Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen. Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015



Samankaltaiset tiedostot
BIOTALOUS - FA Forest Oy

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUMA-inventaari. VT4 429/ (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Uudistuva RISKINARVIO-ohje

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Teollinen hyötykäyttö

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa Viitteet Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus


Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

2232 Rakennuksen täytöt

STORMWATER -väliaikatuloksia

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Tässä ohjeessa käsitellään ainoastaan Ecolan Infra TR materiaalia, eikä sitä voida soveltaa tuhkarakentamiseen yleisesti.

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Luotettavuuden mittaamisesta. Ilkka Norros ja Urho Pulkkinen

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

0,91 137,00 (2005=100) Laskelman kustannukset yhteensä:

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Rudus Oy. Pohjatuhkaohje

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Maa- ja tienrakennustuotteet

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere Tuukka Turtiainen

SUUNNITTELU LAUKKA OY

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Täydentävät ehdot, kasvintuotannon rehuhygienia. Katja Korkalainen Rehujaosto puh vaihde

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. p

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

Vaahtolasimurske rakentamisessa

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

SUCCESS, RECYCLED. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Sampo-Alajärven osayleiskaavan kunnallistekninen kustannusarvio

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Edellytykset yy resurssiviisaalle infrarakennuttamiselle

Sinkityt profiloidut Teräsputket

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

HELSINGIN MASSAT

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Tiemerkintäpäivät 2012 Tiemerkintäohjeen päivityksen tärkeimmät muutokset

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

MITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Valtionavustukset -laatustrategian tuki

Maarakentaminen, maa-ainekset

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Transkriptio:

Tuhkasta kevytkiviaines maarakentamiseen Mikko Räisänen Ygoforum 2.11.2015

Toimintaympäristö Lentotoiminta Energiantuotanto voimalaitokset Vastaanotto ja tuotanto FA Forest Oy Raakaaineet Lannoitus Ecolan fill-r Maarakennus

Fill-R kevytkiviaineksen alkutaival Tuhkien vaihtelusta johtuen, kaikkia sekapolton tuhkia ei mahdollista käyttää lannoitukseen. FA Forestilla oli tavoitteena löytää helposti tuotteistettava tapa maarakentamiseen. 2010 ja 2011 valmistettiin erät huokoisia rakeita jotka käytettiin maarakentamiseen Laseerattiin 2013 CE-merkintä keväällä 2014 Tavoitteena tuotestatus ja laajentuminen

Seurannasta Tuhkissa on vaihtelua -> Alkuainepitoisuuksien mittaus viikottain 140% 120% 100% 80% -> voimaloiden polttoainetietojen hyväksikäyttö -> reaktiivisuus tuoteseurannan kautta viikottain/tuote-eristä 60% 40% 20% 0% 28.8.2013 11.9.2013 1.10.2013 1.10.2013 3.10.2013 9.10.2013 9.10.2013 22.10.2013 22.10.2013 24.10.2013 5.11.2013 3.12.2013 11.12.2013 41628 20.12.2013 3.1.2014 14.1.2014 21.2.2014 LA [MIX] Vastaanoton ohjaus Lisäaineiden käyttö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % PT% - Toimii yleensä päivästä kahteen viikkoon viiveellä 40 % 30 % 20 % 10 % TT% 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Mitoitus Vastaa soraa rakeisuudeltaan Tiheys 70% vs kiviainekset Routamitoitus vastaavuuskerroin 2 Toimituskosteus on noin 40 %. Veden kapillaarinen nousukyky on n. 25-35cm. Kantavuus vastaa suodatinhiekkaa Esimerkkirakenne alla - Kevyenliikenteenväylä / asuinaluekatu routivalla pohjamaalla -> Kantavuus ja routanousu samat

Rakentaminen Kuljetus Tiivistyskerrat Kantavuus fill-r Kantavuus murskeelta Sorakasettiautot (Rakennuspaikalla voi ajaa yli heti levityksen jälkeen) Levittäminen Kaivinkone ym. (ei telatraktori) 0 KaM alla 2 4 6 8 50 67 71 71 72 72 85 91 85 92 90 Tiivistäminen Kevytkiviaines tiivistetään rakenteeseen toimituskosteudessa (n. 40 %). Kerros voidaan tiivistää tavanomaisilla työmenetelmillä

