EnergiaTehokkuusJärjestelmän (ETJ) Case 1. Teollisuuden Voima
EnergiaTehokkuusJärjestelmä ETJ ETJ:n tausta ja kehitys Vanhan energiasäästösopimuksen jatkoksi nähtiin tarve pysyvämmälle energiankäytön ja energiantuotannon muutosten hallinnalle KTM, Motiva, Metsäteollisuus Ry, Energiateollisuus Ry ja em. teollisuusalojen yritysten edustajat ideoivat, kehittivät ja pilotoivat nyt markkinoitavan ETJ-järjestelmän Ohesssa muutamalla kalvolla pilotoinnin tuloksia ja ajatuksia tulevasta 2
Pilotoinnilla selvitettiin ETJ:n minimivaatimusten määrittelyjen aukottomuus ja mielekkyys Viimeisteltiin tekstin sisältö muotoon, joka tulkitaan yhdenmukaisesti teollisuudessa ja voimalaitoksilla Toteutettavuus energiavaltaisessa teollisuudessa kuudella eri teollisuuslaitoksella Myöhemmin pilotoitiin järjestelmän soveltuvuus neljällä voimalaitoksella 3
EnergiaTehokkuusJärjestelmän vaatimusten suhde ISO 14001 standardiin Pakollinen taso Minimivaatimukset 4
ETJ:n toteutettavuuden arviointi, energiavaltaisen teollisuuden osuus Kevään 2007 aikana pilotointiryhmä on suorittanut tehtaillaan ETJ:n käyttöönoton alkukartoituksen ja arvioinut eroanalyysillä minkälaisia toimenpiteitä kukin tehdas joutuisi suorittamaan integroidessaan ETJ:n nykyiseen tehdaskohtaiseen johtamisjärjestelmään Kaikissa tehtaissa oli Ympäristöjärjestelmä ISO 14001 käytössä ja alkukartoituksella on selvitty ETJ:n toteutuksen puuttuvat osat - yrityksissä ISO 14001:n ja ISO 9001 järjestelmät on linkitetty Yrityksissä sisäiseen selvitykseen ovat osallistuneet - laatupäällikkö - ympäristöinsinööri/päällikkö - energia-asiantuntija ja linjavastaavia 5
Mitä puuttuu? 6
Pilotoinnin tulokset Johdon ja henkilöstön sitoutuminen energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen tulee olla osa normaalia toimintaa Yrityksillä on hyvä yleisvalmius toteuttaa ETJ ETJ:n sisältö sisällytettynä yrityksen olemassa olevaan johtamisjärjestelmään antaa hyvän pohjan energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen 7
Pilotoinnin tulokset Toteutuksen suurin työkuorma kohdistuu seuraaviin asioihin 1. Energiatehokkuuteen liittyvän ohjeistuksen täydentäminen ja aukoton dokumentointi 2. Henkilöstön kouluttaminen 3. Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen suunnittelu ja toteutus - energianäkökohtien vuosittainen tarkastelu - energiankäytön tehostamissuunnitelman vuosittainen päivittäminen - toteutus: parhaat käytännöt, laitosten uudistaminen 4. Vastuiden määrittäminen ja kirjaaminen järjestelmään 8
Pilotoinnin tulokset Toteutus on vietävä lattiatasolle asti Sisäisellä tarkastustoiminnalla varmennetaan jatkossa järjestelmän toimivuus Järjestelmän käyttöönoton arvioitu kesto ~2 vuotta - Järjestelmän rakentaminen ja liittäminen olemassa olevaan johtamisjärjestelmään noin vuosi - Sisäisen auditointikäytännön luominen ja johdon katselmuksella järjestelmän toimivuuden varmentaminen seuraavan vuoden aikana 9
Käyttöönotossa huomioitavaa Johdon sitoutuminen järjestelmän käyttöönottoon Yrityskohtaisten ETJ -tavoitteiden ja sisällön määrittäminen - minimivaatimukset antaa lähtökohdan Integroidaan ympäristöjärjestelmään ISO 14001 (ensisijainen valinta) Alkukartoituksella ja eroanalyysilla määritellään puutteet Laaditaan ETJ:n toteutuksen toimenpidesuunnitelma Varataan tarvittavat resurssit: laatu, ympäristö ja tuotantoyksiköistä Yritysorganisaatiot muuttuvat kaiken aikaa ja resursseja järjestellään uudelleen, joten on huomioitava toteutukseen mahdollisesti osallistuvien uusien avainhenkilöiden perehdytys Aikataulutus yrityksen resurssien mukaisesti 10
Pilotointi voimalaitoksilla, kevät 2007 Voimalaitoksia oli pilotoinnissa mukana neljä: Fortum Power and Heat Oy, Lahti energia Oy, Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oy Esiauditoinnin suorittivat DNV ja Inspecta Auditoinnissa katsottiin voimalaitoksien valmius sisällyttää ETJ olemassa olevaan yhtiön johtamisjärjestelmään (kaikilla ISO 14001) 11
Pilotoinnin tulos Voimalaitoksilla voitiin lähtökohtaisesti jo todeta toimialaan liittyen, että energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvät asiat ovat lähes itsestään selviä toimintoja Muutosten systemaattinen hallinta ja raportointiin liittyvät asiat tulevat tarkastettavaksi Omakäyttöön liittyvissä asioissa tulee painoarvoa tarkastaa Varsinainen työ tulee olemaan ETJ:n sisällön integrointi osaksi johtamisjärjestelmää 12
Lopuksi ETJ on valmis käyttöön Toimenpideohjelma ET-TOPO luonnos on käytettävissä Työryhmä suosittelee uuteen energiasäästösopimukseen liittymistä ja työn aloittamista uuden EnergiaTehokkuusJärjestelmän ETJ:n toteuttamiseksi Mitä aikaisempi toteutus sitä nopeammin parannamme energiatehokkuutta ja saavutamme kustannussäästöjä Kiitokset isosta työstä mukana olleille työryhmien jäsenille: Puheenjohtajat Jouko Rämö (PVO) ja Matti Marttila (Borealis) pitivät tavoitteet ja linjat hallussa, Anna-Maria Länsimies (ET) ja Hille Hyytiä (Motiva) kirjasivat ja muokkasivat ajatuksemme käyttökelpoiseen muotoon 13
Lopuksi lopuksi TVO on nimennyt yhteyshenkilöt valmistelemaan liittymisasiakirjat uuteen sopimukseen Samalla valmistellaan käytännön järjestelyt sopimuksen sisällön toteutukseen Tässäkin seminaarissa on mukana henkilö meidän QA-toimistosta, joka osoittaa työn jo alkaneen asian viemiseksi osaksi meidän johtamisjärjestelmää Vielä kiitos MOTIVA:lle seminaarijärjestelyistä 14
Kiitos. 15