Tieteen tila 2012 Heikki Mannila 29.11.2012 1
Sisältö Tieteen tila 2012 raportin päähavainnot ja kehittämisehdotukset Tieteen tila vs. tieteenalojen tila Tieteen tila raportoinnin jatkokehitys Johtopäätökset Ei juurikaan kommentteja opetuksesta eikä innovaatiopolitiikasta 2
Yhteenveto Suomen tieteen tila on suurin piirtein entisellään Volyymi ja taso ovat kohtalaisia Terävä kärki löytyy, mutta se ei ole kovin laaja Vahvoihin eurooppalaisiin maihin verrattuna olemme jäljessä (hyvää eurooppalaista tasoa) 3
Komponentit Rahoitus Henkilöstö Julkaisumäärät ja viittaukset 4
Päähavainnot rahoitus T&k-rahoitus Suomessa kohtuullisen korkea verrattuna muihin maihin Muuallakin sijoitettu runsaasti tutkimukseen Rahoitus (osuus bkt:sta) menossa selkeästi alaspäin Sekä koko tk-aktiviteetti että julkinen rahoitus Kehitys hyvin huolestuttava 5
Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta 2000 2010. Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. 6 Kehitys 2011-2012 Suomessa vahvasti laskeva
Julkisesti rahoitettujen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta 2001 2009/2010. Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. 7 Kehitys 2011-2012 Suomessa vahvasti laskeva
Rahoitus vuonna 2012, miljoonia euroja Yliopistot 1800 Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Suomen Akatemia Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) 583 306 324 552 250 110 8 *Keskiarvo ajalta 1/2007-6/2012
Päähavainnot tutkijakunta Tutkija-nimikkeillä henkilöitä runsaasti väkilukuun nähden, mutta tohtoreita vähän (18 %) Tohtorien osuus korkeakoulusektorillakin vain 31 % Hieman noussut Ulkomaisten määrä kasvanut 9
Melko paljon tutkijoita (Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) 1 000 työllistä kohden kokonaisuudessa, korkeakoulusektorilla ja julkisella sektorilla 2010.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012, ja työllisen väestön osalta OECD Short-Term Labour Market Statistics, kesäkuu 2012. 10
Vähän tohtoreita (Tutkijakoulutettujen osuus (%) t&khenkilöstöstä (henkilömäärästä laskettuna) 2003 ja 2009.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012. Huomautukset: Tutkijakoulutettu = Second stage tertiary education - Doctorate level (ISCED 6). Suomen tiedot sisältävät sekä tohtorintutkinnon että lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. 11
Vähän tohtoreita myös korkeakoulusektorilla (Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) koulutuksen mukaan sektoreittain ja lisäksi korkeakoulusektorilla organisaatioryhmittäin 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu 2012. Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta. 12
Ulkomaalaisten tutkijoiden osuus nousussa (%-osuus Suomen Akatemian tutkijanuraa tukevien rahoitusmuotojen kautta rahoittamista tutkijoista yhteensä ja rahoitusmuodoittain 2008 2011.) Lähde: Suomen Akatemian rahoitustilastot 2012. 13
Päähavainnot julkaisumäärät, taso ja teemat Suomen julkaisumäärät (asukasta kohden) ovat kasvussa Suhteellinen osuus maailman julkaisuista lievässä laskussa Ei yllätys, sillä uudet tiedemaat ovat nousussa Taso: viittausindeksien perusteella taso on hyvä, mutta Euroopan kärkimaista olemme selkeästi jäljessä Teemat: merkittävä osa Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sijoittuu ns. suurten haasteiden alueille 14
Julkaisumäärät lievässä nousussa asukasta kohden (Julkaisuja miljoonaa asukasta kohden keskimäärin vuodessa 2003-2005 ja 2008-2010) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto 2012. Asukasmäärätiedot: OECD Statistical database 2012. 15
Suhteellinen osuus maailman julkaisuista lievässä laskussa (Julkaisumäärien indeksoitu kehitys 2003-2010 (kausi 2003-2005=100). ) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto 2012. Huomautukset: Julkaisumäärät on ositettu julkaisuun osallistuvien maiden kesken. Julkaisumäärä 16 (ositettu) kaudella 2008-2010 on esitetty maan nimen jälkeen.
