KESKIÖSSÄ LAPSI Mitä ja miten voimme tehdä yhdessä? Koonnut: Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe

KESKIÖSSÄ LAPSI Mitä ja miten voimme tehdä yhdessä? Koonnut: Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe

KOTI Kehitysympäristö KOULU HARRASTUKSET VARHAISKASVATUS VAPAA-AIKA

Lastensuojelun taustalla Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Jos vanhemmat eivät pysty huolehtimaan kasvatustehtävästään, on viranomaisilla velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset viettävät paljon aikaa lasten kanssa. Työntekijällä on luonteva kontakti lapsiin. Heidän kanssa keskustellaan ja heitä kuunnellaan. Työntekijät tuleva lapsen kehitystä ja kasvua sekä vanhempia kasvatustehtävissään. Kaikki hyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ on arvokasta! Tämä on lastensuojelulain tarkoittamaa ehkäisevää lastensuojelua. Monialaiseen yhteistyöhön velvoittavat lait ja asetukset: Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Laki lasten päivähoidosta (36/1973) Uusi varhaiskasvatuslaki? Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) voimaan 1.8.2014 Uudistetut sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki, voimaan 1.4.2015

Ongelmiin tärkeää puuttua varhaisessa vaiheessa Joskus eteen tulee tilanteita, jolloin työntekijälle herää huoli lapsen kasvuolosuhteista mitä tehdä? Lapsen / nuoren ja perheen ongelmiin ja tuen tarpeisiin on tärkeää puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen ja nuoren luontaisessa kehitysympäristössä. Huoli, joka sinulle on lapsesta noussut, tulee ottaa puheeksi Lasta, nuorta ja perhettä on mahdollista tukea peruspalvelujen keinoin. Lapsen ja perheen kanssa työtätekevä aikuinen on tärkeä rinnallakulkija! Viranomaisten välillä on oltava joustava järjestelmä palvelujen ja tuen järjestämiseksi (millaisia palveluita saatavilla, missä laajuudessa voidaan järjestää). Viranomaisten keskinäinen konsultointi on tärkeää!

Lapsen asiakkuuden vireilletulo ja -alkaminen 1) YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN ARVIOIMISEKSI (ilmoitusvelvollisten ei tarvitse tehdä erillistä lastensuojeluilmoitusta) Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, toimijoiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Tehdään palvelutarpeen arviointi sosiaalihuollon puolella palvelutarpeen arvioinnin tekee henkilö, jolla on tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillinen koulutus Jos on erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, selvityksen tekijän tulee olla sosiaalityöntekijä tai 2) LAPSESTA TEHDÄÄN LASTENSUOJELUILMOITUS Arvioidaan kiireellisen tuen tarve Arvioidaan, onko tarve tehdä sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen selvitys Tehdään palvelutarpeen arviointi ja tarvittaessa lastensuojelutarpeen arviointi Jos lastensuojelun palveluiden tarve tarvitsee selvittää, arvion tekee sosiaalityöntekijä

Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen Palvelutarpeen arvioinnin ja mahdollisen lastensuojelutarpeen arvioinnin jälkeen 1) Ei palvelutarvetta, sosiaalihuollon asiakkuus päättyy 2) Lapsi tarvitsee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, sosiaalihuollon asiakkuus jatkuu 3) Lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia tukitoimia, lastensuojeluasiakkuus alkaa

Lastensuojeluilmoitus ja sen tekeminen LASTENSUOJELUILMOITUS Lastensuojelulaki (1302/2014) Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä salassapitosäännösten estämättä lapsesta, silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi Jos olet epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voit kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä ILMOITUSVELVOLLISET Lastensuojelulaki (1302/2014) 25 mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat ILMOITUKSEN TEKEMINEN Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon puhelimitse, kirjallisesti tai henkilökohtaisella käynnillä. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella ilmoitus voidaan tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle).

Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen? Lastensuojeluasian vireille tulo - lastensuojeluilmoitus Lastensuojelun sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve Lastensuojelun sosiaalityöntekijän on ratkaistava 7 arkipäivän aikana tehdäänkö lapsesta lastensuojelutarpeen selvitys Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 :n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Lastensuojelu ilmoitus ei tee kenestäkään lastensuojelun asiakasta automaattisesti. Lapsen asiakkuus alkaa siitä, jos ryhdytään välittömiin toimiin tai päätetään tehdä tarkempi selvitys!

5.10.2015

Asiakkuus jatkuu - asiakassuunnitelma AVOHUOLLON TUKITOIMET Suurin osa lastensuojelutyöstä toteutetaan avohuollon tukitoimina: 1) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; 2) lapsen taloudellista ja muuta tukemista 3) koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä; 4) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja 5) terapiapalveluja; 6) tehostettua perhetyötä; 7) perhekuntoutusta; sekä 8) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja 9) ja tukitoimia. HUOSTAANOTTO JA KIIREELLINEN SIJOITUS Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos: avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Kiireelliseen sijoitukseen ryhdytään ainoastaan silloin, kun lapsen terveys tai kehitys on välittömässä vaarassa.

Oikeus saada ja luovuttaa tietoja viranomaisten kesken Sosiaaliviranomaisen oikeudesta antaa salassa pidettäviä tietoja säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 16 17 :ssä: 16 Suostumus tietojen antamiseen. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. 17 Salassapidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi. Jos 16 :ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi.

Oikeus saada ja luovuttaa tietoja viranomaisten kesken Tiedon saamiseen nimenomaisesti oikeuttavia säännöksiä laissa on suhteellisen vähän. Sosiaalihuollon viranomaisella (lastensuojeluviranomaisella) on kuitenkin tukenaan varsin vahva normi: Sosiaalihuollon asiakaslaki 20.1 : Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassapidettäviä tietoja. Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.

Mihin voi ottaa yhteyttä? Ketä voi konsultoida? Työntekijöiden yhteystiedot

Lähteet Laki lastensuojelulain muuttamisesta (1302/2014) Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuoltolaki (710/1982 / 1301/2014) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Lastensuojelun käsikirja http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja Sosiaaliportti: http://www.sosiaaliportti.fi/ Lastensuojelu.info http://www.lastensuojelu.info/fi/