedostamaan mahdolliset riskit ja oikeanlaisen toiminnan vahinkotilanteissa. (Lupamääräys 13) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä alu
12/14 een kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulut. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 14) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta, laajuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa mm., että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävästi lannan varastointitilaa ja levityskelpoista peltopinta alaa ja että pellot ovat sellaisia, että lantaa voidaan levittää niille aiheuttamatta kohtuutonta kuormitusta. (Lupamääräykset 16 ja 17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uusi ympäristölupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle 31.1.2019 mennessä, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu oleellista muutosta. (55 ) Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen 27.4.2005 myöntämän ympäristöluvan. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Mikäli asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan toimintaa jatkaa keskeytyksettä voimassaolevan lupapäätöksen lupamääräysten mukaisesti. Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloitta ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 100) Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000), 4, 5, 7, 8, 22, 28, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000), 1, 6, 19, 30 ja 37 :t Jätelaki (JäteL, 1072/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920), 3 ja 17 :t
13/14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1 570 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), jonka 4 :n kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Keski Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Joutsan kunnan ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen antamisesta. Tähän päätökseen voi hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy 23.2.2009. Ympäristönsuojelulain 97 :n mukaan muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ympäristöluvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveydentai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja, jonka toimialueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät sekä sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella ympäristövaikutukset ilmenevät, vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ne viranomaiset, joiden tehtävä on valvoa yleistä etua. Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Tarkastaja Rea Salminen
JAKELU Päätös Eero Paalanen Kärälammentie 210 19650 Joutsa Päätös tiedoksi Joutsan kunnan rakennuslautakunta Joutsan kunnanhallitus Keski Suomen TE keskus, maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti: kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Tieto päätöksen antamisesta (kuulutus) Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta 14/14 LIITTEET Valitusosoitus Nitraattiasetus, vain hakijalle