Suhteellinen viittausindeksi pysynyt lähes samana (Kehitys 2003-2010. Maailman keskimääräinen taso on 1. ) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto 2012. 17
Huippujulkaisujen osuus entisellään (Top 10 indeksin kehitys 2003-2010. Maailman keskimääräinen taso on 1.) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto 2012. 18
250 223 190 178 Toinen indikaattori: ERC grants 2007-2011/2 800 700 683 600 500 400 430 411 300 200 157 100 0 124 103 78 59 51 30 29 27 27 22 12 6 5 3 2 2 1 1 19
ERC-apurahoja Julkaisut vs. ERC-apurahat 300 250 200 150 100 50 20 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 Julkaisuja(ositettu)
ERC-apurahoja Julkaisut vs. ERC-apurahat Itävalta 200 150 100 50 0 0 10000 20000 30000 40000 21 Julkaisuja (ositettu)
Hyväksymisprosentit yleensä ja Suomesta Success rates: selected over evaluated proposals 25.0 ERC call FI 20.0 15.8 16.1 15.0 12.5 12.1 13.9 12.5 13.8 13.1 10.0 10.2 7.6 7.0 7.7 5.0 3.4 3.1 4.8 4.2 0.0 StG 2007 StG 2009 StG 2010 StG 2011 AdG 2008 AdG 2009 AdG 2010 AdG 2011 22 StG AdG
Kehittämisehdotukset raportissa (1) Tärkeitä ja tuttuja teemoja: Tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointi Kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus Perustutkimuksen asema, uudet avaukset ja riskitutkimus Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen 23
Kehittämisehdotukset raportissa (2) Tutkijankoulutuksen kehittäminen: monipuoliset uravaihtoehdot Tutkimusinfrastruktuurit Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys Julkisin varoin kerätyn tiedon mahdollisimman vapaa käyttö Laadukkaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö Tieteellisen tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteon ja hallinnon tukena 24
Tieteen tila vs. tieteenalojen tila Kuinka paljon koko tieteen tila kertoo? Onko tieteenalojen välillä merkittäviä eroja? (On, tietysti) Onko yksittäisillä tieteenaloilla nähtävissä merkittävästi kokonaistrendistä eroavia suuntauksia? (Ehkä) Tieteenalakohtaiset rahoitus- ja bibliometriatiedot sekä työpajojen tulokset verkossa 25
Tieteen tila -prosessin jatkokehitys Nykyinen versio katsoo koko tieteen tilaa Organisaatiotaso (yliopisto, tutkimuslaitos jne.) puuttuu Hyödynnettävyyden kannalta tämä olisi tarpeen Jatkossa Perusdata: rahoitus, bibliometriikka organisaatioittain ja tieteenaloittain Kullakin kerralla tietyt erityisteemat: esim. infrat, rekrytointi jne. Enemmän informaatiota SA yliopistot 26
Johtopäätökset Tieteen tila raportista Tieteen tila on OK, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta Rahoitustilanne huolestuttava ERC-signaali huolestuttava Seuraavat pari vuotta ovat Suomen korkeakoulujen kehittämisen kannalta keskeisiä Rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen: saavatko yliopistot aikaan merkittävää työnjakoa? Eläköityminen: 35-40% yliopistojen professoreista jää eläkkeelle 5 vuoden kuluessa; keskeisiä rekrytointeja tullaan tekemään todella paljon nouseeko laatu? Tutkimuslaitosten kehittäminen 27
Johtopäätökset Tieteen tila raportista (2) Miten tilaa parannetaan? Pitää pystyä rekrytoimaan hyvin tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita Ja antaa heille hyvät olot Toimiakseen tämä vaatii mittavaa profiloitumista Profiloituminen ja rekrytointi: toisiinsa liittyvät teemat Kaikilla aloilla ei voi olla yhtä houkutteleva Rekrytointi vaatii profiloitumista Profiloituminen mahdollistaa rekrytoinnit Koti- ja ulkomainen rekrytointi 28
Profiloituminen Kaikessa ei voi olla yhtä hyvä Kaikkea ei voi tehdä Tarvitaan temaattisia valintoja: profiloituminen Missä pitäisi olla hyvä, missä voidaan olla hyvä Laveahkoille alueille profiloituminen Koulutusvastuut jne. toki muistettava Profiloituminen ei tarkoita vanhaan juuttumista; uudet avaukset 29
Rekrytointi (opettajien ja opiskelijoiden) Tutkimusta ja opetusta tekevät ihmiset Joilla on riittävän hyvät edellytykset tehdä työtä Rekrytointi ja hyvien olojen tarjoaminen ovat keskeiset tekijät: Osaavat tutkijat ja opettajat ja innostuneet opiskelijat Sopivat rahoitusinstrumentit ja hyvä tutkimusinfrastruktuuri 30
Laadukas rekrytointi vaatii profiloitumista Mitkä keinot mahdollistavat rekrytoinnin? Mikä houkuttelee hyviä henkilöitä? Hyvä seura: hyvät kollegat ja opiskelijat Keitä muita siellä on? Mikä on opiskelijoiden tausta? Hyvät urajärjestelmät Hyvät muut olot: Tutkimusinfrastruktuurit, yhteistyömahdollisuudet Sopivat perus- ja kilpailullisen rahoituksen instrumentit 31
Johtopäätöksiä Tieteen tila raportista (3) Jotta pystytään luomaan vetovoimaisia tutkimusympäristöjä Tarvitaan profiloitumisen ja rakenteellisen kehittämisen tukea Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma 32