Kohteita: Salonpääntie, Viitasaari 2015 Kevyenliikenteenväylä, Joensuu 2015 Asuinaluekatu, Laukaa 2015 Karjan jaloittelupiha, Pihtipudas 2015 Laurilantie, Pihtipudas 2015 Arvolantie, Pihtipudas 2015 Lämpölaitoksen piha-alueet, Pielavesi 2015 Kevyen liikenteen v., Ylistaro 2014 Saikaantie kevyenliikenteen väylä 2014 Kuormaajantie Viitasaari, 2014 Naperokatu Seinäjoki, 2014 Niittytie, Jyväskylä, 2014 Isännöitsijäntie Jyväskylä, 2014 Viitasaari, Viitatie 2012 Metsäautotie, Karstula 2012 Viitasaari Teollisuusalueen pihoja 2012-2014 FA Forest piha-alueet 2010-2014 Lisätietoa: www.fill-r.fi

Jätemateriaalien hyötykäyttö vs. haitat Haitta Hyötyjä Ympäristövaikutukset - kuljetukset - käsittely / tuotanto Ympäristövaikutukset käyttökohteessa - pöly - kaasut - vesistövaikutukset Ei kaatopaikkakustannuksia Materiaalien säästö Talousvaikutuksia - materiaalien säästön kautta - uusien liiketoimintamuotojen kautta

Laskennallinen vaikutus maamateriaalien käyttöön fill-r infrarakentamisessa Tarkasteltavana kasvukeskusalue, jossa; - käytettävien kiviainesten määrä keskimäärin 1,2 milj. tn/v. - Käytettävien vastaavan maamateriaalien rakennusmäärä keskimäärin 240 000 r- m 3 /v. - Fill-R kerrospaksuus n. 60% vrt. hiekka ja rakenteen paino 30-40% pienempi. - Pohjamaan kaivuusyvyydessä säästetään ja jätemaan määrä jää pienemmäksi. - Todellisuudessa routamitoitukset usein alimitoitetaan, - käytettävät kuutiot samat, mutta tielle pidempi elinkaari?

Vaikutukset maaperään ja veteen Pitoisuudet vrt. peitetyn rakenteen rajat - Usein sulfaatti ylittää - Barium ja Molybdeeni rajalla - As-pitoisuus korkea vrt. PIMA-rajat Haitta-aine tarkastelussa keskitytty näihin. Tapion tiet- hanke - Ei lyhyellä aikavälillä merkittävää päästöä pohjavesiin

Haitta-aineiden leviämismallitus Arvioitu tierakenteen elinkaari Worst case skenaario Ei sulfaatin pidättymistä Kaikki vesi suotautuu rakenteen lävitse Rakenteen lävitse suotautuu 100mm vuodessa Maaperän hydraulinen gradientti ja läpäisevyys pieni (5cm/100m) Suotovesissä käytetty Kuormaajantien lysimetrin pitoisuuksia ja yläpuolisen fill- R kerroksen laboratoriotuloksia

Pitoisuus mg/kg ka. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 SO 4 -liukeneminen y = 693,25x 0,3907 R² = 0,9861 0 10 20 30 40 50 L/S Sulfaatin liukeneminen mg/l 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 SO 4 -liukeneminen 0 10 20 30 40 50 60 70 Aika v Lysimetrin tulos L/S 0,2 = 1700mg/l

1,5 v

6,0 v

30,0 v

SO 4 kulkeutuminen 60 v

SO 4 kulkeutuminen 60 v

Haitta-aineiden leviämismallitus Lysimetritulokset L/S 0,5 analysoinnissa Jatketaan Tarkastelussa vielä Salaojitettu rakenne Esimerkkinä olemassa oleva tierakenne Läpäisevä pohjamaa

Tavoitteena tuoda tuotanto maarakennuskohteiden lähelle Kuljetusmäärät pienenisivät Sekä tuhka että kohteet lähietäisyydellä Suunniteltu ensimmäinen testiympäristö - Oulussa ympäristöluvitus käynnissä